Mäti-istutuksista

Järvitaimenen mäti-istutusten tuloksellisuus Ivalojoen ja Juutuanjoen sivujoissa vuosina 2008–2011

Ivalojoen ja Juutuanjoen sivujoissa tehtyjen järvitaimenen mäti-istutuskokeiden tulokset ovat rohkaisevia.Mäti-istutuksilla kaksinkertaistettiin poikasmäärä verrattuna Inarijärveen laskevien jokien keskimääräiseen villien poikasten tiheyteen.
Parhaat tulokset saatiin alueilta, missä luontainen taimentuotanto oli vähäistä. Vastaavasti tulokset olivat huonoja alueilla, missä oli runsaasti villejä poikasia.
Tutkimus, jossa mäti-istutuksista peräisin olleet poikaset erotettiin villeistä poikasista, toteutettiin Suomessa ensimmäistä kertaa. Mäti merkittiin alitsariininpunainen-väriaineella. Yleistyneestä käytännöstä poiketen mäti istutettiin suoraan koskikivien pinnalle. Mätirasioiden käyttö mäti-istutuksissa ei tämän tutkimuksen mukaan ole välttämätöntä. Koska mätirasiat lisäävät istutuskustannuksia huomattavasti, on lisätutkimus vapaan levityksen ja mätirasiaistutuksen eroista tarpeen.

Mäti-istutusta Inarissa maaliskuussa 2017. Kuva: Ari Savikko

Mäti-istukkaat levittäytyivät ensimmäisen kesän aikana noin 500 metrin matkalle joessa. Suurimmat tiheydet olivat noin 100 m istutuspaikasta alavirtaan. Tutkimuksen mukaan poikastiheyteen ei vaikuttanut merkitsevästi istutettu mätimäärä, mätijyvien koko, istutuspaikka eikä istutusvuosi. Näiden tekijöiden suhteen tarvitaan lisätutkimusta.
Tulosten perusteella mäti-istutus tulisi suunnata alueille, missä villien poikasten tiheys on alhainen, mieluiten nolla. Ennen mäti-istutuksia on siis välttämätöntä selvittää villien poikasten tiheys kohteen eri alueilla. Istutusalueiden etäisyys toisistaan tulisi olla minimissään noin 500 metriä. Mikäli mäti-istutuksen tuloksellisuutta on aikomus seurata, mäti tulisi merkitä.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520472/rkts2012_1.pdf?sequence=1

Silmäpisteasteella oleva taimenen mätijyvä. Kuva Ari Savikko

Taimenen mäti-istutus Järvi-Suomen koskissa – kasvaako poikastiheys?

Taimenen mäti-istutuksen vaikutusta kesänvanhojen poikasten runsauteen tutkittiin seitsemällätoista virtavesikohteella Järvi-Suomessa vuosina 1996−2011. Näistä yhdeksään kohteeseen istutettiin mätiä ja kahdeksan toimi vertailukohteina, joihin mätiä ei istutettu. Istutusmenetelminä käytettiin sekä istutusputkea että mätirasiaa. Taimen lisääntyy luontaisesti kaikissa kohteissa, mutta ei välttämättä joka vuosi. Koskiuomien rakenteen ja vedenlaadun puolesta taimenen luontaisen lisääntymisen edellytykset olivat kuitenkin pääosin hyvät.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520112/rkts2013_11.pdf?sequence=1

Mäti-istutusta Ivalojoen sivujokeen Huhtikuun puolessavälissä. Kuva: Sari Raineva

Lohikalojen istuttaminen mätijyvinä Whitlock & Vibert -rasioissa

Itä- Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry on toteuttanut taimenen mätirasiaistutuksia kalataloudellisten hankkeiden puitteissa vuodesta 2003 alkaen. Aluksi toiminta oli kokeellista noin litran mätierillä, mutta vuosina 2005-2008 istutuksissa on käytetty 6-10 litran mätimääriä, joka tarkoittaa noin 45 000 – 70 000 mätijyvän vuosittaista määrää. Vuonna 2009 istutettiin mätirasioissa yli 30 litraa taimenen mätiä, joka tarkoitti noin 250 000 kpl mätijyvää. Meritaimenelle suunniteltua rasiaa on käytetty myös lohen ja harjuksen istuttamiseen.

http://www.kalevalantaimen.net/kuvat/istukset/mati-istutusohje+screen.pdf

Biohajoava mätirasia on ekologinen ja kustannustehokas valinta

Mäti-istutus itsestään hajoavalla rasialla on kustannustehokkain tapa palauttaa taimen tai lohi virtavesiin. Mäti-istutuksella tuet vaelluskalaston elvytystä laadukkailla jokeen leimaantuneilla poikasilla. Uusi kotimainen ekomätirasia on kalavesien hoidon tärkeä työkalu.

https://www.facebook.com/renewableeggbox/

Mädin mittausta rasiaan. Kuva: Ari Savikko

http://yle.fi/uutiset/3-9521439

Mätikotelo kokoamisohje 2017_Teemu_Pyroll

Biohajoava mätirasia vedessä. Kuva: Ari Savikko

LOHIKALOJEN ISTUTTAMINEN WHITLOCK-VIBERT -MÄTIRASIOISSA -KOKEMUKSIA JA OHJEITA

http://www.vesi-ilma.fi/images/pdf/julkaisut/Istutusohje.pdf

http://www.ahven.net/v2_tiedostot/306.pdf

TAIMENEN MÄTI- JA POIKASISTUTUS VIRTAVESISSÄ

Kuva: Ari Savikko

Mäti-istutukset palauttavat taimenet puroihin

Pirkanmaalta löytyy vielä alkuperäisiä luontaisesti lisääntyviä taimenkantoja. Esiintymät ovat kuitenkin hyvin paikallisia. Mätirasiaistutuksilla voidaan luoda uusi lisääntyvä taimenkanta puroihin, joista luontaisesti lisääntyvä kanta on jo kokonaan hävinnyt. Istutuksista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Ylöjärven Myllypurolta, jossa mäti-istutuksia tehtiin ensimmäistä kertaa kevättalvella 2015

http://kvvy.fi/

Taimenen mätiä biohajoavassa mätirasiassa. Kuva: Ari Savikko

Järvitaimenen mädin kuoriutuminen ja poikasten selviytyminen ensimmäisestä kasvukaudesta

Juvan, Sulkavan ja Rantasalmen kuntien alueilla sijaitsevalle Uitonvirranreitille toteutettiin Etelä-Savon ELY-keskuksen toimesta kala-taloudellinen kunnostus vuosina 2009-2010. Reitillä on 11 koskialuetta joiden kalataloudellisissa kunnostuksissa keskityttiin erittäin uhanalaisen Vuoksen järvitaimenen kutualueiden ja pienpoikasten elinolosuhteiden parantamiseen. Etelä-Savon ELY-keskuksen hallinnoima Kestävän kalastuksen- ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 – 2014 aloitti vuonna 2012 järvitaimenen mäti- ja pienpoi-kasistutukset Uitonvirranreitillä yhteistyössä vesialueen omistajien kanssa. Sähkökoekalastuksissa vuosina 2012 ja 2013 ei saatu yhtään mäti- tai pienpoikasistutuksista peräisin olevaa 0 + taimenta. Istutuksien epäonnistumisen johdosta päätettiin vuonna 2014 selvittää mahdollisia syitä poikasten heikkoon menestymiseen Uitonvirranreitillä seuraamalla mädin hautoutumista ja poikasten kesä-aikaista menestymistä kahden eri jokireitin neljällä istutuskohteella.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103451/Raportteja_104_2014.pdf?sequence=2