Archives for pintaa syvemmältä

K. M. Wallenius Lapin ja jäämeren kuvaaja

K. M. Wallenius Lapin ja jäämeren kuvaaja     Yksi Lapin luonnon mestari kuvaaja on K. M. Wallenius. Hänen tulokulmansa luonnon tarkastelulle oli A. E. Järvistä kovempi. Siinä missä Järvisellä luonto oli ankara ja ihmisen oli jotenkin siellä selviydyttävä, Walleniuksen kirjoissa ihmiset olivat kovia jotka selviytyivät vaikka luonto oli kova vastus. Veli-Pekka Lehtola kiteyttää hyvin Walleniuksen vaiherikkaan elämän Kirjassaan Wallenius, joka ilmestyi vuonna 1994 Pohjoisen kustantamana (ISBN 951-749-198-0) ”Kurt Martti Walleniuksessa, kenraalissa ja kirjailijassa, kiteytyvat pienoiskoossa itsenaisen Suomen alkuaskeleet. Silti häntä ei ole nostettu muistopatsaaksi kansakunnan kaapin päälle. Hän on liian omalaatuinen ja monikasvoinen hahmo sopiakseen vakaaseen suomalaiseen kaanoniin. Muistopatsaan
Read More

A Treatyse of Fysshynge wyth an Angle 1496

  A Treatyse of Fysshynge wyth an Angle 1496 Kalastus keinotekoisella syötillä on tunnettu jo ennen ajanlaskumme alkua. Ensimmäinen kirjattu maininta perhokalastuksesta on roomalaisajan kirjoittaja Claudius Aelianukisen kirjoittamassa kirjassa De Animalium, jossa kuvataan kuinka makedonialaiset kalastivat taimenta vapaa ja tekoperhoa käyttäen. Varhainen kalastuskirjallisuus on kuitenkin leimallisesti englantilaista. Sen historian katsotaan varsinaisesti alkaneen vuodesta 1496 kun ”The Book of St. Albans” neljännessä osassa käsiteltiin onkimisen jaloa taitoa. Kirjoituksessa nimeltä: ”Treatysse of Flysshybge wyth an Angle” eli suomennettuna ” Neuwoja Ongela Calastuxesta” (suom. Jarkko Laine), annetaan seikkaperäisiä neuvoja kalojen pyytämiseen vavalla ja keinotekoisella syötillä.   Kirjan vaikutusta urheilukalastukseen arvostetaan myös sen takia,
Read More

Kalevalan kalajutut

Kalevalan kalajutut Lohikaloilla on ollut paljon erilaisia nimityksiä. Tämä kertoo arvostuksesta. Lohta on arvostettu ruokapöydässä ja kauppatavarana. Lisäksi sillä on yhteys koskeen ja kosken voimaan. Lemminkäinen on lohilaulajan perikuva, joka mittelee voimiaan Pohjolan isännän kanssa lammikoita lattioille laulamalla. Väinämöinen ja muut lohilaulajat pyytävät koskenlaskussa apua Melattarolta, Sinervolta, Kosken tytöltä ja kuohuneidiltä. Koskivenettä ohjataan melalla, mutta mela tarkoittaa myös kalan pyrstöä. Koskessa pyristelevän lohenkin voiman taltuttaa salama ja ukonilma. Ukonilmalla kalan sanotaan tulevan voimattomaksi ja raukeaksi. Toisinaan koskessa pyristelevä lohi repii vatsansa rikki teräviin kallioihin, aivan kuin lohilaulajiin kuuluva Lemminkäinen tuli silvotuksi Tuonen jokeen. 1500-luvun historioitsija Olaus Magnus nimitti lohta louhikalaksi
Read More

A. E. Järvinen jätti lähtemättömän jäljen eräkirjallisuuteen

A. E. Järvinen jätti lähtemättömän jäljen eräkirjallisuuteen Aarne Erkki Järvinen (1891–1963) Järvisen vaikutus suomalaiseen eräkirjallisuuteen on kiistämätön. Hän loi tyylin josta tuli eräkirjallisuuden ”standartti” 40–50- luvulle. Hänen maalaileva tyylinsä, luonnon ihannointi ja kairojen kauneuden ylistys loi hänestä Suomen tunnetuimman eräkirjailijan. Monet etelän ihmiset loivat lappikuvansa Järvisen kirjojen kautta, mikä lisäsi lapin eksotiikkaa ja loivat lapista mielikuvaa pyyntiveristen paratiisina. Paradoksi on että hän oli metsäammattilainen joka vastasin pohjoisimman Suomen talousmetsien hakkuiden suunnittelusta, aikaan jolloin tehometsätalous alkoi saada otteen Suomen metsänhoidossa. Näkyvinä muistoina noista ajoista on vieläkin näkyvissä olevat ”Osaran aukkoina” tunnetut hakkuu alueet. Järvinen syntyi Helsingissä 13.7. Hän valmistui ylioppilaaksi 1912
Read More

Valtion lohiregaali

Valtion lohiregaali Juha Joona on pureutunut uudessa kirjassaan mielenkiintoiseen ja paljon keskustelua aiheuttaneeseen kysymykseen valtion regaalioikudesta loheen. Torniojoen elpyminen merkittäväksi lohijoeksi on lisännyt paineita asian tutkimiselle. Tämä on laajin ja perusteelisin tutkimus lohiregaalista joka maassamme on tehty.     Tutkimuksesta on julkaistu painettu versio, jota voi tiedustella suoraan Juha Joonalta. http://www.arcticcentre.org/EN/CONTACTS/Staff/Joona,-Juha   Valtion regalekalastuksen historia Lohiregaali Tornionjoen vesistössä Lohiregaali on säädellyt Tornionjoen kalastusta jo 1700-luvun puolivälistä lähtien. Maa- ja metsätalousministeriö tilasi oikeustieteen emeritusprofessori Erkki Hollolta selvityksen siitä, kuinka hyvin tämän päivän lainsäädäntö lohiregaalia noudattaa. Nyt selvitettiin erityisesti, kuinka Ruotsin vallan jälkeinen lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö ovat vaikuttaneet regaalin toteutumiseen. Myös tutkija
Read More

Vesilaki

Vesilaki Kalastuslain lisäksi toinen keskeisesti kala-asioihin liittyvä lainsäädäntö on vesilaki. Sen juuret ulottuvat Ruotsin keskiaikaiseen lainsäädäntöön, olihan Ruotsi Suomen emämaa pitkään. Ensimmäinen vesilaki  säädettiin vuonna 1734. Se keskittyi vesistöjen hyödyntämiseen. Vuoden 1734 lain rakennuskaari sisälsi runsaasti vesien käyttöä koskevia säännöksiä, joita kehitettiin edelleen vuoden 1868 asetuksessa. Vuoden 1902 vesioikeuslaki sisälsi jo selkeän yleiskieltoihin perustuvan lupajärjestelmän. Vesioikeuslain uudistamista alettiin valmistella jo 1910-luvulla. Vuonna 1919 asetetussa komiteassa, eri virastoissa ja lainvalmistelukunnassa suoritettujen esivalmistelujen jälkeen asetettiin vuonna 1928 vesioikeuslakikomitea. Tämä niin sanottu Hällforsin komitea julkaisi vuonna 1939 ehdotuksen uudeksi vesioikeuslaiksi laajoine perusteluineen (KM 1939:3).     Vuonna 1951 asetettiin uusi komitea, joka sai
Read More

Suomen kalanviljelyn historiaa (kirjolohi)

Suomen kalanviljelyn historiaa Kalanviljelyn ensiaskeleet Suomessa ajoittuvat 1800-luvun lopulle. Tähän ajanjaksoon ajoittuu myös ensimmäisten kalanviljelyoppaiden ilmestyminen. Niiden julkaisemisen ansio kuuluu Suomen ensimmäiselle kalastustentarkastajalle Henrik Holmbergille. Hänet nimitettiin virkaansa 1860, mutta jo vuonna 1858 ilmestyi Käytännöllinen oswiitto lohi-sukuisten kalain kaswattamisesta ja samana vuonna Kuinka joet ja järvet Suomessa saadaan kaloja runsaasti kaswamaan. Niissä käsiteltiin kalanviljelyä, joka oli saamassa vahvaa jalansijaa kalaveden hoitokeinona. Seuraavana vuonna ilmestyi Johdatus kesäkalain viljelykseen Suomessa, tämäkin Holbergin toimesta. Hänen toimintansa ansiosta Suomeen perustettiin useita kalanviljelylaitoksia ja hautomoita.     Suomen toisen kalastusten tarkastajan Johan August Malmgrenin toimesta julkaistiin vuonna 1883 lausunto Keinotekoisen kalankasvatuksen perustamisen soveliaisuudesta Suomeen, jonka
Read More

Kalakirjallisuuden bibliografioita

  Kalakirjallisuuden bibliografioita   Bibliografiat helpottavat kirjakeräilijän elämää, mutta lisäävät myös tuskaa jos pyrkii täydelliseen kirjastoon. Niistä on myös paljon apua tutkijoille ja muiden tiedonjanoisille. Tieto Suomessa ilmestyneistä kalakirjoista on hyvin hajallaan osittain puutteellistakin, ainakin pienpainatteiden osalta. Tässä pieni katsaus mitä on tarjolla Suomen rajojen ulkopuolella. Maailmalla merkittäviä kala-aiheisia bibliografioita on ilmestynyt useita 1800- luvun loppupuolella lähtien. Ensimmäinen laajempi kala-alan bibliografia ilmestyi Hollannissa vuonna 1873, jolloin Mulder Bosgoedi kirjoitti teoksen Bibliotheca ichtyologica et piscatoria. Tässä 474 Sivusessa bibliografiassa on 6436 kirjaa tai kirjoitusta. Tästä on saatavilla Bibliolifen kustantama edullinen uusintapainos. https://www.biodiversitylibrary.org/bibliography/4700#/summary Seuraava huomattava kala-alan bibliografia on Bibliotheca piscatoria joka ilmestyi
Read More

Mikä on kotimainen julkaisu?

Mikä on kotimainen julkaisu? Kysymys saattaa kuulostaa oudolta ja jopa turhalta. Mutta kun asiaa alkaa tarkemmin miettiä tuleekin siitä ongelmallinen. Muutenkin asia saattaa tuntua turhalta saivartelulta, mutta kun kysymyksessä on keräily ja sen rajaaminen muuttuu kysymys tärkeäksi. Yksinkertaisin rajaus jota käytetään kotimaisen kirjallisuuden rajaamiseksi, on Fennica-kirjallisuuden määritelmä. Siihen kuuluu kaikki suomenkielinen, Suomessa painettu, suomalaisen kirjoittama ja Suomea koskeva kirjallisuus. Se onkin kattava määritelmä kun puhutaan uudemmasta kirjallisuudesta. Varsinainen otsikon kysymyksen ongelma on aika ennen vuotta 1809. Tällöin isäntä vaihtui ja Suomesta tuli Venäjän alainen Suomen Suuriruhtinaskunta. Tätä ennen vaihtelevan kokoinen osa nykyisen Suomen valtion alueesta oli keskiajalta aina Suomen sotaan
Read More

Vanhat sanat

Vanhat sanat Ari  Savikko Kun penkoo vanhoja julkaisuja tai asiakirjoja joutuu ajassa aina vain kauemmaksi. Viimein tulee piste jolloin alkaa mietiä milloin suomenkielessä käytettiin ensimmäisen kerran kala sanaa ja muitakin kalastukseen liittyvää sanastoa. Näitä kantasanoja on tutkinut Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa Raimo Jussila ja kirjoittanut niistä kirjan nimeltä Vanhat Sanat (1998). Vanhimmat suomalaiset sanat ovat vuodelta 1543. Kala sana on hyvin vanhaa perua, sillä esiintyy ensimmäisen kerran Agricolan toimesta v. 1544 eli on kuulunut suomenkielen sanastoon käyttännössä alusta alkaen.  Myös lohi sana on ollut käytössä jo 1500-luvulla, se esiintyi asetuksessa vuonna 1593. Kalannimistä myös hauki esiintyy ensimmäistä kertaa samaisessa asetuksessa. Esimerkiksi siika ja
Read More