Tornionjoki, Väylä

 

Tornionjoki (ruots. Torne älv, pohjoissaameksi Duortnoseatnu, meänkielellä Tornionväylä) on 510 kilometriä pitkä joki pohjoisessa Ruotsissa ja Suomessa. Joki alkaa Ruotsin puolella, mutta alajuoksu Muonionjoen yhtymäkohdasta etelään on Ruotsin ja Suomen rajajokea.

 

Tornionjokilaakso lentokoneesta nähtynä. Kuva: Poutvaara/ Museovirasto

 

Tornionjoki alkaa Torniojärvestä, Kiirunan kunnasta Ruotsista ja laskee Perämereen Tornion ja Haaparannan rajalla. Tornionjoen sivujokia ovat Lainiojoki, Muonionjoki, Tengeliönjoki ja Könkämäeno. Yli puolet Tornionjoen yläjuoksun vedestä virtaa Pajalan Junosuvannosta noin 50 kilometriä pitkää Tärännönjokea pitkin Kainuunväylään eli Kalixjokeen. Ilmiötä kutsutaan bifurkaatioksi. Tornion-Kalix-joen bifurkaatio on maailman toiseksi suurin.  Tärendö-bifurkationens uppkomst och laxförekomsten i Torne älv

Tornionjoen sivuvesistössä Tengeliönjoessa on kolme voimalaitosta. Tengeliönjoki valjastettiin vesivoimakäyttöön vuonna 1923, kun Haapakosken voimalaitos rakennettiin joen alajuoksulle. Vanha voimalaitos on ollut käyttämättömänä siitä asti kun uusi Portimokosken voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1987.

 

Tengeliönvesistön rakentaminen 1926. Kuva: Suomen Kalakirjaston kuva-arkisto

 

Tornionjoen virtaamaa

Jäänlähtö Tornionjoella

Karttoja alueelta

 

Tornionjoen nousulohien kaikuluotaus

Lohikantojen hoidon ja kalastuksen säätelyn perustaksi tarvitaan tietoa jokiin kudulle pyrkivien lohien määristä sekä kutuvaelluksen ajoittumisesta. Luonnonvarakeskus seuraa lohennousua Tornion- ja Simojokeen kaikuluotaimilla vuosittain toukokuun lopulta elokuun lopulle, jolloin alla olevia kuvaajia päivitetään mahdollisimman ajantasaisesti.

www.luke.fi/nousulohet

Tornionjoen nousulohien (Salmo salar) pituuden mittaaminen DIDSON-luotaimella

Tornionjoen lohen nousun ajoittuminen suhteessa lohien kokoon ja kalastukseen

Saalistilastoja

Pellon saalistilastot

Lappean Lohen saalistilasto

Saalistietoihin perustuvan paikkatiedon hyödyntäminen virtavesien kalakantojen tutkimisessa

 

Leena Knihtilä: Tornionjokialueen lohenkalastus 1800-luvulla

tornionjokialueen-lohenkalastus-1800-luvulla

tornionjokialueen-lohenkalstus-1800-luvulla-osa-2-pyyntimenetelmat

 

Väylän lohesta oltiin huolissaan myös 1800-luvulla

 

Wasa tidning 1840: Anteckningar om Laxfisket I Torneå Elf

Anteckningar om Laxfisket i Torneå elf 1840

 

Lewenhaupt, Sten 1892:  Historik rörande det regale laxfisket i Torneå elf.

 

Mirjam Mäkitalo: Lohen nuottakalastusta Tornionjoen ylitorniolaisilla apajilla 1950

Lohen nuottakalastusta Tornionjoen ylitorniolaisilla apajilla 1950

Kalastuksen omistusoikeus piirteitä Tornionjoen kalastuksesta 1951

 

Tornionjoen lohi ja meritaimen

Tornionjoki on Itämeren alueen suurin joki, jossa on luontaiset lohi- ja meritaimenkannat. Maailmanlaajuisestikin Tornionjoki on yksi suurimmista Atlantin lohen nykyisistä kutujoista. Tornionjoen lohi- ja taimenkantojen seuranta perustuu lähinnä kansainvälisten sopimusten edellyttämään luonnonvarojen, niiden monimuotoisuuden ja niitä koskevien uhkatekijöiden seurantavelvoitteisiin.

 

Tornio-Muoniojoen tärkeimmät meritaimenjoet. Lähde: Luke

 

Lohi nousee Tornionjoen pääuomiin ja kutee niissä alajuoksulta aina tunturialueille saakka. Lohikanta heikentyi yhdessä muiden Pohjanlahden lohikantojen kanssa viime vuosisadalla ja erityisesti sen jälkipuoliskolla. Tällöin liikakalastus vähensi kutulohien määrää niin paljon, että lohenpoikasia syntyi yhä pienempiä määriä.

Lohikanta oli heikoimmillaan 1980-luvulla. Tämän jälkeen erityisesti kalastuksen tiukentunut säätely Itämerellä lisäsi kudulle selvinneiden lohien määrää, mikä näkyi nopeasti runsastuneina lohenpoikasmäärinä. M74-oireyhtymän aiheuttama poikaskuolleisuus oli suurimmillaan vuosina 1992-1996, mikä on hidastanut lohikannan elpymistä.

Vesistön arvokkaita lohi- ja meritaimenkantoja on pyritty elvyttämään lähinnä kalastusta säätelemällä ja poikasia istuttamalla. Kalastuksen säätely on ollut sekä kansallista että kansainvälistä. Lohikannan elpymisen vuoksi lohen tuki-istutukset Tornionjokeen lopetettiin vuonna 2004.

 

 

Lohensoutajia Muoniojoella. Kuva: Ari Savikko

Lohensoutajia Muoniojoella. Kuva: Ari Savikko

 

Tornionjoki tutkimuksia ja kirjotuksia

T. H. järven lohiaineisto 1948

anteckningar gjorda vis sammantradet i helsingfors den october 1960 betraffande fiskefragor

 

Tornionjoen vesistön rakentamissuunnitelmia

 

 

Tornionjoenvesistöön oli voimalaitosrakentamiseen suunnitelmat valmiina

 

imatran-voima-vesirakentaminen-tornionjoki

Atlantaprojektet. En studie av planerna för det största projektet av svensk vattenkraftshistoria

Matka Kainuunjoelle

 

Tutkimuksia ja raportteja

 

Tornionjoen vaellussiian, Coregonus lavaretus, biologiasta ja kalastuksesta 1977  30 s.

Kalastus-ja-kalakannat-tornionjoenvesistossa-1979

Tornio-Muoniojoen vesistön kalataloustutkimus 1984. Torniolaakson kuntain toimikunta 227 s. (sama RKTL 1985 Monistettuja julkaisuja no 32

Kalastus ja kalakannat Tornionjoen vesistössä 1984

Kalastustilastoja Tornionjoen vesistöstä vuodelta 1983-1985 ja 1986

Tornion-Muonionjoen vesistön kalataloustutkimus 1985.

 

 

Äijäkoski, Muonio. Kuva: Ari Savikko

 

 

Tornionjoen kalataloustutkimuksia ja kalakantojen hoitoa koskeva neuvottelu 1985

Könkämäenon taimenkantojen tila ja hoitomahdollisuudet 1987 39 s.

Kalastustilastoja Tornionjoen vesistöstä vuosilta 1987-1989 45 s.

Kalastustilastoja Tornionjoen vesistöstä vuodelta 1990. 23 s.

Tornionjoen-vesiston-sahkokoekalastuksen-tulokset-1990

Tornionjoen kalastustilastot vuosilta 1991 ja 1992 26+10 s.

 

Äijäkoski Muoniossa. Kuva: Ari Savikk

 

Kalastus-tornionjoella-suomalais-ruotsalaisen-rajavesikommission-urheilukalastusluvalla-1992

Tornionjoen lohi ja lohen kalastus 1992

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 1999

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2000

Tornionjoki – vesistön tila ja kuormitus 2001

 

Siian lippoaja. Kuva: Museovirasto

 

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2003

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2004

meritaimenen-luonnon-ja-istukaspoikasten-vaellus-tornionjoen-vesistossa-2004

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2006

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2007

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuonna 2008

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuonna 2009

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuonna 2010

 

 

Muonionjoen sivujoki Jerisjoki, Suukoski. Kuva: Ari Savikko

 

Torniojoen yhteislupaan kuulumaton kalastus vesistön yläjuoksulla vuonna 2011

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuosina 2011 ja 2012

Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuonna 2013

Lohiraportti2013 Torniojoen lohen vaellusreitit pohjoisella Perämerellä

Slutversion Torneälvens lax- och öringbestånd – gemensamt svensk-finskt biologiskt underlag för bedömning av lämpliga fiskeregler under 2014

Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen arviointi sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2015

Biologiskt underlag Torneälven 2015 FIN

Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen arviointi sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2016

 Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2017

Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2018

Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2019

Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2020

 

 

Lohipato Kukkolankoskella. Kuva: Poutvaara Matti/ Museovirasto

 

Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalaissuomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2021

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenoideohjelma pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021

 

Lohen poikastuotanto historiallisen runsasta Tornion- ja Simojoessa 2017

Tornionjoella kuoriutui keväällä 2017 lohenpoikasia kolmanneksi eniten ja Simojoella eniten koko seurantahistoriassa

 

Lohensoutajia Muoniossa. Kuva: Ari Savikko

 

 

Pohjanlahden lohisaaliin kantakoostumus 2017 ja 2018 geneettisen analyysin perusteella

Lohisaaliiden geneettistä alkuperää ja sen muutoksia on seurattu Pohjanlahdella vuodesta 2000 lukuunottamatta kahta viimeistä vuotta, joina näytteenotto on keskitetty Suomenlahdelle. Tulokset geneettisestä kantaosuusanalyysistä on raportoitu vuosittain ICES:n lohi- ja meritaimen työryhmälle, sekä maa- ja metsätalousministeriölle tulostavoitetteena Kalakantojen tila-raporteissa

Raportti_Koljonen_Pohjanlahden lohisaalis 2017 ja 2018 _16.6.2019

 

Tornionjoen meritaimen tutkimuksia

Tornionjoessa esiintyy sekä merivaelteista taimenta että paikallista taimenta. Meritaimenen tärkeimpinä lisääntymisalueina pidetään suhteellisen kaukana, n. 250 km mereltä sijaitsevia
sivujokia. Tämän ovat vahvistaneet myös äskettäin toteutetut geneettisen populaatiorakenteen ja elinhistoriaa tarkastelevat tutkimukset (Palm ym. 2019). Suomalaiset merkintätutkimukset viljellylle ja luonnossa syntyneelle Tornionjoen taimenelle osoittavat, että kala viettää kasvuaikansa meressä sekä Ruotsin että Suomen rannikolla ja että vaellus ylettyy harvoin Merenkurkkua etelämmäksi.

Meritaimenen (Salmo trutta L.) poikasvaellus Tornionjoen vesistössä. Istutusajankohdan ja iän vaikutus istukkaiden vaelluskäyttäytymiseen.

MERITAIMENEN VAELLUSKÄYTTÄYTYMINEN TORNIONJOELLA

Meritaimenen tila ja kalastus Pohjanlahden alueella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Taimenen vaelluspoikaspyynti Äkäsjoessa

Itämeren meritaimenen vesistökohtaiset elvytys- ja hoitosuunnitelmat

Spawning migration behavior of salmon and sea trout in the Tornionjoki river system : Interim report 2018‒2019.

 

Hauki tutkimuksia

Hauen ja mateen ravinto Tornionjoen ylä- ja alajuoksulla lohen smolttivaelluksen aikana vuosina 1994-1999

Hauen kasvu ja ravinto Tornionjoen alajuoksulla

 

Torniojoenvesistön latvavesien haukia. Kuva: Ari Savikko

 

Tornionjoen lohikuolemat

Sjuklighet och dödlighet i svenska laxälvar under 2014-2016 och 2018

rapport-laxdoden-2016-1

fortsatta-undersokningar-av-laxsjuklighet-under-2018

https://rapporterafisk.sva.se/

Laxdöden i Torneälven Lohikuolemat Tornionjoella Salmon deaths in Torne river 2014 – 2016

Gyrodactylus salaris -loisen esiintyminen Tornionjoen vesistössä

G. salaris ja eväl (2)

 

Tornionjoen sairaiden lohien tilannetta selvitetään tiiviisti yhteistyöllä (2019)

https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tornionjoen-sairaiden-lohien-tilannetta-selvitetaan-tiiviisti-yhteistyolla

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/luonnonvaraiset-elaimet/tornionjoen-lohikuolemat/usein-kysyttya-tornionjoen-lohikuolemista/

https://news.cision.com/fi/ruokavirasto/r/tunnetut-virus–tai-bakteeritaudit-eivat-ole-syyna-tornionjoen-kalakuolemiin,c2880709

Haavaisissa nousulohissa ei havaittu alentuneita tiamiinitasoja

Lohikuolemat Tornionjoella 2014 – 2016

 

 

Telemetria seuranta

Spawning migration behavior of salmon and sea trout in the Tornionjoki river system

Lohien ja meritaimenen vaelluskäyttäytymistä Tornionjoella on seurattu radiotelemetriatekniikkalla
vuosina 2018‒2019 Luken ja Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston (SLU) yhteisessä hankkeessa. Lohia merkittiin radiolähettimellä joen edustan merialueella kesä-heinäkuun aikana (n= 227) ja joella
touko-kesäkuun vaihteessa (n = 10) sekä elo-syyskuussa (n = 38). Meritaimenia merkittiin radiolähettimellä joella touko-kesäkuussa (n = 33) sekä syys-lokakuussa (n = 59). Kaikilta radiolähettimellä merkityiltä kaloilta kerättiin näytteet iänmääritystä ja geneettistä määritystä varten. Lisäksi merkittyjen kalojen ulkoista kuntoa arvioitiin ja luokiteltiin merkinnän yhteydessä.

 

Kalastussääntöjä

swensk-forfattnings-samling-1872-no-17

swensk-forfattnings-samling-1872-no-24

swensk-forfattnings-samling-1897-no-59

swensk-forfattnings-samling-1897-no-60

torniojoen-kalastussaanto-1987

http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folderId=1610363&name=DLFE-25393.pdf

http://www.fsgk.se/Tornionjoen-kalastussaeaentoe.html

http://www.eraluvat.fi/kalastus/kalastusmaksut-ja-luvat/vapalupa/alueet/tornionjoki-muonionjoki-konkamaeno.html

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/kalastus-tornionjoella#.WDwt5_3r0fE

 

 

 

Veneet valmiina Pakamutkassa. Kuva: Ari Savikko

 

Suomi ja Ruotsi sopivat Tornionjoen kalastusmääräyksistä kalastuskaudelle 2017

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/kalastus-tornionjoella#.WPhEaP1MRKc

Lohen kalastusta aikaistetaan Pohjanlahdella – Säätely perustuu tutkittuun tietoon

Suomi ja Ruotsi ovat sopineet Tornionjoen kalastusmääräyksistä kalastuskaudelle 2021

Kalastusluvat Tornionjoelle

https://www.ely-keskus.fi/kalastus-tornionjoella

http://www.yhteislupa.com/

http://www.tornionjoki.fi/kalastusluvat.php3

 

 

Juhani Salmela tekee perinteisin menetelmin tehtyä Tullimies peltiä. Uistin on kalamiesten suosiossa Tornio-Muoniojoella. Uistinta saa suoraan tekijältä puh. 044 2332550 Kuva: Ari Savikko

 

 

Kukkolankoski

Kukkolankoski (ruots. Kukkolaforsen) on Tornionjoen kuuluisin ja Suomen suurin valjastamaton koski, joka sijaitsee Torniossa, Kukkolan kylässä, noin 14 kilometriä Tornion keskustasta pohjoiseen. Koski on 3 500 metriä pitkä ja kosken putoamiskorkeus on jopa 13,5 metriä.

 

Kuva: Suomen Kalakirjasto

Kuva: Suomen Kalakirjasto

 

 

Siian lippoaminen Torniojoella. Kustaa Vilkuna 1940

siianlippoaminen-tornionjoella-vilkuna-1940

Kukkolankoski on ainutlaatuinen rajat ylittävä perinnekalastuskylä – kulttuuri- ja elämysmatkailijoiden mielikohde

Kukkolankoski on elävän historian ja nykyisyyden tiivistymä. Kylä jakautuu kosken molemmin puolin Suomeen ja Ruotsiin. Molemmissa puoliskoissa puhutaan samaa kieltä, joka on osin säilynyt muuttumattomana Ruotsin puoleisessa osassa. Kalastuskulttuuria on suomalainen kyläyhteisö vaalinut huolellisemmin, mutta kylän osat täydentävät hienosti toisiaan.

 

Kuva: Ari Savikko

 

Lippoamisesta

 

Siian lippoajia Kukkolankoskella kesällä 2021. Kuva: Ari Savikko

 

Siian lippoaminen Eero Naskali

Siian lippoaminen

Siianjako Kukkolankoskella

Siiankalastuksen historiaa Torniojoella

Kesäsiika

LOPPURAPORTTI TORNIONLAAKSON KESÄSIIKA, LUONTOYMPÄRISTÖHANKE

 

 

Kukkolankoski. Kuva: Ari Savikko

Linkit:

http://www.kukkolankoski.fi/

http://www.kalapaikka.net/kukkolankoski-tornionjoki_koski-kalastus_ja_lomamokki_tiedot_lappi_tornio___123598.asp

https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Lippoaminen

https://areena.yle.fi/1-1508989

Matkakoski

Siian lippoaja Matkakoskella kesällä 2021. Kuva: Ari Savikko

 

http://www.kalapaikka.net/matkakoski-tornionjoki_koski-kalastus_ja_lomamokki_tiedot_lappi_tornio___123602.asp

 

Kuva: Suomen Kalakirjasto

 

Vapakalastajia Matkakoskella kesällä 2021. Kuva: Ari Savikko

 

Näin Tornionjoen lohikantoja elvytettiin istutuksilla

Torninjoen lohen elvytysistutukset aloitettiin 1980 luvulla Muonion kalanviljelylaitoksen toimesta.  1989 Muoniossa aloitti toiminnan Leustojärven kalanviljelylaitos, joka rakennettiin nimenomaan Tornionjoen lohen hoitoa varten. Tästä käynnistyi ennen näkemättömän laaja lohen istutustoiminta tavoitteena palauttaa lohi takaisin Tornion/Muonionjokeen.

Tornion/Muonionjoen vaelluspoikastuotanto oli 1980 luvun loppupuolella ainoastaan muutamia kymmeniätuhansia vuodessa. Joen tuotantopotentiaaliksi arvioitiin tuolloin n. 0,5 milj. smolttia vuodessa.  Nyt arvioidaan, että smolttituotanto voisi olla n. 2 milj. tai jopa enemmän.  1990 luvun alkupuolella tuli riesaksi myös lohen M 74 ongelma, joka tuhosi pahimmillaan n. 90 % lohen luonnon poikasista. Istutuspoikasia M 74 ei haitannut, sillä mäti poikaskasvatukseen saatiin laitosemokaloista.

Torniojoen lohen ja meritaimenen emokalapyynti 1972

tornionjoen-emokalapyynti-1998-2002

Luestojärven kalanviljelylaitoksen emokalasto

Tornionjoen lohikannan hoitoon liittyviä geneettisiä kysymyksiä

Lohia istutettiin pääasiassa jokipoikasina. Vuositasolla määrät vaihtelivat 150 000 – 725 000 tuhannen jokipoikasen välillä. Vaelluspoikasia istutettiin vuosittain 15 000 – 85 500 kpl. Istutuksia tehtiin myös mäti ja vastakuoriutuneilla poikasilla. Istutuksia tehtiin myös Ruotsin puolen Tornionjokeen ja Lainionjokeen.  Kaikki istukkaat rasvaeväleikattiin, lukuun ottamatta v. 1995. Rasvaevän perusteella istutuspoikaset voitiin erottaa luonnon poikasista.

eväirti

Istutustoiminta ajettiin alas 2002 luonnontuotannon voimistuessa. Kaiken kaikkiaan eri ikäisiä lohenpoikasia Leustojärven kalanviljelylaitokselta istutettiin vuosina 1989 – 2002 n. 8 milj. yksilöä.

leustojarven-kalanviljelylaitos

Poikasten levitys kutualeille tehtiin erityisen huolella.  Kaloja kuljetettiin ja levitettiin koskialueille, veneellä. kanooteilla,  kantamalla, moottorikelkoilla,  mönkijällä, autoilla ja helikopterilla. Näin toimien saatiin istutusten piirrin myös kaikkein hankalimmat ja kaukaisimmat alueet.

Lohi-istutukset kohdennettiin tyhjille ja vajaille poikastuotantoalueille.  Alueille joissa oli runsaampaa luonnontuotantoa, ei tehty lainkaan istutuksia. Tällä tavoin lohikannat onnistuttiin palauttamaan myös niille alueille joilta ne olivat hävinneet kokonaan. Nyt joki tuottaa n. 1,5 milj. vaelluspoikasta vuodessa. Poikastuotantoalueet jokisuulta latvoille saakka ovat käytössä.  Kalastusjärjestelyin ja onnistunein tuki-istutuksin lohi on palannut takaisin Tornionjokeen.

Tornionjoen lohi- istukset  1988-2004

Tornionjoen istutukset 1988-2004

Tornionjoen istutukset 1988-1998, istutuspaikat

 

 

Torniojoenjoen kalanviljelylaitos Kuva: Ari Savikko

 

 

Menestyvä istukas – EKTR. Simojoen ja Tornionjoen istutustutkimukset vuonna 2012

Perinnöllisyystieteellisiä näkökohtia luonnontilaisen ja rakennetun joen lohikantojen hoidossa ja suojelussa 1982

 Spawning-Age Differences and their Temporal Trends in Wild and Sea-Ranched Atlantic Salmon Stocks, from Stock Mixture Data

 

 

 

Kivirannan lohipato oli Tornionjoen viimeinen lohipato

Kivirannan lohipato oli Tornionjoen viimeinen lohipato

 

 

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio

Suomen ja Ruotsin välille solmittu uusi rajajokisopimus tuli voimaan  1. lokakuuta 2010. Samalla perustettiin uusi Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio.

http://fsgk.se/SRRJK.htm

Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission toimintakertomus 2019

 

RAJAJOKISOPIMUS SUOMEN JA RUOTSIN VÄLILLÄ

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2010/20100091/20100091_2

Tornionjoen intressiryhmien näkemyksiä kestävästä kalastuksesta

Tornion 9 metrin väylä: Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kalastuskarttoja Torniojoella

Alkuperäinen karttakirja kuuluu Tornionlaakson maakuntamuseon kokoelmiin. Tornio-Muoniojokiseura on lahjoittanut kirjan museolle vuonna 2015. Kartan sivuille on tehty lisäyksiä eri väreillä mutta niiden tekijöistä tai merkintöjen iästä ei ole tietoa.

 

Jokikunnostukset

Kangos-, Särki-, Jeris- ja Pakajoen taimenen kutualue- ja poikastuotantoaluekunnostusten suunnittelu on käynnistynyt

 

Tornionlaakson kesäsiika

Joulukuussa 2013 syntyi ”Kesäsiika takaisin ” hankeidea, jota edelsi myös yhteistyö MSL:n vetämän Poukama-hankkeen kanssa. Idea muotoutui rajat ylittäväksi jokivartisten yhteistyöponnistukseksi niin kulttuuriperinnön kuin kesäsiian tutkimuksen osalta. Syksyllä 2015 Interreg Pohjoinen -ohjelma (EAKR) päätti rahoittaa Tornionlaakson kesäsiika -hankkeet teemoilla ”kulttuuriperintö” ja ”luontoympäristö”.

Etusivu

https://kesasiika.com/lataa-tuloksia/?fbclid=IwAR2asxpdGVYZnTv9-hAhEhRiixM263-kwtTioWzfkZ7-L7mL2clkogonzQA

 

Esitys maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riöl­le lohenkalastuksen sää­te­ly­toi­men­pi­tei­den muuttamiseksi 21.3.2019

https://www.sll.fi/2019/03/21/esitys-maa-ja-metsatalousministeriolle-lohenkalastuksen-saatelytoimenpiteiden-muuttamiseksi/

Mitä kuuluu Väylän lohelle 2019?

Mitä kuuluu Väylän lohelle_Atso Romakkaniemi_31.8.2020_Muonio

 

 

Tornionjoki. Kuva: Museovirasto

 

Torninnjoen lohen hinta

Erätalouteen liittyvän yritystoiminnan nykytila ja kehittämisedellytykset (mm. Tornionjoen lohen hinta)

 

 

 

Tutkimuksia Ruotsi

Lax fiske i Kalix älv

http://epubl.ltu.se/1404-5508/2005/199/LTU-SHU-EX-05199-SE.pdf

BROTTSTYCKEN UR DET TIDIGA HAPARANDA-TORNIO FISKET SJÖFARTEN OCH HANDELN

1500-1700

http://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Fiske_Sjofart_Handel_Tornio.pdf

 

Vitboken om laxfisket i Torne älv Del 2

http://saariland.se/vitsaniemi/vitbok_del_2.pdf

 

Linkkejä Ruotsi

http://www.riksrevisionen.se/sv/vardeforrad/myndigheter/inaktuella/Fiskeriverket/

http://www.lainio.com/docs/lainio%20vildmark%20fiske%20%20sommarinfo%202010_web.pdf

http://www.lansstyrelsen.se/Norrbotten/Sv/djur-och-natur/fiske/fjallfiske/fiskeregler/Pages/default.aspx

http://www.lansstyrelsen.se/Norrbotten/Sv/djur-och-natur/fiske/fiskeregler/laxfiske-i-gransalven/Pages/default.aspx

http://www.regeringen.se/contentassets/2737732affaf4d5a843cabb702082b7c/uppdrag-rorande-den-finsk-svenska-overenskommelsen

 

Äijänpaikka maalaus Ludvig Filipin matkalta

 

Linkkejä:

https://kylmamaa.fi/fi/kalastus/saalistilastot/lohitilasto

http://www.naamisuvanto.net/fi/kalaan/saalistilastot/index.html

http://www.tornionjoki.fi/lohitilastot.php3

http://www.lohi.net/

Tornion- Muonionjoen Urheilukalastjat ry. on perustettu vuonna 1947.  70- vuotista taivaltaan seura kunnioitti juhlajulkaisulla.

http://www.tomury.net/

 

 

 

 

http://www.lohijoki.fi/fi/kalastuskohteet/tornionjoki

 

Tornio-Muoniojokiseura ryTorne-, Lainio- & Muonio-älvars förening, tuttavallisesti Jokiseura, on kotijokiyhdistys, joka on perustettu valtioneuvoston erityisellä luvalla toimimaan Suomen ja Ruotsin rajajokien eli “meän väylitten” molemmilla puolilla Suomessa ja Ruotsissa. Sääntömääräisesti seuran hallitukseen valitaan jäsenet kaikista rajajokilaakson kunnista Suomessa ja Ruotsissa.

http://jokiseura.fi/jokiseura.html

 

Video:    Sattuipa Lapissa: Muonionjoen kalasaaliit 100 vuotta sitten

 

Kirjallisuutta

e. g. 1840. Anteckningar om Laxfisket i Torneå Elf. 2+3 C. G. Wolffs Boktryckeri.

Anon. 1897. Deklaration rörande fastställande af stadgar för fiskets bedrifvande inom Torneå elfs fiskeområde. Torniojoen kalastus sääntö. 8 Svensk författnings-samling nr 60 Stocholm.

Anon. 1877. Kejserliga senatens för Finland och Guvernörens i Uleåborgs län utslag angående reglering af sjölaxfiskerierna i Nedretorneå sockens skärgård. 27 Helsingfors.

Anon. 1897. Konvention angående samfäldt brukande af svenska och ryska kronornas laxfiske i torneå elf. Torniojoen kalastussääntö. 10 Svensk författnings-samling nr 59 Stocholm.

Anon. 1920. Laxfiskets ordnande i Torneå- och Muonioelvar. s. 85. 1 Fiskeritidskrift för Finland Helsingfors.

Anon. 1942. Lax-och laxöringsfångten i Torneå älv. s. 122. 1 s. Fiskeritidskrift för Finnland Fiskeriföreningen i Finland. Helsingfors.

E.R. 1894. Bref från Torneå. s. 219. 1 Tidskrift för jägare och fiskare 2

Heimolainen, P. O. 1970. Kalastuksesta matkailun myyntivaltti Tornionjokilaaksoon. s. 24-27. 4 Matkailun maailma 6/1970

Jutila, E., Pruuki, V. 1988. The enhancement of the salmon stocks in the Simojoki and Tornionjoki rivers by stocking parr in the rapids. s. 93-99. 7 Agua Fennica vol. 18

Jutila, E., Pruuki, V. 1987. The improvement of the salmon stocks in the Simojoki and Tornionjoki rivers by stocking parr i the rapids. 17 International Councill for the Exploration of the Sea (ICES C. M. 1987/M:25) Copenhagen.

Jutila, E., Pruuki, V. 1987. The improvement of the salmon stocks in the Simojoki and Tornionjoki rivers by stocking parr i the rapids. 17 International Councill for the Exploration of the Sea (ICES C. M. 1987/M:25) Copenhagen.

Kallio-Nyberg, I., Romakkaniemi, A. 1998. Spawning Migration of Salmon (Salmo Salar) in the River Tornionjoki and in the Bothnian Bay on the Basis of Catch Data from 1920\’s till 1950\’s. Kala- ja riistaraportteja nro 104. 38 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki.

Lewenhaupt, Sten 1892. Historik rörande det regale laxfisket i Torneå elf.

N.L. 1894. Torneå måttstock (Maximivikt af olika fisklag). s. 237. 1 Tidskrift för jägare och fiskare I

Nordqvist, Oscar 1894. Handlingar rörande laxfisket i Torneå elf enligt uppdrag af Kejs.Senaten för Finland utgifna. 477

Partanen, Aarne 1970. Elohopeaa Tornionjokisuun hauissa. [Artikkeli] . s. 25. Helsinki.

Pusa, J. 1996. Tornionjoki- matkailevanlohenkalastajan toivejoki. s. 4-7, 12-13. 4+2 Urheilukalastus 7/1996 Helsinki.

Romakkaniemi, A., Lilja, J., Nykänen, M., Marjomäki, T. J., Jurvelius, J. 2000. Spawning run of Atlantic salmon (Salmo salar) in the River Tornionjoki monitored by horizontal split-beam echosounding. s. 349-354.

Romakkaniemi, A., Lilja, J., Nykänen, M., Marjomäki, T. J., Jurvelius, J. 1999. Spilt-Beam Techniques for Counting Atlantic Salmon (Salmo salar) Escapement in River Torniojoki, Finland. 6 Abstract for the Presentation Riista- Ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Säntti, Jukka 1986. Nuotta-apajat kuntoon Tornionjokivarressa. [Artikkeli] . s. 42. Helsinki.

Toivonen, Jorma 1962. Kalastus Tornionjoki C 1:31. 22 Moniste Imatran Voima Osakeyhtiö.

Toivonen, Jorma 1962. Torniojokilausunto. Imatran Voima Osakeyhtiö.

Tornionjoki työryhmä 2002. Tornionjoki työryhmän loppuraportti. 82 Työryhmämuistio / MMM, 0781-6723; 2002:1 MMM. Helsinki.

Tornionjoki työryhmä 2000. Tornionjoki työryhmän väliraportti. 27+13 Työryhmämuistio / MMM, 0781-6723; 2000:13 MMM. Helsinki.

Vaalama, Erkki 1948. Urheilukalastajien unohtama Tornionjoki. s. 68-72. 5 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.

Tieteellisiä artikkeleja

A large wild salmon stock shows genetic and life history diferentiation within, but not between, rivers

Mark-recapture estimation of mortality and migration rates for sea trout (Salmo trutta) in the northern Baltic sea

https://www.researchgate.net/publication/308736547_Mark-recapture_estimation_of_mortality_and_migration_rates_for_sea_trout_Salmo_trutta_in_the_northern_Baltic_sea

Conservation of Atlantic salmon by supplementary stocking of juvenile fish

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/22041

Spawning Migration of Salmon (Salmo Salar) in the River Tornionjoki and in the Bothnian Bay on the Basis of Catch Data from 1920´s till 1950´s

http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/spawning_migration_of_salomon_int_the_river_tenojoki_and…_nro_104.pdf

Spawning run of Atlantic Salmon (Salmo salar) in the River Tornionjoki monitored by horizontal split-beam echosounding

http://www.alr-journal.org/articles/alr/pdf/2000/05/alr0165.pdf

Development of wild Atlantic salmon stocks in the rivers of the northern Baltic Sea in response to management measures

http://icesjms.oxfordjournals.org/content/60/2/329.short

Early-season river entry of adult Atlantic salmon: its dependency on environmental factors

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1046/j.1095-8649.2003.00005.x/full

A Bayesian state–space mark–recapture model to estimate exploitation rates in mixed-stock fisheries

http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f05-215#.WD1MZf3r0fE

Epidemiology of Gyrodactylus salaris (Monogenea) in the River Tornionjoki, a Baltic wild salmon river

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2761.2008.00916.x/full

Maintenance of genetic diversity of Atlantic salmon (Salmo salar) by captive breeding programmes and the geographic distribution of microsatellite variation

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0044848601008080

Effects of stock-specific and environmental factors on the feeding migration of Atlantic salmon (Salmo salar) in the Baltic Sea

http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f99-022#.WD1Ly_3r0fE

Deep habitats are important for juvenile Atlantic salmon Salmo salar L. in large rivers

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0633.2010.00443.x/full

Tornionjoen nousulohien (Salmo salar) pituuden mittaaminen DIDSON-luotaimella

http://www.theseus.fi/handle/10024/32002

Enriched rearing improves survival of hatchery-reared Atlantic salmon smolts during migration in the River Tornionjoki

http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/cjfas-2013-0147#.WD1Nzv3r0fE