Tenojoki
Teno tai Tenojoki (pohjoissaameksi Deatnu, norj. Tana) on Suomen ja Norjan välinen rajajoki. Saman virtaavan uoman eri osuuksia kutsutaan myös peräti neljällä eri nimellä ennen sen vesien Jäämereen laskemista. Pääuoma alkaa Käsivarren juuresta Peltotunturin (katso myös Ivalojoki) kupeelta Rajajokena ja jatkuu sitten Kietsimäjokena Angeliin, missä se yhtyy Inarijokeen. Varsinainen Teno alkaa Utsjoen Karigasniemen kylän liepeiltä, Kaarasjoen ja Inarijoen yhtymäkohdasta. Tästä se virtaa edelleen Suomen ja Norjan rajajokena 152 km:n matkan Nuorgamiin asti ja tästä vielä 50 km:n matkan Tenonvuonoon kokonaan Norjan alueella.
Tenojoen vesistö_vakioalueiden infoesitys
Tarjolla luonnonvaraista lohi Annospaloja tutkimuksesta ja fileitä Tenon lohen elämäntarinasta
Sähkökalastusta Tenojoessa. Kuva: Ari Savikko
Tenojoen lohikantojen tila
Status of the Tana/Teno River salmon populations in 2017
Status of the Tana/Teno River salmon populations in 2018
Status of the Tana/Teno River salmon populations in 2019
Status of the Tana/Teno River salmon populations in 2020
Status of the Tana/Teno River salmon populations in 2021
Status of the Tana/Teno River salmon populations in 2022
Tenojoen vesistöalueen lohisaaliit Suomessa 1973-2016
Tenojoen vesistöalueen lohisaaliit Suomessa 1973–2016 : Osa II, Sivujokien lohenkalastus
Tenojoen nousulohiseuranta
Luonnonvarakeskus seuraa Tenojokeen nousevien lohien määrää kaikuluotaimilla Polmakissa, n. 55 km jokisuulta ylävirtaan. Tämä on ensimmäinen kohta jokisuulta lähtien, jossa koko jokiuoman kattava luotaus on käytännössä mahdollista. Seurannan päätavoitteena on selvittää Polmakin laskentapaikan ohittavien nousulohien määrä.
Tenojoen kaikuluotaimet Polmangissa. Kuva: Ari Savikko
https://yle.fi/uutiset/3-10236713
Kaikuluotaimen data. Kuva: Ari Savikko
Atlantin lohen nousurajat Tenojoen Suomen puoleisella vesistäalueella
lohen-nousurajat-tenojoen-suomen-puoleisella-vesistoalueella
Kalastajia Utsjoen alaosassa. Kuva: Ari Savikko
Lohen (Salmo salar L.) kutu-ja smolttivaelluksen seuranta Utsjoessa
lohen-kutu-ja-smolttivaellukssen-seuranta-utsjoessa-2003
Lohen kutukäyttäytymisen seuranta Utsjoen alaosalla syksyllä 1996
Utsjoessa on videokameroita joilla seurataan lohennousua ja alasvaellusta. Kuva: Ari Savikko
Kamerat on asennettu joenpohjaan. Kuva: Ari Savikko
Synchrony in the downstream migration of smolts and upstream migration of adult Atlantic salmon in the subarctic River Utsjoki
Synchrony in the downstream migration of smolts and
Tenojoen lohesta on ilmestynyt laaja julkaisusarja ATLANTIN LOHI (Salmo salar, L.) TENOJOEN VESISTÖSSÄ.
Sarjassa on 5 suomenkielistä julkaisua.
Huom. alla olevat dokumentit ovat melko suuria (3 – 12MB), joten niiden lataaminen saattaa kestää jonkin aikaa.
Atlantin lohi Tenojoen vesistössa 1
Atlantin lohi Tenojoen vesistössa 2
Atlantin lohi Tenojoen vesistössa 3
Atlantin lohi Tenojoen vesistössä 4; Talvikot
Atlantin lohi Tenojoen vesistössä 5
Selvitys Tenojoen ja Näätämöjoen geneettisiin eri lohikantoihin kohdistuneesta pyynnistä Pohjois-Norjan rannikkopyynnissä
Selvitys Tenojoen ja Näätämöjoen geneettisiin eri lohikantoihin kohdistuneesta pyynnistä liite 1
Selvitys Tenojoen ja Näätämöjoen geneettisiin eri lohikantoihin kohdistuneesta pyynnistä liite 2
Selvitys Tenojoen ja Näätämöjoen geneettisiin eri lohikantoihin kohdistuneesta pyynnistä liite 3
Selvitys Tenojoen ja Näätämöjoen geneettisiin eri lohikantoihin kohdistuneesta pyynnistä liite 4
Selvitys Tenojoen ja Näätämöjoen geneettisiin eri lohikantoihin kohdistuneesta pyynnistä liite 5
Kuva: Ari Savikko
Teno- ja Näätämöjoen lohi-kantojen seuranta raportteja
Tenojokityöryhmän mietintö 1978
tenon-vuonna-1979-kalastussopimuksen-jalkeinen-aika
Fisket i Tanavassdeaget i åren 1973-77
Kalastus Tenojoen vesistössä Suomen puolella 1978
Kalastus Tenojoen vesistössä Suomen puolella 1979
Tenojoen vesistön vuosiraportti 1979
Tenojokiraportti 1980 osa IV saalistilasto
Tuloksia Tenojoen, Näätämöjoen ja Tuulomajoen vesistöalueilla tehdyidtä tutkimuksista 1993
Tuloksia Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueella vuonna 1995 tehdyistä tutkimuksista
National report for Finland salmon fishing season in 2005
Lohikantojen tila Teno- ja Näätämöjoen vesistöissä vuosina 1998 – 2000: poikastiheydet ja kalastus
2007_402_teno-naatamo-seuranta-2001-2005
2008_17_teno-naatamo-seuranta-2007
working-group-on-monitoring-april-2007
2009_12_teno-naatamo-seuranta-2008
2010_11_teno-naatamo-seuranta-2009
Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta 2010–2012
Status of the River Tana Salmon populations report 1/2012
Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta 2013
Tenojoen vesistöalueen kalastus-ja saalistilastot 2014-2016
Status of Atlantic salmon stocks in the rivers Teno_Tana and Näätämöjoki_Neidenelva Finland_Norway
Lohipato Kaavassa. Kuva: Ari Savikko
Paikkakuntalaisten lohenkalastus ja saaliit Tenojoen vesistössä Suomessa 1980-2012
Lohenpoikasiin kohdistuva predaatio Tenolla
Tenojoen kalastus- ja saalis- tilastoinnin vertailua Suomessa ja Norjassa 2013
Suomessa Tenojoen vesistöalueen kalastus- ja saalistilastojen tuottaminen on laaja-alainen kokonaisuus, joka sisältää lukuisia työvaiheita. Kalastustilastot koostetaan useista erillisistä kalastuslupa-aineistoista sekä kalastuksen valvonnan kautta saatavista pyyntitiedoista. Tenojoen vesistöalueella, Suomen puolella tilastoitavia erillisiä kalas-tajaryhmiä on noin 10. Paikkakuntalaisten kalastajien lohenpyyntitapoja voi olla enimmillään 5, kalastusmatkailijat voivat kalastaa rannalta tai lohta soutamalla. Norjassa, Tenojoen alueella on 3 kalastajaryhmää, verkkopyyntioi-keudelliset ja vapapyyntioikeudelliset paikalliskalastajat sekä kalastusmatkailijat
tenon_kalastus_ja_saalistilasto
Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta 2014-2015
Kuva: Ari Savikko
Tenojoen Suomen puolen kalastusmatkailijoiden lohisaalis kaudella 2016
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Tenojoen Suomen puolen kalastusmatkailijoiden lohisaalis kaudella 2016 oli 21 700 kiloa. Saalis kasvoi edellisvuodesta seitsemän prosenttia, mutta oli pienempi kuin pitkän aikavälin keskisaalis (24 200 kg).
https://www.luke.fi/uutiset/tenojoen-kalastusmatkailijoille-22-tonnin-lohisaalis/
Tenojoen kalastusmatkailu Suomessa 2017
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/540080/luke-luobio_37_2017.pdf?sequence=1
Tenojoen lohen aluetaloudelliset vaikutukset ja kalastusmatkailun kehittäminen
Rantakalastaja Tenolla. Kuva: Ari Savikko
Tenojoen vesistön lohiseuranta- ja tutkimustyöryhmän raportti 2015
Suomen maa- ja metsätalousministeriö ja Norjan ympäristöministeriö perustivat pysyvän seuranta- ja tutkimustyöryhmän virallisesti vuonna 2010 helmikuussa 2010 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta. Toimeksiannossa määriteltyjen tehtävien mukaan työryhmän on muun muassa toimitettava vuosiraportteja lohikantojen tilasta, arvioitava niiden hoitoa sekä annettava seurantaa ja tutkimusta koskevaa neuvontaa.
tenojoen-lohikantojen-tila-2015
Tenon soutaja. Kuva: Ari Savikko
Tenon monitorointityöryhmän raportti 2016
Yhteenveto
Työryhmä ja sen tehtävä
Suomen maa- ja metsätalousministeriö ja Norjan ympäristöministeriö perustivat Tenojoen seuranta- ja tutkimustyöryhmän vuonna 2010 saman vuoden helmikuussa allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan pohjalta. Työryhmän toimeksiannossa määriteltyjen tehtävien mukaan työryhmän on muun muassa toimitettava vuosiraportteja lohikantojen tilasta, arvioitava kantojen hoitoa sekä annettava seurantaa ja tutkimusta koskevaa neuvontaa. Työryhmä näkee paikallisen ja perinteisen tietämyksen potentiaalisen merkityksen ja myös hyödyntää jo keskeisiä osia siitä työssään.
Tenojoen lohikantojen hoito
Norja ja Suomi (EU:n kautta) ovat molemmat Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestön (NASCO) jäseniä. NASCO on kansainvälinen järjestö, jonka tavoitteena on suojella, elvyttää, parantaa ja hoitaa järkiperäisesti Atlantin lohikantoja. Suomen ja Norjan ulkoasiainministeriöt, Suomen maa- ja metsätalousministeriö ja Norjan ympäristöministeriö ovat myös neuvotelleet kahdenvälisen Tenojoen kalastussopimuksen. Viimeisin kalastussopimus on vuodelta 1990. Matkailijoiden vapakalastusta on perinteisesti säädelty molempien maiden alueviranomaisten vuotuisissa neuvotteluissa sovituilla toimilla (Norjaa on edustanut Finnmarkin lääninhallituksen ympäristöosasto ja Suomea Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousyksikkö). Norjassa vastuu paikallistason kalastuksenhoidosta on hiljattain siirtynyt uudelle Tenojoen vesistön kalastusyhdistykselle (Tanavassdragets Fiskeforvaltning). Norja säätelee rannikkokalastusta valtakunnallisesti, ja sitä on viime vuosina rajoitettu aiempaa enemmän.
tenon-monitorointityoryhman-raportti-2016
Vene Tenolla Elokuisessa yössä. Kuva: Ari Savikko
Status of the Tana/Teno River salmon populations in 2017
Tämä raportti on uudelleen asetetun Tenojoen seuranta- ja tutkimusryhmän ensimmäinen Tenon lohikantojen tila-arvio, joka on tehty Suomen ja Norjan välisen uuden kalastussopimuksen voimaansaattamisen jälkeen. Keskeisten seurantatulosten esittämisen jälkeen esitellään lohikantojen tila-arviot 15 eri lohikannalle. Lohikantojen tila on arvioitu suhteessa hoitotavoitteeseen, jonka mukaan kutukantatavoitteen saavuttamiselle neljän edellisen vuoden aikana on oltava 75 % todennäköisyys. Tarkastelujaksoksi on valittu neljä vuotta, jotta vuosien välinen vaihtelu kantojen tilassa voidaan ottaa huomioon.
Report from the Tana Monitoring and Research Group 1/2018
https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2018/03/Tana-status-report-1-2018-final.pdf
Kuva: Ari Savikko
Tenojoen seurantatiedot ja kutukantatavoitteiden täyttymisarviot v. 2017. Raportti 31.1.2018
Tana status report 1-2018 (final)
Tana status report 2-2018 (final)
Tenojoen lohikantojen tila 2019
Tämä raportti on Tenojoen seuranta- ja tutkimusryhmän kolmas Tenon lohikantojen tila-arvio, joka on tehty Suomen ja Norjan välisen uuden kalastussopimuksen voimaansaattamisen jälkeen. Keskeisten seurantatulosten esittämisen jälkeen esitellään lohikantojen tila-arviot 15 eri lohikannalle. Lohikantojen tila on arvioitu suhteessa hoitotavoitteeseen, jonka mukaan kutukantatavoitteen saavuttamiselle neljän viimeisimmän vuoden aikana on oltava 75 % todennäköisyys. Tarkastelujaksoksi on valittu neljä vuotta, jotta vuosien välinen vaihtelu lohikantojen tilassa voidaan ottaa huomioon.
Tenojoen lohikantojen tila 2020
Tana-status-report-1_2020_FINAL
Tenojoen lohikantojen hoitosuunnitelma ehdotus huhtikuu 2020
Tenojoen lohikantojen tila 2022
Status of the Tana/Teno River salmon populations in 2022
Tenon vesistön nousuesteet
WP 2_Migration barriers_Raportteja_10_2020
Revised first-generation spawning targets for the Tana/Teno river system
nina-report-1087-tana-revised-spawning-targets-apen
Kuva: Ari Savikko
Juvinile salmon densites and habitats in the rivers Karasjoki and Jiesjoki
juvenile-salmon-densites-and-habitats-in-the-rivers-karasjoki-and-jiesjoki
Kyttyrälohi Tenon ja Näätämön vesistössä
Ihmisen toiminta aiheuttaa kasvi- ja eläinlajien levittäytymistä uusille alueilla. Kyttyrälohi (Oncorhynchus gorbusha, Walbaum) on vieraskalalaji Tenon ja Näätämön vesistössä.
Kyttyrälohta on istutettu myös mm. Itämereen, josta on saatukin useita yksilöitä, mutta pysyvää kantaa ei sinne ole muodostunut. Sen sijaan Kuolan niemimaalle, Norjaan, Mustaanmereen, Kaspianmereen ja Brittein saarten vesiin tehdyistä kotoutusistutuksista ainakin Kuolaan ja Norjaan on syntynyt lisääntyviä kantoja. Suomen vesialueilla tavatut kyttyrälohet ovat siis peräisin venäläisistä istutuksista, joita on tehty paitsi Itämereen, niin ennen kaikkea Vienanmereen ja Muurmanskin rannikolle, 1930-luvun koeistutuksia lukuun ottamatta, vuodesta 1956 lähtien. Vuosina 1956–1979 istutettiin yli 220 miljoonaa mätimunaa (Mo ym. 2018) ja kaikkiaan noin 187 miljoonaa poikasta ja yli 36 miljoonaa smolttia (Niemelä ym. 2016). Näistä istutuksista peräisin olevia kaloja on meillä tavattu Näätämö- ja Tenojoes- Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 63/2018 17 ta sekä niiden sivujoista. Näätämöjoessa kyttyrälohien on havaittu tuottaneen elinkykyisiä poikasia jo 1970-luvulla. Vuonna 1985 venäläiset siirtyivät istuttamaan Ola-joen parittomien vuosien kantaa, joka lähti nopeaan kasvuun ja levittäytymään. Sen jälkeen lisääntyvien populaatioiden määrän on kasvanut siten, että useimmissa pohjoiseen laskevissa lohijoissa on tavattu kyttyrälohia. Istutukset lopetettiin vuonna 2000 (Mo ym. 2018). Luontaista lisääntymistä on havaittu Venäjän jokien lisäksi mm. Grense-Jakobselvissä ja Näätämöjoen suuosassa (Neidenelvan) Norjassa, mutta Tenojoessa varmistetusti vain kerran (Niemelä ym. 2016).
Tyynenmeren lohet mukaan lukien kyttyrälohi ovat voimakkaan kotijokiuskollisia niiden luonnollisella esiintymisalueella Tyynenmeren alueella niin USA:ssa, Kanadassa kuin Venäjälläkin. Kussakin joessa Tyynenmeren alueella on geneettisesti naapurijoista poikkeavat kannat kuten Atlantin lohella. Kuolan niemimaalle istutetut kannat ovat olleet vuosikymmeniä sitten monesta eri jokikannasta siis eräänlaista coctail -istutusta. Sittemmin on valittu vain tietyn pienen maantieteellisen alueen kantoja.
Koska Víenanmeren alueen jokiin on syntynyt itsestään lisääntyvät kannat tarkoittaa se sitä, että ne ovat pääasiassa palanneet syntymäjokiin mutta kun on kysy lajin siirtämisestä aivan uudella maantieteellisella alueelle, on luonnollista, että sittenkin merkittävä osa sukukypsyyden saavuttaneista kyttyrälohista levittäytyy laajalle alueella. Tämä nykyisin esiintyvä kanta nousee jokiin suurinpiirteni samaan aikaan kuin titit eli heinäkuun puolivälistä lähtien mutta myös elokuun alkupuolella vielä joitakin yksilöitä saapuu jokiin.
Kyttyrälohen poistopyyntihanke kesällä 2023
Norjan ympäristöviranomaiset valmistautuvat tällä hetkellä siihen, että kesällä 2023 Tenoon nousee taas suuria määriä kyttyrälohia (tunnetaan paikallisesti myös nimellä ryssänlohi). Seidan saaren (Seidaholmen) läheisyyteen Tana brusta alavirtaan viritetään kalaloukku. Tavoitteena on poistaa niin paljon kyttyrälohia kuin mahdollista samalla kun paikallisten kalalajien tulisi päästä esteettä vaeltamaan poikkisulun ohi ilman niihin kohdistuvia suurempia vaikutuksia
Kyttyrälohen postopyyntisuunnitelma 2023
Pato kyttyrälohen pyyntiä varten Tenojoessa, Tanassa kesällä 2023. Kuva Ari Savikko
Suomalaiset ovat pyytäneet Tenolla enemmän kyttyrälohta kuin Norjan kallis pato
Lohet lajitellaan padossa olevassa aukossa olevassa lajittelulaitteessa. Kuva: Ari Savikko
Pink salmon_19.08.2016.compressed
Vieraslajit Suomen arktisilla alueilla
Näätämöjoesta saatuja kyttyrälohia. Kuva: Eero Niemelä
Sandlund2019_Article_PinkSalmonInNorwayTheReluctant
Environmental (e)DNA detection of the invasive pink salmon Oncorhynchus gorbuscha during
Pink Salmon – Rapid Risk Assessment
Pink salmon meeting – Denmark Finland France
Pink salmon meeting – Introduction
Kyttyrälohi naaras. Kuva: Eero Niemelä
http://blogg.vm.ntnu.no/naturviten/2018/04/30/norways-new-invaders-the-pink-salmon/?lang=en
Tyynemeren lohta Euroopan vesialueilla 1960
Kivisimppu on Tenojoessa vieraslajina levinnyt laajalle alueella. Kuva: Ari Savikko
Atlantin lohen suomunluku atlas
atlantic-salmon-scale-reading-atlas-for-barents-sea-salmon-stocks_edited_02-08-2016-office-minsize
Kuva: Ari Savikko
Lohenkalastus Tenojoen sivuvesissä
Tämä selvitys keskittyy Tenojoen Suomen puoleisten sivujokien lohenkalastuksen muutoksiin. Suomen kalastuslain (1998) ja Tenojoen sivuvesistösäännön (1990) tuomien muutosten myötä lohenkalastajien määrä lisääntyi, kalastuksen luonne ja kalastuspaine muuttuivat.
2010_2_lohenkalastus-tenon-sivuvesissa
Kuva: Ari Savikko
Tenojoen lohenkalastuksen omistajat – maanomistuksellinen osakkuus Suomen puolella
Tässä selvityksessä esitetään Suomen puolella Tenojoen vesistöalueella sijaitsevien määräalojen paikkakuntalaisia ja ulkopaikkakuntalaisia omistajaryhmiä kiinteistörekisteriin päivitettyjen tietojen mukaan.
2012_7_-tenon-lohenkal-omistajat-v-2011
Lohen etu ja oikeus- Tenojoen lohenkalastajat ja kalastuksen järjestäminen Suomessa vuonna 1998
Taannehtivien pituuksien laskentamenetelmät. Esimerkkiaineistona Utsjoen 1-vuotiaat lohenpoikaset
Tenojoen 1-vuotias lohenpoikanen. Kuva: Ari Savikko
Factors affecting on parr and smolt production of salmonid fish in the Utsjoki and Simojoki rivers Northern Finland, and in the Säpsä and Lizma rivers. baster Karelia in USSR
Factors affecting on parr and smolt production of salmonid fish in the Utsjoki and Simojoki
Tenojoen tutkimusasema. Kuva: Eero Niemelä
Pulmankijärven kalastus- ja kalastajahistoria
Pulmankijärven kalastus-ja kalastajahistoria
Organochlorines in salmon (Salmo salar L.) from Teno river
arktisen-keskuksen-julkaisuja-4
Lohensoutajia Tenolla, Kaavan alapuolella. Kuva: Ari Savikko
Road culvert restoration expands the habitat connectivity and production area of juvenile Atlantic salmon in a large subarctic river system
Erkinaro_et_al-2017-Fisheries_Management_and_Ecology
Genetic stock identification of Atlantic salmon and its evaluation in a large population complex
Gene flow from domesticated escapes alters the life history of wild Atlantic salmon
geninnkrysning _laks_NINA_pub10_04_2017_endelig_utgave 1
geninnkrysning _laks_NINA_pub10_04_2017_endelig_utgave 2
karkulaisvaikutus lohen kokoon
Patopyyntiä Tenolla kesällä 2020. Kuva: Ari Savikko
Transcription Profiles of Age-at-Maturity-Associated Genes Suggest Cell Fate Commitment Regulation as a Key Factor in the Atlantic Salmon Maturation Process
Transcription_Profiles_of_Age-at-Maturity-Associat (1)
Kuva: Marja Olkkola
Yhteinen vesienhoito suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueella (2016–2021)
Tenojoen monikäyttösuunnitelma
http://www.utsjoki.fi/media/Elinkeinotoimi/Hankkeet/moninais.pdf
Meritaimen Tenojoen vesistössä
Meritaimen on Atlantinlohen rinnalla kalalaji, joka on tärkeä luonnonvara Tenonlaakson väestölle. Meritaimensaalis on ollut vuodesta 1982 keskimäärin 4 tonnia ollen jopa 7–8 tonnia parhaimpina vuosina. Tenojoki on Norjan tärkein meritaimenjoki ja yksi Atlantinlohen ja meritaimenen tärkeimmistä esiintymissalueista. Tenojoen vesistössä on meritaimenen lisäksi yli 30 vesistön eri osiin sopeutunutta lohikantaa, joiden saaliit ovat olleet parhaimpina vuosina 250 tonnia. Lohen ja meritaimenen lisäksi Tenojoen vesistössä on pyynnin kohteena lukuisia muita kalalajeja.
2016_1-meritaimen-tenojoki_22-03-16
Kuva: Grayling Land
Meritaimenen vaelluskäyttäytyminen ja levittäytyminen Tenojoen vesistössä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää radiotelemetriaseurannalla Tenojoen merivaelteisen taimenen vaellus- ja kutukäyttäytymistä, levittäytymistä jokialueelle sekä taimeneen kohdistuvaa pyyntipainetta ja arvioida näiden tietojen perusteella taimenen kalastuskauden kalastusbiologisia jatkamismahdollisuuksia. Tutkimus toteutettiin osana ”Voisiko Tenojoen kalastuskautta pidentää?
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519905/rktltr2014_17.pdf?sequence=1
Meritaimen Tenojoesta. Kuva: Ari Savikko
Tenojoen taimen : Saaliit ja taimenkannan rakenne vuosina 1981–2020
Altajoen rakennussuunitelma 1974
Suunniteltu Jiesjärven veden siirtäminen Altan vesistöön 1974
altajoen-rakennussuunnitelma-jiesjarvi
Istutukset tunturivesiin
Norjalaisia tutkmuksia Tenolta
Laksfisket i Tanavassdraget i 1973
laksfisket-i-tanavassdraget-i-1973
Publikasjoner
Det finnes mengder av forskningsrapporter og vitenskaplige artikler om Tanavassdraget; og først og fremst om laksen i Tanavassdraget.
http://tanafisk.no/tanavassdraget-2/publikasjoner
registrering-av-faststaende-bruk-2010
registrering-av-fastbundne-redskaper-i-tanavassdraget-2010-endelig
elevheftet_finsk_endelig_med-spill
elevheftet_med-spillet_russisk
steinkobbesns-nearingsvalg-relasjon-til-laksebestanden-i-tana
1983_2-naeringsokologi-og-bestandsforhold-hos-laksand-i-tanamunningen
1984_7-sporreundersokelse-laks-og-innlandsfiske-1983
1985_11-verneverdig-havstrandsvegetasjon-tana-neiden
1992_6-flerbruksplan-for-neidenvassdraget
1993_3-steinkobbe-og-havert-i-finnmark
1994_4-fiskeundersokelser-neiden-1994
1996_2-konflikter-kystsel_laksefiske-i-tana
2003_12-konkurranse-mellom-laks-orret-og-roye-v-jakobselv
2007_1-tiltaksplan-for-tanamunningen-nr
2008_2-neidenlaksens-vandringer_laksesmoltmerkinger1976-78
2009_4-tanalaksens-vandringer-1974-1981
2009_8-sjolaksefiske-i-finnmark-ressurs-og-potensial
2010_3-naturverdier-i-skog-i-anarjohka_komprimert
2010_4-konsekvenser-for-skogbruk_-anarjohka
2010_6-gyrodactylus-salaris-exsperts-and-authorities-meeting
forvaltningsplan-for-tanamunningen-naturreservat-med-vedlegg
Oppsummering kartlegging av kulverter i Karasjok kommune
2011_2 Den Atlantiske laksen i Tanavassdraget_5_Flergangsgytere (2)
2011_1 Den Atlantiske laksen i Tanavassdraget 4
Ninan (Norsk institutt fos naturforskning) Raportteja
Revised first-generation spawning targets for the Tana/Teno river system
https://www.suomenkalakirjasto.fi/wp-content/uploads/2023/02/REPORT-I-annual-and-long-term-changes-in-subarctic-salmon-environment.pdf
Kolarctic 2023
REPORT I annual and long-term changes in subarctic salmon environment
REPORT II Long-term temperatures in the coastal areas
REPORT III Summary from the long-term mean monthly river temperatures
REPORT IV The development of water temperatures
REPORT V Simultaneous variations in temperatures
REPORT VI Salmon catches at sea within four salmon districts
REPORT VII Long-term annual catches in municipalities; size distribution and fishing methods
REPORT VIII Mean annual and seasonal weights of salmon in four salmon districts
REPORT IX Medium date of capture and cumulative catches in salmon districts (1)
REPORT X Weekly catches in bagnet and bendnet fishery in four salmon districts
REPORT XI Weekly salmon catch distributions at sea in finnmark municipalities
REPORT XII Median dates and cumulative catches in Finnmark municipalities
REPORT XIII Daily catches in numbers and kilos in municipalities
REPORT XV CoASal salmon ecology-min (1)
REPORT XVI Salmon catches in Finnmark rivers
REPORT XVII Salmon resources fishers, sites, catches (1)
Report XVIII Released and killed salmon in the catches (2)
Report XX_KO4178_CoASal_Genetics_report_Ozerov_et_al_2023
Report XXI_KO4178_CoASal_Temporal_variation_Finnmark_stocks_SNPs_Ozerov_et_al_2023
Report XXII_KO4178_CoASal_aquaculture report
Report XXIII_CoASal_virus_Madhun
Linkit Norja:
http://www.tana.kommune.no/fiskekort-for-tanaelva-2016.5876261-51331.html
http://www.scandicangler.com/article/tana-v%C3%A4rldens-st%C3%B6rsta-sm%C3%A5lax%C3%
Lohenkalastuksen kantakohtaiset säätelyjärjestelmät (Kirjallisuuskatsaus)
Atlantin ja Tyynenmeren lohikannat ovat taantuneet viime vuosikymmeninä monista syistä, mm. merellä tapahtuneen voimakkaan sekakantakalastuksen takia. Merikalastusta onkin monin paikoin rajoitettu tai se on lopetettu kokonaan, jotta lohikannat elpyisivät. Lohikantojen kestävä hyödyntäminen on mahdollista, mikäli kalastus kohdistuu ainoastaan elinvoimaisiin kantoihin sellaisella tehol-la, että niiden tuotanto ei vaarannu. Tämä edellyttää kantakohtaista lohen kalastusta ja sen säätely.
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä kalastuslain muuttamisesta (HE 239/2016 VP)
Linkit Suomi:
http://www.luossa.fi/Etusivu.html
http://www.tenojoki.fi/tenopaasivut/index.htm
http://www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/Teno-Naatamojoki-Paatsjoki
http://www.utsjoki.fi/fi/matkailu/kalastus.php
http://www.utsjoki.fi/media/Elinkeinotoimi/Hankkeet/moninais.pdf
http://jounikitti.fi/suomi/misc/tenonkalastus.html
Kuva: Ari Savikko
Muita linkkejä
https://www.fisheries.noaa.gov/species/atlantic-salmon-protected
Kolartic Salmon summary raport
Tenon lohet pienenevät – nopea evoluutio näkyy geeneissä
Geenimuoto, joka ohjaa lohta kasvamaan isoksi ja tulemaan sukukypsäksi myöhemmin, on käymässä harvinaisemmaksi. Sitä vastoin geenimuoto, joka määrää lohen kutemaan aiemmin ja jäämään pienemmäksi, on yleistymässä. Kyse on evoluutiosta vauhdissa.
https://www.nature.com/articles/s41559-018-0681-5
Videoita:
Tenon ylpiä kala – Deanu Ceavlas Guolli
Kertomus Pohjois-Euroopan tärkeimmästä lohijoesta Tenosta ja siinä asustavasta ylpeästä kalasta – lohesta. (23.6.1984). 46 minuuttia
http://areena.yle.fi/1-3396291
Luontoretkellä: Teno on paras lohijoki
Norjan ja Suomen rajajoki on tunnettu harrastajakalastajien keskuudessa parhaana lohijokena, mutta liikakalastus uhkaa lohikantaa. Viranomaiset ovat eri mieltä siitä, miten jokea ja sen lohikantaa pitäisi suojella.
http://areena.yle.fi/1-2839043
Tana älv – mellan tre länder
Tana älv flyter på gränsen mellan Norge och Finland, men också rakt igenom Sameland – Sápmi, en nation utan riksgränser. Älven är en livsnerv och en viktig del av hela regionens identitet. Tana älv räknas som Europas bästa laxälv, men idag är laxbeståndet hotat.
http://www.svt.se/tana-alv–mellan-tre-lander/
Oscar Nordqvist: Muistiinpanoja matkasta Suomen Lapissa kesällä 1899. Suomen kalastuslehti
Muistiinpanoja matkalta Suomen Lapista kesällä 1899
Tutkimuksia
WORKING GROUP ON NORTH ATLANTIC SALMON
Journalism and Colonialism in the Deatnu River Case
Breeding success and survival in relation to major effect loci affecting
the age at maturation in Teno river Atlantic salmon (Salmo salar)
Journalism and Colonialism in the Deatnu River Case
Return migration of adult Atlantic salmon (Salmo salar L.) to norther Norway
Origin and life history of Atlantic salmon (Salmo salar) near their northernmost ocean limit
Low detection rate in visual observations of stream salmonids in winter
https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/02705060.2018.1492978?needAccess=true
Rapid sex-specific evolution of age at maturity is shaped by genetic architecture in Atlantic salmon
Rapid sex-specific evolution of age at maturity is shaped by genetic architecture in Atlantic salmon
Age, sex ratio and timing of the catch of kelts and ascending Atlantic salmon in the subarctic River Teno
http://link.springer.com/article/10.1007/BF00004921
Growth differences between the Atlantic salmon parr,Salmo salar, of nursery brooks and natal rivers in the River Teno watercourse in northern Finland
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8649.2000.tb00886.x/full
The age structure and distribution of Atlantic salmon parr, Salmo salar L., in small tributaries and main stems of the subarctic River Teno, northern Finland
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0633.1995.tb00117.x/abstract
Genetic Resources of Atlantic Salmon (Salmo Salar L.) in Teno and Näätämö Rivers, Northernmost Europe
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1601-5223.1994.00019.x/abstract
Effect of the female size on egg quality and fecundity of the wild Atlantic salmon in the sub-arctic River Teno
Transferability of habitat suitability criteria of juvenile Atlantic salmon (Salmo salar)
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f01-209#.WDK2vv3r0fE
Expressed Sequence Tag-Linked Microsatellites as a Source of Gene-Associated Polymorphisms for Detecting Signatures of Divergent Selection in Atlantic Salmon (Salmo salar L.)
http://mbe.oxfordjournals.org/content/22/4/1067.short
Behaviour of gill-net and rod-captured Atlantic salmon (Salmo salar L.) during upstream migration and following radio tagging
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0165783699001071
Atlantic salmon Salmo salar L., brown trout Salmo trutta L. and Arctic charr Salvelinus alpinus (L.): a review of aspects of their life histories
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1034/j.1600-0633.2003.00010.x/full
Life-history and habitat features influence the within-river genetic structure of Atlantic salmon
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-294X.2007.03329.x/full
Maintenance of genetic diversity of Atlantic salmon (Salmo salar) by captive breeding programmes and the geographic distribution of microsatellite variation
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0044848601008080
Movement, migration, and smolting of Atlantic salmon (Salmo salar)
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/d98-011#.WDK3vP3r0fE
Return migration of Atlantic Salmon in the River Tana: Phases of migratory behaviour
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8649.2001.tb00157.x/full
Return migration of Atlantic salmon in the River Tana: the role of environmental factors
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8649.1999.tb00695.x/full
Densities of the juvenile Atlantic salmon (Salmo salar L.) in the subarctic Teno River watercourse, northern Finland
Temporal variation in abundance, return rate and life histories of previously spawned Atlantic salmon in a large subarctic river
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.0022-1112.2006.001012.x/full
Migration of juvenile Atlantic salmon Salmo salar in small tributaries of the subarctic River Teno, northern Finland
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0044848698003433
Feeding of Atlantic salmon, Salmo salar L., parr in the subarctic River Teno and three tributaries in northernmost Finland
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0633.1998.tb00168.x/abstract
Importance of ontogenetic habitat shifts to juvenile output and life history of Atlantic salmon in a large subarctic river: an approach based on analysis of scale characteristics
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8649.1997.tb01134.x/full
Water Temperature as the Primary Influence on Timing of Seaward Migrations of Atlantic Salmon (Salmo salar) Smolts
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f85-076#.WDLAzf3r0fE
Atlantic salmon (Salmo salar) in winter: “the season of parr discontent”?
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/d98-008#.WDLBCP3r0fE
Alternative Mating Strategies in Atlantic Salmon and Brown Trout
http://jhered.oxfordjournals.org/content/92/2/146.short
Changes in the Selection of Microhabitat by Juvenile Atlantic Salmon (Salmo salar) at the Summer–Autumn Transition in a Small River
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f84-056#.WDLBsv3r0fE
Return migration of one-sea-winter Atlantic salmon in the River Tana
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.0022-1112.2004.00380.x/full
Genetic diversity among Atlantic salmon (Salmo salar L.) populations
http://icesjms.oxfordjournals.org/content/54/6/965.short
Freshwater habitat of Atlantic salmon (Salmo salar)
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f99-226#.WDLCpP3r0fE
Factors affecting marine production of Atlantic salmon (Salmo salar)
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f04-215#.WDLC7_3r0fE
Different Adaptation Strategies of Atlantic Salmon (Salmo salar) Populations to Extreme Climates with Special Reference to some Cold Norwegian Rivers
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f86-120#.WDLDN_3r0fE
Temporal synchrony and variation in abundance of Atlantic salmon (Salmo salar) in two subarctic Barents Sea rivers: influence of oceanic conditions
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f04-208#.WDLDcP3r0fE
Population structure in the Atlantic salmon: insights from 40 years of research into genetic protein variation
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.0022-1112.2005.00838.x/full
Temporally stable genetic structure and low migration in an Atlantic salmon population complex: implications for conservation and management
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1752-4571.2007.00007.x/full
Return migration of the Atlantic salmon in the Tana River: distribution and exploitation of radiotagged multi-sea-winter salmon
Previously spawned Atlantic salmon ascend a large subarctic river earlier than their maiden counterparts
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8649.2006.01190.x/full
Synchrony in the downstream migration of smolts and upstream migration of adult Atlantic salmon in the subarctic River Utsjoki
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8649.2007.01641.x/full
Spatial distribution of juvenile Atlantic salmon (Salmo salar) in a subarctic river: size-specific changes in a strongly seasonal environment
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f04-218#.WDLFBf3r0fE
Timing of habitat shift by Atlantic salmon parr from fluvial to lacustrine habitat: analysis of age distribution, growth, and scale characteristics
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f98-107#.WDLFO_3r0fE
Snorkelling as a method for assessing spawning stock of Atlantic salmon, Salmo salar
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2400.2007.00541.x/full
Temporally stable population-specific differences in run timing of one-sea-winter Atlantic salmon returning to a large river system
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1752-4571.2010.00131.x/full
Occurrence of Atlantic salmon parr in redds at spawning time
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8649.1994.tb00953.x/full
Changes in the density of introduced bullhead, Cottus gobio L., and its impact on juvenile Atlantic salmon, Salmo salar L., densities in a sub-Arctic salmon river in northern Finland
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1046/j.1365-2400.1998.00083.x/abstract
Occurrence of Atlantic salmon parr in redds at spawning time
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8649.1994.tb00953.x/full
Smolt size in relation to age at first maturity of Atlantic salmon (Salmo salar): the role of lacustrine habitat
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8649.1993.tb00359.x/full
Seasonal variation in density of juvenile Atlantic salmon in fluvial shoreline habitats of a large subarctic river
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8649.2001.tb02361.x/full
Enhanced growth and feeding rate in Atlantic salmon parr occupying a lacustrine habitat in the River Utsjoki, northern Scandinavia
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8649.1995.tb06032.x/full
Revealing trends in densities of juvenile Atlantic salmon, Salmo salar L., in the subarctic River Teno using cluster analysis on long-term sampling data
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1046/j.1365-2400.1999.00177.x/full
Differences in the physiological status of Atlantic salmon smolts in three tributaries of the River Teno
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S004484869800341X
Fast-flowing areas affect the feeding activity of migrating Altantic salmon smolts in tributaries of a subarctic river
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8649.1999.tb00647.x/full
Spatial distribution of Atlantic salmon parr (Salmo salar L.) and bullhead (Cottus gobio L.) in lotic and lentic habitats of a diversified watercourse in northern Fennoscandia
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0165783699000144
Gene Flow and Conservation of Genetic Variation in Anadromous Atlantic Salmon (Salmo Salar)
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1601-5223.1993.00149.x/full
Accuracy of snorkelling counts in assessing spawning stock of Atlantic salmon, Salmo salar, verified by radio-tagging and underwater video monitoring
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2400.2011.00794.x/full
Fish scales and SNP chips: SNP genotyping and allele frequency estimation in individual and pooled DNA from historical samples of Atlantic salmon (Salmo salar)
http://bmcgenomics.biomedcentral.com/articles/10.1186/1471-2164-14-439
Characteristics of mature male parr in the northernmost Atlantic salmon populations
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8649.2004.00308.x/full
Distribution and biological characteristics of escaped farmed salmon in a major subarctic wild salmon river: implications for monitoring
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/F09-173#.WDLVnP3r0fE
Is juvenile salmon abundance related to subsequent and preceding catches? Perspectives from a long-term monitoring programme
http://icesjms.oxfordjournals.org/content/62/8/1617.short
Quantitative electrofishing for juvenile salmon densities: assessment of the catchability during a long-term monitoring programme
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0165783600001132
Seasonal changes of liver glycogen content and condition factor of wild Atlantic salmon parr in a sub-arctic river
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0633.2004.00067.x/full
Relationships between juvenile salmon, Salmo salar L., and invertebrate densities in the River Tana, Norway
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0633.2005.00107.x/full
Liver glycogen content of Atlantic salmon (Salmo salar L.) parr decreased despite the unchanging carbohydrate content of feed in the hatchery in winter
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2109.2003.00967.x/full
Status of Zoobenthos and Fish Populations in Subarctic Rivers of the Northernmost Finland: Possible Effects of Acid Emissions from Russian Kola Peninsula
http://link.springer.com/article/10.1023/A:1013822626944
Characteristics of the parasite fauna of the Atlantic salmon fry (Salmo salar L.) in the Teno river system of North Finland
http://europepmc.org/abstract/med/11605460
Using motion-sensitive radio tags to record the activity and behavioural patterns of spawning Atlantic salmon
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0633.2008.00346.x/full
Introduced bullheads Cottus gobio and infection with plerocercoids of Schistocephalus cotti in the Utsjoki, an Arctic river in Finland
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1095-8649.2007.01462.x/full
Stable isotope analyses on archived fish scales reveal the long-term effect of nitrogen loads on carbon cycling in rivers
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/gcb.12293/full
Developments in analyzing the mixed-stock freshwater fishery on the Atlantic salmon populations of the large River Teno/Tana
Single nucleotide polymorphisms to discriminate different classes of hybrid between wild Atlantic salmon and aquaculture escapees
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/eva.12407/full
Genetic stock identification of Atlantic salmon and its evaluation in a large population complex
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/cjfas-2015-0606#.WDLZ-_3r0fE
Long-term variations in the ocean growth of salmon (Salmo salar): a case study in Tana salmon and possible relations to sea temperature
Bullhead (Cottus gobio L.) invasion in the Utsjoki River (Northern Finland): Parasitological aspects
http://link.springer.com/article/10.1134/S2075111713010049
Video monitoring of the River Lákšjohka salmon migrations in 2009-2011
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/videomonitoring_laksjohka.pdf
Efficiency of allele frequency-based bayesian programmes for detecting hybridization between farmed and wild salmon
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.0022-1112.2004.0559y.x/full
Efficiency of model-based Bayesian methods for detecting hybrid individuals under different hybridization scenarios and with different numbers of loci
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-294X.2005.02773.x/full
Spatial distribution of juvenile Atlantic salmon (Salmo salar) in a subarctic river: size-specific changes in a strongly seasonal environment1
Phylogeography of anadromous and non-anadromous Atlantic salmon (Salmo salar) from northern Europe
phylogeography-of-anadromous-and-non-anadromous
Geographical structure and postglacial history of mtDNA hablotype variation in Atlantic salmon among rivers of the White and Barents Sea basins
Kirjallisuutta: Lohi populaatiot
Kirjallisuutta
Aho, Antti 1948. Lohenongintaa oppimassa. Suomen lohenkalastajain Eldoradossa-Tenolla. s. 9-13. 5 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Aho, Antti 1950. Tenolaiset ja urheilukalastajat. s. 280-281. 2 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Alaruikka Yrjö 1959. Lohen onkiminen Tenolla. sivut 8-9. 2 Lapin kairoilta ja kalavesiltä
Alaruikka Yrjö 1959. Lohen onkiminen Tenolla. sivut 11-13. 3 Poromies 1959:3
Anon. 1959. Kalastusoloista Tenolla. sivu 1. 1 Lapin kairoilta ja kalavesiltä
Anon. 1938. Kalastusta Tenojoessa. s. 110. 1 Urheilukalastaja Mercatorin kirjapaino. Helsinki.
Anon. 1960. Pink salmon saatu Tenojoesta. sivu 3. 1 Lapin kairoilta ja kalavesiltä
Anon. 1931. Suomen ja Norjan kesken nootienvaihdoin tehty, Tenojoen vesistön kalastussääntöjä koskeva sopimus. s. 153-162 no 20. 11 Suomen sopimukset vieraitten valtioiden kanssa 1918-1920 Helsinki.
Anon. 1960. Tenojoen kalastussopimus. sivu 2. 1 Lapin kairoilta ja kalavesiltä
Anon. 1985. Tenojoen kalastustoimikunnan mietintö I. 68+79 Komiteamietintö 1985:9 Helsinki.
Anon. 1986. Tenojoen kalastustoimikunnan mietintö II. 76+16 Komiteamietintö 1986:3 Helsinki.
Anon. 1960. Tenojoen uusi kalastusääntö. sivu 19. 1 Lapin kairoilta ja kalavesiltä
Anon. 1960. Tenojoen uusi kalastusääntö. sivut 23,25. 2 Kalamies
Anon. 1960. Tenojoen uusi kalastusääntöehdotus. sivu 26. 1 Lapin kairoilta ja kalavesiltä
Anon. 1958. Tungosta ja epäkohtia Tenon lohenkalastuksessa. sivut 423-425. 3 Metsästys ja kalastus Helsinki.
Böhling, Paula 2000. Kalavarat 1999 – katsaus meri- ja rannikkolajeihin, sisävesien muikkuun ja Tenon loheen. [Artikkeli] . s. 30-34. Helsinki.
Erkinaro, Jaakko 2001. Tenojoelta ennätyksellinen lohisaalis vuonna 2000. [Artikkeli] / Jaakko Erkinaro, Eero Niemelä, Maija Länsman. s. 40-41. Helsinki.
Erkinaro, Jaakko, Julkunen, Markku, Niemelä, Eero 1998. Migration of juvenile Atlantic salmon Salmo salar in small tributaries of the subartic River Teno,northern Finland. Reprint Aquaculture 168 (1998) 105-119. 15
Ervamaan Ilmari 1959. Omaa venettä Tenolla käyttävät.Onko paikallaan että tälläistä menetelmää pahesutaan?. sivut 51-52. 2 Metsästys ja kalastus Helsinki.
Ervanmaan Ilmari 1959. Tenonkävijät kirjoittavat Tenon urheilukalastuksesta. sivut 3-5. 3 Kalamies
Eräste, L. 1941. Suomen “päälakea” koluamassa. Jännittäviä otteluja Tenon lohirikkailla vesillä. s. 197-200, 242-245. 4+4 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Heinämies Vilho 1952. Tulokkaana Tenolla. sivut 28-29. 2 Suomen kuvalehti 1952:38
Hyytinen, Timo, toim. 1992. Tenolta Tansaniaan.Kalajuttuja,safareita, eräpakinoita. 270 Arma Fennica. Jkylä.
Hämäläinen Seppo 1955. Aiotko Tenolle (kalastamaan) ensi kesänä?. sivut 148-151. 4 Metsästys ja kalastus Helsinki.
Hämäläinen, Antti 1949. Teno-Suomen kaunein joki. 112 s. WSOY. Porvoo.
Jaakola, Asko. 2000. Perhokalastus Tenon Alakönkäällä. 71 Nivalan urheilukalastajat, NiUkat JP-paino. Nivala.
Jormanainen, Juha 2002. Tenon soutaja. Mauno Bodganoffin tarina. 223 Ajatus. J-kylä.
Kariniemi-Willamo Annikki 1960. Tapaus Teno. (Tenojoki norjalaisten suurpyydysten sulkema). sivut 229-231. 3 Metsästys ja kalastus Helsinki.
Kariniemi-Willamo Annikki 1960. Tenosta taistellaan. (Naapurimaiden välisistä kalastuskiistoista). sivut 40-41. 2 Uusi kuvalehti 1960:26/27
Kejonen, Kirsti 1995. Elämää suurella virralla.Totta ja tarua Tenolta. 166 s. WSOY
Kesti Y.H 1958. Onko Tenolla jo markkinatuntua?. sivut 87-88. 2 Metsästys ja kalastus Helsinki.
Kettunen, Matti 2005. Lohiyö Tenolla. Lohensoudun opas Tenon kävijöille. 199 Karisto.
Knuuttinen, Heikki 2004. Lohitäi (Lepeoptheirus salmonis) Tenon lohessa. [Artikkeli] . Suomen Kalastusleht.i s. 24-25. Helsinki.
Kojo, Raimo, O 1984. Teno.Saamen ja lohen virta. 298 s. WSOY
Kolari, Ismo 2002. Lohen kilohinta oli Tenolla vain 600 euroa. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 24-27. Helsinki.
Koski K. 1960. Terveisiä Tenolta. sivut 4-7,15-17. 4+3 Kalamies
Koski K. 1959. Urheilukalastus Tenolla-mitallilla on myös toinen puoli. sivut 1-2. 2 Kalamies
Liukkonen, M. 1996. Tornionjoella paljon lohta, Tenolla pula kalastajista. s. 2. 1 Kalamies 7/1996 Helsinki.
Länsman, Maija 2000. Tenojoen lohella “pykälä päällä”. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 18-19. Helsinki.
Länsman, Maija 2004. Tenojoen lohisaalis edelleen suuri. [Artikkeli] . Suomen Kalastuslehti. s. 16-17. Helsinki.
Länsman, Maija 2002. Tenon lohta riitti muillekin jaettavaksi. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 12-15. Helsinki.
Mikkonen, V. I. 1933. Tenojoella (kalastusmuistoja). s. 189-193. 5 Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Myllylä, Markku 1999. Lohenkalastajan Teno. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 43. Helsinki.
Myllylä, Markku 1999. Tarinoita Tenolta. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 43. Helsinki.
Myllylä, Markku 1999. Tenojoen kalastussopimusta uusitaan. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 39. Helsinki.
Niemelä, Eero 2004. Tenopjoen lohenpoikastiheydet heijastavat kutulohien määriä sekä ennustavat lohisaaliita. [Artikkeli] . s. 23. Helsinki.
Nordqvist, Oscar 1900. Muistiinpanoja matkalta Suomen Lapissa kesällä 1899. : 1. Matka. 2, Kalastus Tenojoessa ja sen suun edustalla. 3. Lohen kalastus Neiden joessa ja Pasvikjoessa. 4. Kalastus Inarin Lapissa.. s. 2-5, 19-23, 33-41, 94-98.
Orell, Panu 2005. Tenojoella lohiystävällistä tiedonkeruuta. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 11-13. Helsinki.
Orell, Panu 2009. Tenon kokeneet uudelleenkutijat. [Artikkeli] / Panu Orell, Jaakko Erkinaro, Eero Niemelä. Suomen kalastuslehti. s. 8-10. Helsinki.
Paulaharju, Samuli 1932. Tenolla. s. 53-65. 11 Suomen matkailuyhdistyksen vuosikirja 1932 Mercatorin kirjapaio osakeyhtiö. Helsinki.
Poutavaara Matti 1953. “Jovain lohion viisas”. Tenossa on lohen saanti yhä harvinaisempaa. sivut 30-31. 2 Suomen kuvalehti 1953:51/52
R. R. 1949. Tenojoen kalastus. s. 227. 1 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.
“Ronkainen, &, Särömaa 1998. Tenon tarinat. Tekijät kannessa ja selässä: Tero Ronkainen, Matti J. Särömaa
Lisäpainokset: 2. p. 1999 (247, [1] s.). . 247 s. Ajastus, Karisto. Helsinki.
Ronkainen, Tero 1997. Lohenkalastajan Teno. 224 s. TR Ky.
Ronkainen, Tero 1994. Teno. Kalastus- ja palveluopas. 34 s. Trky.
Ronkainen, Tero-, Särömaa, Matti 1998. Tenon tarinat. 247 s. Ajatus.
Saaristo, Viljo 1950. Cuensa. Tenon lohiharvinaisuus. s. 119-121. 3 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Saaristo, Viljo 1949. Tarinoita Tenolta. s. 169-171, 209-210. 3+2 Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Saaristo, Viljo 1950. Tenon lohiperhot. s. 83-84, 96. 3 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Saaristo, Viljo 1950. Tenon onkivälineet. s. 195-197, 214. 4 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Tast, Teemu 1993. KHO eväsi uisteluoikeudet: Tenon tilalliset aikovat valittaa Euroopan ihmisoikeustoimikuntaan. [Artikkeli] . s. 36. Helsinki.
Toivainen E. 1960. Teno-ja uusi (kalastus)sopimus. sivut 2-4. 3 Lapin kairoilta ja kalavesiltä
Toivonen J., Heikinheimo-Schmid O. 1983. Kalstus Tenojoen vesistössä Suomen puolella. s.26-48 Riista- ja kalataoluden tutkimuslaitoksen kalantutkimusosaston julkaisusarja . 22 Suomen kalatalous n:o 49 RKTL. Helsinki.
Toivonen, J., Heikinheimo-Schmid, O. 1983. Kalstus Tenojoen vesistössä Suomen puolella. s.26-48 Riista- ja kalataoluden tutkimuslaitoksen kalantutkimusosaston julkaisusarja . 22 Suomen kalatalous n:o 49 RKTL. Helsinki.
Tuuri, Antti 2009. Tenoa soutamassa. 55 s. Otava. Helsinki
Vainio V.H. 1952. Amiraali Hammond Tenolla. sivu 10. 1 Seura 1952:42
Vainio, V. H. 1950. Urheilukalastajia Tenolla. s. 10-11. 2 s. Suomen Kuvalehti n:o 31 Helsinki.
Vainio, V. H. 1950. Vastinetta herra Antti Aholle urheilukalastuksesta Tenolla. s. 319, 321. 2 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Virolainen, Jyrki 1996. Outo hyökkäys Tenolle. [Artikkeli] . Suomen kalastuslehti. s. 42. Helsinki.
Vuento, Pentti, E 1977. Kun lohi nousee Tenolla. 174 s. Karisto
Vuento, Pentti, E 1979. Nukkumajoelta Tenollle. 165 s. Karisto
Vuento, Pentti, E 1981. Suurlohta Tenolta. 195 s. Karisto
Vuento, Pentti, E. 2001. Tenon lohi kutsuu. 209 s. Karisto.
Teno, Näätämö- ja Tuulomajoen tutkimuksiin ja monitorointiin liittyvää kirjallisuutta 1996-2006:
Raportit (suomi):
Länsman, M., Stolt, E. & Seppänen, M. (2005): Näätämöjoen lohenkalastus ja retkeilypalvelut. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja 341.
Pakarinen, T., Erkinaro, J., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E. & Lilja, J. (2005): Lohi. Teoksessa: Raitaniemi, J. & Manninen, K. (toim.): Kalavarat 2005. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 61: 22-35.
Pakarinen, T., Erkinaro, J., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E. & Juntunen, K. (2004): Lohi. Teoksessa: Raitaniemi, J., Manninen, K. & Stigzelius, J. (toim.): Kalavarat 2004. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 60: 22-34.
Niemelä, E., Länsman, M., Erkinaro, J., Kylmäaho, M. & Brørs, S. (2003): Lohikantojen tila Teno- ja Näätämöjoen vesistöissä vuosina 1998-2000. Poikastiheydet ja kalastus. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja 292.
Erkinaro, J., Pakarinen, T., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E., Haikonen, A. & Juntunen, K. (2003): Lohi. Teoksessa: Böhling, P. (toim.): Kalavarat 2003. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 61: 22-31.
Erkinaro, J., Pakarinen, T., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E. & Juntunen, K. (2002): Lohi. Teoksessa: Böhling, P. (toim.): Kalavarat 2002. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 56: 24-32.
Niemelä, E., Erkinaro, J., Kylmäaho, M., Julkunen, M. & Moen, K. (2001): Lohen poikastiheydet ja poikasten kasvu Näätämöjoella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia 176.
Pakarinen, T., Erkinaro, J., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E. & Juntunen, K. (2001): Lohi. Teoksessa: Böhling, P. (toim.): Kalavarat 2001. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 59: 22-30.
Erkinaro, J., Julkunen, M., Kylmäaho, M., & Niemelä, E. (2000): Lohen poikastuotantoalueet Näätämöjoessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja 209.
Erkinaro, J., Pakarinen, T., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E. & Juntunen, K. (2000): Lohi. Teoksessa: Böhling, P. (toim.): Kalavarat 2000. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 7:18-25.
Erkinaro, J., Pakarinen, T., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E. & Juntunen, K. (1999): Lohi. Teoksessa: Böhling, P. (toim.): Kalavarat 1999. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 7:19-25.
Länsman, M. (1999): Lohen etu ja oikeus – Tenojoen lohenkalastajat ja kalastuksen järjestäminen Suomessa vuonna 1998. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja. nro. 169.
Erkinaro, J., Pautamo, J., Karppinen., Kaukoranta. M., Lupandin, A., Heinimaa, P., Mäkinen, T., Popov, N. & Erkinaro, H. (1999): Lohikannan palauttaminen Tuulomajoen latvavesille. Vuosi 1998. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja 149.
Aalto, J., Niemelä, E., Julkunen, M. & Erkinaro, J. (1998): Taimenen poikastiheydet, kasvu ja vaellukset Lutto- ja Nuorttijoessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia 138.
Länsman, M. & Niemelä, E. (1998): Tenojoen ja Näätämöjoen lohi. Teoksessa: Böhling, P. (toim.): Kalavarat 1998. SVT Ympäristö 13: 20-22.
Erkinaro, J. (1998): Lohi takaisin Luttoon ja Nuorttiin – Tuulomajoen lohenpalautushanke. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro. 127: 34-37.
Länsman, M., Niemelä, E., Kylmäaho, M., Kärki, P. & Moen, K. (1998): Tuloksia Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueilla vuosina 1996-1997 tehdyistä tutkimuksista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro. 119.
Valta, I. & Niemelä, E. (1998): Taannehtivien pituuksien laskentamenetelmät. Esimerkkiaineistona Utsjoen 1-vuotiaat lohenpoikaset. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja 114.
Julkunen, M. & Niemelä, E. (toim.). (1997): Sähkökalastus Tenon lohen poikastiheyksien arvioinnissa. Menetelmän ja tulosten luotettavuuden arviointi ja kehittäminen seurantatutkimuksessa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia 135.
Mäkinen, T., Niemelä, E., länsman, M. & Saari, T. (1997). Harjuksen levinneisyys Tenojoen vesistöalueella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja 96.
Pakarinen, T., Länsman M., Romakkaniemi A., Ikonen E., Niemelä E. & Jokikokko E. (1997): Lohi. Kalavarat puntarissa. SVT.Ympäristö 11: 40-54.
Pautamo, J. (1996): Lohenkalastus Lutto- ja Nuorttijoella. Kalamiesten muisteluksia Koilliskairasta. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja (A) No. 64, 98 s.
Pautamo, J. (1996): Tuulomajoen vesistön lohi Kuolan koskista Luton latvoille. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja (A) No. 63, 45 s.
Karppinen, P., Erkinaro, J., Niemelä, E. & Moen, K. (1996): Lohen kutukäyttäytymisen seuranta Utsjoen alaosalla syksyllä 1996. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja 77.
Kylmäaho, M., Niemelä, E., Karppinen, P., Erkinaro, J. & Moen, K. (1996): Tuloksia Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueilla vuonna 1995 tehdyistä tutkimuksista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja 72.
Vuorinen, M-J. (1996): Pulmankijärven kalastus- ja kalastajahistoria. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja 71.
Aalto, J. (1996): Luttojoen vaelluskalatutkimus vuosina 1988-1991 ja 1993. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro 63.
Niemelä, E., Moen, K., Kärki, P.& Länsman, M. (1996). Tenojoen vesistöalueen kalastus- ja saalistilastot vuodesta 1972 vuoteen 1995 Suomessa ja Norjassa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro 60.
Kylmäaho, M. & Niemelä, E. (1996): Tuloksia Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueilla vuonna 1994 tehdyistä tutkimuksista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro 58.
Aalto, J. (1996): Taimenen poikastiheydet ja poikasten kasvu Nuorttijoen vesistöalueella vuonna 1993. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro 49.
Tieteelliset ennakkotarkastetut julkaisut (englanti):
Niemelä, E., Orell, P., Erkinaro, J., Dempson, J.B. Brørs, S., Svenning, M.A. & Hassinen, E. (2006). Previously spawned Atlantic salmon ascend a large subarctic river earlier than their maiden counterparts. Journal of Fish Biology, 69: 1-13.
Niemelä, E., Erkinaro, J. Julkunen, M, Hassinen, E., Länsman, M. & Brørs, S. (2006). Temporal variation in abundance, return rate and life histories of previously spawned Atlantic salmon in a large subarctic river. Journal of Fish Biology, 68: 1–19.
Niemelä, E., Erkinaro, J., Julkunen, M., & Hassinen, E. (2005). Is juvenile salmon abundance related to subsequent and preceding catches? Perspectives from a long-term monitoring programme. ICES Journal of Marine Science, 62:1617–1629.
Davidsen, J., Svenning, M.A., Orell, P., Yoccoz, N., Dempson, J.B., Niemelä, E., Klemetsen, A., Lamberg, A. & Erkinaro, J. (2005). Spatial and temporal migration of wild Atlantic salmon smolts determined from a video camera array in the sub-Arctic River Tana. Fisheries Research, 74: 210-222.
Mäki-Petäys, A., Erkinaro, J., Niemelä, E. Huusko, A. & Muotka, T. (2005): Spatial distribution of juvenile Atlantic salmon (Salmo salar) in a subarctic river: size-specific changes in a strongly seasonal environment. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, 61: 1–10.
Niemelä, E., Erkinaro, J., Dempson, J.B., Julkunen, M., Zubchenko, A., Prusov, S., Svenning, M.A., Ingvaldsen, R., Holm, M. & Hassinen, E. (2005). Temporal synchrony and variation in abundance of Atlantic salmon in two subarctic Barents Sea rivers: influence of oceanic conditions, Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, 61: 2384-2391.
Niemelä, E. (2004). Variation in the yearly and seasonal abundance of juvenile Atlantic salmon in a long-term monitoring programme. Methodology, status of stocks and reference points. Doctoral dissertation. Acta Universitatis Ouluensis. A 415. Oulu, Finland.
Karppinen, P., Erkinaro, J., Moen, K., Niemelä, E. & Økland, F. (2004): Return migration of Atlantic salmon in the River Tana: distribution, exploitation and migration pattern of radio-tagged 1SW salmon. Journal of Fish Biology, 64: 1179-1192.
Heinimaa, S. & Heinimaa, P. 2004. Effect of the female size on egg quality and fecundity of the wild Atlantic salmon in the sub-arctic River Teno. Boreal Environment Research, 9: 55-62.
Heinimaa, S. & Erkinaro, J. (2004). Characteristics of mature male parr in the northernmost Atlantic salmon populations. Journal of Fish Biology, 64: 219-226
Erkinaro, H. & Erkinaro, J. (2003): Distribution and age structure of Dinocras cephalotes Curtis (Plecoptera, Perlidae) in northern Finland. Entomologica Fennica, 14: 125-128
Heinimaa, S. (2003): Juvenile years of Atlantic salmon in the wild and in hatchery: ecophysiological differences. Doctoral dissertation. Acta Universitatis Ouluensis. A 407. Oulu, Finland.
Mäki-Petäys, A., Huusko, A., Erkinaro, J. & Muotka, T. (2002): Transferability of habitat suitability criteria of juvenile Atlantic salmon (Salmo salar). Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, 59: 218-228.
Karppinen, P., Mäkinen, T.S., Erkinaro, J., Kostin, V.V., R.V. Sadkovskij, R.V., Lupandin , A.I. & Kaukoranta, M. (2002): Migratory and route seeking behaviour of ascending Atlantic salmon in the regulated River Tuloma. Hydrobiologia, 483 (1-3): 23-30.
Erkinaro, H., Erkinaro, J., Rask, M. & Niemelä, E. (2001): Status of zoobenthos and fish populations in subarctic rivers of the northernmost Finland: possible effects of acid emissions from Russian Kola Peninsula. Water, Air and Soil Pollution, 130: 831-836.
Økland, F., Erkinaro, J., Moen, K., Niemelä, E., Fiske, P., McKinley, R.S. & Thorstad, E. (2001): Return migration of Atlantic salmon in the River Tana: phases of migratory behaviour. Journal of Fish Biology, 59: 862-874.
Niemelä, E., Julkunen M., Erkinaro J. & Mäkinen T.S. (2001): Seasonal variation in density of juvenile Atlantic salmon in shoreline habitats of a large subarctic river. Journal of Fish Biology, 59: 555-568.
Niemelä, E., Mäkinen, T.S., Moen, K., Hassinen, E., Erkinaro, J., Länsman, M. & Julkunen, M. (2000): Age, sex ratio and timing of the catch of kelts and ascending Atlantic salmon in the subarctic River Teno. Journal of Fish Biology, 56: 974-985
Niemelä, E., Julkunen, M. & Erkinaro, J. (2000): Quantitative electrofishing for salmon juvenile densities:assessment of the catchability during a long-term monitoring programme. Fisheries Research, 48: 15-22.
Mäkinen, T.S., Niemelä, E., Moen, K. & Lindström, R. (2000): Effects of gill net and rod-and-reel capture on upstream migration of Atlantic salmon (Salmo salar L.) following radio tagging. Fisheries Research, 45: 117-127.
Erkinaro, J. Økland, F., Moen, K., Niemelä, E. & Rahiala, M. (1999): Return migration of Atlantic salmon in the River Tana: the role of environmental factors. Journal of Fish Biology, 55: 506-516.
Niemelä, E., Julkunen, M. & Erkinaro, J. (1999): Juvenile salmon (Salmo salar) densities in the subarctic River Teno, northern Finland. Boreal Environment Research, 4: 125-136.
Niemelä, E., Julkunen, M. & Erkinaro, J. (1999): Revealing trends in densities of juvenile Atlantic salmon by clusterizing long-term monitored sampling sites in a large subarctic river. Fisheries Management and Ecology, 6: 207-220.
Erkinaro, J. Økland, F., Moen, K. & Niemelä, E. (1999): Return migration of Atlantic salmon in the River Tana: distribution and exploitation of radiotagged multi-sea-winter salmon. Boreal Environment Research, 4: 115-124
Jørgensen, L., Amundsen, P.-A., Gabler, H.-M., Halvorsen, M., Erkinaro, J. & Niemelä, E. (1999): Spatial distribution of Atlantic salmon parr (Salmo salar L.) and bullhead (Cottus gobio L.) in lotic and lentic habitats of a diversified watercourse in northern Fennoscandia. Fisheries Research, 41: 201-211.
Sterligova, O.P., Il’mast, N.V., Khrennikov, V.V., Niemelä, E. & Kaukoranta, M. (1999): Whitefish from Lake Mantojärvi. Journal of Ichtyology, 39: 120-124.
Englund, V., Niemelä, E., Länsman, M. & Heino, M. (1999): Variations in Atlantic salmon, Salmo salar L., smolt age in tributaries of the River Teno, Finland. Fisheries Management and Ecology 6: 83-86.
Heinimaa, S. & Erkinaro, J. (1999): Fast-flowing areas affect the feeding activity of migrating Atlantic salmon smolts in tributaries of a subarctic river. Journal of Fish Biology, 54: 688-690.
Erkinaro, J., Niemelä, E., Saari, A., Shustov, Yu. & Jørgensen, L. (1998): Timing of habitat shift by Atlantic salmon parr from fluvial to lacustrine habitat: analysis of age distribution, growth and scale characteristics. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences, 55: 2266-2273.
Heinimaa, S., Erkinaro, J. & Soivio, A. (1998): Differences in the physiological status of Atlantic salmon smolt in three tributaries of the River Teno. Aquaculture, 168: 85-94.
Erkinaro, J., Julkunen, M. & Niemelä, E. (1998): Migration of juvenile Atlantic salmon Salmo salar in small tributaries of the subarctic River Teno, northern Finland. Aquaculture, 168: 105-119.
Erkinaro, J., Shustov, Yu. & Niemelä, E. (1998): Feeding strategies of Atlantic salmon (Salmo salar L.) parr occupying lacustrine and fluvial habitats in a subarctic River Teno, northern Finland. Polskie Archiwum Hydrobiologii, 45: 259-268.
Pihlaja, O., Julkunen, M., Niemelä, E. & Erkinaro, J. (1998): Changes in the density of introduced bullhead, Cottus gobio L., and its impact on juvenile Atlantic salmon, Salmo salar, L., densities in a subarctic salmon river in northern Finland – Fisheries Management and Ecology 5: 189-199.
Lehtonen, H. & Niemelä, E. (1998): Growth and population structure of whitefish (Coregonus lavaretus (L.)) in mountain lakes of northern Finland – Archiv fur Hydrobiologie, 50: 81-95.
Erkinaro, H. & Erkinaro, J. (1998): Feeding of Atlantic salmon, Salmo salar L., parr in the subarctic River Teno and three tributaries, northernmost Finland. Ecology of Freshwater Fish, 7: 13-24.
Pihlaja, O., Niemelä, E. & Erkinaro, J. (1998): Introduction and dispersal of the bullhead, Cottus gobio L., in a subarctic salmon river in northern Finland. Fisheries Management and Ecology, 5: 139-146
Erkinaro, J. (1997): Habitat shifts of juvenile Atlantic salmon in northern rivers. Migration patterns, juvenile production and life histories. Doctoral dissertation. Acta Universitatis Ouluensis. A 293. Oulu, Finland.
Erkinaro, J., Dempson, J.B., Julkunen, M. & Niemelä, E. (1997): Importance of ontogenetic habitat shifts to juvenile output and life history of Atlantic salmon in a large subarctic river: an approach based on analysis of scale characteristics. Journal of Fish Biology, 51: 1174-1185.
Aalto, J., Julkunen, M., Erkinaro, J. & Niemelä, E. (1996): The status of juvenile brown trout (Salmo trutta L.) in different parts of the Luttojoki river system in northern Finland. Polskie Archiwum Hydrobiologii, 43: 87-101.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tenojoen tutkimusasemalla tehdyt tai aseman aineistoihin perustuvat julkaisut, tieteelliset kirjoitukset, opinnäytetyöt ja raportit
1. JULKAISUT
1.1. Artikkelit kansainvälisissä aikakausilehdissä, joissa on refereekäytäntö
Bylund, G., Valtonen, E.T. & Niemelä, E. 1980. Observations on epidermal papillomata in wild and cultured Atlantic salmon (Salmo salar) in Finland. – J. Fish Dis. 8: 525-258.
Elo, K. 1993. Gene flow and conservaton of genetic variation in anadromous Atlantic salmon (Salmo salar) – Hereditas 119: 149-159.
Elo, K., Vuorinen, J. & Niemelä, E. 1994. Genetic resources of Atlantic salmon (Salmo salar L.) in Teno and Näätämö Rivers, northernmost Europe. – Hereditas 120: 19-28.
Erkinaro, J., Shchurov, I.L., Saari, T. & Niemelä, E. 1994. Occurrence of Atlantic salmon parr in redds at spawning time. – J. Fish Biol. 43: 899-900.
Erkinaro, J. & Niemelä, E. 1995. Growth differences between the Atlantic salmon parr (Salmo salar) of nursery brooks and natal rivers in the River Teno watercourse in northern Finland. – Env. Biol. Fish. 42: 277-287.
Elo, K., Erkinaro, J., Vuorinen, J. & Niemelä, E. 1995. Hybridization between Atlantic salmon (Salmo salar) and brown trout (S. trutta) in Teno and Näätämö river systems, northernmost Europe. – Nordic J. Freshw. Res. 70: 56-61.
Erkinaro, J., Shustov, Yu. & Niemelä, E. 1995. Enhanced growth and feeding rate in Atlantic salmon parr occupying a lacustrine habitat in the River Utsjoki, northern Scandinavia. – J. Fish Biol. 47: 1096-1098.
Erkinaro, J. 1995. The age structure and distribution of Atlantic salmon parr (Salmo salar) in small tributaries and main stems of the subarctic River Teno, northern Finland. – Ecol. Freshw. Fish 4: 53-61.
Lappalainen, A., Mähönen, O., Erkinaro, J., Rask, M. & Niemelä, E. 1995. Acid deposition from the russian Kola peninsula: are sensitive fish populations in north-eastern Finnish Lapland affected? – Water, Air and Soil Pollution 85: 439-444.
Aalto, J., Julkunen, M., Erkinaro, J. & Niemelä, E. 1996. The status of juvenile brown trout (Salmo trutta L.) in different parts of the Luttojoki river system in northern Finland. – Pol. Arch. Hydrobiol. 43: 87-101.
Erkinaro, J. & Gibson, R.J. 1997. Interhabitat migration of juvenile Atlantic salmon in a Newfoundland river system, Canada. – J. Fish Biol. 51: 373-388.
Erkinaro, J. & Gibson, R.J. 1997. Movements of Atlantic salmon, Salmo salar L., parr and brook trout, Salvelinus fontinalis (Mitchill), in lakes, and their impact on single-census population estimation. – Fisheries Management and Ecology 4: 369-384.
Erkinaro, J., Dempson, J.B., Julkunen, M. & Niemelä, E. 1997. Importance of ontogenetic habitat shifts to juvenile output and life history of Atlantic salmon in a large subarctic river: an approach based on analysis of scale characteristics. – J. Fish Biol. 51: 1174-1185.
Pihlaja, O., Niemelä, E. & Erkinaro, J. 1998. Introduction and dispersal of the bullhead, Cottus gobio L., in a subarctic salmon river in northern Finland. – Fisheries Management and Ecology 5: 139-146
Erkinaro, H. & Erkinaro, J. 1998. Feeding of Atlantic salmon, Salmo salar L., parr in the subarctic River Teno and three tributaries, northernmost Finland. – Ecol. Freshw. Fish 7: 13-24.
Lehtonen, H. & Niemelä, E. 1998: Growth and population structure of whitefish (Coregonus lavaretus (L.)) in mountain lakes of northern Finland – Arch. Hydrobiol. 50: 81-95.
Pihlaja, O., Julkunen, M., Niemelä, E. & Erkinaro, J. 1998. Changes in the density of introduced bullhead, Cottus gobio L., and its impact on juvenile Atlantic salmon, Salmo salar, L., densities in a subarctic salmon river in northern Finland – Fisheries Management and Ecology 5: 189-199.
Erkinaro, J., Shustov, Yu. & Niemelä, E. 1998. Feeding strategies of Atlantic salmon (Salmo salar L.) parr occupying lacustrine and fluvial habitats in a subarctic River Teno, northern Finland. – Pol. Arch. Hydrobiol. 45: 259-268.
Erkinaro, J., Julkunen, M. & Niemelä, E. 1998. Migration of juvenile Atlantic salmon Salmo salar in small tributaries of the subarctic River Teno, northern Finland. – Aquaculture 168: 105-119.
Heinimaa, S., Erkinaro, J. & Soivio, A. 1998. Differences in the physiological status of Atlantic salmon smolt in three tributaries of the River Teno. – Aquaculture 168: 85-94.
Erkinaro, J., Niemelä, E., Saari, A., Shustov, Yu., & Jørgensen, L. 1998. Timing of habitat shift by Atlantic salmon parr from fluvial to lacustrine habitat: analysis of age distribution, growth and scale characteristics. – Can. J. Fish. Aquat. Sci. 55: 2266-2273.
Heinimaa, S. & Erkinaro, J. 1999. Fast-flowing areas affect the feeding activity of migrating Atlantic salmon smolts in tributaries of a subarctic river. – J. Fish. Biol. 54: 688-690.
Englund, V., Niemelä, E., Länsman, M. & Heino, M. 1999. Variations in Atlantic salmon, Salmo salar L., smolt age in tributaries of the River Teno, Finland. – Fisheries Management and Ecology 6: 83-86.
Sterligova, O.P., Il’mast, N.V., Khrennikov, V.V., Niemelä, E. & Kaukoranta, M. 1999. Whitefish from Lake Mantojärvi. – J. Ichtyol. 39: 120-124.
Jørgensen, L., Amundsen, P.-A., Gabler, H.-M., Halvorsen, M., Erkinaro, J. & Niemelä, E. 1999. Spatial distribution of Atlantic salmon parr (Salmo salar L.) and bullhead (Cottus gobio L.) in lotic and lentic habitats of a diversified watercourse in northern Fennoscandia. – Fish. Res. 41: 201-211.
Erkinaro, J. Økland, F., Moen, K. & Niemelä, E. 1999. Return migration of Atlantic salmon in the River Tana: distribution and exploitation of radiotagged multi-sea-winter salmon. – Boreal Env. Res. 4: 115-124
Niemelä, E., Julkunen, M. & Erkinaro, J. 1999. Revealing trends in densities of juvenile Atlantic salmon by clusterizing long-term monitored sampling sites in a large subarctic river. – Fish. Manage. Ecol. 6: 207-220.
Niemelä, E., Julkunen, M. & Erkinaro, J. 1999. Juvenile salmon (Salmo salar) densities in the subarctic River Teno, northern Finland. – Boreal Env. Res. 4: 125-136.
Erkinaro, J. Økland, F., Moen, K., Niemelä, E. & Rahiala, M. 1999. Return migration of Atlantic salmon in the River Tana: the role of environmental factors. – J. Fish Biol. 55: 506-516.
Mäkinen, T.S., Niemelä, E., Moen, K. & Lindström, R. 2000. Effects of gill net and rod-and-reel capture on upstream migration of Atlantic salmon (Salmo salar L.) following radio tagging. – Fish. Res. 45: 117-127.
Niemelä, E., Julkunen, M. & Erkinaro, J. 2000. Quantitative electrofishing for salmon juvenile densities:assessment of the catchability during a long-term monitoring programme – Fisheries Research 48: 15-22.
Niemelä, E., Mäkinen, T.S., Moen, K., Hassinen, E., Erkinaro, J., Länsman, M. & Julkunen, M. 2000. Age, sex ratio and timing of the catch of kelts and ascending Atlantic salmon in the subarctic River Teno. – Journal of Fish Biology 56: 974-985
Niemelä, E., Julkunen M., Erkinaro J. and Mäkinen T.S. 2001. Seasonal variation in density of juvenile Atlantic salmon in shoreline habitats of a large subarctic river. – Journal of Fish Biology 59: 555-568.
Økland, F., Erkinaro, J. , Moen, K., Niemelä, E., Fiske, P., McKinley, R.S. & Thorstad, E. 2001. Return migration of Atlantic salmon in the River Tana: phases of migratory behaviour. – Journal of Fish Biology 59: 862-874.
Erkinaro, H., Erkinaro, J., Rask, M. & Niemelä, E. 2001. Status of zoobenthos and fish populations in subarctic rivers of the northernmost Finland: possible effects of acid emissions from Russian Kola Peninsula – Water, Air and Soil Pollution 130: 831-836.
Gabler, H.-M., Amundsen, P.-A. & Herfindal, T. 2001. Diet segregation between introduced bullhead (Cottus gobio) andnAtlantic salmon parr (Salmo salar) in a subarctic river. Archiv für Hydrobiologie.
Karppinen, P., Mäkinen, T.S., Erkinaro, J., Kostin, V.V., R.V. Sadkovskij, R.V., Lupandin , A.I. Kaukoranta, M. 2002. Migratory and route seeking behaviour of ascending Atlantic salmon in the regulated River Tuloma. -Hydrobiologia 483 (1-3): 23-30.
Mäki-Petäys, A., Huusko, A., Erkinaro, J. & Muotka, T. 2002. Transferability of habitat suitability criteria of juvenile Atlantic salmon (Salmo salar) – Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 59: 218-228.
Erkinaro, H. & Erkinaro, J. 2003. Distribution and age structure of Dinocras cephalotes Curtis (Plecoptera, Perlidae) in northern Finland. – Entomologica Fennica 14: 125-128
Heinimaa, S. & Erkinaro, J. 2004. Characteristics of mature male parr in the northernmost Atlantic salmon populations. – Journal of Fish Biology 64: 219-226
Heinimaa, S. & Heinimaa, P. 2004. Effect of the female size on egg quality and fecundity of the wild Atlantic salmon in the sub-arctic River Teno. – Boreal Environment Research 9: 55-62.
Karppinen, P., Erkinaro, J., Moen, K., Niemelä, E. & Økland, F. 2004. Return migration of Atlantic salmon in the River Tana: distribution, exploitation and migration pattern of radio-tagged 1SW salmon. – Journal of Fish Biology 64: 1179-1192.
Potter, E.C.E., Crozier, W.W., Jan-Schön, P.-J., Nicholson, M.D., Maxwell, D.L., Prevost, E. Erkinaro, J., Gudbergsson, G., Karlsson, L., Hansen, L P, Maclean, J.C., O’Maoileidigh, N. & Prusov, S. 2004. Estimating and forecasting pre-fishery abundance of Atlantic salmon in the Northeast Atlantic for the management of mixed stock fisheries. ICES Journal of Marine Science 61: 1359-1369.
Niemelä, E., Erkinaro, J., Dempson, J.B., Julkunen, M., Zubchenko, A., Prusov, S., Svenning, M.A., Ingvaldsen, R., Holm, M. & Hassinen E. 2004. Temporal synchrony and variation in abundance of Atlantic salmon in two subarctic Barents Sea rivers: influence of oceanic conditions. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 61: 2384-2391.
Mäki-Petäys, A., Erkinaro, J., Niemelä, E. Huusko, A. & Muotka, T. 2004. Spatial distribution of juvenile Atlantic salmon (Salmo salar) in a subarctic river: size-specific changes in a strongly seasonal environment. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 61: 2329-2338.
Heinimaa, S. 2004. Seasonal changes of liver glycogen content and condition factor of wild Atlantic salmon parr
in a sub-arctic river. Ecology of Freshwater Fish 13: 323–326
Davidsen, J., Svenning, M.-A., Orell, P., Yoccoz, N., Dempson, J.B., Niemelä, E., Klemetsen, A., Lamberg, A. & Erkinaro, J. 2005. Spatial and temporal migration of wild Atlantic salmon smolts determined from a video camera array in the sub-Arctic River Tana. Fisheries Research 74: 210-222.
Niemelä E., Erkinaro, J., Julkunen, M., & Hassinen, E. 2005. Is juvenile salmon abundance related to subsequent and preceding catches? Perspectives from a long-term monitoring programme. ICES Journal of Marine Science 62: 1617-1629.
Niemelä E., Erkinaro, J., Julkunen, M., Hassinen, E., Länsman, M. & Brørs, S. 2006. Temporal variation in abundance, return rate and life histories of previously spawned Atlantic salmon in a large subarctic river. Journal of Fish Biology, 68: 1222–1240.
Niemelä, E., Orell, P., Erkinaro, J., Dempson, J.B., Brørs, S, Svenning, M. & Hassinen, E. 2006. Previously spawned Atlantic salmon ascend a large subarctic river earlier than their maiden counterparts. Journal of Fish Biology 69: 1151–1163
Orell, P. & Erkinaro, J. 2007. Snorkelling as a method for assessing spawning stock of Atlantic salmon, Salmo salar. Fisheries Management and Ecology 14: 199-208.
Seppäla, T., Chubb, J. C., Niemelä, E. & Valtonen, E. T. (2007). Introduced bullheads Cottus gobio and infection with plerocercoids of Schistocephalus cotti in the Utsjoki, an Arctic river in Finland. Journal of Fish Biology 70: 1865–1876.
Vähä, J-P., Erkinaro, J., Niemelä, E. & Primmer, C. R. (2007). Life-history and habitat features influence the within-river genetic structure of Atlantic salmon. Molecular Ecology 16: 2638-2654.
Orell, P., Erkinaro, J., Svenning, M. A., Daviden, J. G. & Niemelä, E. (2007). Synchrony in the downstream migration of smolts and upstream migration of adult Atlantic salmon in the sub-Arctic River Utsjoki. Journal of Fish Biology 71: 1735-1750
Vähä, J-P., Erkinaro, J., Niemelä, E. & Primmer, C. R. (2008). Temporally stable genetic structure and low migration in an Atlantic salmon population complex: implications for conservation and management. Evolutionary Applications 1: 137–154
1.2. Artikkelit kotimaisissa tieteellisissä sarjajulkaisuissa
Niemelä, E. & Hynninen, P.R. 1983. Utsjoen tunturivesien kalakantojen hoitosuunnitelma. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto. Monistettuja julkaisuja 8, 114 s.
Niemelä, E. & Niemelä, M. 1984. Ulkopaikkakuntalaisten virkistyskalastus Tenojoen kalastusalueella Suomen puolella vuosina 1981 ja 1982. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto. Monistettuja julkaisuja 22, 70 s.
Niemelä, E., McComas, R.L. & Niemelä, M. 1985. Salmon (Salmo salar) parr densities in the Teno River. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto. Monistettuja julkaisuja 53, 148-162.
Niemelä, E. & McComas, R.L. 1985. Preliminary seatrout (Salmo trutta L.) investigations in the Teno River. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto. Monistettuja julkaisuja 53, 163-174.
Itkonen, J. & Vaajala, M. 1985. Tenojoen vesistön tila. Vedenlaatu- ja perifytontutkimus. – Vesihallitus, monistesarja n. 319.
Niemelä, M., Niemelä, E. & Hanssen, K. 1989. Tenojoen virkistys ja ammattikalastussuunnitelma Suomessa ja Norjassa. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto. Monistettuja julkaisuja 86, 137 s.
Tuunainen, P., Vuorinen, P.J., Rask, M., Järvenpää, T. Vuorinen, M. & Niemelä, E. 1989. Happaman laskeuman vaikutus kaloihin ja rapuihin. Raportti vuodelta 1988. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto. Monistettuja julkaisuja 93, 86 s.
Tuunainen, P., Vuorinen, P.J., Rask, M., Järvenpää, T. Vuorinen, M. & Niemelä, E. 1990. Happaman laskeuman vaikutus kaloihin ja rapuihin. Raportti vuodelta 1989. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto. Kalatutkimuksia 8, 97 s.
Erkinaro, J., Niemelä, E. & Rask, M. 1992. Lapin happamoitumistutkimus – Taimenen poikastutkimukset Lutto- ja Paatsjoen vesistöalueilla. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto. Kalatutkimuksia – Fiskundersökningar 54: 14-33.
Pautamo, J. 1996. Tuulomajoen vesistön lohi Kuolan koskista Luton latvoille. – Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja (A) No. 63, 45 s.
Pautamo, J. 1996. Lohenkalastus Lutto- ja Nuorttijoella. Kalamiesten muisteluksia Koilliskairasta – Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja (A) No. 64, 98 s.
Pakarinen, T., Länsman M., Romakkaniemi A., Ikonen E., Niemelä E. & Jokikokko E. 1997. Lohi.- Kalavarat puntarissa. SVT.Ympäristö 11: 40-54.
Julkunen, M. & Niemelä, E. (toim.) 1997. Sähkökalastus Tenon lohen poikastiheyksien arvioinnissa. Menetelmän ja tulosten luotettavuuden arviointi ja kehittäminen seurantatutkimuksessa – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia – Fiskundersökningar 135.
Niemelä, E.: Johdanto. Sähkökalastus Tenon lohen poikastiheyksien arvioinnissa, s. 1-4.
Julkunen, M., Erkinaro, J., Kylmäaho, M. & Niemelä, E.: Tenojoella käytetty sähkökalastusmenetelmä, s. 5-20.
Julkunen, M., Kuusela, J. & Niemelä, E.: Lohen poikastiheyksien arviointi Tenojoen sähkökalastustuloksista, s. 21-36
Kuusela, J., Julkunen, M. & Niemelä, E.: Tenojoen sähkökalastustietojärjestelmä, s. 37-55
Länsman, M. & Niemelä, E. 1998. Tenojoen ja Näätämöjoen lohi – Lax I älvarna Tana och Näätämö. Teoksessa: Böhling, P. (toim.): Kalavarat 1998. SVT Ympäristö: 13: 20-22.
Aalto, J., Niemelä, E., Julkunen, M. & Erkinaro, J. 1998. Taimenen poikastiheydet, kasvu ja vaellukset Lutto- ja Nuorttijoessa. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia – Fiskundersökningar. 138.
Erkinaro, J., Pakarinen, T., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E. ja Juntunen, K. 1999. Lohi. Teoksessa: Böhling, P. (toim.): Kalavarat 1999. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous: 7:19-25.
Erkinaro, J., Pakarinen, T., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E. & Juntunen, K. 2000. Lohi. Teoksessa: Böhling, P. (toim.): Kalavarat 2000. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 7:18-25.
Pakarinen, T., Erkinaro, J., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E. & Juntunen, K. 2001. Lohi. Teoksessa: Böhling, P. (toim.): Kalavarat 2001. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 59: 22-30.
Niemelä, E., Erkinaro, J., Kylmäaho, M., Julkunen, M. & Moen, K. 2001. Lohen poikastiheydet ja poikasten kasvu Näätämöjoella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia – Fiskundersökningar 176.
Erkinaro, J., Pakarinen, T., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E. & Juntunen, K. 2002. Lohi. Teoksessa: P. (toim.): Kalavarat 2002. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 56: 24-32.
Erkinaro, J., Pakarinen, T., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E., Haikonen, A. & Juntunen, K. 2003. Lohi. Teoksessa: P. (toim.): Kalavarat 2003. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 61: 22-31.
Erkinaro, J. & Karppinen, P. 2004. Telemetria kalantutkimuksessa. Vesitalous 5: 33-35.
Pakarinen, T., Erkinaro, J., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E. & Juntunen, K. 2004. Lohi. Teoksessa: Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos: Kalavarat 2004. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 60: 22-34.
Pakarinen, T., Erkinaro, J., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E. & Lilja, J. 2005. Lohi [Salmon]. In: Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos: Kalavarat 2005 [Fish Resources 2005]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 61: 22-35. (In Finnish with Swedish summary).
Erkinaro, H. & Erkinaro, J. 2006. Effects of culvert restoration in distribution and abundance of juvenile Atlantic salmon in small tributaries of the River Tenojoki. In: Sivonen, S. (ed.) 2006: Ecological State of the River Tenojoki – Periphyton, Macrozoobenthos and Fish Communities. Lapland Regionald Environment Centre, Regional Environmental Publications 417: 105-119.
Erkinaro, H. & Erkinaro, J. 2006. Status of fish stocks in the River Tenojoki. In: Sivonen, S. (ed.) 2006: Ecological State of the River Tenojoki – Periphyton, Macrozoobenthos and Fish Communities. Lapland Regionald Environment Centre, Regional Environmental Publications 417: 85-103.
Erkinaro, H. & Erkinaro, J. 2006. Status of macrozoobenthos the River Tenojoki. In: Sivonen, S. (ed.) 2006: Ecological State of the River Tenojoki – Periphyton, Macrozoobenthos and Fish Communities. Lapland Regionald Environment Centre, Regional Environmental Publications 417: 52-83.
1.3. Artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä konferenssijulkaisuissa
Niemelä, E. 1980. The chars in northern Finland. – Proceedings of the first ISACF workshop on Arctic char. ISACF Information series No. 1.
McComas, R.L., Niemelä, E. ja Vuorinen, P. 1990. Acidification timing in running waters of northernmost Finland and possible effects on juvenile salmonids. Teoksessa: Kinnunen, K. & Varmola, M. (toim.): Effects of air pollutants and acidification in combination with climatic factors on forest, soils and waters in northern Fennoskandia. – NORD 20: 79-89.
Erkinaro, J., Niemelä, E., Erkinaro, H. & Rask, M. 1992. Monitoring of the possible effects of acidification on fish populations and zoobenthos of rivers and lakes in the northeastern Finnish Lapland. Teoksessa: Tikkanen, E., Varmola, M. & Katermaa, T. (toim.): The state of the Environment and Environmental Monitoring in Northern Fennoscandia and the Kola Peninsula. – Arctic Centre Publications 4: 168-171.
Erkinaro, J., Karppinen, P., Mäkinen, T., Kaukoranta, M., Popov, N. and Lupandin, A. 2000. Restoring the Atlantic salmon stock of the River Tuloma – a pilot experiment using transplanted radio-tagged adult salmon. Teoksessa: Advances in Fish Telemetry (eds. A. Moore and I.C. Russell), CEFAS, Lowestoft, 229-235.
Erkinaro, J. 2003. Atlantic salmon habitat enhancement in Finland – the Atlantic Rivers. Teoksessa: Habitat Protection and Restoration. Report of a Special Session of NASCO. Torshavn Faroe Islands, June 2002: CNL(03) 15:13-19.
Erkinaro, J. & Niemelä, E. 2007. Atlantic salmon populations, fishing and management in the subarctic River Teno system, northernmost Finland/Norway. Proceedings of a Workshop on Salmon Management Techniques. 26.11. 2003. Derry, N-Ireland UK (In press).
1.3.1. Abstraktit kansainvälisissä tieteellisissä konferenssijulkaisuissa
Erkinaro, J. & Niemelä, E. 1996. Juvenile Atlantic salmon (Salmo salar L.) production in secondary habitats in the subarctic River Teno, northernmost Scandinavia. 5th International Workshop in Salmonid Smoltification. 9.-13.12.1996. Muonio, Finland. Abstracts: 15-16.
Erkinaro, J., Niemelä, E. & Julkunen, M. 1996. Migration of juvenile Atlantic salmon in small tributaries of the subarctic River Teno, northern Finland. 5th International Workshop in Salmonid Smoltification. 9.-13.12.1996. Muonio, Finland. Abstracts: s.16.
Heinimaa, S., Erkinaro, J., Soivio, A. & Niemelä, E. 1996. Differences in the physiological status of Atlantic salmon smolts from different types of tributaries on the large subarctic River Teno, northernmost Finland. 5th International Workshop in Salmonid Smoltification. 9.-13.12.1996. Muonio, Finland. Abstracts: s.19.
Kuusela, J. 1996. SUOMU II – A new machine vision aided scale reading system. Machine Vision 1992-1996. Final Report. TEKES, Technology Programme Report 15/96: 79-80.
Erkinaro, J., Shustov, Yu. & Niemelä, E. 1997. Feeding of Atlantic salmon (Salmo salar) parr occupying a lacustrine habitat in a subarctic river system, northern Finland. Sixth International Symposium on the Ecology of the Fluvial Fishes. 8.-11.5.1997. Lodz-Zakopane, Poland. Abstracts: s.24.
Erkinaro, J. & Niemelä, E. 1997. The use of scondary habitats by juvenile Atlantic salmon (Salmo salar L.) in the subarctic River Teno, northernmost Scandinavia. Sixth International Symposium on the Ecology of the Fluvial Fishes. 8.-11.5.1997. Lodz-Zakopane, Poland. Abstracts: s.25.
Niemelä, E., Julkunen, M. & Erkinaro, J. 1997. The monitoring of young salmon density changes (1979-1995) in a very productive Atlantic salmon watercourse (The River Teno, Finland). Sixth International Symposium on the Ecology of the Fluvial Fishes. 8.-11.5.1997. Lodz-Zakopane, Poland. Abstracts: s.44.
Länsman, M. 1997. Conflict between recreational fishery, local subsistence fishery and state- Case the River Tenojoki, Finnish side. Socio-economics of recreational fishery. Workshop. Vaasa, Finland 12.-14.5. 1997. TemaNord 604: 97-103.
Erkinaro, J., Karppinen, P., Mäkinen, T., Kaukoranta, M., Popov, N. and Lupandin, A. 1999. Restoring the Atlantic salmon stock of the River Tuloma – a pilot experiment using transplanted radio-tagged adult salmon. – The Third Conference on Fish Telemetry in Europe. 20.-25.6. 1999. Norwich, UK. Book of Abstracts. p. 57.
Økland, F., Erkinaro, J., Moen, K., Niemelä, E., Fiske, P. & McKinley, R.S. 1999. Behaviour of multi-sea-winter Atlantic salmon during return migration in the River Tana, northernmost Scandinavia. – The Third Conference on Fish Telemetry in Europe. 20.-25.6. 1999. Norwich, UK. Book of Abstracts. p. 36.
Erkinaro, J. 2000. Utsettinger av anadrom laksefisk I Finland [Stocking of anadromous salmonids in Finland: an overview and an example.] In: Strand, R., Fleming, I.A. & Johnsen, B.O. (eds.): Stocking of salmonids. Workshop at Kongsvoll, 2000. NINA Fagrapport 045: 41.
Niemelä, E., Karppinen, P. & Erkinaro, J. 2002. Occurrence of escaped farmed salmon in the large subarctic River Teno, northern Finland/Norway. 6th International Atlantic Salmon Symposium, 16-18 July, 2002, Edinburgh. Abstracts, p. 22.
Niemelä, E., Erkinaro, J., Julkunen, M. & Karppinen, P. 2002. The relationship between the number of adult female salmon and the subsequent juvenile abundance in the subarctic River Teno, Northern Finland/Norway. 6th International Atlantic Salmon Symposium, 16-18 July, 2002, Edinburgh. Abstracts, p. 23.
Vähä, J.-P., Erkinaro, J., Niemelä, E. & Primmer, C. 2003. Genetic discrimination between wild and farmed Atlantic salmon (Salmo salar) in the world’s most productive Atlantic salmon river system. International Workshop on Population Genetics for Animal Conservation, September 4-6, 2003. Monte Bondone, Trento. Italy
Niemelä, E., Orell, P., Erkinaro, J., Brørs, S., Svenning, M., Dempson, J.B. & Hassinen, E. 2005. Ist the run timing inherited in Atlantic salmon? Previous spawners ascend earlier than they do on their fisrst spawning migration. Fish and Diadromy in Europe. Ecology, Management, Conservation. 29.3.-1.4. 2005. Bordeaux, France. Abstracts, p. 51.
Niemelä, E., Erkinaro, J., Brørs, S., Julkunen, M., Dempson, J.B., Svenning, M.A., Orell, P., Länsman, M. & Hassinen, E. 2005. Response of population parameters of Atlantic salmon in the subarctic Teno river to the major fishing regulations and environmental effects. Fish and Diadromy in Europe. Ecology, Management, Conservation. 29.3.-1.4. 2005. Bordeaux, France. Abstracts, p. 102.
Erkinaro, J., Niemelä, E., Vähä, J.-P., Primmer, C.R., Brørs, S, Hassinen, E., Orell, P & Länsman, M. 2005. Distribution and biological characteristics of escaped farmed salmon in a major subarctic salmon river (River Teno, Finland/Norway). Interactions between aquaculture and wild stocks of Atlantic salmon and other diadromous fish species: Science and Management, Challenges and Solutions. 18.-21.10. 2005. Bergen, Norway.
1.3.2. Abstraktit kotimaisissa konferenssijulkaisuissa
Erkinaro, J., Niemelä, E., Erkinaro, H., Pautamo, J. & Rask, M. 1993. Lapin happamoitumistutkimus – virtaavien vesien kalaston ja pohjaeläimistön tilan seuranta Luton ja Paatsjoen vesistöalueella. – III Kalantutkimuspäivät, Lahti 28.-29.10.1993. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto, ympäristötutkimusala. 3 s.
Erkinaro, J. 1996. Juvenile Atlantic salmon ( Salmo salar L.) in secondary habitats in the subarctic River Teno. Migration patterns, life history traits and juvenile production. VI Kalantutkimuspäivät. Turku 28.-29.11.1996. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 1s.
Kuusela, J. 1996. Konenäköavusteinen suomunlukulaitteisto. – Teknologian kehittämiskeskus. Konenäköohjelma, vuosiseminaari 1996: 43-44.
Erkinaro, J. 1997. Radiotelemetria kalantutkimuksessa. VII Kalantutkimuspäivät. Kajaani 26.-27.11.1997. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 2 s.
Niemelä, E., Julkunen, M., Erkinaro, J. & Länsman, M. 1997. Tenon lohen poikastiheyksien arviointi. VII Kalantutkimuspäivät. Kajaani 26.-27.11.1997. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 2 s.
Länsman, M., Niemelä, E. & Moen, K. 1997. Tenojoen lohisaaliin ja kalastajamäärien kehitys vuosina 1974-1996. VII Kalantutkimuspäivät. Kajaani 26.-27.11.1997. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 3 s.
Länsman, M., Niemelä, E. & Kärki, P. 1998. Tenojoen kalastusmatkailu. VIII Kalantutkimuspäivät. Kotka 18.-19.11. 1998. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, s. 53-56.
Erkinaro, J., Pautamo, J. & Kaukoranta, M. 1998. Tuulomajoki – uusi urheilukalastuskohde Kuolan porteilla? VIII Kalantutkimuspäivät. Kotka 18.-19.11. 1998. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, s. 60-62.
Erkinaro, J. 2003. Tenojoen lohikanta vieläkin voimissaan. Kalavesien hoidon uudet tuulet – Kalantutkimuspäivät 2003. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kala- ja riistaraportteja 291: 29-31. Abstract (In Finnish).
1.4. Tieteelliset kirjoitukset ja artikkelit aikakausilehdissä
Eloranta, A., Kovanen, J. & Niemelä, E. 1982. Kivisimpun levinneisyydestä, koosta ja sukupuolen määrityksestä. – Suomen Kalastuslehti 89: 197-200.
Erkinaro, J. & Kylmäaho, M. 1992. Lohen vaelluspoikasten pyynnissä Tenojoen vesistöalueella käytetyt rysätyypit. – Suomen Kalastuslehti 99: 28-30.
Pautamo, J. & Hirvonen, S. 1993. Lohi takaisin Luttoon ja Nuorttiin. – Urheilukalastus 2/1993.
Niemelä, E. & Erkinaro, J. 1993. Lohien telemetriaseuranta Tenojoella. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Vuosikertomus 1992: 14-15.
Norell, E. 1994. Tenon radiolohet. – Metsästys ja Kalastus 11: 8-11.
Heikkinen, R. P. S., Tirri, R. 1995. Otsonikato ja ultraviolettisäteilyn biologiset vaikutukset 1. Otsonikato ja ultraviolettisäteilyn lisääntyminen. – Luonnon Tutkija 99.3.
Heikkinen, R. P. S., Tirri, R. 1995. Otsonikato ja ultraviolettisäteilyn biologiset vaikutukset 2. Ultraviolettisäteilyn vaikutus solun hienorakenteeseen. – Luonnon Tutkija 99.3.
Heikkinen, R. P. S., Tirri, R. 1995. Otsonikato ja ultraviolettisäteilyn biologiset vaikutukset 3. Ultraviolettisäteilyn vaikutus eliöihin ja eliöyhteisöihin. – Luonnon Tutkija 99.5.
Mattsson, J. 1996. Tenon lohissa on moninaisuuden hohtoa. – Erä 2/1996: 26-30.
Koli, A. 1996. Kuningaskalan kotikontu Teno. – Suomen Luonto 11/1996: 22-25.
Erkinaro, J. 1997. Sivupurot ja järvet tärkeitä Tenojoen lohenpoikasille. – Apaja 1/1997: 12-13.
Länsman, M. 1997. Teno- ja Näätämöjoen kalastus- ja saalistilastot kesältä 1996 – Urheilukalastus 4: 86-87.
Länsman , M. 1997. Tenojoen lohenkalastuksen menneisyyttä ja tulevaisuutta. – Suomen Kalastuslehti 7:26-29
Pautamo, J. 1997. Tuulomajoen vesistön lohikannat, tuhottu, unohdettu? – Jokiluonto & Jalokalat 1: 4-5.
Erkinaro, J. 1998. Teno on suurlohien joki. – Erä 2/1998: 6-9.
Länsman, M., Niemelä E. & Moen K. 1998. Tenojoen ja Näätämöjoen tilastoidut lohisaaliit. – Urheilukalastus 4/98: 5.
Länsman M. & Moen K. 1999. Tenojoen ja Näätämöjoen lohiaalloilla. – Urheilukalastus 4/99:40-41
Länsman, M. 2000. Tenojoen lohella ”pykälä päällä”. – Suomen Kalastuslehti 1: 18-19.
Erkinaro, J., Niemelä, E. & Länsman, M. 2001. Tenojoelta ennätyksellinen lohisaalis vuonna 2000. – Suomen Kalastuslehti 4: 40-41.
Orell. P. 2004. Lohennousun ajoittuminen ja rytmiikka. – Pohjolan Perhokalastaja 3/2004: 36-39.
Orell, P. 2004. Tenojoen lohi – monimutkainen palapeli. – Pohjolan perhokalastaja 3/2004: 58-63.
Orell, P. 2005. Karkulaiset – uhka luonnonlohikannalle? – Pohjolan Perhokalastaja 1/2005: 38-43.
Orell, P. 2005. Veden alla – uusia tutkimusmenetelmiä lohikantojen seurannassa. – Apaja 2/2005: 24-25.
Orell, P. 2005. Tenojoella lohiystävällistä tiedonkeruuta. – Suomen Kalastuslehti 5: 11-13.
Orell, P. 2005. Hyvän lohikesän elementit – vuodet eivät ole veljeksiä. Pohjolan Perhokalastaja 3/2005: 28-31.
Orell, P. 2005. Tuuloma – tulevaisuuden lohijoki. – Pohjolan Perhokalastaja 4/2005: 28-32.
Orell, P. 2006. Tenojoen lohitutkimus siirtyi veden alle. – Sukeltaja 1/2006: 22-24.
Orell, P. 2006. Kalatie – portti lohen valtakuntaan. – Pohjolan Perhokalastaja 2/2006: 24-29.
Orell, P. 2006. RKTL seuraa lohien vaellusta Näätämöllä. – Urheilukalastus 3/2006: 28-28.
Orell, P. 2006. Tenon taimen – arvoituksellinen kala. – Pohjolan Perhokalastaja 3/2006: 18-25.
Orell, P. 2006. Laaja radiotelemetriatutkimus alkoi Näätämöjoella. – Pohjolan Perhokalastaja 3/2006: 66-67.
Orell, P. 2007. Tenon kausi 2006 – Tittien juhlaa. – Erä 1/2007: 12-14.
Orell, P. 2007. Isot edellä, pienet perässä. – Erä 5/2007: 10-14.
Orell, P. 2007. Rajajoet – lohen viimeiset turvapaikat. – Erä 7/2007: 8-11.
Orell, P. 2007. Videovalvontaa veden alla. – Erä 10/2007: 7-8.
Orell, P. 2008. Kaksijakoinen kausi Tenolla. Erä 5/2008, 8-10.
Orell, P. & Vähä, V. 2008. Suurlohen elämänkerta. Erä 6/2008, 52-54.
Orell, P. Suurten lohien Teno. 2008. Erä 6/2008, 55-60.
Orell, P. 2008. Talvikoiden suojelu tärkeää. Erä 6/2008, 58.
Orell, P. 2008. Norjan suurlohijoet. Erä 6/2008, 85.
Orell, P. 2008. Luttojoen vaellustaimenkanta vähissä. Suomen Kalastuslehti 6/2008, 11-13.
2. OPINNÄYTETYÖT
2.1. Väitöskirjat
Elo, K. 1996. Intra- and interspecific gene flow and phylogenetic relationships in the salmonidae as revealed by protein and DNA analyses. Joensuun yliopiston luonnontieteellisisä julkiasuja no. 37, Joensuun yliopisto, Biologian laitos.
Erkinaro, J. 1997. Habitat shifts of juvenile Atlantic salmon in northern rivers. Migration patterns, juvenile production and life histories. Acta Universitatis Ouluensis A 293. Oulun Yliopisto, Biologian laitos.
Gabler, H.-M. 2000. Feeding ecology and resource partitioning in Atlantic salmon parr (Salmo salar) and freshwater sculpins (Cottus gobio and C. poecilopus) in sub-Arctic rivers. Department of Marine and Freshwater Ecology, Norwegian College of Fishery Science, University of Tromso, Norway.
Heinimaa, S. 2003. Juvenile years of Atlantic salmon in the wild and in a hatchery: ecophysiological differences. Acta Universitatis Ouluensis A 407. Oulun Yliopisto, Biologian laitos.
Niemelä, E. 2004. Variation in the yearly and seasonal abundance of juvenile Atlantic salmon in a long-term monitoring programme. Methodology, status of stocks and reference points. Acta Universitatis Ouluensis A 415. Oulun yliopisto, Biologian laitos.
Vähä, J-P. 2007. Conservation genetics of Teno River Atlantic salmon (Salmo salar). Genetic structure in space and time, and the effects of escaped farmed salmon. Annales Universitatis Turkuensis. SER. AII, TOM. 217. Turun yliopisto, Biologian laitos.
2.2. Lisensiaattityöt
Mattsson, J. 1989. Tenon vesistö kalastomaantieteellisenä kokonaisuutena. – Lisensiaattitutkielma. Turun yliopisto, Maantieteen laitos.
Erkinaro, J. 1993. Lohenpoikasten purovaellukset Tenojoen vesistöalueella – käyttäytymisstrategiat ja elämänkiertojen valinta. – Lisensiaattitutkielma. Oulun yliopisto, Eläintieteen laitos.
2.3. Pro-gradu- ja Luk -tutkielmat
Niemelä, E. 1977. Lohen ja taimenen nuoruusvaiheiden ekologiasta. – Luk-tutkielma. Turun yliopisto, Biologian laitos.
Niemelä, P-R. 1978. Nuoren lohen ja taimenen ravinnosta ja ravintotutkimuksissa käytetyistä menetelmistä. – Luk-tutkielma. Turun yliopisto, Biologian laitos.
Niemelä, E. 1979. Nuoren lohen ja taimenen kasvusta ja populaatiorakenteesta Näätämöjoessa. – Pro gradu-tutkielma. Turun yliopisto, Biologian laitos.
Niemelä, P.-R. 1979. Nuoren lohen ja taimenen kesäaikaisesta ravintoekologiasta Näätämöjoen alueella. – Pro gradu-tutkielma. Turun yliopisto, Biologian laitos.
Kokkonen, A.-M. 1985. Eläinplanktonin lajistosta, biomassoista ja tuotannosta Utsjoen Pulmankijärvessä 1982. – Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Biologian laitos.
Elo, K. 1988. Lohen (Salmo salar) entsyymigeneettinen muuntelu Näätämöjoen ja Tenojoen vesistöissä. – Pro gradu-tutkielma. Turun yliopisto, Biologian laitos.
Supperi, E. 1989. Utsjoen sora- ja pikkukivipohjilla esiintyvä koski- ja päivänkorentofauna ja veden laadun vaikutus lajistoon. – Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto, Eläintieteen laitos.
Erkinaro, J. 1990. Lohenpoikasten ekologiasta Tenojoen vesistön pienissä sivupuroissa. – Pro gradu-tutkielma. Oulun yliopisto, Eläintieteen laitos.
Leppä, M. 1991. Kivisimpun ravinnosta, kasvusta ja saalistusaktiviteetista Utsjoessa. – Pro gradu-tutkielma. Joensuun yliopisto, Biologian laitos.
Halonen, J. 1993. Kivisimpun (Cottus gobio) iänmäärityksestä, kasvusta ja tiheydestä Etelä- ja Keski-Suomen sekä Utsjoen vesissä. – Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Biologian laitos.
Seppälä, T. 1993. Kivisimpun (Cottus gobio) ja sen sisäloisen (Schistocephalus solidus) esiintyminen, kasvu ja vuorovaikutukset Utsjoessa kesällä 1992. – Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Biologian laitos.
Kuusela, J. 1994. Tietokoneavusteinen menetelmä lohen iän- ja kasvunmääritykseen suomusta. – Pro gradu-tutkielma. Kuopion yliopisto, Fysiikan laitos.
Karppinen, P. 1997. Lohen (Salmo salar L.) liikkeet ja aktiivisuus kutuaikana. – Pro gradu-tutkielma. Oulun yliopisto, Biologian laitos.
Riise, L.S. 1997. Næringsøkologi hos laksunger, Salmo salar L. I Tanaelva. – Hovedfagsoppgave (Cand. scient.) i akvatisk biologi/ferskvannsbiologi. Institutt for Marin- og Ferskvannsbiologi, Norges fiskerihøgskole, Universitetet I Tromsø.
Herfindal, T. 1997. Næringsøkologi hjå laksungar Salmo salar L. og kvitfinna steinulke Cottus gobio L. I Utsjoki, Tanavassdraget. – Hovudfagsoppgåve (Cand. scient.) I akvatisk biologi/ferskvassbiologi. Institutt for Marin- og Ferskvannsbiologi, Norges fiskerihøgskole, Universitetet I Tromsø.
Saarinen V-M. 1997. Taimenen ( Salmo trutta L.) tiheydet, kasvu ja geneettiset eroavuudet Teno- ja Utsjoen sivujoissa kesällä 1991. – Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Biologian laitos.
Erkinaro, H. 1998. Lohenpoikasten ravinnonkäyttö Tenojoessa ja sen sivujoissa. – Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Biologian laitos.
Ala-Opas, P. 1998. Utsjoen vesistöön nousevien lohimäärien arviointi vedenalaisten videolaitteiden avulla, sekä ympäristötekijöiden vaikutukset Kevojoen lohen kutuvaelluskäyttäytymiseen.- Pro gradu –tutkielma. Helsingin yliopisto, Ekologian ja systematiikan laitos.
Hagman, C. 1999. Biologi, sjukdomar och makroparasiter hos flundra (Platichthys flesus (L.)) i Pulmakijärvi. – Pro gradu avhandling. Åbo Akademi, linjen i miljöbiologi, Institutionen för biologi.
Mäntyniemi, S. 2001. A hierarchical Bayes model for assessing salmon (Salmo salar L.) parr and smolt production. – Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, Matemaattisten tieteiden laitos.
Orell, P. 2003. Lohen (Salmo salar, L.) kutu- ja smolttivaelluksen seuranta Utsjoessa. Pro gradu –tutkielma. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos.
Davidsen, J. 2004. Temporal and spatial migration patterns of Atlantic salmon (Salmo salar L.) smolt in the sub-arctic River Tana. Hovedfagsoppgave i Ferskvannsbiologi for graden Candidatis scientiarum (Cand. scient.). Institutt for Akvatisk Biologi, Norges fiskerihøgskole, Universitetet I Tromsø.
Keskinen, A. 2004. Lohenpoikasten (Salmo salar L.) esiintyminen Teno- sekä Utsjoen syvissä ja matalissa habitaateissa. Pro gradu –tutkielma. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos.
Palerud, H.H. & Reisz, S.-K. 2005: Environmental factors influencing the Atlantic salmon (Salmo salar L.) smolt migration in Utsjoki, a sub-Arctic river. M.Sc thesis. Department of Ecology and Natural Resources Management. Norwegian University of Life Sciences.
Opdahl, J. 2005. Oppvandring og beskatning av Atlantisk laks (Salmo salar L.) i Utsjoki, en sideelv til den sub-Arktiske Tanaelva. M. Sc. thesis. Universitetet for miljö- og biovetenskap, Institutt for naturforvaltning.
Huusko, E. 2006. Estimating juvenile salmon densities from removal sampling and habitat data using a Bayesian hierarchical model. M. Sc. Thesis. Department of Mathematical Sciences, University of Oulu.
Männistö, K. (2008). Virtavesikalatutkimusten tuloksien visualisointi karttapohjalla – tutkimuskohteena Tenon lohi. Pro gradu –tutkielma. Joensuun yliopisto, Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta.
2.5. Muut opinnäytetyöt
Vaajala, M. 1985. Tenojoen veden laadun vaikutuksista lohen nousuun. – Opinnäytetyö. Valtion kalatalousoppilaitos, Parainen.
Hupli, H. 1985. Perhon koukkukoon vaikutus lohenpoikasten ja muiden kalalajien kalastettavuuteen Tenojoen vesistöalueella. – Opinnäytetyö. Valtion kalatalousoppilaitos, Parainen.
Kylmäaho, M. 1990. Selvitys Kidis-, Rassi- ja Tsieskuljokien veden laadusta ja kalajajistosta. – Opinnäytetyö. Valtion kalatalousoppilaitos, Parainen.
Hakala, E. 1990. Lohen (Salmo salar) vaelluspoikasseuranta Yläpulmankijoella. – Opinnäytetyö. Valtion kalatalousoppilaitos, Parainen.
Puttonen, H. 1990. Lohen (Salmo salar) poikasten populaatio- ja käyttäytymistutkimus Tenossa pintasukellusmenetelmällä. – Opinnäytetyö. Valtion kalatalousoppilaitos, Parainen.
Pautamo, J. 1992. Luton vaelluskalakannat ennen ja nyt. – Opinnäytetyö. Evon metsäoppilaitos.
Reinikainen, M. 1993. Sähkökalastustuloksia Kalddasjoelta kesältä 1992. – Opinnäytetyö. Valtion kalatalousoppilaitos, Parainen.
Paksuniemi, S. 1993. Kalddasjoen smolttivaellus 1992. – Opinnäytetyö. Valtion kalatalousoppilaitos, Parainen.
Saari, T. 1994. Atlantin lohen (Salmo salar) kutukuopan mikrohabitaatti. – Opinnäytetyö. Valtion kalatalousoppilaitos, Parainen.
Pennanen, J. 1994. Mateen (Lota lota) ravinnosta ja kasvusta Tenojoessa ja Utsjoessa. – Opinnäytetyö, Valtion kalatalousoppilaitos, Parainen.
Rautanen, J. 1995. Radiotelemetrian käyttö kalantutkimuksessa.- Opinnäytetyö, Valtion kalatalousoppilaitos, Parainen.
Nordman, S. 1995. Lohien kutukäyttäytyminen ja liikkuminen Utsjoen alaosan kutualueilla – Opinnäytetyö, Valtion kalatalousoppilaitos, Parainen.
Lahdenperä, T. 1995. Lohen (Salmo salar L.) suomun näytteenottopaikan valinta. – Opinnäytetyö, Valtion kalatalousoppilaitos, Parainen.
Veijola, E. 1995. Lohiloinen ja Tenon lohi. – Mti-opinnäytetyö, Rovaniemen metsäoppilaitos.
Salin, T. 2003. Kalastusmatkailu Tenojoella 2002. Opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, Environmental Management.
Nerg, S. 2006. Tsarsejoen lohenpoikasten tiheys ja kasvu. Opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu, Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma.
Koskinen, A. 2007. Kivisimpun leviäminen ja levinneisyys Utsjoessa. Opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu, Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma.
Pöyhönen, T. 2007. Nousulohen pintasukelluslaskentamenetelmä Tenojoen vesistössä. Opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu, Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma.
3. RAPORTIT, SELVITYKSET, MONISTEET ym.
Mattsson, J. 1982. Kalastusalueluettelo. – Työraportti.
Mattsson, J. 1982. Pulmankijärven kalastus. – Työraportti.
Mattsson, J. 1982. Ala-Tenon kalastus. – Työraportti.
Mattsson, J. 1982. Saamelaiset neljässä valtakunnassa. – Työraportti.
Mattsson, J. 1983. Ylä-Tenon kalastus. – Työraportti.
Mattsson, J. 1983. Utsjokilaakson kalastus. – Työraportti.
Mattsson, J. 1983. Tenon nuotta-apajat välillä Angeli – Levajokisuu. – Työraportti.
Niemelä, E. 1983. Toimenpidepyyntö eräiden kalaväylien kunnossapidosta Tenojoen vesistöalueella. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto.
Mattsson, J. 1984. Inarijoen kalastus. – Työraportti.
Mattsson, J. 1984. Tenon lähialueiden kalastus. – Työraportti.
Mattsson, J. 1984. Näkökohtia Tenon rantakaavaan. – Työraportti.
Mattsson, J. 1985. Joki lohikantojen elinympäristönä Tenon vesistössä. – Työraportti.
Mattsson, J. 1988. Luton lohet ja Äänisen lohijokia Karjalan ASNT:n alueella. – Työraportti.
Niemelä, E. & Niemelä, M. 1985. Atlantin lohen nousurajat Suomen puoleisella vesistöalueella. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto.
Niemelä, E., Niemelä, M. & McComas, R.L. 1985. Long term catch statistics for Atlantic salmon from the Teno and Näätämö rivers. – ICES, Working group of North Atlantic salmon, Working paper 85.
Niemelä, E. 1986. Pulmankijärven kalastus ja kalakannat. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto.
Niemelä, E. & Niemelä, M. 1986. Tenojoen v. 1979 tarkistetun kalastussopimuksen jälkeen kalastuksessa ja kalakannoissa tapahtuneet muutokset Tenojoessa ja lohen vaellusalueella. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto.
Mattsson, J. 1986. Tenon Suomenpuoleiset pienet sivujoet lohivesinä. – Työraportti.
Moen, K., Niemelä, M. & Niemelä, E. 1986. Fangst av laks i Tanavassdraget 1985. – Fylkesmannen i Finmark. Rapport nr. 18.
Elo, K. 1987. Lohen ja taimenen perinnöllinen muuntelu Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöissä. – Työraportti 1. Vuoden 1986 näytealueiden kuvaus ja näytteiden keräys.
Niemelä, E. & Kärki, P. 1987. Tenon vesistön rajajokiosuuksien vesipinta-alat ja rannanpituudet Suomen puolella. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto.
Niemelä, E. & Vilhunen, J. 1987. Utsjoen tunturivesien kalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelma. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto.
– liite 1: Utsjoen kunnan tunturivesien luokittelu vesistöalueittain
– liite 2: Kalanpoikasistutkset Utsjoen kunnan tutnturijärviin 1954-86
– liite 3: Utsjoen tunturijärvikohtaiset koekalastustulokset
Elo, K. 1988. Lohen ja taimenen perinnöllinen muuntelu Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöissä. – Työraportti 2. Vuoden 1987 näytealueiden kuvaus ja näytteiden keräys.
Anon. 1988. Tenojokiraportti 5. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto.
– saalis- ja kalastustilastot 1974-88
– sähkökoekalastukset, pysyvät näytealueet 1979-88
– sähkökoekalastukset sivujoissa 1988
– Yläpulmankijoen rysäpyynti 1988
Mattsson, J. 1988. Luton lohet. – Työraportti.
Alapuranen, J. 1988. Esityksiä kalataloudellisiksi toimenpiteiksi Pulmakijoen vesistössä Nuorgamin kalastuskunnan vesialueella. – Lapin Kalastuspiiri, Rovaniemi.
Niemelä, M. & Niemelä, E. 1990. Laks till alle – alle till lags. Fylkesmannen i Finnmark. Miljövernavdelingen. – Rapport nr. 35
Järvinen, A., Rask, M., Niemelä, E., Raitaniemi, J. & Turunen, T. 1990. Yhdennetyn ympäristöseurannan järvien kalastotutkimukset 1988-1990. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, moniste.
Anon. Tenojoen moninaiskäyttösuunnitelma. Ympäristö ministeriö, Ympäristäministeriön ympäristönsuojeluosaston selvitys 83/1990. Suunnitelmaan laadittu osa; Tenojoki kalan elinympäristönä ja virkistyskalastus.
Niemelä, E. & Kärki, P. 1991. Tenojoen vesistöalueen järvet ja joet. Luettelo ja kartasto. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tenojoen tutkimusasema.
Niemelä, E. & Kärki, P. 1991. Uutuanjoen vesistöalueen järvet ja joet. Luettelo ja kartasto. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tenojoen tutkimusasema.
Niemelä, E. & Kärki, P. 1991. Tuulomajoen latvavesistöalueen järvet ja joet. Luettelo ja kartasto. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tenojoen tutkimusasema.
Niemelä, E. & Kärki, P. 1991. Näätämöjoen vesistöalueen järvet ja joet. Luettelo ja kartasto. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tenojoen tutkimusasema.
Pulliainen, M.-L. 1991. Entisaikojen kalastus Nuorttijoella. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tenojoen tutkimusasema.
Anon. 1991. Koekalastustuloksia. Pysyvät näytealueet, Teno, Utsjoki, Inarijoki v. 1989-90. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tenojoen tutkimusasema.
Anon. 1991. Koekalastustuloksia Tenojoen vesistön sivujoista. Rysäpyynti, sähkökoekalastukset 1989-90. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tenojoen tutkimusasema.
Anon. 1991. Koekalastustuloksia Luttojoen vesistöalue, Vaskojoen vesistöalue. Rysäpyynti, sähkökoekalastukset 1988-90. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tenojoen tutkimusasema.
Niemelä, E., Erkinaro, J. & Kylmäaho, M. 1992. Koekalastustuloksia vuodelta 1991. – Tenojoen tutkimusasema, moniste.
Anon. 1992. Laksens vandring i Tanavassdraget. Pilotprosjekt 1992 ved radiomerkning av laks. Arbeidsnotat som foreløpig informasjon til samarbeidende personer og lokale institusjoner. – Fylkesmannen i Finnmark, juni 1992.
Anon. 1992. Laksens vandring i Tanavassdraget. Pilotprosjekt 1992 ved radiomerkning av laks. Informasjon til samarbeidende personer og lokale institusjoner. Arbeidsnotat med foreløpig resultater. – Fylkesmannen i Finnmark, juli 1992.
Anon. 1992. Tenojoen venerekisteri. – Tenojoen tutkimusasema, moniste.
Kylmäaho, M., Erkinaro, J. & Niemelä, E. 1993. Koekalastustuloksia vuodelta 1992. – Tenojoen tutkimusasema, moniste.
Niemelä, E., Länsman, M., Kärki, P., Länsman, T. & Moen, K. 1993. Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueiden kalansaalis- ja kalastustilastot vuoteen 1992. – Tenojoen tutkimusasema, moniste.
Niemelä, E., Länsman, M., Kärki, P., Länsman, T. & Moen, K. 1993. Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueiden kalansaalis- ja kalastustilastot vuoteen 1992. (kaikki tilastot – rajoitettu jakelu) – Tenojoen tutkimusasema, moniste.
Kilpelä, S.-S. & Kuusela, J. 1993. Suomu -ohjelman käyttöohje. Tietokoneavusteinen suomuanalyysi. – Tenojoen tutkimusasema, moniste.
Anon. 1993. Ulkopaikkakuntalaisten kiinteistönomistus Utsjoen kunnassa ja Inarijokivarressa Inarin kunnassa vuosina 1987 ja 1993. – Tenojoen tutkimusasema, moniste.
Anon. 1993. Tenojoen venerekisteri. – Tenojoen tutkimusasema, moniste.
Økland, F., Heggberget, T.G., Niemelä, E., Erkinaro, J. & Moen, K. 1993. Laksens vandring i Tanavassdraget. Foreløpige resultater fra pilotprosjekt 1992 om radiotelemetri på voksen laks. – Fylkesmannen i Finnmark, Miljøvernavdelningen. Rapport nr 1-1993.
Niemelä, E. & Erkinaro, J. 1993. Tutkimukset Tuuloman vesistön Suomen puoleisilla vesistönosilla 1988-1993. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tenojoen tutkimusasema.
Anon. 1994. Tenojoen venerekisteri 1994. – Tenojoen tutkimusasema, moniste.
Pautamo, J. 1994. Tuulomajoen vesistön lohenkalastuksen historia; erityispiirteitä suomalaisten kalastuksesta. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tenojoen tutkimusasema, työraportti.
Länsman, M. & Niemelä, E. 1995. Ulkopaikkakuntalaisten virkistyskalastus Kalddas-, Boratbocka- ja Vetsijoessa 1984 – 1994. -Kala- ja riistaraportteja nro 25.
Kylmäaho, M. & Niemelä, E. 1995. Tuloksia Tenojoen, Näätämöjoen ja Tuulomajoen vesistöalueella vuonna 1993 tehdyistä tutkimuksista. – Kala- ja riistaraportteja nro 26.
Aalto, J., Julkunen, M., Erkinaro, J. ja Niemelä, E. 1995. Taimenen poikastiheydet ja poikasten kasvu Luttojoen vesistöalueella. 1988-1993. -Kala- ja riistaraportteja nro 41.
Anon. 1995. Tenojoen venerekisteri. – Tenojoen tutkimusasema, moniste.
Mattsson, J. 1995. The River Laksh of the Tana water system in northernmost Norway. A working report. River Tenojoki Fisheries Research Station (Finnish Game and Fisheries Research Institute) & ‘Dep. of Environmental Protection (‘The Provincial Board of Finnmark County, Norway’)’. Åbo 1995.
Gabler, H-M., Niemelä, E. & Amundsen, P.A. 1995. Hvitfinnet steinulke – en trussel mot Tanalaksen?. – Seminaariesitelmä, NINA, Trondheim.
Ieshko, E.P. & Shulman, B.S. 1996. Parasites Atlantic salmon (Salmo salar) Teno river system. s. 50-51. Teoksessa: Larsen. T. (toim.): Report from seminar on fish diseases and organisation of the fish health service in the Finnish, Norwegian and Russian parts of the Barents region. – Høgskolen i Finnmark, HiF Rapport 1996: 12.
Aalto, J. 1996. Taimenen poikastiheydet ja poikasten kasvu Nuorttijoen vesistöalueella vuonna 1993. -Kala- ja riistaraportteja nro 49.
Kylmäaho, M. & Niemelä, E. 1996. Tuloksia Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueilla vuonna 1994 tehdyistä tutkimuksista. -Kala- ja riistaraportteja nro 58.
Niemelä, E., Moen, K., Kärki, P.& Länsman, M. 1996. Tenojoen vesistöalueen kalastus- ja saalistilastot vuodesta 1972 vuoteen 1995 Suomessa ja Norjassa. – Kala- ja riistaraportteja nro 60.
Aalto, J. 1996. Luttojoen vaelluskalatutkimus vuosina 1988-1991 ja 1993. – Kala- ja riistaraportteja nro 63.
Vuorinen, M.-L. 1996. Pulmankijärven kalastus- ja kalastajahistoria. – Kala- ja riistaraportteja nro 71.
Kylmäaho, M., Niemelä, E., Karppinen, P., Erkinaro, J. & Moen, K. 1996. Tuloksia Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueilla vuonna 1995 tehdyistä tutkimuksista. -Kala- ja riistaraportteja nro 72.
Jørgensen, L., Gabler, H.M. & Amundsen, P.-A. 1996. Hvitfinnet steinulke og laksunger i Utsjoki, Tanavassdraget. – Norges Fiskerihøgskole, Universitetet i Tromsø.
Karppinen, P., Erkinaro, J., Niemelä, E. & Moen, K. 1996. Lohen kutukäyttäytymisen seuranta Utsjoen alaosalla syksyllä 1996. – Kala- ja riistaraportteja nro. 77.
Erkinaro, J. 1996. Movements of juvenile salmon and brook trout in a Newfoundland river; ecological viewpoints and implications for management. – Nortwest Atlantic Fisheries Centre, 1996 Seminar Series, White Hills, St. John’s, Newfoundland. Esitelmäabstrakti, 1s.
Jørgensen, L. & Amundsen, P.-A. 1997. Laks, hvitfinnet steinulke og andre østfisk i Utsjoki, Tanavassdraget. Romlig fordeling, habitatvalg og vekst i elv og innsjø. Prosjektrapport. – Norges Fiskerihøgskole, Universitetet i Tromsø.
Mattsson, J. 1997. The River Iesh of the Tana water system in northernmost Norway. A working report.
Mäkinen, T., Niemelä, E., Länsman, M, & Saari, T.1997. Harjuksen levinneisyys Tenojoen vesistöalueella. Kala- ja riistaraportteja nro. 96.
Länsman, M. 1997. National report for Finland – the 1996 salmon fishery. – ICES Working group on North Atlantic salmon, Working Document no. 26.
Lindem, T., Balk, H. & Nielsen, R. 1997. An assessment of possible sites for an acoustic salmon counter in Tana river. Department of Physics, Univeristy of Oslo, Norway.
Valta, I. & Niemelä, E. 1998. Taannehtivien pituuksien laskentamenetelmät. – Kala- ja riistaraportteja nro. 114.
Erkinaro, J. 1998: National report for Finland – salmon fishing season in 1997. – ICES Working group on North Atlantic salmon, Working Document no. 4.
Länsman, M., Niemelä, E., Kylmäaho, M., Kärki, P. & Moen, K. 1998. Tuloksia Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueilla vuosina 1996-1997 tehdyistä tutkimuksista. – Kala- ja riistaraportteja nro. 119.
Erkinaro, J. 1998. Lohi takaisin Luttoon ja Nuorttiin – Tuulomajoen lohenpalautushanke. – Kala- ja riistaraportteja nro. 127: 34-37.
Jørgensen, L., Gabler, H.-M., Amundsen, P.-A., Herfindal, T. & Riise, L.S. 1998. Hvitfinnet steinulke – en trussel for laksen i Tanavassdraget? – Fylkesmannen i Finnmark, Miljøvernavdelingen. Rapport nr. 3 – 1998.
Potter, E.C.E., Hansen, L.P., Gudbergson, G., Crozier, W.C., Erkinaro, J., Insulander, C., MacLean, J., O’Maoileidigh, N. & Prusov, S. 1998. A method for estimating preliminarly conservation limits for salmon stocks in the NASCO-NEAC area. ICES C.M. 1998/ T:17, 9 pp + III.
Anon. 1998: Hydroacoustic monitoring of the upmigration of Atlantic salmon in the Tana River. Report from field work summer 1998. 24 s.
Erkinaro, J. & Länsman, M. 1999. National report for Finland – salmon fishing season in 1998. – ICES Working group on North Atlantic salmon, Working Document no. 10.
Erkinaro, J., Kaukoranta, M., Popov, N., Lupandin, A., Pautamo, J., Karppinen, P., Heinimaa, P., Mäkinen, T. & Erkinaro, H. 1999. Salmon stock restoration project in the River Tuloma. – ICES Working group on North Atlantic salmon, Working Document no. 11.
Erkinaro, J., Pautamo, J., Karppinen, P., Kaukoranta, M., Lupandin, V., Heinimaa, P., Mäkinen, T., Popov, N. & Erkinaro, H. 1999. Lohikannan palauttaminen Tuulomajoen latvavesille. Vuosi 1998. – Kala- ja riistaraportteja. nro. 149.
Erkinaro, J., Karppinen, P., Mattsson, J., Kaukoranta, M., Pautamo, J., Heinimaa, P., Erkinaro, H., Mäkinen, T., O’Farrell, M., Lupandin, A., Popov, N., Ahonen, E. & Saari, T. 1999. Lohikannan palauttaminen Tuulomajoen latvavesille. Väliraportti 1999. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Länsman, M. 1999. Lohen etu ja oikeus – Tenojoen lohenkalastajat ja kalastuksen järjestäminen Suomessa vuonna 1998. – Kala- ja riistaraportteja. nro. 169.
Erkinaro, J., Länsman, M., Julkunen, M. & Niemelä, E. 2000. National report for Finland – salmon fishing season in 1999. – ICES Working group on North Atlantic salmon, Working Document no. 10.
Erkinaro, J. 2000. Finland: national report on monitoring of the Atlantic salmon stocks and datasets available. EU SALMODEL Concerted Action 1/2000.
Erkinaro, J. 2000. Adult salmon counts in the NEAC area. EU SALMODEL Concerted Action Sub-Group 2.
Erkinaro, J., Karppinen, P., Mattsson, J., Kaukoranta, M., Pautamo, J., Heinimaa, P., Erkinaro, H., Mäkinen, T., O’Farrell, M., Lupandin, A., Popov, N., Ahonen, E. & Saari, T. 2000. Lohikannan palauttaminen Tuulomajoen latvavesille. Loppuraportti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Erkinaro, J., Karppinen, P. , Mäkinen, T. , Kaukoranta, M. , Mikheev, V. , Saari, T. , Erkinaro, H. 2000. Migratory studies on adult Atlantic salmon and smolts in the Tuloma river in 1999. – TACIS Tuloma River Project 2000. Working report. ENVRUS 9703.
Erkinaro, J., Julkunen, M., Kylmäaho, M., Niemelä, E. 2000. Lohen poikastuotantoalueet Näätämöjoessa. – Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro. 209, 11 s + II.
Erkinaro, J., Mattsson, J., Erkinaro, H., Dolotov, S., Pautamo, J., Alekseyev, M., Popov, N., Samokhailov, I., Saari, T. & Kaukoranta, M. 2001. The River Tuloma salmon habitat inventory. – TACIS Tuloma River Project. Halsinki Consulting Group Consortium. ENVRUS 9703.
Erkinaro, H., Erkinaro, J., Pautamo, J., Mattsson, J., Dolotov, S., Alekseyev, M., Popov, N., Samokhailov, I., Saari, T. & Kaukoranta, M. 2001. Status of fluvial fish stocks in the River Tuloma system. – TACIS Tuloma River Project. Helsinki Consulting Group Consortium. ENVRUS 9703.
Erkinaro, J., Länsman, M., Julkunen, M. & Niemelä, E. 2001. National report for Finland – salmon fishing season in 2000. – ICES Working group on North Atlantic salmon, Working Document no. 1.
Erkinaro, J., Niemelä, E. & Länsman, M. 2001. Tenojoelta ennätyksellinen lohisaalis vuonna 2000. Suomen Kalastuslehti 4: 40-41
Erkinaro, J., Länsman, M., Julkunen, M. & Niemelä, E. 2002. National report for Finland – salmon fishing season in 2001. – ICES Working group on North Atlantic salmon, Working Document no. 13.
Erkinaro, J., Länsman, M., Julkunen, M. & Niemelä, E. 2003. National report for Finland – salmon fishing season in 2002. – ICES Working group on North Atlantic salmon, Working Document no. 25.
Ó Maoiléidigh, N., Legault, C., Amiro, P., Erkinaro, J. & Chaput, G. 2003. Long and short term recovery trajectories from stock rebuilding programmes for North Atlantic salmon stocks. ICES CM 2003/U:09
Niemelä, E., Länsman, M., Erkinaro, J., Kylmäaho, M. & Brors, S. 2003. Lohikantojen tila Teno- ja Näätämöjoen vesistöissä vuosina 1998-2000. Poikastiheydet ja kalastus. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kala- ja riistaraportteja 292.
Erkinaro, J., Länsman, M., Kylmäaho, M., Kuusela, J. & Niemelä, E. 2004. National report for Finland – salmon fishing season in 2003. – ICES Working group on North Atlantic salmon, Working Document no. 13.
Amiro, P., Trial, J., Whoriskey, F., Chaput, G., Caron, F., Reddin, D., Erkinaro, J., MacLean, J. 2004. Review of temporal trends of repeat spawning incidence and biological changes among Atlantic salmon of North America and Europe. – ICES Working group on North Atlantic salmon, Working Document no. 40.
Länsman M., Stolt E. & Seppänen M. 2005. Näätämöjoen lohenkalastus ja retkeilypalvelut. – Riista – ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kala- ja riistaraportteja nro 341. 48 s.
Erkinaro, J., Länsman, M., Kylmäaho, M., Kuusela, J. & Niemelä, E. 2005. National report for Finland – salmon fishing season in 2004. – ICES Working group on North Atlantic salmon, Working Document no. 20
Erkinaro, J., Niemelä, E., Dempson, J.B., Julkunen, M., Zubchenko, A., Prusov, S., Svenning, M.A., Ingvaldsen, R., Holm, M. & Hassinen E. 2005. Temporal synchrony in abundance and marine growth of Atlantic salmon in three Barents Sea rivers. – ICES Working group on North Atlantic salmon, Working Document no. 39.
Erkinaro, J., Kylmäaho, M., Niemelä, E., Länsman, M. & Kuusela, J. 2006. National report for Finland – salmon fishing season in 2005. ICES Working group on North Atlantic salmon, Working Document no. 20.
Orell, P., Länsman, M., Kylmäaho, M., Niemelä, E., Erkinaro, J., Brørs, S., Karppinen, P. & Mäki-Petäys, A. 2007. Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seurantatutkimukset vuosina 2001-2005. Kala- ja riistaraportteja nro. 402. 38 s.
Erkinaro, J., Kylmäaho, M., Niemelä, E., Länsman, M., Orell, P. & Kuusela, J. 2007. National report for Finland – salmon fishing season in 2006. ICES Working group on North Atlantic salmon, Working Document no. 27.
Tenon vesistöön liittyviä julkaisuja Kevon tutkimuslaitoksen listauksesta
Silvola, T. 1955: Kevojoen kanjonin linnusto etupäässä kesällä 1955 suoritettujen kvantitatiivisten tutkimusten valossa. – M. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 54 + 7 pp.
Laine, U. 1956: Kevojoen kanjonin floristiset ja geobotaaniset erikoispiirteet. – M. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku, Finland. 159 + 52 pp.
Aaltonen, J. 1957: Kevon laakson harjumuodostumat. – M. Sc. thesis, Department of Geography, University of Turku. 34 + 3 + 6 pp.
Jussila, R. 1957: Kevojoen alueen suurperhosfauna. – M. Sc. Thesis, Department of Biology, University of Turku. 78 + 15 pp.
Kaitanen, V. 1957: Kevojoen laakso. – M. Sc. thesis, Department of Geography, University of Turku. 54 + 20 + 9 pp.
Silvola, T. 1959 Kevojokilaakson kulttuuripiirteet. – Laudatur thesis, Department of Geography, University of Turku. 38 + 36 + 3 pp.
Nyman, A. 1960: Utsjoen pitäjän Mantojärven vesikasvillisuudesta. – M. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 102 + 2 pp.
Rutanen, I. 1960: Kovakuoriaisten esiintymisestä Kevojokilaakson rantabiotoopeilla. – M. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 82 pp. + 45 maps
Launne, L. 1961: Eräiden tunturikasvien esiintymisestä Kevojärven rannalla. – B. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 22 + 9 pp.
Liukkonen, A. 1961: Kasvun riippuvaisuus ilmastollisista tekijöistä Utsjoen Kotkapahdalla keväällä 1961. – B. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 25 pp. + app.
Viskari, R. 1961: Lapin purojen sinivihreistä levistä. – B. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 26 + 1 pp.
Siltanen, P. 1962: Kevojärven vesikasvillisuus. – B. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 105 + 2 pp.
Joki, J. 1962: Tunturi-Lapin järvi- ja rantalinnustosta. – B. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 43 pp.
Syrilä, S. 1962: Mannerjäätikön perääntyminen ja sulamisvesien kulutusmuodot Fiellugeädgejoen laaksossa. – B. Sc. thesis, Department of Geography, University of Turku. 19 + 7 + 4 pp.
Mansikkaniemi, H. 1963: Utsjoen Pulmankilaakson glasiaaliset ja postglasiaaliset muodostumat sekä erityisesti Kaldaushjoen suisto. Tenovuonon sivulaakson kehityksen geomorfologiset pääpiirteet jääkaudesta lähtien. – M. Sc. thesis, Department of Geography, University of Turku. 58 + 17 + 15 pp.
Vinnamo, S. 1963: Kevonsuun kentän kasvistosta ja kasvillisuudesta. – B. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 34 + 2 pp.
Jussila, R. 1963: The macrolepidoptera of the Kevojoki area (InL) in Finnish Lapland. – Annales Entomologici Fennici 29(4): 218-230.
Jussila, R. 1964: Kevojoen alueen ikneumonidifauna. – Lic. Thesis, Department of Biology, University of Turku. 198 pp.
Seppälä, M. 1964: Tuulieroosiosta Luomushjärvien alueella Utsjoella. – B. Sc. thesis, Department of Geography, University of Turku. 29 + 10 + 7 pp.
Bagge, P. 1964: A freshwater amphipod Gammarus lacustris Sars in Utsjoki, Finnish Lapland. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 1: 292-294.
Jussila, R. 1964: Occurrence of Macrolepidoptera in the biotopes of the Kevojoki area in Inari Lapland (Finland). – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 1: 269-278.
Mansikkaniemi, H. 1964: Main features of the glacial and postglacial development of Pulmanki valley in northernmost Finland. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 1: 322-337.
Nyman, A. 1964: Aquatic vegetation of Lake Mantojärvi in Inari Lapland, Finland. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 1: 60-68.
Petäjä, A. 1964: Depth charts of some lakes in Utsjoki, Finnish Lapland. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 1: 346-349.
Siltanen, P. 1964: The aquatic flora and vegetation of Lake Kevojärvi. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 1: 41-59.
Silvola, T. 1964: On the land molluscs of the Kevojoki river valley in Finnish Lapland. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 1: 250-268.
Syrilä, S. 1964: Retreat of the continental ice and fluvioglacial erosion features on the Tuolbanjaugoaivi fjeld in northernmost Finland. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 1: 338-345.
Jussila, R. 1965: The Ichneumonidae of the Kevojoki area in Inari Lapland (Finland). – Doc. thesis. Reports from the Kevo Subarctic Research Station 2: 1-186.
Laine, U. 1965: Alustavia tuloksia Kevojoen pahtojen kasvistollisesta kartoitustyöstä. – Lapin tutkimusseura, Vuosikirja 6: 1-16.
Mansikkaniemi, H. 1966: Pulmanki-Tenolaakson postglasiaalinen kehitys. Dynaamis-geomorfologinen aluetarkastelu. – Lic. thesis, Department of Geography, University of Turku. 91 + 18 + 18 pp.
Bagge, P. 1966: Ekologis-faunistisia tutkimuksia Suomen Lapin subarktisissa vesissä. – M. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 142 pp.
Lassila, M. 1966: Mänty (P. silvestris L.) Utsjoki-Kevojokilaaksossa. Väri- ja väärävärikuvatulkinta. – Laudatur thesis, Department of Biology, University of Turku. 42 pp. + 10 app.
Silvola, T. 1966: Quantitative observations on the avifauna of the Kevojoki river valley. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 3: 261-273.
Silvola, T. 1967: Kevojokilaakson metsien linnustosta vv. 1955-1964. – Lic. thesis, Department of Biology, University of Turku. 126 pp.
Siltanen, P. 1967: Inarin Lapin vesikasvien ekologiasta. – M. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 229 pp. + app.
Mansikkaniemi, H. 1967: Geomorphological analysis of Pulmanki-Tana valley in Lapland. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 4: 7-31.
Bagge, P. 1968: Ecological studies on the fauna of subarctic waters in Finnish Lapland. – Lic. thesis. Reports from the Kevo Subarctic Research Station 4: 32-83.
Laine, U. 1970: Kevojoen kurulaakson kasviston rakenteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä I + II. – Lic. thesis, Department of Biology, University of Turku, Finland. 201 + 258 pp.
Mansikkaniemi, H. 1970: The sinuosity of rivers in northern Finland. – Doc. thesis, Reports from the Kevo Subarctic Research Station 7: 16-31.
Syrilä, S. 1970: Mannerjäätikön sulaminen Akujoen-Fiellujoen laaksossa Utsjoella. – M. Sc. thesis, Department of Geography, University of Turku. 59 + 2 pp.
Mansikkaniemi, H. 1970: Deposits of sorted material in the Inarijoki-Tana river valley in Lapland. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 6: 1-63.
Mansikkaniemi, H. 1972: Flood deposits, transport distances and roundness of loose material in the Tana river valley, Lapland. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 9: 15-23.
Mansikkaniemi, H. 1972: Regional differences in the sinuosity of rivers in Finland. – Fennia 118: 1-33.
Mansikkaniemi, H. 1973: Morphology of the Utsjoki river valley and the uppermost shore line in northernmost Finland. – Fennia 123: 1-29.
Mansikkaniemi, H. 1974: Some methods of measuring fluvial transportation load, alluvial fan of Jomppala in Utsjoki, Finland. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 11: 103-111.
Hinneri, S. 1975: On the water chemistry of the Utsjoki River System, and its significance for the evaluation of edaphic conditions in the drainage area. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 12: 10-24.
Kaitanen, V. 1975: Composition and morphotectonic interpretation of the Kiellajohka drainage basin, Finnish Lapland. – Fennia 140: 1-54.
Anonym 1976: Kevojärven ja sen lähilampien hydrobiologiasta. – Biologian laitos, Jyväskylän yliopisto, Tiedonantoja 3: 1-67.
Rintanen, T. 1976: Lake studies in eastern Finnish Lapland. I. Aquatic flora: Phanerogams and Charales. – Annales Botanici Fennici 13(3): 137-148.
Niemelä, E. 1977: Lohen (Salmo salar L.) ja taimenen (Salmo trutta L.) nuoruusvaiheiden ekologiasta. – B. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 20 + 2 pp.
Rintanen, T., Ulvinen, T. & Karlström, P. 1978: Lapin vesien kasvimaailma. – Acta Lapponica Fenniae 10: 56-63.
Niemelä, E. 1979: Nuoren lohen ja taimenen kasvusta ja populaatiorakenteesta Näätämöjoessa. – M. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 53 + 11 pp.
Niemelä, P.-R. 1979: Nuoren lohen ja taimenen kesäaikaisesta ravintoekologiasta Näätämöjoen alueella. – M. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 75 + 13 pp.
Kainulainen-Immonen, T. 1980: Kymmenpiikin (Pygosteus pungitius L.) elinkierron ekologiaa Inarin-, Muddus- ja Kevojärvessä. Tutkimus vuosilta 1977-1979. – M. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 84 + 7 pp.
Mansikkaniemi, H. 1981: Jokilaaksojen irtaimet kerrostumat sekä niiden synty- ja kehitysvaiheet Tenojoen vesistöalueella. – Luonnon Tutkija 85(3): 79-84.
Soldán, T. 1981: The mayflies (Ephemeroptera) of Utsjoki, northernmost Finland. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 17: 81-85.
Sonck, C.E. 1981: Om Nymphaea candida och endel andra strand- eller vattenväxter i Enare Lappmark. (Summary: Nymphaea candida and some other plants in northern Finnish Lapland.) – Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica 57: 21-24.
Eloranta, A., Kovanen, J. & Niemelä, E. 1982: Kivisimpun levinneisyydestä, koosta ja sukupuolen määrityksestä. – Suomen Kalastuslehti 89(7): 197-200.
Mattsson, J. 1982: Ala-Tenon kalastus. – Work report 2, Mim., Finnish Game and Fisheries Institute, Teno station. 49 pp.
Mattsson, J. 1982: Pulmankijärven kalastus. – Work report 1, Mim., Finnish Game and Fisheries Institute, Teno station. 16 pp
Mattsson, J. 1982: Tenon ja lähivesien kalastusalueluettelo. – Work report 7, Mim., Finnish Game and Fisheries Institute, Teno station. 20 pp.
Niemelä, E. 1982: Tenojokiraportti. Toimintakertomus Tenojoen kalastuspiirin tutkimustoiminnasta vuonna 1981. – Mim., Finnish Game and Fisheries Institute. 18 pp.
Rintanen, T. 1982: Botanical lake types in Finnish Lapland. – Annales Botanici Fennici 19(4): 247-274.
Mattsson, J. 1983: Tenon lohivedet. – Work report 9, Mim., Finnish Game and Fisheries Institute, Teno station. 61 + 13 pp.
Mattsson, J. 1983: Tenon nuotta-apajat välillä Angeli – Levajokisuu. – Mim., Finnish Game and Fisheries Institute. 7 pp.
Mattsson, J. 1983: Utsjokilaakson kalastus. – Work report 4, Mim., Finnish Game and Fisheries Institute, Teno station. 51 pp.
Mattsson, J. 1983: Ylä-Tenon kalastus. – Work report 3, Mim., Finnish Game and Fisheries Institute, Teno station. 39 pp.
Niemelä, E. 1983: Toimenpidepyyntö eräiden kalaväylien kunnossapidosta Tenojoen vesistöalueella. – Mim., RKTL/KTO, Teno station.
Niemelä, E. & Hynninen, P.-R. 1983: Utsjoen tunturivesien kalakantojen hoitosuunnitelma. – RKTL/KTO, Monistettuja julkaisuja 8, 114 pp.
Mattsson, J. 1984: Inarijoen kalastus. – Work report 5, Mim., Finnish Game and Fisheries Institute, Teno station. 31 pp.
Mattsson, J. 1984: Näkökohtia Tenon rantakaavaan. – Mim., Finnish Game and Fisheries Institute. 5 pp.
Mattsson, J. 1984: Tenon lähialueiden kalastus. – Work report 6, Mim., Finnish Game and Fisheries Institute, Teno station. 60 pp.
Niemelä, E. & Niemelä, M. 1984: Ulkopaikkakuntalaisten virkistyskalastus Tenojoen kalastusalueella Suomen puolella vuosina 1981-82. – RKTL/KTO, Monistettuja julkaisuja 22, 70 pp.
Salemaa, H. 1984: Chromosomes of the freshwater amphipod Gammarus lacustris G. O. Sars. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 19: 77-80.
Kokkonen, A.-M. 1985: Eläinplanktonin lajistosta, biomassoista ja tuotannosta Utsjoen Pulmankijärvessä 1982. – M. Sc. thesis, Department of Biology, University of Jyväskylä. 49 pp.
Hupli, H. 1985: Perhon koukkukoon vaikutus lohenpoikasten ja muiden kalalajien kalastettavuuteen Tenojoen vesistöalueella. – Opinnäyte, VKTOL.
Itkonen, J. & Vaajala, M. 1985: Tenojoen vesistön tila. Vedenlaatu- ja perifytontutkimus. – Vesihallitus, monistesarja 319. 61 pp.
Mansikkaniemi, H. 1985: Tenojokilaakson irtaimet kerrostumat sekä niiden synty- ja kehitysvaiheet. Yleiskuvaus karttalehdittäisen tarkastelun pohjaksi. – Mim., Department of Geography, University of Turku. 14 pp.
Mattsson, J. 1985: Joki lohikalojen elinympäristönä Tenon vesistössä. – Work report 10, Mim., Finnish Game and Fisheries Institute, Teno station. 70 pp.
Niemelä, E. & McComas, R.L. 1985: Preliminary seatrout (Salmo trutta L.) investigations in the Teno River. – ICES C. M. 1985/M:24.
Niemelä, E. & Niemelä, M. 1985: Atlantin lohen nousurajat Suomen puoleisella vesistöalueella. – Mim., RKTL/KTO, Teno station.
Niemelä, E., McComas, R.L. & Niemelä, M. 1985: Salmon (Salmo salar) parr densities in the Teno River. – ICES C. M. 1985/M:23.
Vaajala, M. 1985: Tenojoen veden laadun vaikutuksista lohen nousuun. – Opinnäyte, VKTOL.
Mansikkaniemi, H. 1986: Paikallisilmasto-olosuhteista Teno- ja Utsjokilaaksossa. – Mim., Department of Geography, University of Turku. 38 pp.
Mattsson, J. 1986: Tenon nuotta-apajat välillä Angeli Levajokisuu. – Mim., FGFRI, Fisheries Division, Teno station. 18? pp.
Mattsson, J. 1986: Tenon suomenpuoleiset pienet sivujoet lohivesinä. – Work report 11, Mim., Finnish Game and Fisheries Institute. 51 pp.
Moen, K., Niemelä, M. & Niemelä, E. 1986: Fangst av laks i Tanavassdraget 1985. – Fylkesmannen i Finnmark, Rapport 18: 1-33.
Niemelä, E. 1986: Pulmankijärven kalastus ja kalakannat. – Mim., RKTL/KTO, Teno station.
Niemelä, E. & Niemelä, M. 1986: Tenojoen v. 1979 tarkistetun kalastussopimuksen jälkeen kalastuksessa ja kalakannoissa tapahtuneet muutokset Tenojoessa ja lohen vaellusalueella. – Mim., RKTL/KTO, Teno station.
Kortelainen, I. 1987: Planktonäyriäisten vuorokautisesta vertikaalisijainnista Utsjoen Kevojärvessä ja läheisissä lammissa. – M. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 63 pp.
Elo, K. 1987: Lohen ja taimenen perinnöllinen muuntelu Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöissä. – Mim. 1 & 2, RKTL/KTO, Teno Station.
Niemelä, E. & Kärki, P. 1987: Tenon vesistön vesipinta-alat ja rannanpituudet Suomen puolella. – Mim., RKTL/KTO, Teno station.
Niemelä, E., Vilhunen, J. & Kärki, P. 1987: Utsjoen tunturivesien kalakantojen käyttö- ja hoitosuunnitelma. – Mim., Finnish Game and Fisheries Research Institute, Fisheries Division. 187 pp. + 3 app.
Elo, K. 1988: Lohen (Salmo salar) entsyymigeneettinen muuntelu Näätämöjoen ja Tenojoen vesistöissä. – M. Sc. thesis, Department of Biology, University of Turku. 62 pp.
Mäki, O.-P. 1988: Inari- ja Tenojoen jokitörmien eroosiosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Utsjoen alueella. – M. Sc. thesis, Department of Geography, University of Turku. 92 pp. + 2 app.
Tiilikainen, L. 1988: Utsjokilaakson karjanhoitajat. Maatalous saamelaisessa elinkeinokokonaisuudessa 1930-luvulta 1980-luvulle. – M. Sc. thesis, Department of Cultural Studies, University of Turku. 122 pp. + 2 app.
Anon. 1988: Tenojokiraportti 5. – Mim., RKTL/KTO, Teno station.
Kalliola, R. J. & Puhakka, M. 1988: River dynamics and vegetation mosaicism: A case study at the River Kamajohka, northernmost Finland. – Journal of Biogeography 15(5/6): 703-719. doi: 10.2307/2845334
Mansikkaniemi, H. & Mäki, O.-P. 1988: Meanderilenkin oikaisu Pulmankijoella Utsjoen Lapissa – Cut of a meander-loop in the Pulmakijoki river, N-Lapland. – Geologi 40(1): 16-21.
Mattsson, J. 1989: Tenon vesistö kalastomaantieteellisenä kokonaisuutena. – Lic. thesis, Department of Geography, University of Turku. 181 + 4 pp.
Möller, K. 1989: Emergenzuntersuchungen am Tsieskuljoki, einem Bach in der subarktischen Zone Finnish-Lapplands. – M. Sc. thesis, Department of Biology, University of Philipps. 106 + 16 pp.
Niemelä, M., Niemelä, E.H. & Hanssen, K. 1989: Tenojoen virkistys- ja ammattikalastussuunnitelma Suomessa ja Norjassa. – RKTL/KTO, Monistettuja julkaisuja 86. 137 pp.
Erkinaro, J. 1990: Lohenpoikasten ekologiasta Tenojoen vesistön pienissä sivupuroissa. – M. Sc. thesis, Department of Zoology, University of Oulu. 62 pp.
Hakala, E. 1990: Lohen (Salmo salar) vaelluspoikasseuranta Yläpulmankijoella. – Opinnäyte, VKTOL.
Kylmäaho, M. 1990: Selvitys Kidis-, ja Rassi- ja Tsieskuljokien veden laadusta ja kalalajistosta. – Opinnäyte, VKTOL.
Lax, H.-G., Koskenniemi, E., Sevola, P. & Bagge, P. 1990: Tenojoen koskijaksojen pohjaeläimistö joen ympäristölaadun kuvaajana. – Mim., Department of Biology, University of Jyväskylä.
Mansikkaniemi, H. & Mäki, O.-P. 1990: Palaeochannels and recent changes in the Pulmankijoki valley, northern Lapland. – Fennia 168: 137-152.
Puttonen, H. 1990: Lohen (Salmo salar) poikasten populaatio- ja käyttäytymistutkimus Tenossa pintasukellusmenetelmällä. – Opinnäyte, VKTOL.
Leppä, M. 1991: Kivisimpun ravinnosta, kasvusta ja saalistusaktiviteetista Utsjoessa. – M. Sc. thesis, Department of Biology, University of Joensuu. 46 + 11 pp.
Liira, T. 1991: Kevojokilaakson pahtarapautumista ja talusmuodostumien kehityksestä postglasiaalikaudella. – M. Sc. thesis, Department of Geography, University of Turku. 59 pp. + 5 app.
Anon. 1991: Koekalastustuloksia. Pysyvät näytealueet, Teno, Utsjoki, Inarijoki v. 1989-90. – Mim., RKTL/KTO, Teno station.
Anon. 1991: Koekalastustuloksia Tenojoen vesistön sivujoista. Rysäpyynti, sähkökoekalastukset 1989-90. – Mim., RKTL/KTO, Teno station.
Niemelä, E. & Kärki, P. 1991: Näätämöjoen vesistöalueen järvet ja joet. Luettelo ja kartasto. – Mim., RKTL/KTO, Teno station.
Niemelä, E. & Kärki, P. 1991: Tenojoen vesistöalueen järvet ja joet. Luettelo ja kartasto. – Mim., RKTL/KTO, Teno station.
Erkinaro, J. & Kylmäaho, M. 1992: Lohen vaelluspoikasten pyynnissä Tenojoen vesistöalueella käytetyt rysätyypit. – Suomen Kalastuslehti 99: 28-30.
Niemelä, E., Erkinaro, J. & Kylmäaho, M. 1992: Koekalastustuloksia vuodelta 1991. – Mim., RKTL/KTO, Teno station, Raportti 1/92.
Rautiainen, V.-P. 1992: Pensaskanervan (Myricaria germanica) esiintyminen Utsjoella vuonna 1991. – Mim., Loppuraportti ympäristöministeriölle, 26 pp.
Elo, K. 1993: Gene flow and conservation of genetic variation in anadromous Atlantic salmon (Salmo salar). – Hereditas 119(2): 149-159. doi: 10.1111/j.1601-5223.1993.00149.x
Niemelä, E., Länsman, M., Kärki, P., Länsman, T. & Moen, K. 1993: Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueiden kalansaalis- ja kalastustilastot vuoteen 1992. – Mim., RKTL/KTO, Teno station, Raportti 2/93.
Liira, T. & Hietaranta, J. 1998: On the postglacial development of the bedrock precipes and talus formations in the Keävvu river valley, northern Finnish Lapland. – Reports from the Kevo Subarctic Research Station 22: 1-10.
Dankers, R. 2002: Sub-arctic hydrology and climate change. A case study of the Tana River Basin in Northern Fennoscandia. – Doc. thesis, Netherlands Geographical Studies 304. Faculty of Geographical Sciences, Utrecht University. Labor Grafimedia b.v., Utrecht. 237 pp.
Koponen, S. 2004: Selkärangattomat eläimet. – In: Tynys, T. & Stolt, E. (toim.): Kaldoaivin erämaa-alueen ja Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueen luonto, käyttö ja paikannimistö. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 144: 54-59.
Leinonen, T., Cano, J.M., Mäkinen, H. & Merilä, J. 2006: Contrasting patterns of body shape and neutral genetic divergence in marine and lake populations of threespine sticklebacks. – Journal of Evolutionary Biology 19(6): 1803-1812. doi: 10.1111/j.1420-9101.2006.01182.x
Osmonen, O., Iso-Iivari, L. & Sihvo, J. 2006: Linnut. – Teoksessa: Stolt, E. (toim.): Paistunturin erämaa-alueen ja Kevon luonnonpuiston luonto, käyttö ja paikannimistö. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 161: 70-76.
Mäkinen, H.S., Cano, J.M. & Merilä, J. 2008: Identifying footprints of directional and balancing selection in marine and freshwater three-spined stickleback (Gasterosteus aculeatus) populations. – Molecular Ecology 17(15): 3565-3582. doi: 10.1111/j.1365-294X.2008.03714.x
Pepin, N.C., Schaefer, M.K. & Riddy, L.D. 2009: Quantification of the cold-air pool in Kevo Valley, Finnish Lapland. – Weather 64(3): 60-67. doi: 10.1002/wea.260
Alho, P., Mäkinen, J. 2010: Hydraulic parameter estimations of a 2D model validated with sedimentological findings in the point bar environment. – Hydrological Processes 24(8): 2578-2593. doi: 10.1002/hyp.7671
Leder, E.H., Cano, J.M., Leinonen, T., O’Hara, R.B., Nikinmaa, M., Primmer, C.R. & Merilä, J. 2010: Female-biased expression on the X chromosome as a key step in sex chromosome evolution in threespine sticklebacks. – Molecular Biology and Evolution 27(7): 1495-1503. doi: 10.1093/molbev/msq031
Lotsari, E.; Veijalainen, N.; Alho, P. & Käyhkö, J. 2010: Impact of climate change on future discharges and flow characteristics of the Tana River, Sub-Arctic northern Fennoskandia. Geografiska Annaler 92 A(2): 263-284.
Alho, P., Hyyppä, H., Hyyppä, J., Flener, C., Kasvi, E., Vaaja, M., Kukko, A. Lotsari, E., Hohenthal, J., Kurkela, M., Kaartinen, H. & Haggrén, H. 2011: Uudet mittausmenetelmät jokiympäristön kartoituksessa. – The Photogrammetric Journal of Finland 22(3): 115-127.
Alho, P., Vaaja, M., Kukko, A., Kasvi, E., Kurkela, M., Hyyppä, J., Hyyppä, H. & Kaartinen, H. 2011: Mobile laser scanning in fluvial geomorphology: mapping and change detection of point bars. – Zeitschrift für Geomorphologie, Supplementary Issues 55(2): 31-50.
Kultti, S., Nevalainen, L., Luoto, T.P. & Sarmaja-Korjonen, K. 2011: Subfossil chyroid (Cladocera, Chydoridae) ephippia as paleoenvironmental proxies: evidence from boreal and subarctic lakes in Finland. – Hydrobiologia 676(1): 23-37. doi: 10.1007/s10750-011-0869-z
Leinonen, T., Cano, J.M. & Merilä J. 2011: Genetic basis of sexual dimorphism in the threespine stickleback Gasterosteus aculeatus. – Heredity 106(2): 218-227. doi: 10.1038/hdy.2010.104
Lotsari, E. 2012: Fluvial processes and their future magnitudes: combined field observation and simulation approaches. – Doc. thesis, Annales Universitatis Turkuensis, A II 270. pp.
Raippalinna, T.-A. 2012: Pulmankijoen meanderikaarteen pintasedimentit ja virtausolosuhteiden vaikutus sedimenttien mediaaniraekokojen muutokseen. – M. Sc. thesis, Department of Geography and Geology, University of Turku. 77 pp.
Pike, G., Pepin, N.C. & Schaefer M. 2012: High latitude local scale temperature complexity: the example of Kevo Valley, Finnish Lapland. – International Journal of Climatology 33(8): 20150-2067. doi: 10.1002/joc.3573
Ween, G. 2012: Resisting the imminent death of wild salmon: local knowledge of Tana fishermen in arctic Norway. – In: Carothers, C., Criddle, K.R., Chambers, C.P., Cullenberg, P.J., Fall, J.A., Himes-Cornell, A.H., Johnsen, J.P., Kimball, N.S., Menzies, C.R. & Springer, E.S. (eds.), Fishing People of the North: Cultures, Economies, and Management Responding to Change. Alaska Sea Grant, University of Alaska Fairbanks. pp. 153-170. doi: 10.4027/fpncemrc.2012.12
Ween, G.B. 2012: Domestiseringens natur. Laks, fenomenologi og ANT. – Norsk Antropologisk Tidsskrift 3-4: 261-274.
Ween, G.B. 2012: Enacting human and non-human indigenous: salmon, Sami and Norwegian natural resource management. – In Ellefsen, R., Sollund, R. & Larsen, G. (eds.), Eco-global Crimes: Contemporary Problems and Future Challenges. Ashgate, London. pp. 295-313.
Nikinmaa, M, McCairns, R.J.S, Nikinmaa, M.W., Vuori, K.A., Kanerva, M., Leinonen, T., Primmer, C.R., Merilä, J. & Leder, E.H. 2013: Transcription and redox enzyme activities: comparision of equilibrium and disequilibrium levels in the three-spined sticlebacks. – Proceedings of the Royal Society of London B: Biological Scieces 280(1755): 20122974. doi: 10.1098/rspb.2012.2974
Ozerov, M., Vasemägi, A., Wennevik, V., Diaz-Fernandez, R., Kent, M., Gilbey, J., Prusov, S., Niemelä, E. & Vähä, J-P. 2013: Finding markers that make difference: DNA pooling and SNP-arrays identity population informative markers for genetic stock identification. – PLoS ONE 8(12): 1-12. doi: 10.1371/journal.pone.0082434
Ozerov, M., Vasemägi, A., Wennevik, V., Niemelä, E., Prusov, S., Kent, M. & Vähä, J.-P. 2013: Cost-effective genome-wide estimation of allele frequensis from pooled DNA in Atlantic salmon (Salmo salar L.). – BMC Genomics 14 (1): 1-9. doi: 10.1186/1471-2164-14-12
Pike, G., Pepin, N.C. & Schaefer, M. 2013: High latitude local scale temperature complexity: the example of Kevo Valley, Finnish Lapland. – International Journal of Climatology 33(8): 2050-2067. doi: 10.1002/joc.3573
Ween, G.B. & Colombi, B.J. 2013: Two rivers: the politics of wild salmon, indigenous rights and natural resource management. – Sustainability 5(2): 478-495. doi: 10.3390/su5020478. Leder, E.H., McCairns, R.J.S., Leinonen, T., Cano, J.M., Viitaniemi, H.M., Nikinmaa, M., Primmer, C.R. & Merilä, J. 2014: The evolution and adaptive potential of transcriptional variation in sticklebacks – signatures of selection and widespread heritability. – Molecular Biology and Evolution. doi: 10.1093/molbev/msu328
Leder, E.H., McCairns, R.J.S., Leinonen, T., Cano, J.M., Viitaniemi, H.M., Nikinmaa, M., Primmer, C.R. & Merilä, J. 2014: The evolution and adaptive potential of transcriptional variation in sticklebacks – signatures of selection and widespread heritability. – Molecular Biology and Evolution. doi: 10.1093/molbev/msu328
Liu, J., Shikano, T., Leinonen, T., Cano, J.M., Li, M-H. & Merilä, J. 2014: Identification of major and minor QTL for ecologically important morphological tarits in three-spined sticklebacks (Gasterosteus aculeatus). – G3. Genes| Genomes| Genetics 4(4): 595-604. doi: 10.1534/g3.114.010389
Lotsari, E., Vaaja, M., Flener, C., Kaartinen, H., Kukko, A., Kasvi, E., Hyyppä, H., Hyyppä, J. & Alho, P. 2014: Annual bank and point bar morphodynamics of a meandering river determined by high-accuracy multitemporal laser scanning and flow data. – Water Resources Research 50(7): 5532-5559. doi: 10.1002/2013WR014106
Lotsari, E., Wainwright, D., Corner, G.D., Alho, P. & Käyhkö, J. 2014: Surveyed and modelled one-year morphodynamics in the braided lower Tana River. – Hydrological Processes 28(4): 2685-2716. doi: 10.1002/hyp.9750
Flener, C., Wang, Y., Laamanen, L., Kasvi, E., Vesakoski, J.-M. & Alho, P. 2015: Empirical modeling of spatial 3D flow characteristics using a remote-controlled ADCP system: monitoring a spring flood. – Water 7(1): 217-247. doi: 10.3390/w7010217
Kasvi, E., Alho, P., Lotsari, E., Wang, Y., Kukko, A., Hyyppä, H. & Hyyppä, J. 2015: Two-dimensional and three-dimensional computational models in hydrodynamic and morphodynamic reconstructions of a river bend: sensitivy and functionality. – Hydrological Processes 29(6): 1604-1629. doi: 10.1002/hyp.10277
Williams, R. & Thorp, T. 2015: Characteristicts of springtime nocturnal temperature inversions in a high latitude environment. – Weather 70 (Issue Suplement S1): S37-S43. doi: 10.1002/wea.2554
Kjærner-Semb, E., Ayllon, F., Furmanek, T., Wennevik, V., Dahle, G., Niemelä, E., Ozerov, M., Vähä, J.-P., Glover, K.A., Rubin, C.J., Wargelius, A. & Edvardsen, R.B. 2016: Atlantic salmon populations reveal adaptive divergence of immune related genes – a duplicated genome under selection. – BMC Genomics 17:610. doi: 10.1186/s12864-016-2867-z
Ozerov, M.Y., Gross, R., Bruneaux, M., Vähä J.P., Burimski, O., Pukk, L. & Vasemägi, A. 2016: Genome-wide introgressive hybridization patterns in wild Atlantic salmon influenced by inadvertent gene flow from hatchery releases. – Molecular Ecology 25(6): 1275-1293. doi: 10.1111/mec.13570
Rantala, M.V., Luoto, T.P. & Nevalainen, L. 2016: Temperature controls organic carpon sequestration in a subarctic lake. – Scientific Reports 6: 34780. doi: 10.1038/srep34780
.