Vesistörakentamisen historiaa

Maailman ensimmäisen tunnetun vesimyllyn rakensi kreikkalainen Mitridates Vähän-Aasian Lycusjokeen noin 80 ekr. Maailman ensimmäisen ”suuren” vesivoimalaitoksen rakennutti kuninkaallisiin tarpeisiinsa Ludvig XIV. Seineen vuonna 1684 valmistuneessa laitoksessa oli 14 vesiratasta, kukin halkaisijaltaan kahdeksan metriä. Laitos pyöritti 235 pumppua, jotka nostivat Seinen vettä 162 metrin korkeuteen. Akveduktia pitkin vesi johdettiin Versailles’n palatsin suihkulähteisiin.

https://www.kemijoki.fi/vesivoima/vesivoiman-historiaa.html

Suomen ensimmäinen vesisähkövoimala otettiin käyttöön 22. syyskuuta 1891 Tampereella. Imatrankosken vesivoimala otettiin käyttöön vuonna 1928.

 

 

 

Suomen vesivoimalaitokset 1936. Lähde: Water Power Development in Finland 1936

 

 

Vesivoimaloiden suurimittainen rakennustyö alkoi sodan jälkeen, kun tarvittiin energiaa maan jälleenrakentamista ja teollisuutta varten. Koska Suomi on tasainen maa, vesivoimaloiden tehot ovat pieniä.

Suomen tärkeimpien koskien luettelo : sisältävä niiden pituudet, putouskorkeudet, vesimäärät ja vesivoimat

Suomeen rakennettu vesivoima vuoteen 1947 mennessä

 

 

Isohaaran voimalaitos Kuva: 1949. Kyytinen Pekka/ Museovirasto

 

Voimalaitosrekisterissä on Suomessa 219 vesivoimalaitosta. Näistä 81 on minivesivoimalaitosta (0,1–1 MW), 80 pienvesivoimalaitosta (1–10 MW) ja 58 yli 10 MW vesivoimalaitosta
(Vesirakentajien listaus 2020). Suomen vesivoiman tehosta 81 minivesivoimalaitoksen osuus on noin 1 %, 80 pienvesivoimalaitoksen osuus on 8 % ja yli 10 MW vesivoimalaitokset muodostavat 91 % osuuden. Nämä laitokset tuottavat sähköä valtakunnan sähköverkkoon.

Ympäristöhallinnon VESTY-tietokannan (Vesistötyöt VESTY – rakenteet ja toimenpiteet, SYKE 2020a) mukaan vesistöissämme on kuitenkin noin 700 kpl rakenteita, joiden merkintänä on
vesivoimalaitos. Näistä lähes 500 voimalaitosta ovat joko alle 0,1 MW:n tehoisia laitoksia tai ne eivät tuota sähköä valtakunnan verkkoon, jolloin ne eivät näy em. vesirakentajien rekisterissä.
Osa näistä laitoksista on poistunut käytöstä tai ne eivät luultavasti muutoin aiheuta vesieliöstölle haittaa, mutta todennäköisesti useat niistä ovat toiminnallisesti eliöille vaellusesteitä. Lisäksi vesivoimatuotantoon ja säännöstelyyn liittyy muita rakennelmia ja erillisiä patoja (pohjapatoja, säännöstelypatoja), mitkä ovat myös potentiaalisia vaellusesteitä eliöstölle. VESTY-tietokannan perusteella näitä rakennelmia on yhteensä noin 3 700 kpl.

Voimaa vedesta 2007 12082010

 

 

Kuurnan voimalaitos sulkee järvilohen nousureitin Pielisjoessa. Kuva: Ari Savikko

 

 

Vesivoiman tehokas käyttö edellyttää vesistön säännöstelyä tai tekoaltaiden rakentamista. Säännöstelyn avulla energiaa voidaan varastoida kuivia kausia ja kulutushuippuja varten. Säännöstely muuttaa kuitenkin alueellisesti luonnon ja vesistön tilaa, ja vesivoiman rakentaminen on siksi luvanvaraista. Suomen vesivoimavaroista suurin osa on jo rakennettu. Valjastamattomista joista suurin osa on joko suojeltu vesivoimarakentamiselta tai ne ovat rajajokia.

Koskiensuojelulaki (SDK 35/1987, ruots. forsskyddslag) on 1. helmikuuta 1987 voimaan tullut Suomen lainsäädännön laki, jolla uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa (264/61) tarkoitettua lupaa siinä nimetyille koskialueille.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870035

Uuden-kalatietyypin-kehittäminen_Kala-ja-vesijulkaisuja-263

Selvitys Suomen alle 5 MW vesivoimalaitosten sekä niihin välittömästi liittyvien säännöstelyhankkeiden vesilain mukaisten lupien kalatalousvelvoitteista

Jokien rakenteellisen tilan arviointi. Taustaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanolle Suomen virtavesissä

Suomen jokien padot ja kalatiet 1900-2017

Vesirakentamisen ja säännöstelyn sekä niihin liittyvien kompensaatiotoimenpiteiden vaikutukset Kalajoen kala­, nahkiais­ ja rapukantoihin

Lunonmukainen vesirakentaminen : uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun

Jokiympäristön kehittäminen maiseman ehdoilla

Sustainable hydropower in the 21st century

Vaelluskalatiekartta_120331

Suuri osa maailman isoimmista padoista on hajoamisvaarassa

Suurin osa maailman 58 700 isoimmista padosta on rakennettu vuosien 1930–1970 välillä. Näiden veden liikettä estämään ja säätelemään tarkoitettujen rakennelmien käyttöiäksi on suunniteltu 50–100 vuotta.  Monen padon kohdalla elinkaari onkin lopuillaan ja riski patojen pettämisestä tulisi ottaa tosissaan, varoittavat YK-yliopiston kansainvälinen vesi-, ympäristö- ja terveysverkoston (UNU-INWEH) tutkijat tuoreessa raportissaan

Ageing Water Storage Infrastructure: An Emerging Global Risk

Norjalaisten kalatiekokemuksien yhteenveto

Atlantic salmon fishways the Norwegian experience

 

Linkkejä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesivoimalat_Suomessa

https://www.google.com/maps/d/u/0/viewer?mid=1Rjh-CoHy-qhd39ORHZfAlTT2KS4&hl=en_US&ll=64.78217548284924%2C26.034118000000035&z=5

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/PohjoisPohjanmaan_ymparistohistoria/Vesivoiman_rakentamisesta_pysyva_ymparis(15311)

https://www.suomenvesiputoukset.fi/tietoa-suomen-vesiputouksista/vesiputoukset-ja-vesivoima-suomessa/

http://www.ymparistoakatemia.fi/wp-content/uploads/2014/09/Takala.pdf