Plinius: Historia Naturalis vuodelta 1635 Kalakirjastoon

 

 

Plinius vanhemman (23-79 jaa) tärkein kirjallinen työ on latinankielinen, vuonna 77 valmistunut Historia naturalis, josta on säilynyt 37 osaa. Lähteinään Plinius sanoo käyttäneensä noin 2.000 lukemaansa teosta ja sitaatteja sadoilta kirjailijoilta ja tiedemiehiltä. Plinius keräsi teokseensa valtavan määrän muilta lainattua tietoa eläimistä ja kasveista, maantieteestä, tähtitieteestä ja meteorologiasta, lääketieteestä, antropologiasta ja maanviljelystä ja (luontotiedon osana) Aristoteleen kalakuvaukset, lisäten niihin 30 uutta lajia. Pliniuksen teos vaikutti mm. Ranskan ensyklopedistien toimintaan ja viitoitti tietä tietosanakirjojen nykyaikaan ulottuvaan historiaan.

 

 

Kirjapainotaidon alkuaikoina teoksesta julkaistiin useita laitoksia, mm. Venetsiassa 1469, Parmassa 1476 ja Venetsiassa 1499. Kölnissä 1524 painetusta Naturalis historia -teoksesta on lahjoituskappale Suomen Kansalliskirjastossa ja  vuonna 1635 painetusta Historia Naturalis teoksesta huutokaupasta hankittu kappale Suomen Kalakirjastossa. Philemon Holland käänsi luonnonhistorian englanniksi 1601 ja se julkaistiin 1603 nimellä The Naturall Historie of Plinius Secundus. Käännöksen pohjalta julkaistiin myöhemmin 720 sivun laajuinen, kriittisin selityksin varustettu Pliny’s Natural History (1847-1848).
Uudempia Pliniuksen editioita on mm. H. Rackhamin kääntämä ja Harvard University Pressin ja William Heinemannin 1938 julkaisema Natural History in ten volumes. Teoksen käytettävyyttä lisää se, että latinankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös ovat rinnakkain ja että johdannossa kuvataan Pliniuksen teoksen vaiheita läpi vuosisatojen.