Archives for uutisia
Maailman järvien arviointi
Maailman järvien arviointi Maapallon järvivedestä jopa 85 prosenttia makaa maailman kymmenessä suurimmassa järvessä. Ne ovat suuruusjärjestyksessä Kaspianmeri, Baikal, Tanganjikajärvi Afrikassa, Yläjärvi Pohjois-Amerikassa, Malawijärvi Afrikassa, Pohjois-Amerikan Michiganjärvi, Huronjärvi, Victorianjärvi ja Iso Karhujärvi sekä aikanaan Kaspianmerestä erotettu Garabogazköl. Kanadalaiset tutkijat summasivat Nature Communications -tiedelehden julkaisemassa tutkimuksessa http://www.nature.com/articles/ncomms13603 tietoja maailman tähän asti kattavimmasta järvitietopankista http://www.hydrosheds.org/page/hydrolakes. Suomessa on järviä 187 188 kappaletta, jos mukaan lasketaan kaikki vähintään viiden aarin eli 500 neliömetrin lammet. Vain kahdeksan prosenttia näistä järvistä huomioitiin nyt tehdyssä tutkimuksessa, joka tarkasteli kooltaan vähintään kymmenen hehtaarin järviä. Sellaisia Suomesta löytyy 15 723. https://www.eurekalert.org/pub_releases/2016-12/mu-tso121216.php http://www.hydrosheds.org/page/hydrolakes http://www.hs.fi/tiede/art-2000005011609.html Järviwiki Suomessa järvinimiä on yhteensä lähes
Read More
Mustonen, Kaisa-Riikka, Climate change and boreal rivers.
Väitöskirja: Mustonen, Kaisa-Riikka, Climate change and boreal rivers. http://www.oulu.fi/yliopisto/node/43195 Predicting present-day patterns and future changes in hydrological regime and its effects on river communities University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Faculty of Science; Thule Institute Acta Univ. Oul. A 683, 2016 University of Oulu, P.O. Box 8000, FI-90014 University of Oulu, Finland http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1418-4 Tiivistelmä Joen virtaamaolosuhteet ja niiden vaihtelu ovat tärkeimpiä jokiekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Tästä huolimatta pohjoisen havumetsävyöhykkeen jokien luonnollisia virtaamaolosuhteita ja niiden yhteyttä virtavesieliöihin on tutkittu vähän. Ilmastonmuutoksen on ennustettu aiheuttavan voimakkaita muutoksia pohjoisten alueiden ilman lämpötilassa ja sadannassa, ja nämä muutokset tulevat mitä
Read More
Suomen Kalakirjastolle rakennuslupa
Suomen Kalakirjastolle rakennuslupa Muonion kunta on antanut rakennusluvan Suomen kalakirjaston rakentamiseen 28.10.2016. Työt on aloitettava 15.11.2019 mennessä ja rakennus on oltava valmis 15.11.2021 mennessä.
Read More
Kari Alaniska – kirjan julkistaminen 27.10.
Kari Alaniska – kirjan julkistaminen 27.10. Kari Alaniska julkistaa uuden kirjansa Lohirosvoja vai isänmaan rakentajia – Kemijoen kalatiettömyyden historia. Kirja julkistetaan Kemin kaupunginkirjastossa 27.10 klo 16.30 http://www.kemi.fi/ajankohtaista/2016/10/13/kari-alaniska-kirjan-julkistaminen-27-10/ http://www.epressi.com/tiedotteet/kustannustoiminta/oli-aikoja-oli-tapoja-kemijoen-rakentaminen-tuhosi-sen-vaelluskalakannat-ja-jatti-pitkan-muiston-vaaryyksista..html Lohirosvoja vai isänmaan rakentajia? Kari Alaniska Arvostelu/lehdistökappaletilaukset kirjat@nordbooks.fi 9789523152397 | 300 s. | 235×165 mm | kovakantinen, kuvitettu | 67.62, 92 Kemijoen lohesta tuli pikavauhtia historiaa, kun vesirakentajien taloudellisen hyödyn tavoittelu voitti kalastuksen, kulttuurin ja luonnon arvot. Eri puolilla maailmaa on rakennettu onnistuneita kalateitä. Kaikkialla ei ole valittu joko sähköä tai kalaa. Viisaasti toimimalla Kemijoellakin olisi voitu saada molemmat. On todettu, että jokaiseen ongelmaan löytyy kyllä oikea ratkaisu. Kysymys onkin aina siitä,
Read More
Uusi tutkimus: Ahvenen poikaset syövät mieluummin muovijätettä kuin planktonia
Uusi tutkimus: Ahvenen poikaset syövät mieluummin muovijätettä kuin planktonia Muovia syöneiden poikasten käyttäytyminen muuttui. Ne olivat laiskempia kuin eläinplanktonia syöneet poikaset, eivätkä reagoineet petokalojen tuoksuun. http://yle.fi/uutiset/3-8929119 Överlevnad av tidiga livsstadier hos gädda och abborre http://www.campusgotland.uu.se/ar/forskning/tidiga-livsstadier/ http://www.forskning.se/2016/06/02/mikroplastpartiklar-ett-hot-mot-fisklarvers-overlevnad/ http://www.dn.se/nyheter/sverige/fiskar-ater-hellre-plast-an-plankton/ http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=94&artikel=6161591 http://www.sportfiskarna.se/portals/sportfiskarna/PDF/kunskap_fakta/atgardsbehov_gadda_o_abborre_rapport2012_5.pdf
Read More
Global fishing watch
Global fishing watch Sadat miljoonat ihmiset ovat riippuvaisia merestä ja monet luottavat, että meressä saa ruokaa. Kuitenkin maailman valtamerten uhkaa maailmanlaajuinen liikakalastus, laittoman kalastuksen ja elinympäristön tuhoutuminen. Niiden jatkaminen riippuu hallitusten, kalastuksenhoitojärjestöjen, kansalaisten ja kalastusalan itsensä toimista. Tämä julkinen Global Fishing Watch on käytettävissä kaikille, joilla on Internet-yhteys ja antaa käyttäjille mahdollisuuden seurata milloin ja missä kaupallista kalastusta tapahtuu ympäri maailmaa. http://globalfishingwatch.org/the-project
Read More
Koskiensuojelulakia ei avata – Kollaja voidaan unohtaa
Koskiensuojelulakia ei avata – Kollaja voidaan unohtaa Hallituspuolueiden puheenjohtajat päättivät 15.9.2016, että eduskuntaryhmissä käytyjen keskustelujen perusteella edellytyksiä koskiensuojelulain avaamiselle ei ole. Myös hallituspuolueiden eduskuntaryhmät keskustelivat asiasta tänään kokouksissaan. Kaikissa eduskuntaryhmissä on sekä kannatusta että vastustusta Kollajan altaan rakentamiselle. Kollajan tekojärveä on suunniteltu Pohjois-Pohjanmaan Pudasjärvelle jo pitkään. Hallituspuolueiden puheenjohtajat päättivät tänään, että eduskuntaryhmissä käytyjen keskustelujen perusteella edellytyksiä lain avaamiselle ei ole. Koskien suojelulaki 23.1.1987/35 Koskiensuojelulaki (23.1.1987/35) on 1. helmikuuta 1987 voimaan tullut Suomen lainsäädännön laki, jolla uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa (264/61) tarkoitettua lupaa seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870035 Vesiputoukset ja vesivoima Suomessa Suurin osa Suomen upeimmista vesiputouksista
Read More
ASUTUS JA MAANKÄYTTÖ INARISSA JA UTSJOELLA 1700-LUVUN PUOLIVÄLISTÄ VUOTEEN 1925
Tarja Nahkiaisoja ASUTUS JA MAANKÄYTTÖ INARISSA JA UTSJOELLA 1700-LUVUN PUOLIVÄLISTÄ VUOTEEN 1925 Saamelaisten maat ja vedet kruunun uudistiloiksi Lapin asutus- ja väestöhistoriaa sekä maaoikeudellisia kysymyksiä on tutkittu viime vuosikymmeninä runsaasti. Väitöstutkimus Saamelaisten maat ja vedet kruunun uudistiloiksi – Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella vuosina 1749-1925 tuo näkökulmaa lähemmäksi nykyaikaa. Se käsittelee eri saamelaisryhmien asutuksen ja maankäytön historiaa. Tutkimus osoittaa, kuinka eri saamelaisryhmien maankäytön muodot olivat elinkeinoihin sidottuja. Inarin ja Utsjoen kalastajasaamelaiset sekä alueen porosaamelaiset olivat luoneet omintakeisen tavan käyttää maita ja vesiä. Tutkimusajanjakson aikana saamelaisten perinteinen lapinkyläjärjestelmä purkaantui. Saamelaiset perustivat uudistilansa vanhoille ikimuistoisista ajoista nautinnassaan olleille perintömailleen. Niiden käytöstä he maksoivat lapinveroa. Vain
Read More
Jussi. J. Pekkinen & Markku Lilja: Yksi soutu, yksi elämä
Jussi. J. Pekkinen & Markku Lilja: Yksi soutu, yksi elämä Kirja sijoittuu Tenojoen maisemiin. Sen on kirjoittanut porvoolainen Jussi J. Pekkinen, joka asuu ja työskentelee osan vuodesta Utsjoella Vetsikon kylässä. Kirjan kuvat on ottanut Kangasalla asuva luontokuvaaja Markku Lilja. Lisätietoja: Jussi Pekkinen p. +358 50 568 8017, mailto:jussi.pekkinen@ramossa.fi Markku Lilja p. 050 2082, mailto:markkulilja@mac.com
Read More