Vesilaki

Kalastuslain lisäksi toinen keskeisesti kala-asioihin liittyvä lainsäädäntö on vesilaki. Sen juuret ulottuvat Ruotsin keskiaikaiseen lainsäädäntöön, olihan Ruotsi Suomen emämaa pitkään. Ensimmäinen vesilaki  säädettiin vuonna 1734. Se keskittyi vesistöjen hyödyntämiseen. Vuoden 1734 lain rakennuskaari sisälsi runsaasti vesien käyttöä koskevia säännöksiä, joita kehitettiin edelleen vuoden 1868 asetuksessa.

Vuoden 1902 vesioikeuslaki sisälsi jo selkeän yleiskieltoihin perustuvan lupajärjestelmän. Vesioikeuslain uudistamista alettiin valmistella jo 1910-luvulla. Vuonna 1919 asetetussa komiteassa, eri virastoissa ja lainvalmistelukunnassa suoritettujen esivalmistelujen jälkeen asetettiin vuonna 1928 vesioikeuslakikomitea. Tämä niin sanottu Hällforsin komitea julkaisi vuonna 1939 ehdotuksen uudeksi vesioikeuslaiksi laajoine perusteluineen (KM 1939:3).

 

Kuva: Ari Savikko

 

Vuonna 1951 asetettiin uusi komitea, joka sai tehtäväkseen tämän ehdotuksen tarkastamisen. Puheenjohtajansa mukaan Piipposen vesilakikomiteaksi kutsuttu komitea julkaisi oman ehdotuksensa uudeksi vesilaiksi vuonna 1958 (KM 1958:97). Ehdotus poikkesi useissa kohdin oleellisesti Hällforsin komitean ehdotuksesta.

Vuoden 1961 vesilaki tuli voimaan 1. huhtikuuta 1962. Samanaikaisesti tuli voimaan lakia täydentävä vesiasetus (282/1962). Tämä vuoden 1962 laki on kumottu vuonna 2011 säädetyllä uudella vesilailla, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2012. Kala-asioiden suhteen ei juuri saatu parannusta. Olemassa olevien velvoitteiden muuttaminen on lain puitteissa mahdollista, mutta mikäli velvoitetta ei alun perin ole asetettu, ei asialle voi tehdä mitään. Kalakantojen tuhoaminen on edelleen mahdollista ja haittoja kompensoidaan velvoiteistutuksin tai kalatalousmaksuin.

Lisäksi on säädetty erityisiä lakeja. Kun vesilainsäädäntö ei kyennyt suojelemaan kalakantoja, piti lopulta säätää Koskiensuojelulaki (1987), Laki Ounasjoen suojelusta (1983) ja Laki Kyrönjoen suojelusta (1991). Tästä syystä Suomessa on nyt vesistöjä, joissa vesivoimarakentaminen on jäänyt kesken ja vapaat jokialueet yleensä useiden patojen takana.

Vesien vuoksi

Kirja Vesien vuoksi -suomalaisen vesiensuojelun vaiheita julkistetaan Maailman vesipäivänä 22.3.2017.
Vesien vuoksi -suomalaisen vesiensuojelun vaiheita. Elämänmakuinen tietokirja vesiensuojelun historiasta kertoo tarinan siitä, kuinka Suomen vedet pilattiin ja puhdistettiin. Kirjan ovat toimittaneet Eeva-Liisa Hallanaro, Erkki Santala ja Sanna Vienonen. Julkaisija on Suomen vesiyhdistys ry. Sivuja on 288, ISBN 978-952-9606-20-7. Kirjan voi tilata vesiyhdistyksen sivulta: http://www.vesiyhdistys.fi/kirja/

 

 

Hieno yhteenveto Suomen vesiensuojelun historiasta

 

 

 

https://www.vvy.fi/ajankohtaista/vesien_vuoksi_-_suomalaisen_vesiensuojelun_vaiheita.5413.news

 

Uudistunut vesilaki 2011 Keskeinen sisältö ja tärkeimmät muutokset

http://www.ym.fi/download/noname/%7BD53693D8-3926-4EB6-8897-C323928D5E21%7D/32131

Vesilaki 2011

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/Vesilupa

 

Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Antti Belinskij ja Lapin yliopiston ympäristöoikeuden apulaisprofessori Matti Hepola keskustelevat vesioikeudesta ja kalatalouden sääntelystä. Mitä keinoja vaelluskalakantojen elvyttämiseksi on ja millä edellytyksillä esimerkiksi vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteita voidaan muuttaa?

 

 

Olosuhteiden muutos vesilain 3 luvun 22 pykälän tulkinnassa