Vesistörakentamisen historiaa

Maailman ensimmäisen tunnetun vesimyllyn rakensi kreikkalainen Mitridates Vähän-Aasian Lycusjokeen noin 80 ekr. Maailman ensimmäisen ”suuren” vesivoimalaitoksen rakennutti kuninkaallisiin tarpeisiinsa Ludvig XIV. Seineen vuonna 1684 valmistuneessa laitoksessa oli 14 vesiratasta, kukin halkaisijaltaan kahdeksan metriä. Laitos pyöritti 235 pumppua, jotka nostivat Seinen vettä 162 metrin korkeuteen. Akveduktia pitkin vesi johdettiin Versailles’n palatsin suihkulähteisiin.

https://www.kemijoki.fi/vesivoima/vesivoiman-historiaa.html

Suomen ensimmäinen vesisähkövoimala otettiin käyttöön 22. syyskuuta 1891 Tampereella. Imatrankosken vesivoimala otettiin käyttöön vuonna 1928.

https://www.ael.fi/sites/default/files/files/vesitalous_01_2017.pdf

 

Suomen vesivoimalaitokset 1936. Lähde: Water Power Development in Finland 1936

 

 

Vesivoimaloiden suurimittainen rakennustyö alkoi sodan jälkeen, kun tarvittiin energiaa maan jälleenrakentamista ja teollisuutta varten. Koska Suomi on tasainen maa, vesivoimaloiden tehot ovat pieniä.

Suomeen rakennettu vesivoima vuoteen 1947 mennessä

 

Isohaaran voimalaitos Kuva: 1949. Kyytinen Pekka/ Museovirasto

 

Suomessa voimaloita on yli 200 eri puolilla maata, suurimmat sijaitsevat Pohjois- ja Kaakkois-Suomen joissa. Noin puolet veden virtaamasta on valjastettu sähkön tuotantoon. Vesivoiman lisäämismahdollisuudet ovat rajalliset erityisesti ympäristönsuojelullisista syistä.

Voimaa vedesta 2007 12082010

 

 

Kuurnan voimalaitos sulkee järvilohen nousureitin Pielisjoessa. Kuva: Ari Savikko

 

 

Vesivoiman tehokas käyttö edellyttää vesistön säännöstelyä tai tekoaltaiden rakentamista. Säännöstelyn avulla energiaa voidaan varastoida kuivia kausia ja kulutushuippuja varten. Säännöstely muuttaa kuitenkin alueellisesti luonnon ja vesistön tilaa, ja vesivoiman rakentaminen on siksi luvanvaraista. Suomen vesivoimavaroista suurin osa on jo rakennettu. Valjastamattomista joista suurin osa on joko suojeltu vesivoimarakentamiselta tai ne ovat rajajokia.

Koskiensuojelulaki (SDK 35/1987, ruots. forsskyddslag) on 1. helmikuuta 1987 voimaan tullut Suomen lainsäädännön laki, jolla uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa (264/61) tarkoitettua lupaa siinä nimetyille koskialueille.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870035

Uuden-kalatietyypin-kehittäminen_Kala-ja-vesijulkaisuja-263

Linkkejä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesivoimalat_Suomessa

https://www.google.com/maps/d/u/0/viewer?mid=1Rjh-CoHy-qhd39ORHZfAlTT2KS4&hl=en_US&ll=64.78217548284924%2C26.034118000000035&z=5

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/PohjoisPohjanmaan_ymparistohistoria/Vesivoiman_rakentamisesta_pysyva_ymparis(15311)

https://www.suomenvesiputoukset.fi/tietoa-suomen-vesiputouksista/vesiputoukset-ja-vesivoima-suomessa/

http://www.ymparistoakatemia.fi/wp-content/uploads/2014/09/Takala.pdf