Inarijävi
Inarijärven säännöstely
Inarijärvi on Suomen toiseksi suurin järvi, pinta-alaltaan 1084 km2. Se on myös toiseksi suurin kokonaan napapiirin pohjoispuolella sijaitseva järvi maailmassa. Inarijärven leveys Juutuanvuonon pohjukasta Paatsvuonoon on yli 50 kilometriä ja pituus lounais-koillissuunnassa Ukonjärvestä Suolisvuonon pohjukkaan noin 80 kilometriä. Järven suurin syvyys on 95 metriä.
Inarijärvi on Paatsjoen vesistöalueen keskusjärvi. Paatsjoen vesistöalueen pinta-ala on 18 403 km2, josta Suomen puolen osuus 14 512 km2 ja järvisyys 12,4 %. Inarijärveä säännöstellään Paatsjoen yläjuoksulla sijaitsevalla venäläisellä Kaitakosken voimalaitoksella. Vesistöalueen vedet laskevat Paatsjokea pitkin Jäämereen. Suurimmat Inarijärveen laskevat joet ovat Ivalojoki ja Juutuanjoki.
Inarijärvi on rikkonainen, rantaviivaa on yhteensä 3 308 km ja saaria 3 318. Rannat ovat pääasiassa kivikkoisia ja usein myös jyrkkiä, mutta suojaisissa lahdissa tavataan myös loivia, pehmeäpohjaisia rantoja tai hiekkarantoja. Järven erikoisia luonnonmuodostelmia ovat pitkät ja kapeat salmet, joita kutsutaan nuoriksi.
Inarijärven veden korkeuden seuranta
Petsamon kaivosalueen Inarijärven säännöstelyn historiaa
Inarijärven vesipinnan vaihtelut ja sen vaikutukset
Inarin kalatalousalueen kalastussääntö 2021
Inarijärven seurantaryhmä
Inarijärven seurantaryhmä perustettiin vuonna 1998 ohjaamaan ja edistämään Inarijärvi-tutkimuksen tuloksiin pohjautuvien suositusten toimeenpanoa. Se toimii myös paikallisten asukkaiden, eri hallinnonalojen ja tutkimuslaitosten välisenä yhteistyöelimenä. Seurantaryhmässä ovat edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Inarin kunta, Metsähallitus, Saamelaiskäräjät, paikalliset kalastuskunnat ja Inarin kalatalousalue, eri kalastajaryhmät ja Inarijärveen liittyvät yhdistykset sekä Lapin ELY-keskus. Seurantaryhmä kokoontuu yleensä kerran vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Kokouksissa käydään läpi Inarijärven käytön ja hoidon kehittämiseen sekä järven tilaan liittyvien toimenpidesuositusten toteutumista.
Vesitoimikunnan päätös luvan myöntämiseen Inarijärven säännöstelyyn 7.6.1946
Päätös Inarinjärven säännöstelyyn 1946
PAATSJOKI : Yksi joki – kolme valtiota
Vesitoimikunnan päätös vuonna 1946 annetun säännöstelyluvan muuttamiseksi 10.12.1953
Päätös Inarinjärven säännöstelyn muuttamiseksi 1953
Inarin taimenensuomuja vuodelta 1958
Tutkimuksia iso-ja pikkunieriän kutupaikoilla Inarijärven Vasikkaselän koilisalueella 1966
Toivonen 1966: Lausunto vedensäännöstelyn vaikutuksesta Inarijärven kalakantoihin ja kalastukseen
Lausunto vedensäännöstelyn vaikutuksesta Inarijärven kalakantoihin ja kalastukseen 1966
Vastine Toivosen lausuntoon vedensäännöstelyn vaikutuksesta Inarijärven kalakantoihin ja kalastukseen 1969
Vedensäännöstelyn vaikutus Inarijärven kalakantoihin ja kalastukseen. Täydentävälausunto 1972
Pöytäkirja Vesihallituksen istunnosta 21.12.1972
Pöytäkirja vesihallituksen istunnosta 21.2.1972
Inarinjärven säännöstelystä 1973
Inarijärven säännöstelystä 1973
Säännöstelyohjeiden muutosten vaikutus Inarinjärven kalakantoihin
Taimenen poikastuotanto eräillä Paatsjoen vesistön koskialueleilla 1973
Inarin vesipinnan vaihtelu ja sen merkitys
Inarijärven vesipinnan vaihtelut ja sen vaikutukset
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös valituksiin, jotka Pohjois-Suomen vesioikeuden 18 päivänä joulukuuta antamasta Inarinjärven säännöstelystä aiheutuneiden vahinkojen ja haittojen johdosta suoritettavia korvauksia ja toimenpiteitä päästöksestä on tehty
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 18.12.1974 Inarinjärven säännöstelyn vahinkojen korvauksista
Toimitusmiesten lausunto vesiasiasta, joka koskee Inarijärven säännöstelystä aiheutuneiden vahinkojen korvaamista 1972
Vesioikeudelliset lupapäätökset
Inarijärven säännöstelyhistoria ja sen oikeuskäsittely
Lupa Inarin kalanviljelylaitoksen patojen rakentamiseen 1952
Lupa kutuharjusten pyyntiin 1952
Muistio Norjan osallistumisesta Inarin kalanviljelytoimenpiteisiin
Inarin vesioikeudelliset päätökset
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 18.12.1974 nro 92-74-I
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 27.11.1975 nro 4671-75
Pohjois-Suomen vesioikeuden päätös 22.12.1982 nro 81-82-I
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 10.5.1984 nro 2037-84
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 14.3.2000 Dnro 94-99-1 korjattu päätös
Inarijärven säännöstelyluvan ja siihen liittyvien tehtävien hoidon siirtäminen Lapin ELY-keskukselle
Lausunto Inarijärven sivuvesistöjen kalataloudellisista muutoksista ja säännöstelyn osuudesta niihin 1979
Lausunto Inarijärven sivuvesistöjen kalataloudellisista muutoksista ja säännöstelyn osuudesta niihin
Lisälausunto Inarijärven sivuvesistöjen kalataloudellisista muutoksista 1980
Kirakkakönkään kalatie
Kirakkakönkään kalatiemallit SKL 1 1988
Harjuksen ja taimenen egologiasta Inarin Kirakkajoessa, Pohjois-Suomessa
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu
Inarijärven säännöstelystä aiheutuneiden kalataloudellisten vahinkojen korvaamiseksi määrättyjen (v.1975) kalaistutusten tuloksellisuutta seurataan ja parannetaan ns. velvoitetarkkailun avulla. Siitä vastaa Luonnonvara keskus (Luke) Lapin ELY-keskuksen hyväksymien velvoitetarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailualue käsittää Inarijärven ja siihen laskevat joet lukuun ottamatta Muddusjärveä ja sen yläpuolisia vesiä.
Velvoiteistutusten päätavoitteena on poistaa ja ehkäistä järven säännöstelystä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia vahingollisia muutoksia. Velvoitetarkkailussa selvitetään (1) viljeltyjen kalojen osuus eri lajien saalista, (2) istutusten tuottoa, istukkaiden kasvua, istutusiän ja -paikan vaikutustaistutustuloksiin, (3) kalastusta ja saaliita sekä (4) taimenten poikastuotantoa. Tutkimukset perustuvat pitkälti istukkaiden merkintöihin.
Inarijärven säännöstelyluvan hallinta siirtyi vuoden 2009 alusta maa- ja metsätalousministeriöltä Lapin ELY-keskukselle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on toteuttanut kalatalousvelvoitteen istutukset alusta alkaen säännöstelyluvan haltijan toimeksiannosta. Kalatalousvelvoitteen vuotuiset kustannukset ovat noin 0,7 milj. euroa. Velvoitteita hoidetaan nykyään viisivuotisin toimintajaksoin.
Inarin velvotteen toteuttaminen 1976
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1977
Inarin kalanviljelytoiminnasta 1977
Inarin kalanhoitovelvoitteen tarkkailu 1977
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1978
Inarin kalanhoitovelvoitteen tarkkailu 1978
Kalastus Inarijärvellä vuonna 1980 ja kalastuksen ja kalansaaliin kehittyminen
Inarin säännöstelystä aiheutuvan kalakantojen hoidon tarkkailututkimuksen raportii vuodelta 1981
Inarijärven tarkkailuraportti 1981
Inarin säännöstelystä aiheutuvan kalakantojen hoidon tarkkailututkimuksen raportii vuodelta 1982
Inarin säännöstelystä aiheutuvan kalakantojen hoidon tarkkailututkimuksen raportii vuodelta 1982
Inarin säännöstelystä aiheutuvan kalakantojen hoidon tarkkailututkimuksen raportii vuodelta 1983
Inarin säännöstelystä aiheutuvan kalakantojen hoidon tarkkailututkimuksen raportii vuodelta 1983
Inarin kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1984
Inarin kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1984
Inarin säännöstelystä aiheutuvan kalakantojen hoidon tarkkailututkimuksen raportii vuodelta 1985
Inarin säännöstelystä aiheutuvan kalakantojen hoidon tarkkailututkimuksen raportii vuodelta 1985
Ulkopaikkakuntalaisten virkistyskalastajien ja huvila-asukkaiden kalastus Inarijärvellä vuonna 1985
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1986
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1987
Inarijärven tarkkailuraportti 1987
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailututkimus 1988
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1989
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1989
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1990
Inarinjärven tarkkailututkimus 1990
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1991
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1991
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1992
Mukana Inarijärven kalataloutta käsittelevän kirjallisuuden luettelo vuosilta 1980-1992
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1992
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1993
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1993
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1994
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1994
Tilastotietoja Inarijärven kalatalaoudesta : velvoitetarkkailun toimintakertomus vuodelta 1995
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1996
inarijarven-ja-sen-sivuvesistojen-kalanhoitovelvoitteen-tarkkailuraportti-1996
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalanhoitovelvoitteen tarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 1997
Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu – Toimintakertomus vuodelta 1998
Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu – Toimintakertomus vuodelta 1999
Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu – Toimintakertomus vuodelta 2000
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536452/raportti223.pdf?sequence=1
Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu – Toimintakertomus vuodelta 2001
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536422/raportti254.pdf?sequence=1
Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu – Toimintakertomus vuodelta 2002
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536661/raportti287.pdf?sequence=1
Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 2003
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536690/raportti318.pdf?sequence=1
Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen tarkkailuohjelma vuosille 2004-2008
Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 2004
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536742/raportti370.pdf?sequence=1
Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu. Toimintakertomus vuodelta 2005.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536742/raportti370.pdf?sequence=1
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2006
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536791/raportti417.pdf?sequence=1
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2007
http://jukuri.luke.fi/handle/10024/532841
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2008
http://jukuri.luke.fi/handle/10024/532864
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2009
http://jukuri.luke.fi/handle/10024/531235
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2010
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/530734/rktltr2011_13.pdf?sequence=1
Inarijärven säännöstelyluvan ja siihen liittyvien tehtävien hoidon siirtäminen ELY-keskukselle 2010
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/39752/SYKEra_18_2010.pdf?sequence=1
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2011
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/530473/rktltr2012_23.pdf?sequence=1
Vuoden 2012 raportissa on perusteellista tietoa järvitaimenen elinkierrosta
Suomessa on julkaistu varsin vähän dokumentoitua tietoa järvitaimenen elinkierrosta. Elinkiertopiirteet, kuten vaelluspoikasikä, syönnösvaiheen kasvunopeus ja sukukypsyyden saavuttamisen ikä ja koko ovat olennaisia seikkoja esimerkiksi taimenen kohdistuvan kalastuksen säätelyn kannalta. Tässä vuosiraportissa esitetään yhteenveto Inarijärveen laskevien jokien taimenkantojen elinkiertopiirteis-tä. Paatsjoen vesistössä elää ainakin 30 geneettisesti erilaistunutta taimenpopulaatiota, joista kolmea (Ivalojoki, Juutua ja Siuttajoki) käytetään velvoiteistutuksiin. Tässä raportissa ei esitellä kantakohtaisia tuloksia, koska syönnösvaiheen taimenten geneettinen alkuperä tunnetaan puutteellisesti.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520242/rktltr2013_22.pdf?sequence=1
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2012
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519917/rktltr2014_36.pdf?sequence=1
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2013
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailuraportti 2014
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu raportti 2015
Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2015 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 154 tonnia (1,4 kg/ha) vuonna 2015. Kotitarvekalastajien saalis oli 53 % kokonaissaaliista. Punalihaisten petokalojen yhteissaalis oli noin 31 tonnia; taimensaalis oli 22 tonnia, nieriäsaalis 5,4 tonnia ja harmaanieriäsaalis vajaa 3,6 tonnia. Siikasaalis (noin 77 tonnia) kasvoi edellisvuodesta hyvien verkkosaaliiden ansiosta. Siika on järven tärkein saalislaji muodostaen puolet vuoden 2015 kokonaissaaliista. Muikkusaaliskin (noin 13 tonnia) kasvoi hieman, mutta jäi edelleen liki puoleen vuosien 2010–2013 saalistasosta. Verkkokalastuksella saatiin 76 % kokonaissaaliista. Siikasaaliista verkkopyynnin osuus oli 90 % ja taimensaaliista 51 %. Inarijärveen on syntynyt 2000-luvulla useita hyviä muikkuvuosiluokkia, joiden ansiosta petokaloille on ainakin tähän asti riittänyt ravintoa. Muikun vuosiluokka 2015 näyttää myös kohtalaiselta talvinuottaustietojen perusteella.
Raportista löytyy myös Juutuajoella suoritetun kaikuluotauksen tulokset.
http://jukuri.luke.fi/handle/10024/537555
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu raportti 2016
Taimennäytteistä noin puolella oli suolistossaan lokkilapamadon ja/tai sukeltajasorsien lapamadon (Diphyllobothrium-suvun) loisrakkuloita kohtalaisesti tai runsaasti edelleen vuonna 2016. Tai-menten ja nieriöiden eli rautujen loisongelma jatkui vähintään samantasoisena vuonna 2017. Har-maanieriät olivat huomattavasti vähemmän loisittuja kuin raudut ja taimenet. Toisen heisimatolajin, haukimadon (Trianephorus crassus) esiintymistä osasta siikanäytteitä alettiin seurata systemaattisesti vuonna 2017. Haukimato-ongelma näytti keskittyvän eniten tiheäsiivilähampaisiin riikasiikoihin ja enenevässä määrin järven pohjoisimpia osia kohti.
Istutettujen pohjasiikojen osuus saaliissa laski aikaisemmalta 30–40 %:n tasolta 10–15 % tasolle vuosiluokissa 2012–2014, mikä tarkoittaa, että pohjasiika lisääntyy luontaisesti tehokkaasti. Taime-nella sitä vastoin istukkaiden osuus on ollut selvästi yli 50 %, nuorissa ikäryhmissä jopa 80 %. Nieriällä luontainen lisääntyminen on ollut luultua voimakkaampaa luonnontuotannon osuuden vaihdellessa 50 %:n molemmin puolin ja ollen jopa 80 %. Harmaanieriän saalis perustuu kokonaan istutuksiin. Pohjasiian kasvun hidastuminen on pysähtynyt. Taimenen ja harmaanieriän kasvussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta nieriällä kasvu hidastui vuonna 2016.
http://jukuri.luke.fi/handle/10024/541299
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu raportti 2017
Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2017 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 165 tonnia (1,5 kg/ha) vuonna 2017. Kotitarvekalastajien saalis oli 43 % ja kaupallisten kalastajien osuus 36 % kokonaissaaliista. Siikasaalis kasvoi 95 tonniiin, joka on lähes 60 % kokonaissaaliista. Punalihaisten petokalojen saalis oli 20 tonnia, josta taimensaalis oli vajaa 15 tonnia, nieriäsaalis 3,5 tonnia ja harmaanieriäsaalis enää 1,6 tonnia. Muikkusaalis, noin 12 tonnia, oli samalla tasolla jo neljättä vuotta peräkkäin. Verkkokalastuksella saatiin 78 % kokonaissaaliista. Siikasaaliista verkkopyynnin osuus oli 86 % ja taimensaaliista 62 %. Inarijärveen on syntynyt 2000-luvulla useita hyviä muikkuvuosiluokkia, joiden ansiosta petokaloille on tähän asti riittänyt ravintoa. Muikkuvuosiluokka 2017 oli kohtalainen.
http://jukuri.luke.fi/handle/10024/543326
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2018
Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2018 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 158 tonnia (1,4 kg/ha) vuonna 2018. Kaupallisten kalastajien saalisosuus (39 %) oli noussut jo kotitarvekalastajien osuutta suuremmaksi. Siika on 95 tonnin saaliillaan noussut selvästi tärkeimmäksi saalislajiksi muodostaen 60 % kokonaissaaliista. Punalihaisten petokalojen yhteissaalis oli enää 18 tonnia, josta taimensaalis oli vajaa 15 tonnia, nieriäsaalis 2,5 tonnia ja harmaanieriäsaalis enää 0,8 tonnia. Haukisaalis (13,3 tonnia) ohitti jo muikkusaaliin (11,3 tonnia) jo toisena peräkkäisenä vuotena 2018. Verkkokalastuksella saatiin 82 % kokonaissaaliista. Siikasaaliista verkkopyynnin osuus oli peräti 90 % ja taimensaaliista 63 %. Inarijärveen on syntynyt 2000-luvulla pääsääntöisesti melko hyviä muikkuvuosiluokkia, joiden ansiosta petokaloille on tähän asti riittänyt ravintoa. Muikkuvuosiluokka 2018 oli myös kohtalaisen hyvä.
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/545193
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2019
Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2019 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 153 tonnia (1,4 kg/ha) vuonna 2019. Kaupallinen kalastus on
viime vuosina tehostunut ja kaupallisten kalastajien saalisosuus oli vuonna 2019 yhtä suuri kuin kotitarvekalastajien osuus (39 % kokonaissaaliista). Tärkeimmän saalislajin, siian, saalisarvio pieneni edellisvuodesta noin 76 tonniin. Siikasaalis oli 50 % järven kokonaissaaliista. Taimensaalis kasvoi ja palautui kahden niukemman saalisvuoden jälkeen 20 tonnin tasolle. Kolmanneksi suurin saalis saatiin hauesta (15,5 tonnia) ja neljänneksi suurin muikusta (14,5 tonnia), joiden molempien saaliit suurenivat edellisvuodesta. Verkkokalastuksen rooli Inarijärven saaliin talteenotossa on hallitseva. Siikasaaliista noin 90 % saatiin verkoilla ja taimensaaliistakin viime vuosina noin kaksi kolmasosaa on saatu erilaisilla verkoilla.
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/546896
210701_Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen tarkkailuohjelma_2021-2025_päätös
Inarinkalatalousvelvotteen tarkkailusuunnitelma 2021-2025 30.9.2021
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2020
Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2020 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 140 tonnia (1,3 kg/ha) vuonna 2020. Kaupallinen kalastus on viime vuosina tehostunut ja kaupallisten kalastajien saalisosuus on vuosina 2019–2020 noussut lähes 40 %:iin kokonaissaaliista. Tärkeimmän saalislajin, siian, saalisarvio pieneni hieman edellisvuodesta noin 71 tonniin. Siikasaalis oli edellisvuoden tapaan puolet järven kokonaissaaliista. Taimensaalisarvio oli edellisvuoden tapaan noin 20 tonnia. Kolmanneksi suurin saalis, liki 18 tonnia, saatiin hauesta. Haukisaaliit ovat viime vuosina kasvaneet ja hauen saalisarvio ylsi vuonna 2020 samalle tasolle kuin ennen järven säännöstelyä vuosina 1935–1940.
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2021
Julkaisussa esitetään Inarijärven kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2021 asti. Inarijärven kokonaissaalis oli noin 143 tonnia vuonna 2021, josta kaupallisten kalastajien saalisosuus oli 37 %. Vuonna 2021 siian saalisarvio oli 71 tonnia, taimenella 18, hauella 17 ja ahvenella lähes 10 tonnia. Inarijärven saaliista saatiin 71 % verkoilla. Taimenen ja raudun alamittatappiot olivat tehtyjen ilmoitusten mukaan lähes 40 000 kappaletta. Arvio on luultavasti liian pieni, koska eri kalastajaryhmillä oli epäuskottavan suuria eroja alamittaisten yksikkösaaliissa. Istutettujen pohjasiikojen osuus saaliissa on ollut viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin 27 %, mikä tarkoittaa, että pohjasiika lisääntyy luontaisesti tehokkaasti. Vuonna 2021 istukkaiden osuus pohjasiioista oli vain 12 %, joka johtunee selvästi alemmista istutusmääristä vuosina 2015–2018. Taimenella istukkaiden osuus on ollut viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin 59 %, ja vuonna 2021 se oli 63 %. Nieriällä istukkaiden osuudessa on ollut suurta vaihtelua (28–81 %), joka johtunee luontainen lisääntyminen vaihtelusta ja istutusmäärien vaihtelusta. Vuonna 2021 istukkaiden osuus oli 38 % nieriällä. Harmaanieriästä ja järvilohesta ei saatu yhtään näytettä vuonna 2021. Nämä lajit todennäköisesti kuolevat sukupuuttoon lähivuosina Inarissa.
Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu 2022
Julkaisussa esitetään Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellisen velvoitetarkkailun tulokset vuoteen 2022 asti. Tuloksissa käsitellään saalisnäytteenottoon perustuvat arviot istutettujen kalojen saalisosuuksista, sekä pyyntikoon kehitys eri pyyntivälineillä. Loistarkkailutuloksissa esitetään taimenen loisittumisen kehitys Inarijärven saalisnäytteessä. Vuosittain eri kalastajaryhmille toteutettavan saalistiedustelun pohjalta esitetään arvio Inarijärven kokonaissaaliista lajeittain ja pyydystyypeittäin, sekä kaupallisessa kalastuksessa yleisimmän pyyntimuodon, 40–49 mm silmäkoon verkkojen, yksikkösaaliin kehitys. Sähkökoekalastustuloksissa esitetään poikastiheyksien kehitys vakiokoealoilla Ivalojoessa, sekä sen sivujoissa, sekä Juutuanjoella että Siuttajoella. Lisäksi raportissa esitetään erillisen huomionkohteen olleen hauen saalispaine taimeneen, sekä uutta tutkimustietoa eri kantaa olevien taimenistukkaiden kutuvaelluskäyttäytymisestä.
Istutus -ja viljelysuunnitelmia
Inarin säännöstelyn kalatalousvelvoitteen viljelyn ja istutusten toimintakertomus vuodelta 2004
Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen viljelyn ja istutusten toimintakertomus vuodelta 2004
Inarin säännöstelyn kalatalousvelvoitteen viljelyn ja istutusten toimintakertomus vuodelta 2006
Inarin säännöstelyn kalatalousvelvoitteen viljelyn ja istutusten toimintakertomus vuodelta 2006
Inarijärven kalatalousvelvoite tarkennettu istutussuunnitelma 2017
Inarijärven kalatalousvelvoite tarkennettu istutussuunnitelma 2017 31.1.2017
Velvoitekertomus 2016 Inarijärven kalatalousvelvoite istutukset ja viljely
Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen viljelyn ja istutusten toimintakertomus vuodelra 2016
Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen viljely- ja istutussuunnitelma vuosille 2006-2010
Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen viljely- ja istutussuunnitelma vuosille 2006-2010
Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen viljely- ja istutussuunnitelma vuosille 2011-2015
Istutussuunnitelma 2011-2015 UUSI
Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen viljely- ja istutussuunnitelma vuosille 2016-2020
Inarijärven kalatalousvelvoite istutussuunnitelma 2016-2020 2.3.2016
Inarijärven kalatalousvelvoite tarkennettu istutussuunnitelma 2018 17.12.2017 LIITTEET
Inarijärven kalatalousvelvoite tarkennettu istutussuunnitelma 2019 17.12.2018
Inarijärven kalatalousvelvoite tarkennettu istutussuunnitelma 2020 3.2.2020 Final
Inarijärven kalatalousvelvoitteen istutussuunnitelman tarkennus 2020 LIITTEET
VELVOITEKERTOMUS 2019 Inarijärven kalatalousvelvoite viljely ja istutukset 11.2.2020
VELVOITEKERTOMUS 2019 Inarijärven kalatalousvelvoite viljely ja istutukset 11.2.2020 LIITTEET
VELVOITE istutussuunnitelma 2021-2025 Valmis 16.12.2020
Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen istutussuunnitelman tarkennus vuodelle 2022-1-1
Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoite Kertomus 2021
Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen istutussuunnitelman tarkennus vuodelle 2023
Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoite viljely ja istutukset kertomus 2022
Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoite kertomus 2022 LIITTEET
Inarijärven säännöstelyn kalatalousvelvoitteen istutussuunnitelman tarkennus vuodelle 2024
Inarijärven nieriän emokalapyynti syksyllä 2018
Inarijärven nieriän emokalapyynti syksyllä 2018
Inarijärven nieriän emokalapyynti syksyllä 2022
Inarijärven nieriän emokalapyynti syksyllä 2022
Juutuajoen emokalapyynti 2019
Työraportti Juutuajoen järvitaimenen emokalapyynnistä syksyllä 2019
Juutuajoen emokalapyynti 2023
Juutuajoen järvitaimenen emokalapyynti syksyllä 2023
Ivalojoen ja Siuttajoen emokalapyynti 2022
Ivalojoen järvitaimenen emokalaston perustamisesta syksyllä 2022
Siuttajoen järvitaimenen emokalaston perustamisesta syksyllä 2022
Inarin taimenen genetiikasta
Tietoa kalakantojen geneettisistä rakenteista hyödyntävät kaikki kalakantojen käyttöä ja hoitoa suunnittelevat tahot, ELY-keskukset, kalojen istuttajat ja viljelijät. Sukulaisuusanalyysiä voidaan hyödyntää kalanviljelyssä sukulaisuuden hallintaan ja hedelmöityssuunnitelmien tekemiseen.
Conservation Genetics of exploited finnish salmonid fishes
Inarin kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelma
http://www.ahven.net/ksuunnitelmat/36.pdf
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960–2009
Inarijärvestä on olemassa kohtuullisen hyvin tutkimus- ja seurantatietoa usean vuosikymmenen ajalta, mikä antaa hyvät mahdollisuudet järven tilaa ja sen kehittymistä kuvaavien mittareiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Työssä pyrittiin löytämään tutkimus- ja seuranta-aineistoon perustuvia mittareita, jotka kuvaavat monipuolisesti Inarijärven tilaa ja käyttöä, etenkin järven yleisiä hydrologisia ja meteorologisia olosuhteita ja niiden kehittymistä (ilmastonmuutos), järveen tulevaa kuormitusta ja veden laatua, virkistyskäyttöä, rantavyöhykkeen eliöyhteisöjen tilaa, kalakantoja ja kalastusta sekä säännöstelykäytäntöä ja säännöstelyn vaikutuksia. Tavoitteena oli kuvata myös eri muuttujien välisiä vuorovaikutuksia.
Inarijärven kalatalouden kehittämisen monitavoitearviointi 2015
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/104452/Raportteja_38_2015.pdf?sequence=2
Vanhoja tutkimuksia
Muikun istuttatamisesta Inarijärveen 1956
muikun-istuttamisesta-inarijarveen-1956
Muikku istutukset Paatsjoen vesistöalueelle 1956-66
Kevät 1956
Karipääjärvi, Ilkiäjärvi, Hukkajärvi, lisäksi laitokselta karkasi n. 150 000 kpl Juutuajoen kautta Inarijärveen (Kelujärven kantaa)
Kevät 1964
Alajärvi 3 litraa n. 200 000 kpl (Sinettäjärven kantaa)
Kevät 1965
Alajärvi 3 litraa n. 200 000 kpl (Sinettäjärven kantaa)
Kevät 1966
Alajärvi 3 litraa n. 200 000 kpl (Sinettäjärven kantaa)
Inarijärven muikun kalastus kannan rakenne ja kasvu vuosina 1985-1988
Muikku uusi laji Inarijärven kalayhteisössä ja saaliissa 1990
Inarin muikun geneetinen tutkimus 2013
Tutkimuksessa selvisi, että Inarijärven muikkukanta on peräisin vuosina 1964-66 Sinettäjärveltä tuoduista mätieristä. 1956 Kelujärvestä tuodusta mätierästä ei löytynyt jälkeläisiä.
inarin-muikun-geneettinen-tutkimus-2013
The vendace stock and fisheries in Lake Inari
http://www.borenv.net/BER/pdfs/ber3/ber3-307-319.pdf
Muikku 50 vuotta Inarijärvessä
Vendace (Coregonus albula) in Lake Inari — what has
changed in 50 years?
Muita tutkimuksia ja selvityksiä
Suunnitelma kalanviljelylaitoksen rakentamiseksi Juutuajoen rantaan 1949
suunnitelma 1949
Järvitaimen vastakuoriutuneina Inarijärveen vuosina 1959-62 istutuksista ja sen tuloksista
vastakuoriutuneiden-taimenen-istutustuloksia-1959-62
Juutuan emokalapyynnin merkinnät 1955-60
Inarissa suoritetuista järvitaimenen merkintäkokeesta 1958
inarissa-suoritetuista-jarvitaimenen-merkintakokeista-1958
Siian suotavimmasta pyynti-iästä ja pyyntikoosta Inarijärvessä 1963
siian-pyynti-iasta-ja-koosta-1963
Havaintoja Inarijärven nieriästä 1967
Havaintoja Inarijärven nieriästä 1967
Förekonsten av diffyllbotrida plerocerkoider i fis från Enare sjö
Förekonsten av diffyllbotrida plerocerkoider i fis från Enare sjö
Lapin säännöstelyjärvien kalataloudellisista muutoksista 1972
lapin-saannostelyjarvien-kalataloudellisista-muutoksista
Taimenen poikastuotanto eräillä Paatsjoen vesistön koskialueilla 1973
Taimenen poikastuotanto eräillä Paatsjoen vesistön koskialueilla
Inarinjärven pohjasiian ikä pituus ja paino rakenteen tutkiminen
Inarijärven pohjaeläintutkimus 1976
Inarijärven pohjaeläintutkimus 1976
Inarijärvestä kesällä 1976 pyydystettyjen kalojen ravintoanalyysi
Inarijärven eläinplanktonitutkimus avovesikaudella 1977
inarijarven-elainplanktontutkimus-avovesikaudella-1977
Lausunto kalanviljelylaitoksen suunnittelusta 1977
Ammattikalastuksen kannatavuus Inarinjärvellä 1979
ammattikalastuksen-kannattavuus-inarinjarvella-1979
Ammattikalastuksen kannattavuus Inarinjärvellä 1980
Ammattikalastuksen kannattavuus Inarinjärvellä 1980
Lisälausunto Inarijärven sivuvesistöjen kalataloudellisista muutoksista 1980
lisalausunto-inarijarven-sivuvesiston-kalataloudellisiin-muutoksiin
Taimen smoltti- ja kutupyyntikokeilu Ivalojoessa 1981
Taimenen smoltti ja kutupyyntikokeilu Ivalojoella
Paatsjoen vesistö taimenten poikastiheydestä- ja tuotannosta 1981
paatsjoenvesiston-taimenten-poikastiheyhet-1981
Inarijärven siikamuodot ja niiden ravinnonvalinta 1981
Inarijärven siikamuodot ja niiden ravinnonvalinta
Inarijärven pohjasiikojen nykytilanne 1983
inarijarven-pohjasiikojen-nykytilanna-1983
Kirakkajoen kalatietutkimus v. 1983
Kaamasjoen vesistön taimenkantojen hoito- ja käyttösuunnitelma 1983
Kaamasjoen vesistön taimenkantojen hoito-ja käyttösuunnitelma 1983
Inarijärven kalojen ravintoeläinten siirtoistutuksia koskeva selvitys 1984
Inarijärven kalojen ravintoeläinten siirtoistutuksia koskeva selvitys
Alustava raportti Inarijärven siikaistutusten tuloksista 1984
Paatsjoen vesistön taimenen poikastiheydestä ja -tuotannosta 1984
Paatsjoen vesistön taimenen poikastiheydestä ja tuotannosta
Ivalojen jokikutuinen pohjasiika ja sen mädinhankintapyynti 1985
ivalojoen-jokikutuinen-pohjasiika-ja-sen-madinhankinta
ivalojoen-pohjasiian-kasvu-1976-1983
Inarijärveen vuosina 1965-1986 tehtyjen nieriän Carlin-merkintöjen tulokset
inarijarveen_vuosina_1965_1986_tehtyjen_nierian_carlin_merkintojen_tulokset_nro_43
Inarijärven verkkosarjakoekalastukset vuosina 1968-1986
Inarijärveen vuosina 1972-1985 tehtyjen harmaanieriän Carlin-merkintä tuloksista
Inarijärven planktonsiikaistutusten tuloksista 1987
Inarijärven planktonsiikaistutusten tuloksista
Inarijärven isorysäpyyntikokeilu 1989
Inarijärven isorysäpyyntikokeilu 1989
Ylä-Menesjärven koskikartoitus vuonna 1989
Ylä-Menesjoen koskikartoitus vuonna 1989
Inarijärven sivuvesistöjen kalastussääntötyöryhmän muistio MMM 1989:22
Inarijärven sivuvesistöjen kalastussääntöryhmän muistio 1989
Inarijärvi-symposium 27.-28.11.1990
säännöstelyä 50 vuotta, hoitoa 15 vuotta
Isokoskelot Inarin Juutuanjokeen istutettujen taimenten saalistajina 1990
Iskoskelot Inarin Juutuajokeen istutettujen taimenten saalistajana
Väliraportti Vuotisjärven taimenistutuksista 1991
vuontisjarven-taimentutkimuksista
Järvitaimenen ja järvilohen velvoiteistukset, kalastus ja saaliit sekä istutustulokset Inarijärvessä vuosina 1976-1988 (1991)
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/535194
Inarijärven kalataloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma : nykytila 1992
Inarijärven kalataloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Osa 2, Suunnitelma
Vastakuoriutuneiden ja yksivuotiaiden taimenten istutustulokset Ylä-Menesjoella vuosina 1989-1991
Vastakuoriutuneiden ja yksivuotiaiden taimenten istutustulokset Ylä-menesjoella vuosina 1989-1991
Inarijärveen vuosina 1965-1986 tehtyjen nieriän Carlin-merkintöjen tulokset
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/535165
Kalojen vaellus Paatsjoessa 1993-1994
kalojen-vaellus-paatsjoessa-1993-1994
Rehabilition of the fisheries of Lake Inari, norther Finland 1994
Rehabilition of the fisheries of Lake Inari, norther Finland
Effects of stocking fingerlings on recruitment in the Lake Inari whitefish (Coregonus lavaretus L.) fishery 1994
Inarijärven järvitaimenen kuonomerkintöjen tulokset 1994
Inarijärven järvitaimenen kuonomerkintä tulokset 1994
Inarijärven taimenistutusten merkityksestä 1994
Ivalojokeen kudulle nousevan pohjasiikakannan tila 1976-1995
ivalojokeen-kudulle-nousevan-pohjasiian-tila-1976-1995
Inarijärven kalatalouden kustannus-hyötyanalyysi 1996
Inarijärven kalataloudellinen kustannus-hyötyanalyysi
Muikun ja reeskan/siian poikastroolaukset Inarijärvellä vuonna 2001
Muikun ja reeskan siian poikastroolaukset Inarijärvellä vuonna 2001
Veskoniemen kalastajien nuotta-apajat Inarinjärvessä
Veskoniemen kalastajien nuotta-apajat Inarijärvessä
Arvio Inarijärven ekosysteemin ja kalakantojen tilasta 2009 Pietari
Assessment of ecological consequences caused by economic use of natural resources of lake Inari
Harjusta Inarinjärvestä
Juutua, jokien aatelia
Vapakalastajan Ivalonjoki
Taimen voi löytää kotijokensa jopa ilman aiempaa kokemusta
Taimenen perinnöllinen taipumus päätyä takaisin kotijokeensa saattaa olla vahvempi kuin on aikaisemmin tiedetty. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksessa selvitettiin istutettujen taimenten nousua kudulle Juutuanjokeen. Inarijärveen istutetaan osana Luonnonvarakeskuksen hoitamaa säännöstelyvelvoitetta taimenen kolmea pääkantaa: juutuanjokista, ivalojokista ja siuttajokista. Luke selvitti monivuotisen merkintäsarjan avulla, miten eri taimenkannoista nousee kaloja kudulle järven länsiosaan laskevaan Juutuanjokeen.
Kalastusluvat Paatsjoen vesistöön
http://www.ahven.net/kalastusalueet/luvat/Inarinluvat.pdf
http://www.eraluvat.fi/kalastus/kalastusmaksut-ja-luvat/vapalupa/alueet/juutuanjoki.html
http://www.eraluvat.fi/kalastus/kalastusmaksut-ja-luvat/vapalupa/alueet/inarijarvi.html
http://www.eraluvat.fi/kalastus/kalastusmaksut-ja-luvat/vapalupa/alueet/ivalojoki.html
http://www.eraluvat.fi/kalastus/kalastusmaksut-ja-luvat/vapalupa/alueet/inarin-eramaa.html
http://www.inarinkalastusalue.fi/ksaanto.html
LAKE INARIJÄRVI, NORTHERN FINLAND: SEDIMENTATION AND LATE QUA TERNARY EVOLUTION
http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_143.pdf
Monitoimisuunnitelma – Paatsjoki ja Vuoremajoki – 30.4.2021
Linkkejä
http://www.eraluvat.fi/kalastus/kalastusmaksut-ja-luvat/vapalupa/alueet/inarijarvi.html
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Inarij%C3%A4rvi_(71.111.1.001)
http://www.samimuseum.fi/anaras/ymparisto/ymparisto.html
Videoita
Inarijärven erakkokalastaja tiesi paremmin
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/09/inarijarven-erakkokalastaja-tiesi-paremmin
Ihmisten jälkiä Inarilla
http://areena.yle.fi/1-3524607
Järviemme helmet Jakso 2: Inarijärvi
http://areena.yle.fi/1-1395645
Kirjallisuutta
Ahonen, Markku 1990. Inarissa kehitetty uutta isorysämallia. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti/ Markku Ahonen, Markku Seppänen. s. 106-111. Helsinki.
Ahonen, Markku 1992. Istukkaatko syöneet Inarijärven kalastajien muikut? [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti/ Markku Ahonen, Erno Salonen, Petri Heinimaa. s. 36-37. Helsinki.
Ahonen, Markku 1987. Muikun troolikalastuskokeilu Inarijärvellä. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti/ Markku Ahonen, Veikko Aikio. s. 406-408. Helsinki.
Ahonen, Markku 1987. Taimenen kassikasvatuskokeilu Inarin Kirakkakönkäällä. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti/ Markku Ahonen, Veikko Aikio. s. 66-69. Helsinki.
Ahonen, Martti 1939. Siika- ja lohikalastus Inarinjärvessä.. s. 181. Helsinki.
Ahvenniemi, Antero 1980. Inarin kunnan kalastuskunnat järjestäytyivät. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 95-96. Helsinki.
Ahvenniemi, Antero 1982. Kalatalouskurssi Inarissa. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 115. Helsinki.
Alapuranen, Jaakko 1989. Inarin kunnan vesien käyttö- ja hoitosuunnitelmasta. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 144. Helsinki.
Alapuranen, Jaakko 1989. Inarin Veskoniemen kalasataman huoltohalli valmistui. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 421. Helsinki.
Alapuranen, Jaakko 1985. Muikku levinnyt ja lisääntyy Inarilla. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 27-28. Helsinki.
Alapuranen, Jaakko 1989. Raportti Inarin isorysäkokeiluista. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 324. Helsinki.
Alapuranen, Jaakko 1987. Troolausta kokeillaan Inarilla. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 305. Helsinki.
Andersson, J. E. 1926. Kalastuskokemuksia Inarinjärveltä ja Paatsjoelta. s. 370-375. 6 Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Andersson, J. E. 1922. Urheilukalastus Inarinjärvessä. s. 179-182. 4 Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Anon. 1966. Inarin, Enintekiön ja Utsjoen vesirajatoimikunnan mietintö I osa. 29 Komiteamietintö 1966: B 109 Helsinki.
Anon. 1994. Inarinjärven tila, käyttö ja niihin vaikuttavat tekijät. 195 Suomen ympäristö 58 Lapin ympäristö keskus. Rovaniemi.
Currie W.B. 1960. Fishing in Inari. sivut 6-9. 4 Coming events in Finland 1960:2
Dahlström, Harri 1967. Havaintoja Inarijärven nieriöistä. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti/ Harri Dahlström, Pekka Tuunainen. s. 164-171. Helsinki.
Haakana, Veikko 1989. Inarilta itään Paatsjoelta pohjoiseen. 166 Ka.
Hellevaara, Einar 1937. Toimitukselle lähetettyä. / Einari Hellevaara, Yrjö Wuorentaus. Suomen kalastuslehti. s. 235-236. Helsinki.
Hellevaara, Einar 1935. Toimitukselle lähetettyä. : Vastinetta kirjoitukseen “Erään kiertokirjeen johdosta”. / Einari Hellevaara, Pekka Brofeldt, Kalle Hinkkanen, Yrjö Wuorentaus. Suomen kalastuslehti. s. 114-116. Helsinki.
Hurme, Seppo 1967. Inarin reeskavarojen hyväksikäyttö. Eripainos Suomen kalastuslehti n:o 4/1966. 4 Helsinki.
Hurme, Seppo 1966. Inarin reeskavarojen hyväksikäyttö. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 106-109. Helsinki.
Hurme, Seppo 1965. Reeskan koepyynti isorysällä Inarijärvessä v. 1964. Eripainos Kalamiehen viesti n:o 1/1965. 4
Hyttinen, Arvi 1937. Länsi-Inarin kalavesillä. s. 59-62, 87-89. 4+3 Urheilukalastaja. Mercatorin kirjapaino. Helsinki.
Itkonen, Ilmari 1935. Ainakin yksi merilohi päässyt Inarijärveen saakka.. Suomen kalastuslehti. s. 202. Helsinki.
Itkonen, T. I. 1937. Inarin tunturilappalaisten kalanpyynti. s. 113-127. 15 Suomen Museo XLIV
Jokikokko, Erkki 1989. Rumpuvetoisella nuotalla talvella 1989 Oulu- ja Inarijärveltä saadut tulokset. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti/ Erkki Jokikokko, Raimo Riikonen, Juha Väisänen. s. 394-397. Helsinki.
Järvi, T. H. 1935. Ravintoarvomääräyksiä eräistä Inarin-Lapin siikamuodoista. Suomen kalastuslehti. s. 137-140. Helsinki.
Kelttikangas, Valter 1948. Tuokio Inarin kalastajien parissa. s. 268-271, 282. 5 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Kojo, Raimo, O 2000. Kuukkelin matkassa. Inarista Hettaan 1955-1999. 205 WSOY.
Laine, Anne 1987. Inarin Kirakkakönkään kalatiemallit. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti/ Anne Laine, Olli-Matti Tervaniemi. s. 9-12. Helsinki.
Lappalainen, Ari 1999. Puukoukusta Trooliin ja Hangosta Inariin [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 24-25. Helsinki.
Max. 1942. Oy Merikala Ab:s ordinarie bolagsstämma. s. 63-64. 2 s. Fiskeritidskrift för Finnland Fiskeriföreningen i Finland. Helsingfors.
Mutenia A., Salojärvi K. 1990. Inarijärven säännöstelyn kalatalousvahinkojen kompensointi istutuksin ja niiden vaikutus saaliiseen. s.74-81 Riista- ja Kalataoluden tutkimuslaitoksen kalantutkimusosaston julkaisusarja.Jorma Toivonen 60 vuotta. 7 Suomen kalatalous n:o 56 RKTL. Helsinki.
Mutenia, Ahti 1996. Inarijärvi on edelleen kalajärvi. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 14-17. Helsinki.
Myllylä, Markku 2002. Inarijärvellä uistellaan punalihaista purjeveneellä. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 30-31. Helsink.
Myllylä, Markku 1999. Inarilainen keittokirja. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 43. Helsinki.
Myllylä, Markku 1986. Inarinjärven kaloista ja kalastuksista. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 353-357. Helsinki.
Myllylä, Markku 1988. Lähes tutkimaton Inarin muikku käy pyydykseen. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti/ Markku Myllylä, Risto Vesa. s. 414-416. Helsinki.
Mättö Tuulikki 1960. Reeskaa troolilla Inarinjärvestä. sivut 30-31. 2 Viikkosanomat 35
Nikander Niilo 1957. Kertomus n.s.nieriäporukan Inarin retkestä ajalla 14-23 pnä syyskuuta 1957. sivut 158-159,161. 2+1 Erämies
Nordqvist, Oscar 1900. Muistiinpanoja matkalta Suomen Lapissa kesällä 1899. : 1. Matka. 2, Kalastus Tenojoessa ja sen suun edustalla. 3. Lohen kalastus Neiden joessa ja Pasvikjoessa. 4. Kalastus Inarin Lapissa.. s. 2-5, 19-23, 33-41, 94-98.
Oulasvirta, Panu 2006. Pohjoisten virtojen raakut. Interg-kartoitushanke Itä-Inarissa. Norjassa ja Venäjällä. 152 MH.
Risku, Ahti 1952. Inarin kalanviljelyslaitos tuhoutunut. Vastine. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. : s. 107-108 (149-150). Helsinki.
Salo, U. 1946. Kalanviljelyslaitos saatava Inariin.. s. 21-22. Suomen Kalastusyhdistys. Helsinki.
Salo, U. 1947. Kalastuksesta Inarilla.. s. 19-20. Suomen Kalastusyhdistys. Helsinki.
Salojärvi, Kalervo 1989. Inarijärven planktonsiikaistutusten tuloksista. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti/ Kalervo Salojärvi, Ahti Mutenia. s. 184-187. Helsinki.
Salonen Erno, Mutenia Ahti, Maunu Armi, Heinimaa Sirkka, Pukkila Heimo 1988. Inarinjärven säännöstelystä aiheutuneiden kalanhoitovelvotteiden tarkkailu. 52 Kala- ja riistaraportteja 120 Riistan- ja kalantutkimus. Inari.
Sergejeff, Kiril 1992. Inarijärven muikkukanta ja sen hyödyntäminen. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 36-37. Helsinki.
Sergejeff, Kiril 1990. Inarijärven säännöstelysopimus aluksi salainen. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 354-357. Helsinki.
Sergejeff, Kiril 1964. Inarin ennätysnieriä. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. : s. 245. Helsinki.
Sergejeff, Kiril 1978. Inarinjärvellä kokeiltiin kalastusta isorysällä. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 42-43. Helsinki.
Sergejeff, Kiril 1990. Inarinjärven säännöstely tuhosi kukoistavan kalastuselinkeinon. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 305-307. Helsinki.
Sergejeff, Kiril 1992. Inarissa istutetaan liikaa punalihaisia petokaloja. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 38-40. Helsinki.
Sergejeff, Kiril 1963. Inarissa suoritetusta järvitaimenten merkintäkokeesta. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 213-215. Helsinki.
Sergejeff, Kiril 1986. Järvitaimenen vastakuoriutuneiden poikasten istutuksista Inarinjärveen vuosina 1959-62. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti/ Kiril Sergejeff, Veli Mannermaa. s. 225-228. Helsinki.
Sergejeff, Kiril 1991. Kalastuksen kehittyminen Inarissa ja Utsjoella. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 284-287. Helsinki.
Sergejeff, Kiril 1985. Muikku Inarinjärvessä. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 50-51. Helsinki.
Sergejeff, Kiril 1962. Reeskan koetroolaus Inarijärvellä. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 20-21. Helsinki.
Sergejeff, Kiril 1963. Suomen suurin järvitaimen Inarijärvestä. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 22. Helsinki.
Sergejeff, Kiril 1993. Ylimitoitettuja kuvitelmia Inarijärven tuottokyvystä. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 36-37. Helsinki.
Sullunjarga, M. 1931. Nuottamiehenä Inarilla. s. 301-306. 6 Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Tast, Teemu 1990. Pilkinnän MM-kilpailut Inarissa 27.-28.4. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 166-167. Helsinki.
Toivonen, Jorma 1973. Inarinjärven säännöstelystä. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 56-57. Helsinki.
Tuunainen, Olli, Kitti, Jouni 1974. Taimenen kalastuksesta Inarin ja Utsjoen kuntain eräissä vesistöissä. Eripainos Ympäristö ja terveys lehdestä 4-5/1974 (353-376). 28 Lapin sivistysseuran julkaisuja N:o 36 Lahti.
Tuunainen, Olli-Kitti, jouni 1974. Taimenen kalastuksesta Inarin ja Utsjoen kuntain eräissä vesistöissä. Lapin sivistysseuran julkaisuja N:o 36. 203 LSS.
Törmä Eino 1960. Vihjeitä Inarijärvelle aikoville. sivut 54-56. 3 Metsästys ja kalastus Helsinki.