Archives for pintaa syvemmältä

Tsaarin ajasta EU-aikaan -125 vuotta kalatalousneuvontaa

Tsaarin ajasta EU-aikaan -125 vuotta kalatalousneuvontaa     Kari Kilpinen työskenteli Kalatalouden Keskusliitossa kalastusbiologina ja osastopäällikkönä vuosina 1981-2010. Teoksen takakannen mukaan Tsaarin ajasta EU-aikaan ”ei ole (julkaisijansa) historiikki, vaan artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalastusneuvonta on ollut mukana”. Alkuluvut paneutuvat kalataloushallinnon ja neuvonnan alkuvuosikymmeniin, aina vuonna 1860 ensimmäiseksi kalastustentarkastajaksi valitusta Henrik Johan Holmbergista. Holmberg sai alkuun kalanviljelyn ja hänen seuraajansa A. J. Malmgren lopetettua sen lähes kokonaan. Sitten tulikin Oscar Nordqvist, jota pidetään ensimmäisenä kalatalousmiehenä. Harvoin voi lukea yhtä analyyttisiä ja kriittisiä, asiantuntemuksella kirjoitettuja, pönötyksen välttäneitä arvioita kohteistaan; havaintoja ja tapahtumakirjausta maan kalatalousneuvonnasta, Kalatalouden Keskusliittoa edeltäneistä vaiheista, järjestön
Read More

Kalakirjaston esineistöä

Kalakirjaston esineistöä tälle sivulle on tulossa kuvia Kalakirjaston esineistä       Kelat                                           Abun keloja   Historiaa                                                               Uistimet           OY Lindeman ab Pauli Salmela Vaasa. 60-luvun tuotantoa. Alkuperäisessä rasiassa                          
Read More

Systema Naturae. Per Regna Tria Naturae, Secundum Classes, Ordines, Gernara, Species, Cum Characteribus, Differentiis, Synonymis, Locis (1758, 1759, 1768)

Carl Linnaeus : Systema Naturae. Per Regna Tria Naturae, Secundum Classes, Ordines, Gernara, Species, Cum Characteribus, Differentiis, Synonymis, Locis (1758, 1759, 1768)         Carl von Linné tai Carl Linnaeus (1707–1788)     Ruotsalainen lääkäri, kasvitieteilijä ja eläintieteilijä, loi uuden luokitusjärjestelmän kaikille eläville. Hänen ensimmäinen yritys luokitella kasvit ja eläimet julkaistiin vuonna 1735 nimellä Systema Naturae. Linnaeus teki kuitenkin useita merkittäviä muutoksia tähän työhön, ja vasta kymmenennessä painoksessa vuonna 1758 hän pystyi kuvaamaan systemaattisen luokitusjärjestelmän, jossa sukulaiset ryhmitettiin sukulaisiin, samanlaiset sukut järjestyksiin, luokkiin jne. Tämä kehittyneiden organismien nimeämis-, luokittelu- ja luokittelujärjestelmä tarjosi modernin eläintieteellisen taksonomian perustan. Carl von
Read More

Pekka Brofeldt (1884-1966)

Pekka Brofeldt (1884-1966)     Brofeldt syntyi Hämeenlinnassa 12.10.1884. Hän opiskeli kalataloutta Saksassa 9 kuukautta vuosina 1913-14 kuuluisien kalabiologien Schiemenzin ja Hoferin johdolla, siellä hän tutustui myös Saksan suurimman kalanviljelylaitoksen toimintaan. Kun Evon kalastuskoulu ja koeasema saivat oman johtajan v.1916, nimitettiin Brofeldt viran hoitajaksi. Vuonna 1919 alussa hän siirtyi kalastusneuvokseksi vastaperustettuun kalastushallitukseen Helsinkiin, mutta pysyi Evon kalastuskoeaseman johtajana vuoteen 1948. Kun kalastushallitus yhdistettiin maataloushallitukseen 1924, hänet nimitettiin kalastusneuvokseksi hallinnolliselle kalatalousosastolle. Hän patentoi kalahissin ja oli muutenkin aktiivinen rakennettuihin jokiin liittyvissä kalatalouskysymyksissä. Pekka Brofeldt kuoli Tuusulassa 23.12.1966. Pekka Brofeldtin julkaisut
Read More

Petsamo oli oma episodinsa meidän kalastushistoriassa

Petsamo oli oma episodinsa meidän kalastushistoriassa   Petsamo kuului Suomeen vuosina 1920 – 1944. Alue mahdollisti jäämerenpyynnin, mikä poikkesi täysin muusta kalastuskulttuuristamme. Kalastus oli petsamolaisten pääelinkeino jo ennen suomalaisten hallintaa, ja keskeinen sivutoimeentulolähde myös karjanhoidosta ja maataloudesta päätoimeentulonsa saaville. Alueen kolttaväestö harjoitti kalastusta etenkin sisämaassa. Kun Petsamo siirtyi Suomelle, tulivat mukaan myös matkailu, palveluelinkeinot, tie- ja satamatyöt ja lopulta 1930-luvulla kuuluisa nikkelikaivos työpaikkoineen.     Aukea Jäämeren reunameri Barentsinmeri oli ankara, mutta toisaalta väliin hyvin palkitseva työympäristö kalastajilleen. Kirjailijamestarimme Pentti Haanpää kirjoitti eräässä novellissaan, että merellä kalastettiin ”tuumainen lankku elämän ja kuoleman välissä”, tarkoittaen silloisia veneitä, joilla merenantimia pyydettiin henkensä
Read More

Kala-aiheiset osakekirjat

Kala-aiheiset osakekirjat Vanhojen, käytöstä poistettujen, osakekirjojen keräily on melko uusi harrastus. Varsinainen keräily alkoi 1980-luvulla. Keräilijäjoukko on vieläkin pieni, arviolata alta 100 keräilijää on löytänyt tämän harrastuksen. Osakekirjakeräilyn leviämisen suurin este Suomessa on pula kerättävästä materiaalista. Vanhoja, kauniita osakekirjoja mitä voisi kerätä, on säilynyt erittäin vähän, sillä yritysten toimiessa vanhat osakekirjat kerättiin takaisin yhtiölle ja niitä vastaan sai uusia. Keräily on jostain filatelian ja numismatiikan puolesta välistä. Osakekirjojen keräilijä on skripofiili.   Suomessa osakekirjakeräilijöille löytyy kerättävää noin 2.000 yhtiön osakekirjoja ja kun huomioidaan kaikki osakeannit eri vuosilta ja eri litterat jne. niin kaikkiaan on noin 10.000 erilaista osakekirjaa. Kaikki ei
Read More

Varhais- ja keskiajan kalastuksen kuvauksia

Varhais- ja keskiajan kalastuksen kuvauksia   Otsikon rajaama ajanjakso osuu katolisen kirkon valtakaudelle, ensimmäisen vuosituhannen alkupuolelta 1500-luvulle, kirjapainotaidon alkuun. Aikakaudelle on ominaista sama seikka kuin antiikin ajalle, säilyneiden kalastustekstien luokittelu tiedoksi ja tarinoiksi on vaikeaa tai turhaa. Siksi esiteltävä aineisto on koottu saman otsikon alle. Materiaalin lukuisista säilytyspaikoista ja kirjallisuustutkimuksen suuntautumisesta johtuen löydöksiä on vähän, sisältöjen vastatessa pimeänä pidetyn aikakauden henkeä. Maallikolle (kuten tämän kirjoittaja) on vaikea tietää mitä etsiä ja mistä etsiä, varsinkin kun kalastuksesta laaditut tekstit eivät ole olleet tutkijoiden mielenkiinnon ensisijaisia kohteita. Aiheet hajoavat melkoisesti, mutta hienoja löytöjäkin on, lähempää kuin osasi odottaa. Kirjallisuustutkimuksen laajentaessa toimialaansa ja
Read More

Ludvig Munsterhjelm ja Fiskarglädejä vid älv och sjö

Ludvig Munsterhjelm ja Fiskarglädje vid älv och sjö   Rudolf Ludvig Munsterhjelm (5.2.1880-19.7.1955) oli Etelä-Hämeen Tuuloksella syntynyt, kirjallisen tuotantonsa ruotsiksi kirjoittanut toimittaja ja eräkirjailija. Ludvig Munsterhjelm oli viisilapsisen perheen nuorimmainen, isä Rudolf oli Waldemar Munsterhjelm, äiti Julia Mathilda Elisabeth Dahlberg. Tunnettuja veljiä olivat metsänhoitajaksi opiskellut Carl Munsterhjelm ja taidemaalarina nimeä saanut Ali Munsterhjelm, Kanada-eräkirjoistaan tunnetuksi tulleen Eerik Munsterhjelmin isä. Alkuaan suku oli saksalainen, 1600-luvulla Ruotsin kautta Suomeen muuttanut. Kotipaikka oli Sairilan kartano Ylioppilastutkinnon jälkeen Munsterhjelm opiskeli luonnontieteitä Helsingin yliopistossa jättäen opintonsa kesken. Munsterhjelm suoritti Kurkijoen maanviljelyopiston 1902, mutta veljiensä tapaan myöskään hänestä ei tullut isäntää kotikartanoon. Pirkkalassa sijainneen Jaakkolan tilan
Read More

Olli Kauhanen ja Kuutamokojamo

Olli Kauhanen ja Kuutamokojamo Olli Reino Kauhanen on 1948 Varkaudessa syntynyt ja siellä asuva, kalastusaiheita, useimmiten perhokalastusta tarinakirjoissaan kuvaava suomalainen eräkirjailija, joka jättäytyi 1990 vapaaksi kirjailijaksi. Kauhasen teoksia ovat Kalajumala kummipoika: tarinoita koskilta ja järviltä (WSOY 1989), Kuutamokojamo (WSOY 1992), Kuukkelin kutsu (WSOY 1994), Taimenen tanssi (WSOY 1996), Sudenhetken harjukset (WSOY 2000 ja Usvayö Nivalla (WSOY 2004). Intohimoksi yltyneen perhokalastuksen ohella Kauhasen teoksissa kuvataan muitakin, lähinnä kotivesien pyyntitapoja kuten mateen, ahvenen ja hauenpyyntiä. Eräkirjojensa lisäksi Kauhanen on kirjoittanut kolumneja Warkauden lehteen ja otsikolla Kauhontaa pakinoita Perhokalastus-lehteen.     Kuutamokojamo       Teoksen kymmenen kalatarinaa ajoittuvat vuodenkierron mukaan, helmikuun lunta
Read More

Harjus (Thymallus thymallus, L.)

Harjus (Thymallus thymallus, L.) Harjus sana mainitaan suomenkielessä ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745. Sanaa on joskus arveltu germaaniseksi lainaksi, mutta todennäköisempää on että se on johdos sanasta harja, millä viitataan harjuksen huomattavan suureen selkäevään.  Selkäevä onkin harjuksen varmin tuntomerkki. Siinä on 17–24 ruotoa ja varsinkin isoilla koirailla se on näyttävän näköinen.     Harjuksen tieteellinen Thymallus thymallus (L.) tulee tuoreen harjuksen lievästä ajuruohon (Thymus) mausta, joka tosin häviää nopeasti kalan kuoleman jälkeen. Harjuksen ensimmäinen tieteellinen nimi oli Salmo thymallus (Linne 1761),  joka viittaa siihen että se kuuluu lohikaloihin, mistä osoituksena on vain lohikaloilla oleva rasvaevä. Harjuksen tieteellinen nimi muuttui
Read More