Kalakirjaston esineistöä
Esineistä on tarkemmat kuvailutiedot Kalakirjaston tietokannassa
Kuva: Ari Savikko
Täytetyt kalat
Tornionjoen lohi 19,350 kg ,pituus 117 cm, ympärysmitta 82. Saantipaikka Vojakkala. Kalan sai Veikko Kostamovaara Wäylä (WSOP UP) vaapulla 27.6.2007. Kalan on täyttänyt FishArt
Juutuan taimen 6 kg. Saatu RKTL:n emokalapyynnistä. Lahjoittaja Heikki Nikula. Täyttäjä Seppo Pentikäinen
Harjus 2,1 kg. Saatu Rommaenosta vuonna 2003. Pyytäjä Ari Savikko. Täyttäjä FishArt
Harjus 1430 g. Pyydetty Rommaenolta 2005. Pyytäjä Ari Savikko. Kalan on täyttänyt Seppo Penttikäinen
Puuveistokset
Lohi. Tekijä Ari Heinonen
Harjus. Tekijä Juha Reponiemi
Taimen. Tekijä Janne Kummala
Hauki. Tekijä Jukka Säntti
Pilkkijä. Tekijä Peter Niininen 2022
Keramiikkatyö. Tekijä Tiida Savikko
Kalastajapatsas. Valmistaja : JIE, Ruotsi
Taulut
Seppo Polameren maalaus Erkki Norellin kirjasta Perhokalastajan vuosi (s. 181)
Tekijä Juha Siirto
Harjustaulu. Tekijä Charlotte Linna
Piirtäjä Katriina Sjöblom. Suomen Kalabibliografia 1 kansikuva
Piirtäjä Katriina Sjöblom. Suomen Kalabibliografia 2 kansikuva
Piirtäjä Katriina Sjöblom. Suomen Kalabibliografia 3 kansikuva
Pehokalastusaiheinen taulu. Tekijä Peter Antus (Ruotsi)
Pyydykset
Lohinuotta. Ollut käytössä Tornionjoella. Lahjoittaja Yrjö Perkiö
Painokivi saattoi olla reiällinen tai sitten sitä kiersi ura, johon naru voitiin sitoa kiinni. Joskus painokivi taas päällystettiin tuohella (koppikivekset, sommat, kollerot). Yksinkertaisimmillaan painokivet olivat pelkällä vitsalla paulaan kiinnitettyjä luonnonkiviä (riippakiviä).
Tuohesta tehtyjä sompapainoja. Olleet todennäköisesti kulteessa painona
Paju-eli vitsamerta on alunperin länsieurooppalainen. Esimerkiksi Tanskasta on löydetty pajumertoja jo mesoliittiselta ajalta. Kalastuksessa käytetyistä merroista kehittyivät sittemmin 1800-luvun lopulla ravustuksessa käytettävät rapumerrat.
Nahkiaismerta. Lahjoittaja Eero Naskalin perikunta
Pitkäsiima
Pitkäsiima on verkon ohella myöskin hyvin vanha pyydysmalli. Vanhimmat pitkäsiimat tunnetaan jo keskiajalta. Yleensä pitkäsiima lasketaan joko pohjaan tai sitten kulkemaan vuorotellen pinnan ja pohjan välillä. Täkykaloilla syötitetty siima voidaan myös laskea kulkemaan pintaa pitkin siten, että jokaisen koukkutapsin kohdalle kiinnitetään koho. Kohot auttavat pitämään syötit irti pohjasta ja niiden keinunta tuo syöttikalaan liikettä, mikä taas houkuttelee paikalle petokaloja.
Pitkäsiimalaatikko. Lahjoittaja Katriina Roos
Atraimet
Tämä joskus myös kalakeihääksi nimitetty teräase tunnettiin Hämeessä ahraimen nimellä. Kyseessä on varrellinen, väkäpiikkinen rauta-ase, jolla joko kevätkudun aikana matalassa vedessä kahlaten tai syysöinä soihdun eli tuohuksen valossa veneestä tai ruuhesta käsin iskettiin isoja suomukaloja, erityisesti haukia. Tätä kalastustapaa kutsuttiin tuulastamiseksi ja erityisesti veneestä käsin tehtynä sitä kutsuttiin myös “soihdulla käynniksi”. Tuulastus on ollut mahdollista myös kivikaudella keihäiden avulla. Juuri keihäistä kehitettiin sittemmin tämä monihaarainen pistoase, joka alunperin on tehty luusta tai puusta. Atraimen länsisuomalaispohjalainen nimitys on arina ja sama termi lainautui sittemmin myös Lapin kieliin. Tämä tapahtui suhteellisen myöhään ja saattaakin olla, että kun Lapin asukkaat saivat etelästä rautaiset atraimet omien luusta tehtyjen tilalle, niin he omaksuivat etelästä sille myös uuden nimen.
Atraimet ovat vanhimpia kalastusvälineitä
Lohiatrain. Ollut käytössä Ounasjoella. Lahjoittaja Heikki Känsälä
Siika-atrain. Ollut käytössä Ounasjoella. Lahjoittaja Heikki Känsälä
Lohiatrain. Ollut käytössä Kitisellä. Lahjoittaja Jukka Säntti
Atrain. Ollut käytössä Kitisellä. Lahjoittaja Tapio Kustula
Tarkemmat tiedot Kalakirjaston tietokannassa
Atrain. Ollut käytössä Kitisellä. Lahjoittanut Tapio Kustula
Lohiatrain. Ollut käytössä Tenojoella. Lahjoittaja Otto Paltto
Atrain. Ostettu Ruotsista
Kalakoukut eli nostokoukut
Kalakoukuksi kutsutaan puuvarteen kiinnitettyä isokokoista koukkua, jota yleensä käytettiin isoa kalaa pyydyksestä nostettaessa. Joskus saatettiin myös yrittää esimerkiksi avannosta
käsin napata ohi uiva kala tempaisemalla pohjassa odottava kalakoukku nopeasti ylös kalan ollessa oikealla kohdallaan. Kalakoukkua kutsuttiin myös kalahaukaksi, kalakirveeksi tai hukiksi.
Nostokoukku, menssinkiä. Madi in England. Lahjoittaja: Ilkka Suomala
Kelat
Kirjallisissa tiedoissa varhaisimmat todisteet kalastuskelasta ovat peräisin Kiinasta 4. vuosisadalta kirjasta”Kuuluisien kuolemattomien elämä”. Aikaisin tunnettu kuvaus kelasta on”a Southern Song” (1127–1279) maalauksesta, jonka teki 1195 Ma Yuan. Alkeellinen kela mainittiin ensimmäisen kerran kirjassa “The Art of Angling” 1651. Kalastusrullat (nimenä) otettiin käyttöön ensimmäisen kerran Englannissa noin vuonna 1650, jolloin kiinnostus perhokalastukseen kasvaa.
Earnest Plueger Ohiosta haki vuonna 1896 patenttia Hand-Held Wood Fishing Reel nimiselle kelalle, joka muistuttaa paljon meilläkin käytössä olleita käsikeloja.
Puisia uistelukeloja.
Tietoa vanhoista perhokeloista
Moderni kelan suunnittelu alkoi Englannissa 1700-luvun loppupuolella, ja käytössä oleva vallitseva malli tunnettiin nimellä Nottingham rulla. Kela oli leveäpuolainen, joka kelasi vapaasti, ja oli ihanteellinen, jotta syötti voisi ajautua ulos virtauksen mukana. Yhdysvaltalainen Charles F. Orvis keksi ensimmäisen täysin modernin perhokelan sellaisena kuin me sen nykyään tunnemme.
Kolme Nottingham tyylistä puukelaa
Messinkinen perhokela
R. Anderson and sons Edinburgh (valmistivat keloja 1880-1938)
S.Allcock & co Ltd Redditch (1803-1963)
Army & Navy Ltd, 105 Victoria St London
J.Peek & son London
Wilkes Osprey Brand
Valmistaja tuntematon. Ei Leimoja
Pfluger Captain. USA. Laajakehäinen (12 cm) uistelukela
Keloja joissa ei leimoja
Masfa
Made in Germany
Horrocks-Ibbotson co. No. 1105 (Horrocks-Ibbotson Co. 1909- 197?)
Perhokela : Boca Kastehjul Dansk Arbejde
Perhokela : Camo fiskehjul
Wilby Fly-Reel no. 10
Perhokela : The Gemina
Perhokela : The Bijou
Perhokela : Fiskerklasse
Martin Reel Co model no MG-8. Made in USA
S. Allcock & co. Ltd
Kela: Youngi Pattern 10 A LC (Schröderin leima)
Perhokela : The Horton MFG. Co. Bristol No 65
Lawson Machine Works: Laurentian no 2 Dry Fly Reel
Perhokela : Sportcraft no 100E
Perhokela : L & S MFG. Co: Vernon Deluxe
Perhokela : JC Higgins No.311.3115 Fly Reel
Morritts New Popular
Perhokela : Shakespeare Beaulite
Shakespeare Silent Tru-Art Automatic Fly Fishing Reel No. 1827 Model EC
Perhokela : Shakespeare 2561
Perhokela : Emperor No 1684
SouthBend Gladding 1140
SouthBend No 165 Oreno
Perhokela : Orvis Madison IV
Perhokela : Intrepid Rim Fly. The Lightweight at 3⅛”, the Kingsize at 3⅜”
Perhokela : Leeda LW
Perhokela : Norton Mass Valentine 400
Perhokela : Dam Ever Ready
Perhokela : Dam Quick 2
Perhokela : Dam München
Perhokela : Trout Fly
Perhokela : Shina Fly Axle 200-1
Perhokela : Ryobi super light magnesium 355 MG
Perhokela ; Willow
Perhokela: Orvis Mach VI
Hardyn keloja
Hardy the “Eureka” Reel (1953-56)
Hardy The Perfect 3 3/8″
Hardy Marquis Salmon No. 3 ja Marquis #8/9
Hardy L.R.H. Lightweight
Hardy The Golden Prince 5/6
Hardy The Viscount 150 Markk II + varapuola
Hardy The Uniqua 3 1/4″
Hardy Marksman 5/6
Hardy Cascapedia 10/11 ja Hardy Cascapedia MK III 8/9
Hardy Cascapedia 5/6/7
Hardy Ultralite 5000 MA DD
Uistelu- ja heittokelat
Kalastuskelat ilmestyivät ensimmäistä kertaa Kiinassa. Tekstissä “Lives of Famous Immortals” 4. vuosisadalta on ensimmäinen maininta kalastuskelasta. Ma Yuan, kiinalainen Song-dynastian taidemaalari, maalasi vuonna 1195 kuvan nimeltä “Onkija talvijärvellä”, joka edustaa kalastajaa veneessä, joka käyttää onkia kelalla. Wu Zhen (1280–1354), toinen kiinalainen taidemaalari, joka eli vuosina 1280–1354, maalasi maalauksissaan kalastuksen vavoilla ja keloilla. 1200-luvulta peräisin olevassa armenialaisessa pergamentissa on myös kalastuskela. 1600-luvun alussa ilmestyneessä kiinalaisessa tietosanakirjassa Sancai Tuhui (“Kootut kuvat kolmesta valtakunnasta”) on ensimmäinen yksityiskohtainen kalastusrullapiirros, jossa näkyy jopa vinopyörä. Yksi nykyaisen kelan aikaisimmista kehittäjistä oli skotlantilainen Peter Malloch.
Albert Holden Illingworth, brittiläinen liikemies ja poliitikko, keksi nykyaikaisen kiinteäkelaisen kelan vuonna 1905. Hänen keksintönsä oli siiman poimija, joka hillitsi ja kelasi siiman, kun sitä kelatiin. Tämä mahdollisti paljon kevyempien vieheiden heittämisen, koska siima ei vetänyt pyörivää kelaa vasten.
Abun keloja
Abu Record 1600, 1550 ja 1500
Pebeco 111 on identtinen Record 1500:n kanssa
Record 1800 ja 1700
Pebeco 333 on identtinen Record 1700:n kanssa.
Abumatic 35
Abu-matic 60 ,70, 110 ja 120
Abu-matic 170 ja 290
Abumatic 460
Abu 505 ja 506
Abu 444
Abu 444A
Abu 333
Abu Ambassadeur 6000
Abu Cardinal 55
Abu Ambassadeur 6000-C, 6500C4, 6500 CS Rocket
Ambassadeur 5600AB Anti-Backlash System
Ambassadeur BG10000
Record Standard, Delta 3, Diplomat 178
Muiden valmistamia keloja
Shakespeare Acme 1904 Model Hd Nickel Level Wind
Shakespeare Ideal Level winding 1963
Shakespeare Triumph 1958 Model HE
Shakespeare Criterion Level-Windin no. 1950
Shakespeare Triumph Lewel Winding 1958 model 31
Utica Caster Fishing Reel Model B No. 400
Southbend no 450 level winding anti-back-lash casting reel
Southbend no 550 A level winding anti-back-lash casting reel
Southbend Level Winding no 350 B Anti-back-lash
South Bend Level Winding Anti-Back-Flash 350-A ja 350-B
Kela : Union Level Winding Reel No 7225S
Radius Lucky no 302
Radius No 301 “Sisu”
Pfluger Akron no 1893
Kela : Pflueger Trusty No 1933
Wards Sport King no 60-6310 model 5
Hans Henrik Thaulow: HTH Reel -Master
Esox rulla. Kelan on valmistanut Kellotehdas K. Soidinsalo Oy, Espoon Viherlaaksossa. Tehdas on lopetettu 1960.
Daiwa 275
Rydex no. 791 Closed Face Spinning Reel
Shaskespeare 2302RL Convertible
Shakespeare Commissar
Uistimet
Uistin-muodon on Daniel Juslenius kirjannut sanaklljaansa jo vuonna 1745, selityksenä sanat “hamus piscis forma” (kalanmuotoinen koukku). Suomalaisestaja karjalaisesta uiste-muodosta sana on levinnyt varhain myös Lappiin. Leem käytti teoksessaan 1767 muotoa hust, jota Norjan lapissa vastaa ushta (uiste). Vaikka Suomen kirjallisissa lähteissä ei olekaan mainintaa 1500- tai 1600-luvuilla käytetyistä uistimista, niin se ei siis merkitse sitä, etteikö niitä silti olisi käytetty (lähde: Veijo Minkkinen 2000). Varhaisin “uistin” -sana on 25.11.1853 ilmestyneessä Suometar-lehdessä.
Vaskiuistin. Noitasen muinaisuistin
Latauistin on vanhimpia uistinmalleja. Kalakirjastolla 4 kappaletta
Täkyrakseja
Aivan ensimmäiset uistimet olivat ns. täkyuistimia, joissa oli täkynä tavallinen pikkukala. Suomessa yksi vuosisadan vaihteen tunnetuimpia täkyrakseja oli Herman Renforsin tehtaan valmistama “Hai-Spinner”. Käytössä oli myös “puikkouistin”, jossa täkykala työnnettiin puikkomaiseen karaan. Täkyuistimien käyttö oli pitkään unohduksissa, mutta on lisääntynyt kalastajien keskuudessa 2000-luvulla
Krokodil nimellä tunnettuja täkylaitteita. Leimaamattomia
Hardyn krokotiilikalan patentti
Puustjärven täkyraksi
Täkyraksi, valmistaja: A.M. Levander, Turku (myöh. Turun kalanpyydysliike – Åbo Fiskeredskapsaffär)
Täkyraksi. Valmistaja Levander, Turku
Leidesdorff täkyraksi. Stockholm
Metallikalat
Yksinkertaisiametallikaloja : uistimet ovat olleet käytössä kun uistimia heitettiin käsin
Yksinkertainen metallikala. Ruotsi
Devonit
LEIDESDORFFSKA painodevoni
Silkkikala ja alkuperäinen rasia. Farlow Co. Ltd.
Lohilappuja ja lusikkauistimia
Vanhoille kalastustarvikkeille ja urheilun historialle omistetun neljännesvuosittain ilmestyvän Antique Angler -uutiskirjeen mukaan ensimmäinen kaupallinen keinotekoinen viehe oli vermonterilaisen Julio T. Buelin kehittämä lusikka. New York Times (1981) nosti aikanaan omassa artikkelissaan Buelin keksinnön jopa kaikkien nykyaikaisten uistinten esikuvaksi. J.T. Buel kuoli toukokuussa 1886, vain vuosi sen jälkeen, kun hän myi yrityksensä Charles Pikelle. Hänet muistetaan kuitenkin edelleen Buel-lusikan keksijänä ja hänen panoksestaan kalastusvälineteollisuudessa.
Lohilappu Murto 1 ja 2. Käytetty Kemijoella. Tekijä: Murto
A. M. Levander. Uistin 12 cm
Tiura-uistimen historia juontuu 1880-luvulle
Tiura 71. Valmistaja: Ari Yliollitervo, Oulu
Tekijä: Matti Pikkarainen, Oulu
Lohilappu : Hannu Seilonen, Oulu
Lohiuistin P.J. Smeds
Hannulan pelti : valmistaja Veikko Hannula, Kemi
P. Räsänen. Rovaniemi
Professori-uistin rekisteröitiin vuonna 1927 (Suojeluskuntalaisten Urheilu Oy). Kuvassa Karhun ja Kuusamon uistimen valmistamia uistimia. Uistinta valmistaa nykyisin Kuusamon Uistin
Ylempi Provins: valmistaja Scröder, alempi: Provisor, Valmistaja Suinila
2 kpl Teno-Utsjoki lohilappua. Tekijä tuntematon
5 kappaletta Eino Honkasen (EH) tekemiä lohilappuja
EH uistimen leima
Lohi 2. Tamperelaisen K. J. Östringin kehittämä lusikkamalli.
Lohi II leima
Valmistaja : Birker Lahti Lax 2
Schröder Kala
Lohilappu. Leimaamaton laatikossa
Valmistaja: K. Kemppainen, Tornio
Kapraali 7. Valmistaja: Veikko Kapraali, Tornio
V. Kapraali lohilappu
Puustjärvi : Kultavirta
Puustjärvi Heitto
Puustjärvi : Kalastaja
Verkko Oy, Oulu
Suinulan uistin malleja
Lohilappu : Outa uistin, valmistaja Martti Sirniö, Ranua
Valmistaja : Risto Ramstedt, Tornio
Valmistaja: Pekka Lukkarila (Mehu-Pekka)
Valmistaja : Pekka Lukkarila ; Toshiba, Werkko 22, Känni, Pikku Mehupekka, Pikkukakonen ja Vetopekka
Tekijä: Pekka Rauno, Oulu
VH-karelia. Tekijä Veikko Härkönen, Lehmo
Tekijä: Jaakko Tornberg, leima JT 7
Lohilappu : valmistaja Jani Alatalo, Muonio
Tekijä: Matti Qvick, Salmo trutta. Hopeaa
Tullimies. Valmistaja Juhani Salmela
10 kpl Tullimies lohilappua. Valmistaja Juhani Salmela
Kullero lohilappu. Valmistaja Ville Porkka
Amerikan suomalaisia uistimen valmistaja
E. Järvinen, Virginia, Minn.
Ruotsalaisia lusikkauistimia
Valmistaja: Broderna Sandströms Skidfabrik (BSS) Ruotsi
GRADIN & FLODIN
Ruotsalainen viehe ja perhovalmistaja 40-50 luvullla
Lippa uistimet
Herman Renfors keksi vuonna 1869 lippauistimen, jollaista uistinta ei ollut vielä markkinoilla. Hän ei ollut patentoinut keksintöään, joten markkinoille alkoi ilmestyä kopioita. Renfors kuitenkin viisastui tapahtuneesta ja patentoi tuotteensa sittemmin myös ulkomailla. Kajana lippoja valmistivat myöhemmin useat muutkin valmistajat, usein näissä ei ole valmistajan leimaa, vain pelkkä Kajana leima.
Kun ranskalainen insinööri Andre Meulnart keksi Mepss-lipat vuonna 1938. Hän ei ymmärtänyt, että hän oli keksinyt vieheen, joka mullistaisi kalastusvälineteollisuuden.
Kajanalippoja
H. Puustjärvi, Kajana-lipas (Puustjärven käyttämä nimi)
Kajana lippa : valmistaja Östring (?)
Kalkkunalippoja
Leimaamattomia kalkkunalippoja. Kotimaa Englanti
Nirhat
Suomalainen, lähes historian sivuille unohtunut perinneviehe on nirha. Se on käytännössä kelluva, uintilistaton vaappu jota käytettiin niin heittokalastuksessa kuin koskitaimenen soudussakin.
Pätäkät
Pätäkäksi kutsutaan Oulujokivarressa syntynyttä vaappumallia. Yleensä vaappuihin ei ole merkitty tekijää, ja tekijän tunnistaminen on usein hankalaa. Uudempia Pätäköitä on tehnyt mm. Saku Mattila.
Mattilan Pätäkkä, valmistaja Saku Matti, Espoo
Oy Urheilutarpeita-Karhu
Vaaput
Puusta tehdyn uistimen kekisijänä pidetään amerikkalaista James Heddonia. Hän valmisti ensimmäisen puisen uistimen 1890-luvun lopulla. Kaupallisen tuotannon hän aloitti vuonna 1902.
Vaapusta käytettiin Suomessa alussa nirha-nimeä. Vuonna 1942 Urheilutarpeita Oy Karhu ja Suomen Urheilukalastajain Liitto järjestivät nimikilpailun, jossa haettiin suomalaista vastinetta amerikkalaisperäiselle Wobbler-nimelle. Nimikilpailun voiton vei Arvi Wartiovaaran ehdotus “Vaappu”. Ehdolla oli myös vaappo ja vaaputtaja.
Toivo Pylväläisen tekemä vaappu. Hän alkoi valmistamaan vaappuja 1930-luvulla
Schröder Jenkki
Schröder Big Pike (1950-luku)
Uistimia. Tekijä Erkki Honkavuori, Oulu
Kali : Tekijä Nestori Uskali, Tampere
Lennu. Tekijä Lennart Hurme, Tampere
Haku : tekijä Antti Siren, Tampere
Vanha Kalkkisten koskella käytetty puukala 9 g 10 cm. Tekijä tuntematon
Talus. Valmistaja Päijänne uistin
Pyhäjärvi uistin, valmistaja Reino Suontausta, Asikkala
Rapala. 1960-luku
Finlandia Uistin. 1960-luku
LGH vientirasia
Tainio vaappu : valmistaja Jukka Tainio, Lahti
OY Lindeman ab Pauli Salmela Vaasa. Finn-Oreno 7 cm F322 SGR. 60-luvun tuotantoa. Alkuperäisessä rasiassa
FINN-KALA minnow
Finn.-R. Valmistaja: Arvo Rouhiainen
Vaappu. Valmistaja PH-yhtymä. Valmisti vaappuja Parolassa 1978-1994. Pekka Mikkola & Co.
Joker-vaappu. Valmistaja Veljekset Mikkola. Patentihakemus n:o 1877/63
Palsa minnow. Palsa uistententeon Suomessa aloitti hyvinkääläinen Olavi Kourunen, Niitä valmistettiin 1963-1967
Palsa uistin. Suurin osa Palsa uistimista tehtiin vienttin, mutta niitä tuli myös kotimaanmarkkinoille Pyydys Oy:n toimesta
Palsa. Valmistettu muovista, Tsekeissä (1990-luvun loppu)
Östringin Korkki 10 kpl
Tuulos. Soikea Tuulos -leima. Pauli ja Eila Indbergin aikakaudelta.
Tulos vaappu (1982-85)
Benjam Vannisen (1921-1975) Be-Van -piilokoukkuvaappu
Pyydys Big Bike
Pienoisvaappu. Valmistaja: Kauko Rautava, Joensuu
OK uistin, OK 80. Valmistaja : Osku Korkeakoski
Hanko-uistin no: 24
Jerppi Tärppi. Valmistaja : Risto Niemelä
Kileeni : tekijä Paavo Salomaa
Emma Vaappuja 6 kpl
KJA. Valmistaja Kari Airaksinen
Uistin : Turus-Ukko
JAN vaappu 9 kpl
Elka. Valmistaja Antti Hägg, Tornio
Kojamon kiusaus. Valmistaja Antti Hägg, Tornio
Poppeli. Tekijä Markku Hakala
Jampsu vaappu : valmistaja Jarkko Rankinen, Oulunsalo
Fox wobbler, Old fox. Tekijä: Markku Markkanen
Vaappu : Suokas kalanahkavaappu 2 kpl
Raudunnahasta tehdyt vaaput. Elmo Olkkola. Nuorgam, Renkku
Lappia vaappu. Valmistaja : Taisto Hukka, Pieksämäki
Köpötti lohivaappu ja Kössin Köngäsvaappu. Valmistaja Kyösti Möttönen, Utsjoki
Hollolan uistin 3 kpl. Valmistaja Ari Heinonen
Kojamo vappu. Valmistaja : Mauri Kaitsalo
Tenon uistim. Valmistaja N. A. Holmberg
Vaaksi 8 kpl. Valmistaja Arvi Mustonen
Wäylä vaappu. Valmistaja Jorma Ojanperä
JKF. Tekijä Juha Feldt, Keminmaa
Allun Ahne Vaappu : valmistaja Allan Harila, Rovaniemi
Kirakka. Valmistaja : Bengt Nousiainen
Lohivaappu. Valmistaja : Veijo Keveri
Joonas. Valmistaja : Klaus Lahtinen
Valmistaja : Markku Kemppainen
Uistin : Kosto 2 kpl
VH Karelia. Valmistaja Veikko Härkönen
Merimetso 3 kpl
Jesse. Valmistaja Korkiakosken Uistin
Velho vaappu. Valmistaja Seppo Hytönen
Nils Master Spearhead 8 kpl
Vaapput : Tiura, Oulu
Kinnu vaaput. Valmistaja: Kinnunen, Ruotsi
Jude-vaappu : valmistaja Jukka Kananen
Parsantti uistin. Valmistaja: Juho Partanen
Lohijurmu. Valmistaja: Tuure Savolainen
Uistin : Korpikannel 1957
Eemeli vaappu. Tekijä : Eemeli Leskelä
Lohi-Armas, Lohi-poika : valmistaja Armas Törmänen, Tornio
Uistin : Viivi, väri kultasammal. Valmistaja Purhu
Uistin : tekijä Ami Hyytiä, Kuusamo
Uistin : tekijä Ari Hummasti, Oulu
Nappari. Tekijä Markku Ruuskanen
Justiina vaappu, Uno : valmistaja Heidi Härkälä
Lohi Ventti. Valmistaja Eino Illikainen, Oulu
Vyötiäinen M20 K. Tekijä : Ismo Kesänen, Joensuu
Kärki : valmistaja Juha Kärki, Vantaa
Nanette vaappu. Bergstedts fiskeredskap, Umeå
Heddon River-Runt 9110-L Standart
South Bend Fish-Oreno
CC Bait Co Pat. 8-7-20. Valmistaja The Creek Chub Bait Company
6 kpl Abu Hi-lo
Muut
Perhouistin
Schröder : Heitto
Puijo uistin
E. V. Trutta 15 cm. Numeroitu no 1. Valmistaja Erkki Virolainen. Lahjoittaja Markku Marjomaa
Ilpo Leveelahden kevennettyjä meritaimen uistimia. Lahjoittaja: Sulo Tiainen
Esox. Valmistaja Kellotehdas K. Soidinsalo Oy
Helmiäsiuistin. Luonnostaan vaaleaa helmiäistä eli simpukan sisäkuorta käytettiin yleisesti uistinten materiaalina 1900-luvun alkupuolella.
Tuntsan Pirra. Lauri Sälevän kokoelmista
Laimaamattomia Halcoyn Spinnereitä Englannista
Seireeni valouistin. Vahar Oy
Reform-Reflex. Valmistaja A. Bergstedt, Umeå
Aktiobolaget Sportfiskedon Göteborg
Valmistaja : Norolan
Pilkkivavat
Pilkkivapa, Oulusta 1930-luvulta. Lahjoittanut Ilkka Suomala.
Ruotsalaisia puisia pilkkivapoja 1950-1960-luvulta
Perhokalastukseen liittyviä esineitä
Lauri Sälevän omavalmisteinen perhonsidontapenkki
Veli Autin perhonsidontapenkkejä. Lahjoittaja Jouni Autti
Veli Autin perholiivi ja kalahattu. Lahjoittaja Jouni Autti
Veli Autin sitomia perhoja
Pehonsidontapenkki Universal 2