Vantaanjoki
Vantaanjoki (ruots. Vanda å) on 101 kilometriä pitkä joki eteläisessä Suomessa. Vantaanjoki alkaa Hausjärveltä Erkylänjärvestä ja laskee Suomenlahteen Helsingissä Vanhankaupunginlahdella. Valuma-alueen pinta-ala on 1 685 km² ja sen vaikutusalueella asuu noin 1,1 miljoonaa ihmistä. Vantaanjoki kulkee Hausjärven, Riihimäen, Hyvinkään, Nurmijärven, Vantaan ja Helsingin kautta. Pitkäkosken yläpuolelta Keravanjoen yhtymäkohtaan saakka se on Helsingin ja Vantaan rajana. Joen valuma-alue ulottuu myös Tuusulan, Keravan, Järvenpään, Mäntsälän, Sipoon, Espoon, Vihdin ja Lopen alueelle.
Vantaanjoen koskista suurimmat sijaitsevat joen alajuoksun varrella. Vantaan alueella ovat Seutulankoski ja Vantaankoski, Vantaan ja Helsingin rajaa pitkin kulkevalla jokiosuudella Pitkäkoski, Niskalankoski ja Ruutinkoski. Helsingin alueella sijaitsevat Pikkukoski sekä aivan joen suulla oleva Vanhankaupunginkoski. Joen yläjuoksun varrella sijaitsevat Nurmijärvellä Myllykoski ja Nukarinkoski, Hyvinkäällä Vanhanmyllynkoski, Vakkurinkoski, Koskipirtinvirta, Åvikinkoski sekä Kittelänkosket.
Vantaanjoen patohistoriikki
Viemäristä lohijoeksi : Vantaanjoen vaelluskalatutkimuksia vuosilta 1987-1993
Vantaan joet ja purot
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET
Vantaanjoki on ollut aikoinaan merkittävä kalajoki. Nykyisen käsityksen mukaan jokeen noussut lohikala on ollut meritaimen. Ensimmäinen asiakirjamaininta Vantaanjoesta on vuodelta 1351, kun kuningas Maunu Eerikinpoika myönsi Tallinnan lähellä sijaitsevalle Padisten luostarille kalastusoikeuden kruunun vesiin Helsingejoessa.
Vantaajoen vesistön koekalastukset 1979. Katselmustoimitus
Vantaajoen vesistön koekalastukset 1979 katselmustoimitus
Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet
Kalastus Vantaanjoen vesistöalueella vuonna 1996
Meritaimenen ja lohen elvyttäminen Vantaanjoen vesistössä
Riihimäen jätevesipuhdistamolla 26. 5. 2000 tapahtuneen päästön vaikutus Vantaanjoen latvaosan koskien kalastoon ja Arolammin poikastuotantoon
Vantaanjoen ja Nuijajoen koskikunnostusten seuranta
Vantaanjokisuuhun istutettujen meritaimenten kalastus 1990-luvulla Carlin merkintöjen perusteella
Vantaanjoen nykytila
http://www.helsinki.fi/henvi/societalinteraction/Pdf/lahti.pdf
Vanhankaupunginkosken padon purkamisen teknistaloudellinen esiselvitys
Vantaanjoen yhteistarkkailu – Kalasto ja pohjaeläimet vuonna 2012
Vantaanjoen kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu perustuu lupapäätöksiin, joiden mukaan luvanhaltijoilla on oikeus johtaa jätevesiä Vantaanjoen vesistöön. Luvanhaltijat ovat sopineet, että velvoite hoidetaan yhteistarkkailuna, jota koordinoi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kalatalous- ja pohjaeläintarkkailu on osa koko Vantaanjoen yhteistarkkailua, johon kuuluu lisäksi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen tekemä vedenlaadun ja piilevien tarkkailu (Vahtera ym. 2012). Tarkkailun tavoitteena on seurata pistekuormituksen vaikutuksia kalaston ja pohjaeläimistön ekologiseen tilaan sekä kalastukseen.
http://www.vhvsy.fi/files/upload_pdf/3783/julkkala12.pdf
Vantaanjoen yhteistarkkailu – Kalasto vuonna 2015
Vantaanjoen kalaston tarkkailumenetelminä käytettiin sähkökoekalastusta sekä istutusten tilastointia vuonna 2015. Vuonna 2015 sähkökalastettiin lohikalaverkoston sekä Arolamminkosken ja Seppälänkosken koealat.
Taimenen lisääntymistä havaittiin koko Vantaanjoen pääuomassa sekä sivujoissa. Taimenen kesän vanhojen (0+) poikasten keskitiheydet olivat vuonna 2015 selkeästi korkeampia verrattuna aiempiin tarkkailuvuosiin. Keskitiheydet ovat nousseet nopeasti vuoden 2010 jälkeen.
Taimenen lisääntymistä ei havaittu n. 30 km jaksolla Riihimäen puhdistamon alapuolella aiempien vuosien tapaan. Kuitenkin Arolamminkoskessa tavattiin ensimmäistä kertaa tarkkailuhistoriassa vanhempia taimenia vuonna 2015. Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraus valmistui alkuvuodesta 2015.
Taimenen 0+ poikastiheydet ovat suurimmat Vantaanjoen yläosassa kuormituspisteiden yläpuolella sekä joen keskiosassa. Keravanjokeen laskevassa Kylmäojassa havaittiin huomattavan korkeita taimentiheyksiä.
VANTAANJOEN YHTEISTARKKAILU – KALASTO JA KALASTUS VUONNA 2008
Tämä julkaisu käsittelee Vantaanjoen vesistön kalastoa ja kalastusta vuodelta 2008. Tarkkailu koostui sähkökoekalastuksista, poikasnuottauksista, koeravustuksista sekä vapaa-ajan kalastajien kalastustiedustelusta.
Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos teki Hämeen TE-keskuksen tilauksesta Vantaanjoen latva-alueella sähkökoekalastuksia, koeravustuksia ja poikasnuottauksia sekä analysoi Epranojan taimenista vuonna 2001 kerätyt DNA-näytteet. Yleensä ottaen kalasto oli vuosina 2002 ja 2003 vallinneen kuivuuden jäljiltä varsin niukka. Yleisin laji oli taimen ja muita tavattuja lajeja kivisimppu, ahven, särki, hauki, made, kiiski sekä ruutana. Taimenta tavattiin useaa eri ikäryhmä, mutta suurin osa niistä oli istutuksista peräisin. DNA näytteiden perusteella Epranojan taimen on jo varsin pitkään elänyt eriytyneenä muista tunnetuista taimenkannoista. Koeravustuksissa selvisi, että Vantaanjoen latva-alueella elää melko elinvoimainen täplärapukanta, mutta sen elinalue on suppea. Rapukanta ei ollut tuhoutunut kesällä 2004 olleen suurtulvan ja sitä seuranneen hapettomuuden vuoksi. Sen sijaan särkikalojen poikasmäärät olivat tulvan jälkeen hyvin alhaiset.
Vantaanjoen yhteistarkkailu – Kalasto ja pohjaeläimet
http://www.vhvsy.fi/files/upload_pdf/3783/julkkala12.pdf
Raportti 1-2022 Taimenen ja siian nousuvaellusselvitys Vantaanjoella – Väliraportti 2022 – Final
Vantaanjoen Kalastusalue
Vantaanjoen kalastusalue käsittää Vantaanjoen vesistöalueen lukuun ottamatta vesistöalueen Riihimäen kaupungin puoleisia latvaosia. Kalastusalueen kokonaispinta-ala on 3667,7 ha.
http://www.vantaanjoenkalastusalue.fi/
Vanhankaupungin koski
Vanhankaupunginkoski on kulttuurihistoriallisesti merkittävä koski Vantaanjoen suussa Helsingin Vanhankaupunginlahden pohjukassa. Kosken alkuperäinen nimi on Helsinge fors eli Helsinginkoski, jonka ääreen Helsingin kaupunki (ruots. Helsingfors) perustettiin vuonna 1550. Koski sijaitsee Vanhankaupungin kaupunginosassa. Koski jakautuu itähaaraan ja länsihaaraan, joiden väliin jää Kuninkaankartanonsaari. Kosken läntinen haara on padottu.
Kalastusluvat ja rajoitukset Vantaajoelle
http://www.vantaanjoki.com/kalastuskohteet
http://vantaanjoenkalastusalue.fi/index.php?os=1&lan=fi
http://www.hel.fi/static/liitteet/liv/erityismaaraykset_final_2016.pdf
TAIMENEN JA SIIAN NOUSUSELVITYS VANTAANJOELLA 2020-2023
Taimenen ja siian nousuvaellus‐ selvitys Vantaanjoella Väliraportti – 2022
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on voittoa tuottamaton aatteellinen yhdistys, joka edistää vesiensuojelua ja virkistyskäyttöä toimialueellaan Riihimäeltä Helsinkiin ja Espoosta Sipoon rajalle. Tarkkailemme Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laatua ja jokeen johdettavien jätevesien laatua yhteistarkkailuna, osallistumme vesiensuojelua ja virkistyskäyttöä edistäviin hankkeisiin ja valistustoimintaan.
Videoita:
Linkit
http://yle.fi/uutiset/3-9231782
http://www.virtavesi.com/index.php?upperCatId=4&catid=4
http://yle.fi/uutiset/3-7535287
http://www.kalajavesitutkimus.fi/uutiset
http://www.kuves.fi/wp-content/uploads/2013/09/Tuusulanjoki_kalaraportti_08.pdf
http://www.hs.fi/kotimaa/a1411182984062