Tornionjoki, Väylä
Tornionjoki (ruots. Torne älv, pohjoissaameksi Duortnoseatnu, meänkielellä Tornionväylä) on 510 kilometriä pitkä joki pohjoisessa Ruotsissa ja Suomessa. Joki alkaa Ruotsin puolella, mutta alajuoksu Muonionjoen yhtymäkohdasta etelään on Ruotsin ja Suomen rajajokea.
Tornionjokilaakso lentokoneesta nähtynä. Kuva: Poutvaara/ Museovirasto
Tornionjoki alkaa Torniojärvestä, Kiirunan kunnasta Ruotsista ja laskee Perämereen Tornion ja Haaparannan rajalla. Tornionjoen sivujokia ovat Lainiojoki, Muonionjoki, Tengeliönjoki ja Könkämäeno. Yli puolet Tornionjoen yläjuoksun vedestä virtaa Pajalan Junosuvannosta noin 50 kilometriä pitkää Tärännönjokea pitkin Kainuunväylään eli Kalixjokeen. Ilmiötä kutsutaan bifurkaatioksi. Tornion-Kalix-joen bifurkaatio on maailman toiseksi suurin. Tärendö-bifurkationens uppkomst och laxförekomsten i Torne älv
Tornionjoen sivuvesistössä Tengeliönjoessa on kolme voimalaitosta. Tengeliönjoki valjastettiin vesivoimakäyttöön vuonna 1923, kun Haapakosken voimalaitos rakennettiin joen alajuoksulle. Vanha voimalaitos on ollut käyttämättömänä siitä asti kun uusi Portimokosken voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1987. 2021 Ylitornion Portimokoskelle haetaan lupaa luonnonmukaisten kalateiden rakentamiseksi
Tornionjoen nousulohien kaikuluotaus
Lohikantojen hoidon ja kalastuksen säätelyn perustaksi tarvitaan tietoa jokiin kudulle pyrkivien lohien määristä sekä kutuvaelluksen ajoittumisesta. Luonnonvarakeskus seuraa lohennousua Tornion- ja Simojokeen kaikuluotaimilla vuosittain toukokuun lopulta elokuun lopulle, jolloin alla olevia kuvaajia päivitetään mahdollisimman ajantasaisesti.
Tornionjoen nousulohien (Salmo salar) pituuden mittaaminen DIDSON-luotaimella
Tornionjoen lohen nousun ajoittuminen suhteessa lohien kokoon ja kalastukseen
Saalistilastoja
Saalistietoihin perustuvan paikkatiedon hyödyntäminen virtavesien kalakantojen tutkimisessa
Leena Knihtilä: Tornionjokialueen lohenkalastus 1800-luvulla
tornionjokialueen-lohenkalastus-1800-luvulla
tornionjokialueen-lohenkalstus-1800-luvulla-osa-2-pyyntimenetelmat
Lohen hätähuuto asukkaille Tornion joen rannoilla
Wasa tidning 1840: Anteckningar om Laxfisket I Torneå Elf
Anteckningar om Laxfisket i Torneå elf 1840
Lewenhaupt, Sten 1892: Historik rörande det regale laxfisket i Torneå elf.
Mirjam Mäkitalo: Lohen nuottakalastusta Tornionjoen ylitorniolaisilla apajilla 1950
Lohen nuottakalastusta Tornionjoen ylitorniolaisilla apajilla 1950
Kalastuksen omistusoikeus piirteitä Tornionjoen kalastuksesta 1951
Torniojoen lohennimistöä ja siihen liittyvää tietoa
Tornionjoen lohi ja meritaimen
Tornionjoki on Itämeren alueen suurin joki, jossa on luontaiset lohi- ja meritaimenkannat. Maailmanlaajuisestikin Tornionjoki on yksi suurimmista Atlantin lohen nykyisistä kutujoista. Tornionjoen lohi- ja taimenkantojen seuranta perustuu lähinnä kansainvälisten sopimusten edellyttämään luonnonvarojen, niiden monimuotoisuuden ja niitä koskevien uhkatekijöiden seurantavelvoitteisiin.
Tornio-Muoniojoen tärkeimmät meritaimenjoet. Lähde: Luke
Lohi nousee Tornionjoen pääuomiin ja kutee niissä alajuoksulta aina tunturialueille saakka. Lohikanta heikentyi yhdessä muiden Pohjanlahden lohikantojen kanssa viime vuosisadalla ja erityisesti sen jälkipuoliskolla. Tällöin liikakalastus vähensi kutulohien määrää niin paljon, että lohenpoikasia syntyi yhä pienempiä määriä.
Lohikanta oli heikoimmillaan 1980-luvulla. Tämän jälkeen erityisesti kalastuksen tiukentunut säätely Itämerellä lisäsi kudulle selvinneiden lohien määrää, mikä näkyi nopeasti runsastuneina lohenpoikasmäärinä. M74-oireyhtymän aiheuttama poikaskuolleisuus oli suurimmillaan vuosina 1992-1996, mikä on hidastanut lohikannan elpymistä.
Vesistön arvokkaita lohi- ja meritaimenkantoja on pyritty elvyttämään lähinnä kalastusta säätelemällä ja poikasia istuttamalla. Kalastuksen säätely on ollut sekä kansallista että kansainvälistä. Lohikannan elpymisen vuoksi lohen tuki-istutukset Tornionjokeen lopetettiin vuonna 2004.
Lohensoutajia Muoniojoella. Kuva: Ari Savikko
Tornionjoki tutkimuksia ja kirjotuksia
T. H. järven lohiaineisto 1948
anteckningar gjorda vis sammantradet i helsingfors den october 1960 betraffande fiskefragor
Tornionjoen vesistön rakentamissuunnitelmia
Tornionjoenvesistöön oli voimalaitosrakentamiseen suunnitelmat valmiina
imatran-voima-vesirakentaminen-tornionjoki
Atlantaprojektet. En studie av planerna för det största projektet av svensk vattenkraftshistoria
Tutkimuksia ja raportteja
Tornionjoen vaellussiian, Coregonus lavaretus, biologiasta ja kalastuksesta 1977 30 s.
Kalastus-ja-kalakannat-tornionjoenvesistossa-1979
Kalastus ja kalakannat Tornionjoen vesistössä 1984
Kalastustilastoja Tornionjoen vesistöstä vuodelta 1983-1985 ja 1986
Tornion-Muonionjoen vesistön kalataloustutkimus 1985.
Äijäkoski, Muonio. Kuva: Ari Savikko
Tornionjoen kalataloustutkimuksia ja kalakantojen hoitoa koskeva neuvottelu 1985
Könkämäenon taimenkantojen tila ja hoitomahdollisuudet 1987 39 s.
Kalastustilastoja Tornionjoen vesistöstä vuosilta 1987-1989 45 s.
Kalastustilastoja Tornionjoen vesistöstä vuodelta 1990. 23 s.
Tornionjoen-vesiston-sahkokoekalastuksen-tulokset-1990
Tornionjoen kalastustilastot vuosilta 1991 ja 1992 26+10 s.
Äijäkoski Muoniossa. Kuva: Ari Savikk
Kalastus-tornionjoella-suomalais-ruotsalaisen-rajavesikommission-urheilukalastusluvalla-1992
Tornionjoen lohi ja lohen kalastus 1992
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 1999
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2000
Tornionjoki – vesistön tila ja kuormitus 2001
Siian lippoaja. Kuva: Museovirasto
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2003
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2004
meritaimenen-luonnon-ja-istukaspoikasten-vaellus-tornionjoen-vesistossa-2004
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2006
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2007
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuonna 2008
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuonna 2009
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuonna 2010
Muonionjoen sivujoki Jerisjoki, Suukoski. Kuva: Ari Savikko
Torniojoen yhteislupaan kuulumaton kalastus vesistön yläjuoksulla vuonna 2011
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuosina 2011 ja 2012
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuonna 2013
Lohiraportti2013 Torniojoen lohen vaellusreitit pohjoisella Perämerellä
Biologiskt underlag Torneälven 2015 FIN
Baltic Salmon and trout assessment working group 2021
Lohipato Kukkolankoskella. Kuva: Poutvaara Matti/ Museovirasto
Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenoideohjelma pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021
Lohen poikastuotanto historiallisen runsasta Tornion- ja Simojoessa 2017
Lohensoutajia Muoniossa. Kuva: Ari Savikko
Pohjanlahden lohisaaliin kantakoostumus 2017 ja 2018 geneettisen analyysin perusteella
Lohisaaliiden geneettistä alkuperää ja sen muutoksia on seurattu Pohjanlahdella vuodesta 2000 lukuunottamatta kahta viimeistä vuotta, joina näytteenotto on keskitetty Suomenlahdelle. Tulokset geneettisestä kantaosuusanalyysistä on raportoitu vuosittain ICES:n lohi- ja meritaimen työryhmälle, sekä maa- ja metsätalousministeriölle tulostavoitetteena Kalakantojen tila-raporteissa
Raportti_Koljonen_Pohjanlahden lohisaalis 2017 ja 2018 _16.6.2019
Tornionjoen meritaimen tutkimuksia
Tornionjoessa esiintyy sekä merivaelteista taimenta että paikallista taimenta. Meritaimenen tärkeimpinä lisääntymisalueina pidetään suhteellisen kaukana, n. 250 km mereltä sijaitsevia
sivujokia. Tämän ovat vahvistaneet myös äskettäin toteutetut geneettisen populaatiorakenteen ja elinhistoriaa tarkastelevat tutkimukset (Palm ym. 2019). Suomalaiset merkintätutkimukset viljellylle ja luonnossa syntyneelle Tornionjoen taimenelle osoittavat, että kala viettää kasvuaikansa meressä sekä Ruotsin että Suomen rannikolla ja että vaellus ylettyy harvoin Merenkurkkua etelämmäksi.
MERITAIMENEN VAELLUSKÄYTTÄYTYMINEN TORNIONJOELLA
Meritaimenen tila ja kalastus Pohjanlahden alueella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Taimenen vaelluspoikaspyynti Äkäsjoessa
Itämeren meritaimenen vesistökohtaiset elvytys- ja hoitosuunnitelmat
Hauki tutkimuksia
Hauen kasvu ja ravinto Tornionjoen alajuoksulla
Torniojoenvesistön latvavesien haukia. Kuva: Ari Savikko
Tornionjoen lohikuolemat
Usein kysyttyä Tornionjoen lohikuolemista
Sjuklighet och dödlighet i svenska laxälvar under 2014-2016 och 2018
fortsatta-undersokningar-av-laxsjuklighet-under-2018
https://rapporterafisk.sva.se/
Laxdöden i Torneälven Lohikuolemat Tornionjoella Salmon deaths in Torne river 2014 – 2016
Gyrodactylus salaris -loisen esiintyminen Tornionjoen vesistössä
Bakteerien merkitys vesihomeen esiintymisessä ja vesihomeen sekä bakteerien PCRtunnistusmenetelmät
Tornionjoen sairaiden lohien tilannetta selvitetään tiiviisti yhteistyöllä (2019)
Haavaisissa nousulohissa ei havaittu alentuneita tiamiinitasoja
Lohikuolemat Tornionjoella 2014 – 2016
Telemetria seuranta
Spawning migration behavior of salmon and sea trout in the Tornionjoki river system
Lohien ja meritaimenen vaelluskäyttäytymistä Tornionjoella on seurattu radiotelemetriatekniikkalla
vuosina 2018‒2019 Luken ja Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston (SLU) yhteisessä hankkeessa. Lohia merkittiin radiolähettimellä joen edustan merialueella kesä-heinäkuun aikana (n= 227) ja joella
touko-kesäkuun vaihteessa (n = 10) sekä elo-syyskuussa (n = 38). Meritaimenia merkittiin radiolähettimellä joella touko-kesäkuussa (n = 33) sekä syys-lokakuussa (n = 59). Kaikilta radiolähettimellä merkityiltä kaloilta kerättiin näytteet iänmääritystä ja geneettistä määritystä varten. Lisäksi merkittyjen kalojen ulkoista kuntoa arvioitiin ja luokiteltiin merkinnän yhteydessä.
Kalastussääntöjä
swensk-forfattnings-samling-1872-no-17
swensk-forfattnings-samling-1872-no-24
swensk-forfattnings-samling-1897-no-59
swensk-forfattnings-samling-1897-no-60
torniojoen-kalastussaanto-1987
http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folderId=1610363&name=DLFE-25393.pdf
http://www.fsgk.se/Tornionjoen-kalastussaeaentoe.html
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/kalastus-tornionjoella#.WDwt5_3r0fE
Veneet valmiina Pakamutkassa. Kuva: Ari Savikko
Suomi ja Ruotsi sopivat Tornionjoen kalastusmääräyksistä kalastuskaudelle 2017
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/kalastus-tornionjoella#.WPhEaP1MRKc
Lohen kalastusta aikaistetaan Pohjanlahdella – Säätely perustuu tutkittuun tietoon
Suomi ja Ruotsi ovat sopineet Tornionjoen kalastusmääräyksistä kalastuskaudelle 2021
Suomi ja Ruotsi sopivat täydennyksiä Tornionjoen tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksiin 2022
Pohjanlahden lohenkalastusta säädellään kestävän kalastuksen turvaamiseksi
Kalastusluvat Tornionjoelle
https://www.ely-keskus.fi/kalastus-tornionjoella
http://www.tornionjoki.fi/kalastusluvat.php3
Juhani Salmela tekee perinteisin menetelmin tehtyä Tullimies peltiä. Uistin on kalamiesten suosiossa Tornio-Muoniojoella. Uistinta saa suoraan tekijältä puh. 044 2332550 Kuva: Ari Savikko
Kukkolankoski
Kukkolankoski (ruots. Kukkolaforsen) on Tornionjoen kuuluisin ja Suomen suurin valjastamaton koski, joka sijaitsee Torniossa, Kukkolan kylässä, noin 14 kilometriä Tornion keskustasta pohjoiseen. Koski on 3 500 metriä pitkä ja kosken putoamiskorkeus on jopa 13,5 metriä.
Kuva: Suomen Kalakirjasto
Siian lippoaminen Torniojoella. Kustaa Vilkuna 1940
siianlippoaminen-tornionjoella-vilkuna-1940
Kukkolankoski on ainutlaatuinen rajat ylittävä perinnekalastuskylä – kulttuuri- ja elämysmatkailijoiden mielikohde
Kukkolankoski on elävän historian ja nykyisyyden tiivistymä. Kylä jakautuu kosken molemmin puolin Suomeen ja Ruotsiin. Molemmissa puoliskoissa puhutaan samaa kieltä, joka on osin säilynyt muuttumattomana Ruotsin puoleisessa osassa. Kalastuskulttuuria on suomalainen kyläyhteisö vaalinut huolellisemmin, mutta kylän osat täydentävät hienosti toisiaan.
Kuva: Ari Savikko
Lippoamisesta
Siian lippoajia Kukkolankoskella kesällä 2021. Kuva: Ari Savikko
Siian lippoaminen Eero Naskali
Siiankalastuksen historiaa Torniojoella
Kesäsiika
LOPPURAPORTTI TORNIONLAAKSON KESÄSIIKA, LUONTOYMPÄRISTÖHANKE
Kukkolankoski. Kuva: Ari Savikko
Linkit:
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Lippoaminen
https://areena.yle.fi/1-1508989
Matkakoski
Siian lippoaja Matkakoskella kesällä 2021. Kuva: Ari Savikko
Kuva: Suomen Kalakirjasto
Vapakalastajia Matkakoskella kesällä 2021. Kuva: Ari Savikko
Näin Tornionjoen lohikantoja elvytettiin istutuksilla
Torninjoen lohen elvytysistutukset aloitettiin 1980 luvulla Muonion kalanviljelylaitoksen toimesta. 1989 Muoniossa aloitti toiminnan Leustojärven kalanviljelylaitos, joka rakennettiin nimenomaan Tornionjoen lohen hoitoa varten. Tästä käynnistyi ennen näkemättömän laaja lohen istutustoiminta tavoitteena palauttaa lohi takaisin Tornion/Muonionjokeen.
Tornion/Muonionjoen vaelluspoikastuotanto oli 1980 luvun loppupuolella ainoastaan muutamia kymmeniätuhansia vuodessa. Joen tuotantopotentiaaliksi arvioitiin tuolloin n. 0,5 milj. smolttia vuodessa. Nyt arvioidaan, että smolttituotanto voisi olla n. 2 milj. tai jopa enemmän. 1990 luvun alkupuolella tuli riesaksi myös lohen M 74 ongelma, joka tuhosi pahimmillaan n. 90 % lohen luonnon poikasista. Istutuspoikasia M 74 ei haitannut, sillä mäti poikaskasvatukseen saatiin laitosemokaloista.
Torniojoen lohen ja meritaimenen emokalapyynti 1972
Tornionjoki_lohi_emokalaparvi_perustaminen_1994
tornionjoen-emokalapyynti-1998-2002
Muonionjoki_lohiemokalasto_pariuttamispoytakirja_M74_1999
Luestojärven kalanviljelylaitoksen emokalasto
Lohien emokalaviljely Tornionjoen kalanviljelylaitoksella 1988-2001
Tornionjokiset_kalastot_Taivalkoski_Muonio_Lautiosaari_1999
Tornionjoen lohikannan hoitoon liittyviä geneettisiä kysymyksiä
Lohia istutettiin pääasiassa jokipoikasina. Vuositasolla määrät vaihtelivat 150 000 – 725 000 jokipoikasen välillä. Vaelluspoikasia istutettiin vuosittain 15 000 – 85 500 kpl. Istutuksia tehtiin myös mäti ja vastakuoriutuneilla poikasilla. Istutuksia tehtiin myös Ruotsin puolen Tornionjokeen ja Lainionjokeen. Kaikki istukkaat rasvaeväleikattiin, lukuun ottamatta v. 1995. Rasvaevän perusteella istutuspoikaset voitiin erottaa luonnon poikasista.
Istutustoiminta ajettiin alas 2002 luonnontuotannon voimistuessa. Kaiken kaikkiaan eri ikäisiä lohenpoikasia Leustojärven kalanviljelylaitokselta istutettiin vuosina 1989 – 2002 n. 8 milj. yksilöä.
leustojarven-kalanviljelylaitos
Poikasten levitys kutualeille tehtiin erityisen huolella. Kaloja kuljetettiin ja levitettiin koskialueille, veneellä, kanooteilla, kantamalla, moottorikelkoilla, mönkijällä, autoilla ja helikopterilla. Näin toimien saatiin istutusten piirrin myös kaikkein hankalimmat ja kaukaisimmat alueet.
Lohi-istutukset kohdennettiin tyhjille ja vajaille poikastuotantoalueille. Alueille joissa oli runsaampaa luonnontuotantoa, ei tehty lainkaan istutuksia. Tällä tavoin lohikannat onnistuttiin palauttamaan myös niille alueille joilta ne olivat hävinneet kokonaan. Nyt joki tuottaa n. 1,5 milj. vaelluspoikasta vuodessa. Poikastuotantoalueet jokisuulta latvoille saakka ovat käytössä. Kalastusjärjestelyin ja onnistunein tuki-istutuksin lohi on palannut takaisin Tornionjokeen.
Tornionjoen elvyttäminen 1989-2002
vaelluskala-kalatiesymposio-2013-savikko
Tornionjoen lohi- istukset 1988-2004
Tornionjoen istutukset 1988-2002
Tornionjoen istutukset 1988-1998, istutuspaikat
Torniojoenjoen kalanviljelylaitos Kuva: Ari Savikko
Menestyvä istukas – EKTR. Simojoen ja Tornionjoen istutustutkimukset vuonna 2012
Kivirannan lohipato oli Tornionjoen viimeinen lohipato
Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio
Suomen ja Ruotsin välille solmittu uusi rajajokisopimus tuli voimaan 1. lokakuuta 2010. Samalla perustettiin uusi Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio.
Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission toimintakertomus 2019
RAJAJOKISOPIMUS SUOMEN JA RUOTSIN VÄLILLÄ
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2010/20100091/20100091_2
Tornionjoen intressiryhmien näkemyksiä kestävästä kalastuksesta
Tornion 9 metrin väylä: Ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jokikunnostukset
Tornionlaakson kesäsiika
Joulukuussa 2013 syntyi ”Kesäsiika takaisin ” hankeidea, jota edelsi myös yhteistyö MSL:n vetämän Poukama-hankkeen kanssa. Idea muotoutui rajat ylittäväksi jokivartisten yhteistyöponnistukseksi niin kulttuuriperinnön kuin kesäsiian tutkimuksen osalta. Syksyllä 2015 Interreg Pohjoinen -ohjelma (EAKR) päätti rahoittaa Tornionlaakson kesäsiika -hankkeet teemoilla ”kulttuuriperintö” ja ”luontoympäristö”.
Perinteinen kalastus Ylitornion–Övertorneån kylissä
Kalastussäännöistä
Esitys maa- ja metsätalous ministeriölle lohenkalastuksen säätelytoimenpiteiden muuttamiseksi
Tornionjoen kalastussäännön muutosehdotukset vuodelle 2022
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ja perusteltuja ehdotuksia kalastussääntöön tarvittavista
muutoksista Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 16 §:n mukaisia vuotta 2021 koskevia Ruotsin
kanssa käytäviä neuvotteluja varten.
Tornionjoen kalastussäännön muutostarpeet vuodelle 2024
Suomi- ja Ruotsi tarkastelevat vuosittain tarvetta muuttaa Tornion-Muonionjoen kalastussääntöä, mikäli kalakantojen tila sallii muutokset tai vaatii säännön muuttamista. Tätä varten maa- ja metsätalousministeriö pyytää ehdotuksia muutostarpeista Ruotsin kanssa käytäviä kalastussäännön 16 § mukaisia neuvotteluja varten.
Kalastusmääräykset lyhentävät lohen kalastusaikaa Tornionjoella 2024
Tornionjoen kalastusmääräyksiä joudutaan kiristämään jokialueella viime vuoteen verrattuna. Maa- ja metsätalousministeriö sekä Ruotsin meri- ja vesiviranomainen sopivat Tornionjoen tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä, ja ne tulevat voimaan 1.6.2024.
Mitä kuuluu Väylän lohelle 2019?
Mitä kuuluu Väylän lohelle_Atso Romakkaniemi_31.8.2020_Muonio
Tornionjoki. Kuva: Museovirasto
Torninnjoen lohen hinta
Tutkimuksia Ruotsi
BROTTSTYCKEN UR DET TIDIGA HAPARANDA-TORNIO FISKET SJÖFARTEN OCH HANDELN
1500-1700
Vitboken om laxfisket i Torne älv Del 2
Linkkejä Ruotsi
http://www.riksrevisionen.se/sv/vardeforrad/myndigheter/inaktuella/Fiskeriverket/
http://www.lainio.com/docs/lainio%20vildmark%20fiske%20%20sommarinfo%202010_web.pdf
Äijänpaikka maalaus Ludvig Filipin matkalta
Linkkejä:
https://kylmamaa.fi/fi/kalastus/saalistilastot/lohitilasto
http://www.naamisuvanto.net/fi/kalaan/saalistilastot/index.html
http://www.tornionjoki.fi/lohitilastot.php3
Tornion- Muonionjoen Urheilukalastjat ry. on perustettu vuonna 1947. 70- vuotista taivaltaan seura kunnioitti juhlajulkaisulla.
http://www.lohijoki.fi/fi/kalastuskohteet/tornionjoki
Tornio-Muoniojokiseura ry – Torne-, Lainio- & Muonio-älvars förening, tuttavallisesti Jokiseura, on kotijokiyhdistys, joka on perustettu valtioneuvoston erityisellä luvalla toimimaan Suomen ja Ruotsin rajajokien eli “meän väylitten” molemmilla puolilla Suomessa ja Ruotsissa. Sääntömääräisesti seuran hallitukseen valitaan jäsenet kaikista rajajokilaakson kunnista Suomessa ja Ruotsissa.
http://jokiseura.fi/jokiseura.html
Video: Sattuipa Lapissa: Muonionjoen kalasaaliit 100 vuotta sitten
Kirjallisuutta
The Baltic salmon Salmo salar L. in history, present situation and future
Loci_associated_with_migration_maturation_and_appe (2)
e. g. 1840. Anteckningar om Laxfisket i Torneå Elf. 2+3 C. G. Wolffs Boktryckeri.
Anon. 1897. Deklaration rörande fastställande af stadgar för fiskets bedrifvande inom Torneå elfs fiskeområde. Torniojoen kalastus sääntö. 8 Svensk författnings-samling nr 60 Stocholm.
Anon. 1877. Kejserliga senatens för Finland och Guvernörens i Uleåborgs län utslag angående reglering af sjölaxfiskerierna i Nedretorneå sockens skärgård. 27 Helsingfors.
Anon. 1897. Konvention angående samfäldt brukande af svenska och ryska kronornas laxfiske i torneå elf. Torniojoen kalastussääntö. 10 Svensk författnings-samling nr 59 Stocholm.
Anon. 1920. Laxfiskets ordnande i Torneå- och Muonioelvar. s. 85. 1 Fiskeritidskrift för Finland Helsingfors.
Anon. 1942. Lax-och laxöringsfångten i Torneå älv. s. 122. 1 s. Fiskeritidskrift för Finnland Fiskeriföreningen i Finland. Helsingfors.
E.R. 1894. Bref från Torneå. s. 219. 1 Tidskrift för jägare och fiskare 2
Heimolainen, P. O. 1970. Kalastuksesta matkailun myyntivaltti Tornionjokilaaksoon. s. 24-27. 4 Matkailun maailma 6/1970
Jutila, E., Pruuki, V. 1988. The enhancement of the salmon stocks in the Simojoki and Tornionjoki rivers by stocking parr in the rapids. s. 93-99. 7 Agua Fennica vol. 18
Jutila, E., Pruuki, V. 1987. The improvement of the salmon stocks in the Simojoki and Tornionjoki rivers by stocking parr i the rapids. 17 International Councill for the Exploration of the Sea (ICES C. M. 1987/M:25) Copenhagen.
Jutila, E., Pruuki, V. 1987. The improvement of the salmon stocks in the Simojoki and Tornionjoki rivers by stocking parr i the rapids. 17 International Councill for the Exploration of the Sea (ICES C. M. 1987/M:25) Copenhagen.
Kallio-Nyberg, I., Romakkaniemi, A. 1998. Spawning Migration of Salmon (Salmo Salar) in the River Tornionjoki and in the Bothnian Bay on the Basis of Catch Data from 1920\’s till 1950\’s. Kala- ja riistaraportteja nro 104. 38 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki.
Lewenhaupt, Sten 1892. Historik rörande det regale laxfisket i Torneå elf.
N.L. 1894. Torneå måttstock (Maximivikt af olika fisklag). s. 237. 1 Tidskrift för jägare och fiskare I
Nordqvist, Oscar 1894. Handlingar rörande laxfisket i Torneå elf enligt uppdrag af Kejs.Senaten för Finland utgifna. 477
Partanen, Aarne 1970. Elohopeaa Tornionjokisuun hauissa. [Artikkeli] . s. 25. Helsinki.
Pusa, J. 1996. Tornionjoki- matkailevanlohenkalastajan toivejoki. s. 4-7, 12-13. 4+2 Urheilukalastus 7/1996 Helsinki.
Romakkaniemi, A., Lilja, J., Nykänen, M., Marjomäki, T. J., Jurvelius, J. 2000. Spawning run of Atlantic salmon (Salmo salar) in the River Tornionjoki monitored by horizontal split-beam echosounding. s. 349-354.
Romakkaniemi, A., Lilja, J., Nykänen, M., Marjomäki, T. J., Jurvelius, J. 1999. Spilt-Beam Techniques for Counting Atlantic Salmon (Salmo salar) Escapement in River Torniojoki, Finland. 6 Abstract for the Presentation Riista- Ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.
Säntti, Jukka 1986. Nuotta-apajat kuntoon Tornionjokivarressa. [Artikkeli] . s. 42. Helsinki.
Toivonen, Jorma 1962. Kalastus Tornionjoki C 1:31. 22 Moniste Imatran Voima Osakeyhtiö.
Toivonen, Jorma 1962. Torniojokilausunto. Imatran Voima Osakeyhtiö.
Tornionjoki työryhmä 2002. Tornionjoki työryhmän loppuraportti. 82 Työryhmämuistio / MMM, 0781-6723; 2002:1 MMM. Helsinki.
Tornionjoki työryhmä 2000. Tornionjoki työryhmän väliraportti. 27+13 Työryhmämuistio / MMM, 0781-6723; 2000:13 MMM. Helsinki.
Vaalama, Erkki 1948. Urheilukalastajien unohtama Tornionjoki. s. 68-72. 5 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Tieteellisiä artikkeleja
A large wild salmon stock shows genetic and life history diferentiation within, but not between, rivers
Mark-recapture estimation of mortality and migration rates for sea trout (Salmo trutta) in the northern Baltic sea
Conservation of Atlantic salmon by supplementary stocking of juvenile fish
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/22041
Spawning Migration of Salmon (Salmo Salar) in the River Tornionjoki and in the Bothnian Bay on the Basis of Catch Data from 1920´s till 1950´s
Spawning run of Atlantic Salmon (Salmo salar) in the River Tornionjoki monitored by horizontal split-beam echosounding
http://www.alr-journal.org/articles/alr/pdf/2000/05/alr0165.pdf
Development of wild Atlantic salmon stocks in the rivers of the northern Baltic Sea in response to management measures
http://icesjms.oxfordjournals.org/content/60/2/329.short
Early-season river entry of adult Atlantic salmon: its dependency on environmental factors
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1046/j.1095-8649.2003.00005.x/full
A Bayesian statespace markrecapture model to estimate exploitation rates in mixed-stock fisheries
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f05-215#.WD1MZf3r0fE
Epidemiology of Gyrodactylus salaris (Monogenea) in the River Tornionjoki, a Baltic wild salmon river
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2761.2008.00916.x/full
Maintenance of genetic diversity of Atlantic salmon (Salmo salar) by captive breeding programmes and the geographic distribution of microsatellite variation
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0044848601008080
Effects of stock-specific and environmental factors on the feeding migration of Atlantic salmon (Salmo salar) in the Baltic Sea
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f99-022#.WD1Ly_3r0fE
Deep habitats are important for juvenile Atlantic salmon Salmo salar L. in large rivers
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0633.2010.00443.x/full
Tornionjoen nousulohien (Salmo salar) pituuden mittaaminen DIDSON-luotaimella
http://www.theseus.fi/handle/10024/32002
Enriched rearing improves survival of hatchery-reared Atlantic salmon smolts during migration in the River Tornionjoki
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/cjfas-2013-0147#.WD1Nzv3r0fE