Runkolankaa ja sen vääntäjiä: toim. Vesa Vinni 350 sivua, Krook Media Oy 2007 Suomi on vaapuntekijöiden maa. Niin ammattilaisia kuin harrastelijoita on ympäri Suomen. Harrastelijat ovat päässeet esittelemään kättensä taitoja internetin keskustelupalstoilla. Monet näistä esittelyistä ovat sen verran tasokkaita, että niiden ei haluttu hävitä internetin syövereihin. ”Tuossa aamunavauksekseni katselin omavalmistevaappuja tuon reilu 300 sivua ja en voinut muuta kuin ihmetellä sitä ällistyttävää käsityön taitoa. Nuo taitavien tekijöiden luomukset kun ovat oman aikansa edustajia ja tulevaisuudessa antiikkia… Pitäisikö niitä saattaa dokumentoituun muotoon jälkipolvia varten?” Tämä 28.10.2006 nettipalstoille jätetty viesti oli lopullinen sysäys kirjan synnylle. Kirja on ensimmäinen
Read More
Retkeilykirjallisuuden tarkastelua Matti Koposen artikkeli retkeilykirjallisuudesta http://outa.fi/joomla3/index.php?option=com_content&view=article&id=459 Kuva: Ari Savikko
Read More
Inarijävi Inarijärven säännöstely Inarijärvi on Suomen toiseksi suurin järvi, pinta-alaltaan 1084 km2. Se on myös toiseksi suurin kokonaan napapiirin pohjoispuolella sijaitseva järvi maailmassa. Inarijärven leveys Juutuanvuonon pohjukasta Paatsvuonoon on yli 50 kilometriä ja pituus lounais-koillissuunnassa Ukonjärvestä Suolisvuonon pohjukkaan noin 80 kilometriä. Järven suurin syvyys on 95 metriä. Järviwiki Inarijärvi on Paatsjoen vesistöalueen keskusjärvi. Paatsjoen vesistöalueen pinta-ala on 18 403 km2, josta Suomen puolen osuus 14 512 km2 ja järvisyys 12,4 %. Inarijärveä säännöstellään Paatsjoen yläjuoksulla sijaitsevalla venäläisellä Kaitakosken voimalaitoksella. Vesistöalueen vedet laskevat Paatsjokea pitkin Jäämereen. Suurimmat Inarijärveen laskevat joet ovat Ivalojoki ja Juutuanjoki. Juutuajoen
Read More
Rapala – kirjoitettua historiaa Rapalan vaappujen laajempi valmistus ja myynti oli tarkoitus aloittaa jo 1930-luvulla, mutta sodan tultua väliin tähän päästiin vasta 1940-luvun lopussa, jolloin sarjatuotanto varsinaisesti alkoi. Vaapunteko alkoi kannattaa yhä enemmän kun uistimet levisivät kauppias Fritz Schröderin tilausten välityksellä Suomeen ja Pohjoismaihin 1950-luvun alussa. Tuotantoa lisättiin, tuotantotiloja laajennettiin (1953) ja paikalliset värvättiin kaarnankeruuseen – tuolloinhan elettiin vaapunteon “kaarna-aikaa” – sekä runkojen vuolemiseen. Käsityö eli kukoistustaan. Sarjatuotannon alettua tehostettiin työprosessia mm. vannesahan ja sirkkelin avulla. Rapalan suuri menestystarina oli ulkomaankaupan onnistumisen ansiosta. Lauri Rapala ja pojat perustivat vuonna 1957 uuden yhtiön nimeltä Rapala-Uistin. Tuona vuonna Ruotsiin tehdyllä kauppareissulla kohdattiin
Read More
Suomenkieliset kalakirjat itärajan takaa Yhtenä erikoisuutena kalakirjoissa on itärajan takana painetut kalakirjat. Leningradin alueella tapahtunut kustannustoiminta laajeni 1920-luvun lopulla Neuvosto-Karjalaan. Myös Petroskoihin saatiin oma kirjapaino. Suomeksi kirjoitettuja kalakirjoja jotka on painettu itärajan takana, ei ole kuitenkaan tehty kovin monta. Nämä muutamat onkin sitten varsinaisia keräily harvinaisuuksia. Harvinaisuus johtuu siitä, että suomen kieli hävitettiin nationalistisena Stalinin vainoissa vuosina 1937 – 38. Myös suomenkielisen kirjallisuuden 20 vuoden tuotanto hävitettiin lyhyessä ajassa. Näin nämä painotuotteet muuttuivat lyhyessä ajassa bibliofiilisiksi harvinaisuuksiksi. Suomenkielistä neuvostokirjallisuutta kulkeutui aikoinaan myös yksityisille tahoille. Näin joitakin määriä pääsi leviämään myöhemmin antikvariaatteihin, joiden osuus on ollut myös erittäin tärkeä materiaalin säilymisen
Read More
Walter Snellman Niskakosken salaisuus Walter J. Snellman syntyi 20. joulukuuta Karungissa. Hän oli opettaja, suomentaja ja kirjailija. Snellman kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1885 Oulun suomalaisesta yksityislyseosta. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1890, maisteriksi 1894 ja lisensiaatiksi 1895. Tohtoriksi hän väitteli 1897. Elämäntyönsä hän teki opettaja mutta hän kirjoitti useita kirjoituksia kalastuksesta, etenkin Oulujoen lohen vapapyynnistä, tärkein näistä oli Niskakosken salaisuus joka ilmestyi vuonna 1929. Snellman olikin yksi ensimmäisistä urheilukalastajista Oulujoen Pyhäkoskella, hänellä oli Muhoksella kesähuvilakin. Snellman kirjoitti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä useita maalailevia kuvauksia lohen urheilukalastuksesta Oulujoen vesillä: ”Olethan, lukijani joskus kuullut kosken äänen? Jos se on korvissasi soinut, niin varmaan
Read More
Suomen Urheilukalastajain Liitto (1919- ) Seuran perustava kokous pidettiin Helsingin Seurahuoneella 26. marraskuuta 1919. Kokouksessa kirjattiin liiton perustajaksi 17 perustavaa, 3 vakituista ja 27 vuosijäsentä. Juhani Aho oli voimakkaasti mukana liiton perustamisessa. Hänen alustuksensa liiton perustavassa kokouksessa antoi toiminnan aatteelliset suuntaviivat liitolle pitkäksi aikaa. Suomen Urheilukalastajain Liitto (SUKL) työskentelee urheilukalastuksen eli vapavälinein virkistykseksi harjoitetun kalastuksen edistämiseksi Suomessa ja herättää harrastusta sekä kalavesien hoitoon että kalastusolojen kehittämiseen ja järjestämiseen. Liitto toimii yhdyssiteenä urheilukalastajien ja heidän perustamiensa yhdistysten kanssa. Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi asessori William Wallenius (vuodet 1919–1930) ja hänen jälkeensä professori Ernst Ehnrooth (1931–1945). Liitto alkoi julkaista omaa lehteä nimeltä ”Urheilukalastaja”
Read More
Juhani Ahon hengessä, koskivesien muutoksessa Kansalliskirjailija Juhani Aho (1861–1921) oli intohimoinen perhokalastaja, kalatalouden edistäjä ja koskivesiemme kalakantojen puolustaja. Hänen julkaistu kalastusaiheinen kirjallisuutensa ajoittuu vuosille 1913–1922. Hänen rakkain kalastuspaikkansa oli Huopanankoski, ja Huopanankoski tunnetaankin Juhani Ahon koskena. Toisaalta koski symbolisoi koko suomalaista jokivesien muutosta: täällä ovat näkyneet niin vesivoiman hyödyntämisen, puunuiton, erilaisen rakennustoiminnan ja lopulta kalataloudellisen kunnostuksen aikakaudet. Koska Ahon lopputuotanto, hänen vaikutuksensa, kalastuskulttuurin muuttuminen sekä monet koskivesien muutokset ajoittuvat maailmansotien väliseen aikaan, onkin valaisevaa kuvailla suurempaa muutosta ikään kuin Ahon ja Huopanankosken maisemista käsin. Huopanankoski virtasi vielä 1800-luvun puolivälissä villinä, vapaana ja varsin koskemattomana.
Read More
Herman Renfors (1850–1928) Porilaiseen merenkävijäsukuun kuulunut Renfors saapui Kajaaniin viisivuotiaana leskeksi jääneen äitinsä Anna Gustafva Wahlgrenin ja kolmen sisaruksensa kanssa. Hermanin merikapteeni-isä Gustaf Renfors menehtyi haaksirikossa. Renfors toimi ensin mm. kellosepän oppilaana ja konepajassa Porissa ja Pietarissa. Palattuaan Kajaaniin hän alkoi valmistaa seillä uistimia ja muita kalastustarvikkeita vuonna 1870. Vuonna 1876 Renfors perusti kivihiomon, jossa valmistettiin muun muassa koruja sekä nappeja. Hän laajensi liiketoimintaansa vuonna 1880 turkistuotteisiin ja vuonna 1891 hän perusti Helsingin keskustaan sivuliikkeen kalastustuotteidensa myyntiä varten. Yritystoiminnan taustavoimana hänellä oli sisar Maria Renfors, joka kouluttautui Englannissa asti perhonsidonnan ammattilaiseksi. Renfors oli liikemies, valokuvaaja ja
Read More
Suomen kalastusyhdistys ja Kalatalouden Keskusliitto julkaisijana Suomen Kalastusyhdistys perustettiin 27. huhtikuuta 1891. Kalastusyhdistyksen alkuaikoina kalatalouden parissa työskenteli yksi ainoa virkamies, kalastustentarkastelija Oscar Nordqvist, joka toimi yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana. Yhdistyksen tarkoituksena oli kalastuselinkeinon edistäminen opettamalla kansaa kalastamaan järkevällä tavalla. Kalatalouden Keskusliitto muodostettiin vuonna 1978 yhdistämällä vuonna 1891 perustettu Suomen Kalastusyhdistys ja Suomen Kalastus- ja jakokuntien keskusliitto. Kalatalouden keskusliitto linjaa tehtäväkseen yhdessä jäsenjärjestöjensä ja sidosryhmien kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä. Julkaisu toiminta on ollut tärkeää ja vilkasta heti Kalastusyhdistyksen perustamisesta asti. Ensimmäinen julkaisu, Neuvoja kalastuksen hoidosta. Pienempien kalavesien
Read More
