Herman Renfors (1850–1928)

 

 

Porilaiseen merenkävijäsukuun kuulunut Renfors saapui Kajaaniin viisivuotiaana leskeksi jääneen äitinsä Anna Gustafva Wahlgrenin ja kolmen sisaruksensa kanssa. Hermanin merikapteeni-isä Gustaf Renfors menehtyi haaksirikossa.

Renfors toimi ensin mm. kellosepän oppilaana ja konepajassa Porissa ja Pietarissa. Palattuaan Kajaaniin hän alkoi valmistaa seillä uistimia ja muita kalastustarvikkeita vuonna 1870. Vuonna 1876 Renfors perusti kivihiomon, jossa valmistettiin muun muassa koruja sekä nappeja. Hän laajensi liiketoimintaansa vuonna 1880 turkistuotteisiin ja vuonna 1891 hän perusti Helsingin keskustaan sivuliikkeen kalastustuotteidensa myyntiä varten. Yritystoiminnan taustavoimana hänellä oli sisar Maria Renfors, joka kouluttautui Englannissa asti perhonsidonnan ammattilaiseksi.

 

 

Renfors oli liikemies, valokuvaaja ja matkailun edistäjä, mutta hänet muistetaan ehkä parhaiten kalastusvälineistään, joita hän alkoi valmistaa Kajaanissa 1870-luvulla. Hän kehitteli uistinmalleja ja myös patentoi ne. Ensimmäinen uistinmalli, Kajaani lippa, jäi kuitenkin patentoimatta, niinpä siitä tehtiin maailmalla paljon kopioita.

 

 

Renforsin uistimia meni hyvin kaupaksi ja valmistus muuttui tehdasmaiseksi jo 1870-luvun alkupuolella. Suurin osa tuotannosta meni ulkomaille. Uistintehdas toimi Kajaanissa 1930-luvun alkuun.

 

 

Renforsin tehdas valmisti myös muita kalastusvälineitä. Hän kehitteli uusia kela ja vapa malleja. Varsinkin Renforsin perhokelat ovat nykyään haluttuja keräily esineitä.

Hän laittoi siskonsa Marian perhonsidonta oppiin Englantiin vuonna 1875. Tämä opetti rerhonsidonta taidon Hermannille ja siskolleen Annalle. Yleisesti on se käsitys että tästä sai alkuunsa perhonsidonta Suomessa.

 

 

 

Eeva-Kaarina Aronen on kirjoittanut tätä aikaa kuvaavan romaanin Maria Renforsin totuus.

 

 

 

Herma Renforssin toimestaan julkaistiin kirjaset Konsten att kasta betet sekä suomenkielisenä versiona Uistimen heittämistaito.

 

 

 

Oppaan tarkoituksena oli opettaa kalastajia käyttämään hänen valmistamia keloja eli oli siis tavallaan mainos kirjanen. Kirjasessa on havainnollisia kuvia siitä kuinka virvelillä heitätetään, mallina toimi tehtailija itse. Kirjasessa esitellään myös hänen tehtaansa valmistamia uistimia. Kirjanen ilmestyi Helsingissä vuonna 1908 tekijän omalla kustannuksella.

1989 Kainuun museo julkaisi kirjan Konsulin kuvat, jossa esittelään monipuolisesti Herman Renforsin ottamia valokuvia. Kirjan tekstit ovat kirjoittanee Panu Pulma ja Raili Kauppila.

 

 

 

Vuonna 2005 Kainuun museo piti Herman Renforssia käsittelevän näyttelyn. Tästä näyttelystä on Raili Kauppilan toimesta julkaistu 40 sivuinen näyttelyjulkaisu.

 

 

 

Herman Renfors tunetaan myös monista keksinnöistä jotka hän on patentoinut. Tässä yksi Amerikan patentti vuodelta 1906

 

 

Renforsin uistimet ovat keräilijöiden suosiossa. Niistä lisätietoa voi kysyä osoitteesta

http://www.vanhaonki.com/

 

 

 

Teoistaan huolimatta Herman Renfors ei ole kovin tunnettu nykyajan kajaanilaisten, etenkään nuorten parissa. Hänen muistomerkkinsä paljastettiin Kajaanissa paikallisten yrittäjien ja paikallisen taiteilijan voimin 12. toukokuuta 2007. Muistomerkin suunnitteli taitelija Olavi Laine ja reliefin teki taiteilija ja perhonsitoja Jukka Nissinen. Muistomerkki on kopio Renforsin valmistamasta Devoni-uistimesta. Kajaaninjoen rantoja seurailee Renforsin lenkiksi nimetty ulkoilureitti.

 

 

 

 

http://www.kalallakainuussa.fi/en/fishing-sites/fishing-journal/rivers/herman-august-renfors