The Treatyse of fishing with an Angle
Tuskin montaakaan kalakirjallisuutta ja perhokalastusta käsittelevää teosta voi lukea joutumatta silmätysten The Boke of St. Albans-teoksen tekijäksi sanotun salaperäisen naishahmon, Dame Juliana Bernersin ja teoksen toisen painoksen laajennusosan, vanhimpana urheilukalastuksen oppaana pidetyn A Treatyse of fysshynge wyth an Anglen kanssa.
The Boke of St. Albansin ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1486. Teos käsitteli metsästystä, haukkametsästystä ja vaakunakilpiä; sen ajan herrasmiehille sopivia harrastuksia. Vuonna 1496 julkaistussa toisessa painoksessa oli jo mukana edellä mainittu laajennusosa, tutkielma onginnasta (tai tutkielma koukkukalastuksesta, kuten Lauri Koli sen kääntää).
Vuoteen 1600 mennessä tutkielmasta oli otettu toistakymmentä painosta, tällä hetkellä jo moninkertainen määrä. Nykyenglannin mukaisen kieliasun ja nimen (The Treatyse of fishing with an Angle) ja uuden painoasun tutkielma sai vuonna 1933. Ruotsinkielelle teos käännettiin 1952 nimellä En avhandling om fiske med krok. Teosta ei ole suomennettu, mutta kuriositeettina voi todeta, että runoilija Jarkko Laine käänsi nimen muotoon Neuwoja Ongela Calastuxesta.
Käytössäni on ollut vuonna 1880 Lontoossa otetun näköispainoksen (Eliotin painoksen) skannattu ja tulostettu pdf-kopio. Sen nimiölehdestä selviää, oppaan alkuperäistä nimeä myöten, Bernersin teoksen tärkeimmät tiedot; A Treatyse of Fysshynge wyth an Angle by Dame Juliana Berners: being a facsimile reproduction of the first book on the subject of fishing printed in England by Wynkyn De Worde at Westminster in 1496, with an introduction by rev. M. G. Watkins, M.A.
Larry Kollerin mukaan Wynkyn de Worde oli kuuluisan kirjanpainajan William Caxtonin elsassilainen kumppani. Painopaikan on oletettu olleen Lontoosta kappaleen matkaa pohjoiseen ja tekijän Sopwellin benediktiiniläis-nunnaluostarin abbedissa.
Näköispainoksen alkulukuna on Watkinsin 8-sivuisen esipuhe, johdatus oppaan historiaan ja merkitykseen. Tutkielma onginnasta (kuten itse sitä kutsun), on vanhalla englanninkielellä kirjoitettu, 23 sivun kuvitettu vihkonen. Tekstityyppi on kirjapainotaidon alkuvuosien antiikva. Kansilehdessä on kuva joen rannalla seisovasta kalastajasta nostamassa ongellaan saaliskalaa, runsaan saaliinsa jatkoksi. Otsikossa todetaan tutkielman onginnasta alkavan tästä. Sivujen kuvituksena on onkivapa, siimanpunontalaite, koukunvalmistajan työkalut, kohot ja koukut.
Nykyenglanniksi käännetyn laitoksen (käytössäni olevan version pdf-kopion) taitto poikkeaa alkuperäisteoksesta. Teksti on jaettu otsikoituihin lukuihin, sivuilla on tekstiä vähemmän ja (siitä johtuen) sivuja enemmän, yhteensä 62. Lukujen nimet; prologi, vapa, siimat, koukut, kohot, missä kalastaa, kalat 1, kalat 2, perhot ja epilogi antavat viitettä oppaan sisällöstä.
Kuten nimestäkin ilmenee, Bernersin teos on tutkielma onginnasta, opas joka kuvaa kalastusta vavalla, siimalla, koholla ja koukulla, käyttäen luonnonsyöttiä tai korvaten sen tekoperholla. Yllättäen teoksen historiallinen arvostus on perustunut sen lyhyeen perhokalastusosaan, vaikka asiallisesti kyse on onginnan oppaasta, jonka yhtenä pyyntitapana esitellään perhojen käyttö.
Oppaan mukaan vavan tyviosaan (kädensijaan) käytetään pähkinäpuuta, pajua tai saarnea. Puu on katkaistava mieluimmin talvella, Mikonpäivän ja kynttilänpäivän välisenä aikana. Puun tulee olla hieman yli kaksi ja puoli metriä pitkä ja käsivarren paksuinen. Puu tehdään ontoksi polttamalla ydin pois ja sitä ohennetaan sopivan painoiseksi ja paksuiseksi. Kärkiosa tehdään pähkinäpuusta, oratuomesta, villiomenapuusta tai katajasta ja koko vavan pituuden tulisi olla neljä ja puoli metriä. Kärkiosa kiinnitetään kädensijaan rauta- tai tinavanteilla. Kokonaisuuden täydentää alapäähän sijoitettu, irrotettava piikki (Koller: Urheilukalastus, sivu 14).
Ohjeita on mm. siiman punomisesta hevosen häntäjouhista, punottujen siimojen värjäämisestä, koukkujen valmistamisesta teräsneuloista niitä kuumentamalla, muotoilemalla ja taivuttamalla, lyijypainojen ja luonnonkorkkisten kohojen valmistuksesta ja syöttien, kalapaikkojen ja pyyntiaikojen valinnasta.
Mihin aikaan päivästä oli ongittava? Aamulla klo 4-11, samoin iltapäivällä. Pimeä, pilvinen päivä oli parempi kuin kirkas. Jos näit taimenen hyppäävän, sitä oli ongittava sen kuukauden perholla. Kalaa ei saanut pelotella huolimattomalla lähestymisellä. Lohi oli hieno kala mutta vaikea pyydettävä. Parhaiten sen sai madolla tai laiturien tukipylväistä kaivetuilla toukilla. Hyvin harvoin sen sai karvaruumiisella perholla (Walter Aunesluoma: Perhokalastus, sivu 9)
Ahvenen, särjen, salakan, suutarin, lahnan ja kampelan lisäksi opas tarjoaa kalastusohjeita myös ankeriaalle ja hauelle. Kastemato on tärkein syötti, mutta kokeilla voi myös ihraa, juustoa, sirkkoja, perhosten, kärpästen ja päivänkorentojen toukkia, kimalaisia ja heinäsirkkoja, jopa sammakkoja.
Parhaiten tunnettu on luettelo kuukausiperhoista; maaliskuussa Dun Fly ja (Another) Dun Fly, huhtikuussa Stone Fly ja Yellow Fly, toukokuussa Yellow Fly ja Black Leaper, kesäkuussa Dun Cut, Maure Fly ja Tandy Fly, heinäkuussa Wasp Fly ja Shell Fly ja elokuussa Drake Fly. Perhojen yhteydessä on lueteltu niiden sidonnassa käytettävät materiaalit.
Suomessa julkaistuissa kirjoissa Bernersin opas on esitelty mm. Larry Kollerin Urheilukalastuksessa (Tammi 1966), Walter Aunesluoman Perhokalastuksessa (WSOY 1973 ja Lauri Kolin Pohjolan kalat –teokseen laatimassa osiossa Olaus Magnuksesta Juhani Ahoon, kalastus- ja kalakirjallisuutemme vaiheita (Tammi 1998). Lisäksi Suvi Ruotsilla ja Lauri Kolilla oli Metsästys ja Kalastus-lehdessä 1990-luvulla hyvät kirjaesittelyt. Lauri Koli esitteli teoksen myös Kalamiehessä.
Bernersin historiallisen henkilön olemassaoloa on spekuloitu, kenenkään kykenemättä ratkaisemaan arvoitusta. Itse tyydyn siihen, että alkuperäisteoksessa esiintyy hänen nimensä. Jotkut ovat nähneet teoksen rakenteessa ja sisällössä aiempien kirjoittajien vaikutusta, jopa lainauksia, ollen närkästyneitä siitä. Tähän voi todeta vain sen, että kukaan ei laadi tekstejään muulta maailmalta suljetussa tilassa.
Teksti: Sulo Tiainen
Kalakirjasto, Pintaa syvemmältä: A Treatyse of Fysshynge wyth an Angle 1496
Dame Juliana Berners: the nun who never was
Project Gutenberg’s A Treatyse of Fysshynge wyth an Angle, by Juliana Berners
“THE TREATISE ON FISHING WITH AN ANGLE”: A STUDY OF A FIFTEENTH-CENTURY DOCUMENT
Dame Juliana Berners: IGFA Fishing Hall of Fame