Siika

Siika on yksi monimuotoisimmista kalalajeistamme, ja läpi 1900-luvun siikatutkijoita on askarruttanut kysymys – onko kyseessä yksi tai useampi kalalaji vai alalaji tai vain lajin eri muotoja? Samassa järvessä elävät eri aikaan ja eri paikoissa kutevat siiat on välillä tulkittu yhdeksi, välillä useammaksi lajiksi. Uudet tutkimusmenetelmät ovat osoittaneet maamme alkuperäisten siikojen olevan perimältään niin samanlaisia, että ne on luettava yhdeksi ja samaksi lajiksi, vaikka siikojen kiduskaarien sisäreunassa olevien siivilähampaiden lukumäärässä onkin huomattavia eroja eräiden siikamuotojen välillä. Siian monimuotoisuus on auttanut lajia sopeutumaan erilaisiin vesiin ja olosuhteisiin.

siiasta

 

Siika on myös haluttu vapaa-ajan kalastajien saalis (kuva : Ari Savikko)

 

Siikojen lajikysymys – nimistön ja luokittelun kirjavuutta

Suomessa esiintyvistä siikamuodoista T.H. Järvi 1944

A systematic and zoogeographic study some North European coregonids

Siikojen lajikysymys

SKL 1994-1 Pohjoismaissa vain yksi alkuperäinen siika- ja muikkulaji

Siioista , erityisesti vaellussiiasta

Sik i Bottenhavet – En, två eller flera arter?

Genetic_differentiation_among_European_whitefish ecotypes based on microsatellite data

Effective size and genetic composition of two exploited, migratory whitefish (Coregonus lavaretus lavaretus) populations

Evolutionary history of the European whitefish Coregonus lavaretus  (L.) species complex as inferred from mtDNA phylogeography and gill-raker numbers

Pohjanlahden siikakantojen perinnöllinen erilaistuminen ja merialueen siikasaaliiden alkuperä

Siikakantojen geneettisen monimuotoisuuden selvitys mikrosatelliittimenetelmällä

A systematic and zoogeographic study some North European coregonids

Kromosomimääritys apuna siikojen taksonomisten ongelmien ratkaisemisessa

Ecology of sympatric whitefish (Coregonus lavaretus (L.)) forms in a subarctic lake

Koiraan välityksellä tapahtuva ei-geneettinen periytyminen siialla (Coregonus lavaretus)

Svensk sikar och siklojor två åtta eller en himla massa arter

Genetic comparisons of New and Old World coregonid fishes

Parallel evolution of ecomorphological traits in the European whitefish Coregonus lavaretus (L.) species complex during postglacial times

Genetic and morphometric differentiation among sympatric spawning stocks of whitefish (Coregonus lavaretus L.) in Lake Femund, Norway

Endoparasiittien merkitys siian (Coregonus lavaretus (L.)) lajiutumisessa

 

 

Kuva: Ari Savikko

Kuva: Ari Savikko

Tornio-Muoniojoen siika ja siian kalastus

Tutkimuksessa on koottu yhteen Tornio-Muoniojoen siika-aineistot (1991)

 

Pohjanlahden siika

Pohjanlahden vaellussiika- ja karisiikakantojen tilaa ja kalastusta seurataan mm. poikasnuottausten, saalisnäytteiden ja saalistilastojen avulla. Saadun tiedon perusteella annetaan suosituksia kalastuksen järjestämistä varten.

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/523598

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/519885

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/537538

 

Vaasan saariston suurikasvuinen siika 2011 – 2012

Pohjanlahdella esiintyy kaksi erillistä siikatyyppiä, merikutuinen siika eli karisiika sekä vaellussiika. Molempien katsotaan nykyään geneettisin perustein kuuluvan samaan lajiin, mutta kymmenisen vuotta sitten niitä pidettiin vielä eri lajeina.

 

Vaellussiian pituus- ja ikäjakauma  Pohjanlahden saaliissa 1981–2017 sekä 2013 alkaneen verkkokalastussäätelyn vaikutus siikakantoihin

 

Siikatyöryhmän mietintö 2013

 

 

Kuva: Ari Savikko

Kuva: Ari Savikko

Pyhäjärven siian (Coregonus lavaretus) kasvu ja ikäjakauma rysäpyynnissä kalastuksen säätelyn perustana

Siika (Coregonus lavaretus) on Säkylän Pyhäjärvellä haluttu ammatti- ja virkistyskalastuksen kohde. Tämä tutkimus keskittyy Pyhäjärven siian kasvun ja kutukannan sekä kuturysäsaaliin rakenteen ja siivilähammasjakauman kuvaamiseen. Lisäksi tutkittiin lokki- (Diphyllobothrium dendriticum) ja sukeltajasorsien lapamadon (D. ditremum) esiintyvyyttä siiassa. Aineisto kerättiin kutupyynnin yhteydessä syksyllä 2013. Näytteitä otettiin 346 siiasta, joista määritettiin maturiteetti, ikä, kasvu, silmän mykiön muoto, siivilähampaiden lukumäärä, massa, pituus ja sukupuoli. Lisäksi kolme viimeksi mainittua muuttajaa määritettiin l02 siiasta. Loisten (D. dendriticum & D. ditremun) esiintyvyys tutkittiin 174 siiasta, joista 93 % oli infektoitunut vähintään toisella lajeista.

 

 

Raportti Etelä-Kallaveden siikaselvitys 2016-2017-hankkeesta

 

http://www.ahven.net/ksuunnitelmat/79.pdf

Päijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta 2011-2016

Tehinselän siika- ja muikkukantoja on seurattu jo kymmeniä vuosia. Saalisseurantaa vuoteen 2011 asti teki Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos (nyk. LUKE). Vuodesta 2012 lähtien sitä on pyörittänyt Etelä- ja KeskiPäijänteen kalastusalue. Seurantaan kuuluu siika- ja muikkunäytteiden lisäksi alueen kaupallisen kalastuksen kirjanpito. Kirjanpito on ollut ammattikalastajien lupaehtona v. 1995 lähtien. Siitä on vastannut aikaisemmin Päijänteen yleisvesitoimikunta, joka koostui kolmesta Päijänteen kalastusalueesta, joiden alueella yleisvedet sijaitsivat. Kalastusalueiden yhdistämisen jälkeen (v. 2008) yleisvesien kalastuksen järjestämis- ja hoitovastuu tuli uudelle Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueella.

 

Näsijärven kalastusalueen siikatutkimuksia

Näsijärven kalastusalueen voimassa olevan käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti siikaistutusten tuloksellisuutta seurataan kahden vuoden välein tehtävillä ikä- ja kasvumäärityksillä. Tutkimusten kohteina ovat Vankaveden ja Koljonselän siiat, joista määritetään vuosittainen kasvu taannehtivasti sekä lajikoostumus siivilähampaiden lukumäärän perusteella. Näsiselän siikoja tutkitaan vuosittain velvoitetarkkailuna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta.

 

CORNET-hanke

on Joensuun, Jyväskylän ja Turun yliopistojen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuonna 1992 käynnistynyt yhteishanke. Tämä maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimushankkeisiin kuulunut hankekokonaisuus on yhtenäistänyt tärkeimpien suomalaisten ammattikalastusjärvien siikakalojen (muikku ja siika) kantojen seurantaa ja tarjonnut työkaluja sisävesikalastuksen kehittämiseksi kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti.

http://www.paijanne.org/pages/fi/projektit/cornet.php

 

 

 

Siikaverkkoja. Kuva: Ari Savikko

Siikaverkkoja. Kuva: Ari Savikko

 

 

 KAHDEN KOITAJOEN VESISTÖALUEELLA ESIINTYVÄN SIIKAMUODON (COREGONUS LAVARETUS) RISTEYMIEN ELINVOIMAISUUS

Koitajoen vesistöalueella elää kahta eri siikamuotoa (Coregonus lavaretus), pienikasvuista ja elinvoimaista tuppisiikaa (C. l. wartmanni) sekä suurikasvuista ja uhanalaisluokitukseltaan vaarantunutta planktonsiikaa (C. l. pallasi). Planktonsiikakantaa uhkaa vesirakentamisen li-säksi risteytyminen tuppisiian kanssa. Risteytyminen on alkanut Koitereeseen tehtyjen voi-makkaiden planktonsiikaistutusten jälkeen 1980-luvun lopulla ja kanta koostuu nykyään puh-taiden muotojen lisäksi myös risteymistä ja takaisinristeymistä. Tämän tutkimuksen tarkoi-tuksena oli selvittää risteymien elinvoimaisuutta puhtaisiin siikamuotoihin verrattuna uinti- ja ravinnonottokokeiden avulla.

http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150452/urn_nbn_fi_uef-20150452.pdf

 

Kuva: Ari Savikko

Kuva: Ari Savikko

The large-scale stocking of young anadromous whitefish (Coregonus lavaretus) and corresponding catches of returning spawners in the River Tornionjoki, northern Baltic Sea

 

 

Oulujärven siika

Oulujärveen on istutettu luonnonravintolammikossa yksikesäiseksi kasvatettuja planktonsiikoja vuodesta 1977 alkaen. Nykyisin Oulujärven siikaistutukset ovat pääosin velvoiteistutuksia. Oulujärven siikaistutusten tuloksellisuutta on aiemmin tutkinut Salojärvi (1992) vuosina 1973 – 1990 kerätystä aineistosta. Siika oli tuolloin taloudellisesti tärkeä saalislaji vuotuisen kokonaissaaliin ollessa enimmillään lähes 100 tonnia. Tästä noin puolet oli istutettuja planktonsiikoja ja puolet luontaisesti lisääntyviä verkko- tai tuppisiikoja. Salojärvi arvioi, että planktonsiian kalastukseen rekrytoituvan vuosiluokan vahvuuden ja planktonsiikapopulaatiokoon välillä oli negatiivinen riippuvuus. Hän myös päätteli, että tämä riippuvuus oli kytköksissä muikkukannan vaihteluun, sillä myös siian ja muikun kannanvaihtelun välillä oli negatiivinen korrelaatio. Tämä viittaa lajien väliseen ravintokilpailuun, mutta muut mekanismit, jotka suoraan olisivat vaikuttaneet istutuksesta saatavaan saaliiseen (kg/1000 istukasta) jäivät Salojärven tutkimuksissa epäselviksi.

Oulujärven siika

Vainikka_Jakubaviciute_Hyvärinen_2017

 

 

Siian lypsyä. Kuva: Ari Savikko

Siian lypsyä. Kuva: Ari Savikko

 

Pienten järvien siikaseuranta 2015-2017

Hankkeen tarkoituksena on selvittää eri siikamuotojen esiintyvyyttä ja merkitystä kalastusalueella sekä arvioida planktonsiikaistutusten tuottavuutta tulevien istutuspäätöksien tueksi. Siikamuotojen ja siian kasvun seuranta on merkitty Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen virta- ja pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelmaan (Ranta 2015).

 

 

Siikakantojen geneettisen monimuotoisuuden selvitys mikrosatelliittimenetelmällä

Tässä tutkimuksessa on mukana kaikkiaan 25 siikakantaa. Näistä viisi on kantoja, joista on analysoitu sekä luonnosta pyydettyjä kaloja että laitosemoparvi (Oulujoen, Iijoen, Kalajoen ja Kymijoen vaellussiiat sekä peledsiika). Iijoen luonnonkannasta on analysoitu sekä kesä- että syyskutuinen kanta. Kahdeksasta kannasta on analysoitu vain luonnonkaloja (Kemijoen, Kemijärven, Tornionjoen kesäkutuiset, Tornionjoen syyskutuiset, Ounasjoen ja Simojoen vaellussiiat sekä Simpeleenjärven ja Vuohijärven järvisiiat) ja 11 kannasta vain laitoskaloja (Kemijoen yläosan, Kokemäenjoen, Kuusinkijoen, Livojoen ja Luirojoen vaellussiiat, Rautalammin vesistön, Sotkamon vesistön, Koitajoen ja Pielisjoen planktonsiiat sekä Kallunkijärven ja Ivalojoen pohjasiiat).

Eri siikamuotoja ei tämän selvityksen perusteella voida geneettisesti erotella eri muodoiksi, vaan ulkoiset erot eri muotojen välillä näyttäisivät olevan seurausta sopeutumisesta elinympäristöön (esimerkiksi elämiseen järvessä), ts. saatavilla olevaan ravintoon, kilpailijoihin ja muihin ympäristötekijöihin. Tämä aineisto viittaa enemmän siihen, että maantieteellisesti läheiset kannat ovat myös geneettisesti lähempänä toisiaan, vaikkakaan selvää geneettistä ‘sukupuuta’ ei voida kantojen todennäköisen sekoittumisen vuoksi laatia.

Siikakantojen geneettisen monimuotoisuuden selvitys mikrosatelliittimenetelmällä

http://laji.fi/taksonomia/MX.53132/species/finnish?locale=fi#show

Perämeren vaellussiikakannan selvittäminen

Perämeren siikakannat ovat taantuneet voikkaasti koko 1900-luvun ajan.

perameren-vaellussiikakannan-selvittaminen

 

Siika Inarijärvessä

Siika on Inarijärven lajeista monimuotoisin. Eri siikamuodot pohjasiika, riika, reeska ja rääpys erottuvat toisistaan kidusten siivilähammasluvun perusteella. Eroja on myös kasvunopeudessa, kutuajassa ja -paikassa sekä ravintokohteissa.

 

Siian kiduskaari, josta siivilähampaat lasketaan. Kuva: Ari Savikko

Siian kiduskaari josta siivilähampaat lasketaan. Kuva: Ari Savikko

 

Siika oli ennen säännöstelyä Inarijärven tärkein saalislaji. Siika on järvessä hyvin monimuotoinen, ja siitä esiintyy myös kahta kääpiömuotoa, reeskaa ja rääpystä. Vuotuisen siikasaaliin (ns. normaalikokoiset siiat) 1935–1940 on arvioitu olleen 145 tonnia (lisäksi erikseen tilastoitu reeskasaalis noin 4 tonnia).

Inarin siikamuodoista

Järvi 1928 (Acta zool. Fennica 5) nimesi kuusi siikaa: Rääpys,Pohjasiika,Karikutusiika,Lehtisiika,Riika ja Reeska , samalla linjalla oli Toivonen 1960 (Maataloushallituksen kalataloudellinen tutkimustoimisto. Monistettuja julkaisuja 12.

K.J. Valle: Suomen kalat 1934: Lainaus kirjan s.120: C.fera Jur I., kiduskaaressa keskimäärin 21-22 siivilähammasta, johon toistaiseksi kuuluu vain ns. Inarin jokisiika

Salo U. : Suomen kalastuslehti 1947 s.19:  Kalastuksesta Inarilla: ”Inarijärvessä on kolme siikalajia. Isointa sanotaan Inarin jokisiiaksi ja tämä nousee kutemaan Inarijärveen laskeviin suurempiin jokiin.

 Sergejeff : Siian suotavimmasta pyynti-iästä ja pyyntikoosta Inarijärvessä (1963) : Lainaus kirjan s.7 ”Inarin jokisiika (Coregonus fera Jur.f.inarensis Järvi), jolla kiduskaarilisäkkeitä keskimäärin on 21-22 kpl, on alueella laajimmin levinnyt siikaroto”. Näiden kuuden siikalajien lisäksi Sergejeffin mukaan alueella esiintyy myös ilmeisesti Viilosiika.

Inarin siikojen siivihammasjakauma

 

 

Rysä on tärkeä pyydys siianpyyntinnässä Inarilla. Kuva: Ari Savikko

Rysä on tärkeä pyydys siianpyynnissä Inarilla. Kuva: Ari Savikko

 

Inarin ja sen lähijärvien kääpiösiioista 1960

inarin-ja-sen-lahijarvien-kaapiosiioista

Inarijärven pohjasiika 1980 – 2000

Inarijärven pohjasiikaa on seurattu jo yli 20 vuotta järven säännöstelyn kalatalousvelvoitteeseen liittyen. Tässä työssä (Paatsjoen Barents- Interreg II – hankkeeseen liittyen) tarkasteltiin pohjasiikaistutusten ja saaliiden, istutustulosten ja pohjasiikakannan kehitystä vuosina 1980-2000, jolloin järven koko kalayhteisössä, eri kalalajien kannoissa, istutusmäärissä ja kalastuksessa tapahtui suuria muutoksia. Järveen on istutettu kesänvanhoja pohjasiikoja vuosittain 0,5 – 1,8 miljoonaa.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536446/raportti230.pdf?sequence=1

 

Siika voi Inarissa olla hyvin hidaskasvuinen. Tämä 15-vuotias siika painoa vain 393g

 

SIIKAKANNAT –ISTUTTAMALLA ONNEEN?

 

Lokan ja Porttipahdan peledsiika

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535070/lokan_ja_porttipahdan_peledsiika_nro_127.pdf?sequence=1

Lokan ja Porttipahdan siikakantojen tila

https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a184.pdf

Luontaisen lisääntymisen vaikutus Lokan ja Porttipahdan siikakantoihin

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535125/luontaisen_lisaantymisen_vaikutukset_lokan_ja_porttipahdan_siikakantoihin_ja_kalastukseen_nro_73.pdf?sequence=1

Video:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/14/tekoaltaat-mullistivat-sompiolaisten-elaman

 

Kuva: Ari Savikko

 

Peledsiika

Esiintyminen ja alkuperä: Peledsiika elää luontaisesti Vienanmereen laskevan Mezenjoen ja Itä-Siperiassa olevan Kolymajoen välisellä alueella. Siperiassa lajista tavataan useita erilaisia ekologisia muotoja. Nykyisin peledsiikoja on istutettu eri puolille Eurooppaa. Sitä tavataan Suomen lisäksi mm. Baltian maissa, Länsi-Venäjällä ja Puolassa. Suomeen peledsiika tuotiin mätimunina Pietarin lähistöllä sijaitsevalta kalanviljelylaitokselta vuonna 1965. Tuonnin tarkoituksena oli saada muuttuneisiin vesistöihin sopiva siikalaji, joka lisäisi kalaveden arvoa. Lajia istutettiin 1960- ja 1970-luvuilla useisiin kohteisiin. Parhaiten istukkaat menestyivät Lokan ja Porttipahdan tekoaltaissa, joissa todettiin luontaista lisääntymistäkin 1980-luvun loppupuolella. Kemijoen vesistön lisäksi lajia tavataan istutettuna eräissä Etelä-Suomen pienissä järvissä.

Peledsiika historiaa

 

Siian uhanalaisuus

 

Kuva: Ari Savikko

Kuva: Ari Savikko

 

Siikojen uhanalaisuutta tarkasteltiin vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa kuuden eri muodon (Vaellussiika, karisiika, planktonsiika, järvisiika, pohjasiika, tuppisiika) osalta. Istutusten vaikutuksesta muodot ovat usein sekoittuneet. Siikojen nimistössä noudatettiin Suomessa aikaisemmin käytettyä nimistöä ja jakoa ekomuotoihin.

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/532818

Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta 2001-2006

http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BFC7756AC-B51B-4AE2-AFE6-2DAAF5F8BC98%7D/35224

 

Vanhoja siikatutkimuksia

 

 Segerstråle, Curt 1939. Intensiv utsättning av sikyngel i våra kustvatten

MFFV No 1 Intensiv utsättning av sikyngel i våra kustvatten

 

Siian taksonomiaa on pohdittu pitkään

Tuunainen, Pekka 1975: On the seasonal migrations of the river-spawning whitefish, Coregonus pidschian Gmelin, in an arctic watercourse. Verh. Int. ver. Limnol., 19, 2538-2545.

On the seasonal migrations of the river-spawning whitefish, Coregonus pidschian Gmelin, in an arctic watercourse

Uusi merkintämenetelmä siikaistusten tulosten selvittämiseksi

 

Siikojen iänmääritys

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535076/rannikon_siikojen_ianmaarityksen_luotettavuus_nro_121.pdf?sequence=1&isAllowed=y

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536551/siian_takautuva_kasvun_maaritys_nro_126.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Siian kasvattaminen ruokakalaksi

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/537238/951-76-359-X-siian-kasvatus-2002-opt.pdf?sequence=3

Ruokintarytmin vaikutus siian kasvuun

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/18321/URN_NBN_fi_jyu-200805185332.pdf?sequence=1

Kasvatetun siian ominaisuuksien taloudelliset arvot

https://core.ac.uk/download/pdf/52209684.pdf

Siikatyöryhmän mietintö 2013

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160642/trm%202013_2%20Siikaty%C3%B6ryhm%C3%A4n%20mietint%C3%B6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Pohjanlahden siikakantojen vaelluserot ja ikäluokkien kokoerot. Siikakantojen ekologisten ominaisuuksien tutkimus geneettisen kannantunnistuksen avulla (2020)

Siikasaaliiden osuus ammatti- ja vapaa-ajankalastuksessa on merkittävä. Tulevaisuuden kalastusmahdollisuuksien turvaamisen kannalta siikakantojen hoito yhdessä kalastuksen säätelyn kanssa on välttämätöntä. Pohjanlahden siikasaalis koostuu useasta erillisestä rannikkoalueen siikakannasta. Suurin osa siikakannoista on jokiin lisääntymään vaeltavia vaellussiikoja ja pienempi osa meressä lisääntyviä merikutuisia siikoja eli karisiikoja. Pohjanlahden siikasaaliisiin vaikuttavat huomattavissa määrin laajamittaiset siikaistutukset. Uhanalaisuusarvioinnissa Pohjanlahden luonnonvarainen vaellussiikamuoto on todettu erittäin uhanalaiseksi (EN) ja merikutuinen siika vaarantuneeksi (VU).

Responses of anadromous European whitefish, Coregonus lavaretus (L.) to fishing in the Gulf of Bothnia

The effect of stocking size on the first winter survival of whitefish, Coregonus lavaretus (L.), in the Gulf of Bothnia, Baltic Sea

Stocking practices of anadromous whitefish, Coregonus lavaretus lavaretus, in Bothnian Bay, Finland; evidence from gillraker numbers

 

Kirjallisuusluettelo

A. L. 1934. Pohjanlahden siikarodut. s. 3. 1 Kalastaja. Kalastaja ja rannikkoväestön äänenkannattaja. Kalastajien Keskusliitto r.y. n:o 2 Etelä-Suomen Kirjapaino. Kotka.

Aalberg, A. F. 1933. Om sikens vandringar och sikfisket med nät i havet. s. 11-12. 2 Fiskeritidskrift för Finland Helsingfors.

Aalberg, A. F. 1932. Om sikens vandringgar och sikfisket med nät i havet. s. 11-12. 2 Fiskeritidskrift för Finland Helsingfors.

Aalberg, A. F. 1944. Om sikfiske med långrev. s. 120. 1 s. Fiskeritidskrift för Finnland Fiskeriföreningen i Finland. Helsingfors.

Aalberg, Eino 1938. Kannakselaisesta siikaverkkojen valmistuksesta ja vähän nillä pyynnistäkin. s. 3. 1 Kalamiehen Viesti n:o 1 Karjala oy: n kirjapaino. Viipuri.

Aalberg, Erno 1944. Sikfisket i östra delen av Finska viken. s. 9-10. 2 s. Fiskeritidskrift för Finnland Fiskeriföreningen i Finland. Helsingfors.

Ahonen, Markku 2009. Särkeä ja siikaa isorysällä. [Artikkeli] / Markku Ahonen, Jukka Korpivuoma. s. 16-17.  Helsinki.

Ahonen, Martti 1939. Siika- ja lohikalastus Inarinjärvessä.. s. 181.  Helsinki.

Ahvenniemi, Antero 1953. Siikaa istutettu Lappajärveen. [Artikkeli] . s. 37.  Helsinki.

Ahvonen, Sulo 1935. Hyviä tuloksia siikaistutuksista.. s. 18-19.  Helsinki.

Alapuranen, Jaakko 1989. Siikaneuvottelupäivät Luostolla. [Artikkeli] . s. 144.  Helsinki.

Alfthan, G. v. 1875. Rauhoitussääntö lohi- taimen- ja siikakalaa warten Pyhäjoen kalastuspiirissä. 8  S. Simeliuksen perillisillä. Helsinki.

Alfthan, G. v. 1875. Rauhoitussääntö lohi- taimen- ja siikakalaa warten Siikajoen kalastuspiirissä. 8  S. Simeliuksen perillisillä. Helsinki.

Anon. 1946. Jättiläissiika. s. 256. 1 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.

Anon. 1949. Jättiläissiika. s. 28. 1 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.

Anon. 1942. Kuhaa, lohta ja siikaa saa pyytää rauhoitusainakin. s. 126. 1 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.

Anon. 1939. Kumiset siikaverkon kohot kokeiltavana. s. 6. 1 Kalamiehen Viesti n:o 3-4 Karjala oy: n kirjapaino. Viipuri.

Anon. 1950. Merilohi- ja – siikakantaamme uhkaava tuho. Salakalastuksen suhteen virkavalta voimaton. s. 377-378. 2 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.

Anon. 1875. Rauhoitussääntö lohi-,taimen- ja siikakalaa warten kalajoen kalastuspiirissä. 8  Helsinki.

Anon. 1950. Siikaa Muuratjärveen. s. 15. 1 s. Erämies n:o 5 Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto. Helsinki.

Anon. 1940. Siikaa saa pyytää koko vuoden. s. 2. 1 Kalastaja. Kalastaja ja rannikkoväestön äänenkannattaja. Kalastajien Keskusliitto r.y. n:o 1-6 Eteenpäin oy: n Kirjapaino. Kotka.

Anon. 1931. Siikakanta Pyhäjärvessä T. l. heikossa tilassa. s. 357-358. 2 Metsästys ja Kalastus Helsinki.

Anon. 1933. Siikamarkkinat. s. 2. 1 Kalastaja. Kalastaja ja rannikkoväestön äänenkannattaja. Suomen Kalastajajärjestöjen Keskusliitto n:o 9 Etelä-Suomen Kirjapaino. Kotka.

Anon. . Siika-maukkaita kalaruokia. 8  Kalatalouden keskusliitto.

Anon. 1936. Sikfisket i Enare. s. 185. 1 Fiskeritidskrift för Finland Helsingfors.

Anon. 1938. Sikfisket i Jänisjärvi. s. 190-191. 2 Fiskeritidskrift för Finland Helsingfors.

Anon. 1930. Silakkaa ja suolattua siikaa viety Amerikkaan. s. 2. 1 Kalastaja. Kalastaja ja rannikkoväestön äänenkannattaja. Suomen Kalastajajärjestöjen Keskusliitto n:o 11 Etelä-Suomen Kirjapaino. Kotka.

Anon. 1782. Som nuwarande arrendet  af regale lax- och sikfisket uti Cumo elf i Björneborgs län … jag … funnit för godt at enligt författningarne låta genom offentelig auction til den mästbjudande uplåta … fiske wärk til nytt arrende på sex år. 1

Anon. 1921. Statens lax- och sikfiske i Uleälf. s. 267. 1 Finlands Jakttidskrift Helsingfors.

Anon. 1916. Vettern-järven nokkasiika. s. 156-157. 2 Luonnon ystävä 20

Aro, Markku 1983. Siikaistutusten kannattavuudesta. [Artikkeli] . s. 122.  Helsinki.

Berglund, E. 1936. Sikfiske med långrev. s. 52-54. 3 Fiskeritidskrift för Finland Helsingfors.

Brofeldt, Pekka 1918. Epämuodostunut siika.. s. 127-128.  Helsinki.

Brofeldt, Pekka 1927. Omituisen muotoinen siika.. s. 135.  Helsinki.

Brofeldt, Pekka 1923. Toimenpiteitä lohi-ja siikakantamme lisäämiseksi. s. 211-213, 239-243. 3+5 Metsästys ja Kalastus Helsinki.

Giers, Carl Robert 1771. Orsaken til cumå kronolax-och sikfiskets förminskning, som ock de hjelpemedel, som deremot kunna vidtagas.Disp. (Resp.Isaac M.Arenander). 17  Åbo.

Granit, A. W. 1939. Sik och sikfiske. s. 211-218. 8 Finlands Jakt- och Fisketidskrift Helsingfors.

Granlund, Uno 1938. Sikfiskets utveckling i Österbotten. s. 11-12. 2 Fiskeritidskrift för Finland Helsingfors.

Gustafsson, Tapio 2006. Rysän päältä – siikahyvä ruokakirja. [Artikkeli] . s. 29.  Helsinki.

Hakaste, Tapio 1998. Silkkaa siikaa kuhavesistäkin. [Artikkeli] / Tapio Hakaste, Mikko Lauttajärvi. s. 4-7.  Helsinki.

Hakola, T.P. 1951. Keskitalvella kuteva siika. [Artikkeli] . s. 77-78.  Helsinki.

Heinonen, Aki 2005. Peledsiika lisääntynyt Muurikaisjärvessä. [Artikkeli] . s. 31.  Helsinki.

Helakaltio, Viljo 1942. Miten siika nousee Kukkolankoskesta. Niin suomen kuin Ruotsinpuolella Torniojokea harjoitetaan ainutlaatuista siian lippoamista. s. 27. 1 s. Lihakauppias n:o 9

Heusala, Janne 1937. Kalastajaseura Siikajoelle.. s. 238.  Helsinki.

Heusala, Janne 1956. Onko siika vähentynyt merestä. [Artikkeli] . s. 50-51.  Helsinki.

Heusala, Janne 1933. Siikaverkkojen pauloitustavasta.. s. 68-69.  Helsinki.

Himberg, Mikael 2003. Pyörökuonosiika Merikarvian edustalla. [Artikkeli] . s. 19.  Helsinki.

Himberg, Mikael K-J. 1994. Pohjoismaissa on vain yksi alkuperäinen siika- ja yksi muikkulaji. [Artikkeli] / Mikael K-J. Himberg, Hannu Lehtonen. s. 19-21.  Helsinki.

Hokki, Rauno 1996. Siikaveden hoito vaatii tarkkaa seurantaa ja tehokasta kalastusta. [Artikkeli] . ): s. 22-23.  Helsinki.

Honkanen, Mauri 1984. Siikaistukkaiden hintasuositukseen täysremontti. [Artikkeli] . s. 12.  Helsinki.

Huhmarniemi, Alpo 1984. Siikakannat ja niiden hoito säännöstellyssä Ol. Pyhäjärvessä. [Artikkeli] / Alpo Huhmarniemi, Asko Niemi, Risto Palomäki. s. 140-144.  Helsinki.

Hurme, Seppo 1974. Siika talvikkona Kokemäenjoessa. Eripainos sanomalehti Lallista n:o 30 13.2.1974. 3

Hurme, Seppo 1974. Siikajoen lohikanta mahdollista pelastaa. Eripainos sanomalehti Kalevasta 21.10.1974. 3

Hurme, Seppo 1974. Siikajoen lohikanta mahdollista pelastaa. 3

Huuskonen, Seppo 1984. Aiheuttiko turvetuotanto Siikajoen kalojen makuvirheet? [Artikkeli] . s. 182.  Helsinki.

Huuskonen, Seppo 1988. Iso koirassiika Posion Valkeisenjärvestä. [Artikkeli] . s. 44.  Helsinki.

Huuskonen, Seppo 1988. Kalatie käyttöön Siikajoen Pöyrynkoskella. [Artikkeli] . s. 357.  Helsinki.

Huuskonen, Seppo 1984. Kalatie Siikajoen Pöyrynkoskeen. [Artikkeli] . s. 19.  Helsinki.

Huuskonen, Seppo 1987. Kalatie Siikajokeen. [Artikkeli] . s. 319.  Helsinki.

Huuskonen, Seppo 1976. KHO:lta päätös Siikajoen kala- ja rapukantojen hoitomaksuista. [Artikkeli] . s. 115-116.  Helsinki.

Huuskonen, Seppo 1991. Korkeimman Oikeuden tuomio Uljuan altaan rakentamisesta Siika- ja Lamujoen rapukannoille aiheutuneen vahingon korvaamisesta. [Artikkeli] . s. 86-87.  Helsinki.

Huuskonen, Seppo 1993. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri selvittää säännöstelyn vaikutuksia Siikajoella. [Artikkeli] . s. 38.  Helsinki.

Huuskonen, Seppo 1989. Siikajoen kalastuskunnalle oma toimitalo. [Artikkeli] . s. 210.  Helsinki.

Huuskonen, Seppo 1992. Siikajoen Pöyryn kalatie on toiminut heikosti. [Artikkeli] . s. 29.  Helsinki.

Huuskonen, Seppo 1978. Siikajoen rapukantaa ryhdytään elvyttämään. [Artikkeli] . s. 129.  Helsinki.

Huuskonen, Seppo 1986. Siikajoen ravut vähissä. [Artikkeli] . s. 362.  Helsinki.

Huuskonen, Seppo 1980. Tekoaltaat tuhoavat edellytykset Siikajoen kalatalouden kehittämiseltä. [Artikkeli] . s. 129-130.  Helsinki.

Huuskonen, Seppo 1991. Vesiylioikeus kumosi Vesioikeuden päätöksen pohjapadon rakentamiseksi Siikajokeen Rantsilan kunnassa. [Artikkeli] . s. 43.  Helsinki.

Huuskonen, Seppo 1988. Voidaanko siikakantaa tukea tai lisätä poikasia istuttamalla? [Artikkeli] . s. 348-351.  Helsinki.

Jokikokko, Erkki 1993. Perämeren vaellussiikakantojen hoito. [Artikkeli] . s. 16-17.  Helsinki.

Jokikokko, Erkki 1997. Pohjanlahden karisiikakannat voivat hyvin, mutta vaellussiikaa vaivaa liikakalastus. [Artikkeli] / Erkki Jokikokko, Alpo Huhmarniemi, Ari Leskelä. s. 7-9.  Helsinki.

Jokikokko, Erkki 2006. Siikakantojen tila Pohjanlahdella. [Artikkeli] / Erkki Jokikokko, Ari Leskelä, Alpo Huhmarniemi. s. 22-24.  Helsinki.

Juntunen, T. 1972. Eräitä Oulujoen vaellussiian ominaisuuksia ja siikasaaliit. [Artikkeli] / T. Juntunen, E. Kaukoranta, E.A. Lind. s. 203-206.  Helsinki.

Järnefelt, Heikki 1959. Voidaanko siikakantaa tukea tai lisätä poikasia istuttamalla? [Artikkeli] . s. 3-4.  Helsinki.

Järvi, T. H. 1927. Frågan om sikarterna och skötseln av sikfiskevatten. 19 Årsbok-vuosikirja. Societas Scientiarum Fennica 5 B:6

Järvi, T. H. 1938. Hajanaisia havaintoja.  28. Pienen-Toramojärven (Rovaniemellä) siikakanta.. s. 111-116.  Helsinki.

Järvi, T. H. 1936. Hajanaisia havaintoja.  6. Ilomantsin Kivijärven pikkusiika. – Kysymys siikamuotojen alamitasta.. s. 70-72.  Helsinki.

Järvi, T. H. 1935. Harjus ja siika lohenmädin hävittäjinä.. s. 33-35.  Helsinki.

Järvi, T. H. 1927. Kysymys siikalajeista ja siikavesien hoidosta. s. 118-133. 16 Valvoja-aika V Helsinki.

Järvi, T. H. 1932. Kääpiösiika ja muikku samassa järvessä.. s. 3-7.  Helsinki.

Järvi, T. H. 1935. Määräyksiä kalojen ravintoarvosta 1-3. Silakka, Laatokan kaloja, lapin siikamuotoja. Eripainos Suomen kalstuslehdestä 1935 nrot 4-7. 11 Suomen Kalastusyhdistys n:ro 19 Helsinki.

Järvi, T. H. 1935. Pari poikkeuksellisen kookasta kalaa: merisiika ja silakka.. s. 152-153.  Helsinki.

Järvi, T. H. 1940. Pyhäjärven siikakanta. Maataloushallituksen tiedonantoja nro 269. 94 Suomen kalatalous n:o 14 Maataloushallitus. Helsinki.

Järvi, T. H. 1935. Ravintoarvomääräyksiä eräistä Inarin-Lapin siikamuodoista.. s. 137-140.  Helsinki.

Järvi, T. H. 1944. Suomessa esiintyvistä siikamuodoista.. s. 45-55.  Suomen Kalastusyhdistys. Helsinki.

Järvi, T. H. 1945. Suomessa esiintyvistä siikamuodoista.. s. 150. 1 s. Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica vol 20 Helsinki.

Järvinen A.E. 1959. Siika. sivut 20-21. 2 Lapin kairoilta ja kalavesiltä 2 Rovaniemi.

Jääskeläinen, Viljo (V.J.) 1916. “Tuppisiika”. s. 116. 1 Luonnon ystävä 20

Kaisla, Väinö 1901. Siikakoskella. s.327-336. 10 Suomen urheilulehti 4 Helsinki.

Karttunen, Vesa 1992. Siika on Tornionjoen tärkein kalalaji. [Artikkeli] . s. 28-29.  Helsinki.

Kaukoranta, Markku, et, alii 1998. Kala-atlas. Nahkiainen, pikkunahkiainen, lohi, taimen, nieriä, siika, muikku, harjus, toutain, vimpa, rantaneula ja kivisimppu- esiintymät ja kantojen tila. Kalatutkimuksia 150. 57  RKT.

Keskinen, Tapio 2003. Kyrönjoella elvytetään uhanalaista vaellussiikakantaa. [Artikkeli] / Tapio Keskinen, Jaakko Tuhkanen, Jyrki Latvala, Mika Sivil. s. 12-15.  Helsinki.

Kilpinen, Kari 1993. Kalervo Salojärvi väitteli siikaistutuksista. [Artikkeli] . s. 40.  Helsinki.

Kilpinen, Kari 2003. Kansainvälinen siikakalasymposium Rovaniemellä. [Artikkeli] . s. 18.  Helsinki.

Kilpinen, Kari 1998. Saiskos olla viljeltyä siikaa, nieriää, ahventa? [Artikkeli] . s. 14-15.  Helsinki.

Kiuru, Mika 1995. Aikarajoitukset vähensivät lohirysien määrää ja kevään lohisaalista. Lohi- ja siikarysillä saadaan yhtä isoja lohia. [Artikkeli] . s. 9-11.  Helsinki.

Kolari, Ismo 1995. Siika on varma istutuslaji. [Artikkeli] . s. 12-15.  Helsinki.

Kolari, Ismo 1998. Siikavedet tuottamaan oikeilla pyyntitavoilla ja seurannalla. [Artikkeli] . s. 4-7.  Helsinki.

Komonen, Antti 1911. Några hågkomster från lax- och sikfisk i Vuoksen norra mynningsarm före genombrottet vid Kiviniemi. s. 14-16. 3 Fiskeritidskrift för Finland

Korhonen M. 1959. Kuusamon siika tutkimusten valossa. sivut 6-8. 3 Koilis-Pohjan Sähkö 1959:4

Korhonen, Otto 1927. Toimenpiteitä kalastuksen edistämiseksi Puolangalla. : Muikkuja istutettu Puolanka-, Kivarin- ja Aittojärviin sekä siikaa Puolankajärveen.. s. 10-12.  Helsinki.

Korvonen, Pasi 1999. Saaristomerellä kasvatetaan siikaistukkaita verkkokasseissa. [Artikkeli] / Pasi Korvonen, Seppo Salonen, Olof Lerche. s. 30-33.  Helsinki.

Kotilainen, Olli 1948. Kivijärven siikavesillä. s. 350-351. 2 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.

Kurkela, Olli-Veikko 2005. Pohjanmaan jokien vaellussiikasaaliit kasvussa. [Artikkeli] . s. 25.  Helsinki.

Lagus, Hugo 1930. Kokemuksia Porlan kalanviljelylaitokselta. Rautu, lohi, siika ja kuha. s. 215-220. 6 Metsästys ja Kalastus Helsinki.

Lampi-Fagerholm, Elina 1991. Pohjois-Suomen vesioikeus velvoitti Siikajokivarren turvetuottajat luvanhakuun. [Artikkeli] . s. 390.  Helsinki.

Lehtimäki, Vesa 1984. Siikaistukkaiden koon vaikutuksesta istutuksen onnistumiseen. [Artikkeli] . s. 168-171.  Helsinki.

Lehtonen, Hannu 1989. Pyyntikokorajoitukset rannikon siikakantojen hoidossa. [Artikkeli] . s. 62-67.  Helsinki.

Lehtonen, Hannu 1978. Siikakannoista ja siikasaaliista merialueella. [Artikkeli] / Hannu Lehtonen, Mikael Himberg. s. 176-179.  Helsinki.

Leisten, E 1869. Selostus lohi-ja siikakalastuksista Iin ja Pudasjärven pitäjissä Oulun läänissä. 59

Lemmenlahti Eero 1959. Kukkolakosken komea siikajuhla (Vuosittain Jaakonpäivää seuraavana sunnuntaina). sivut 14-15. 2 Seura 1959:37

Leskelä, Ari 1999. Pohjanlahden siikaistutuksista ja niiden tuloksista. [Artikkeli] / Ari Leskelä, Erkki Jokikokko. s. 36-41.  Helsinki.

Leskelä, Ari 1997. Siikojen värimerkinnällä tietoa Pohjanlahden vaellussiikaistutuksista. [Artikkeli] / Ari Leskelä, Erkki Jokikokko, Tuomas Friman. s. 10-13.  Helsinki.

Levander, Kaarlo Mainio 1916. “karisiika” ja “kutul”.. s. 62-64. 3 Luonnon ystävä 20

Levander, Kaarlo Mainio 1929. Siika lapamadon väli-isäntänä.. s. 169.  Helsinki.

Levander, Kaarlo Mainio 1916. Siikamuoto “karisiika”. s. 76. 1 Luonnon ystävä 20

Liedes, Lauri 1958. Siika vaarana ahvenelle. [Artikkeli] . s. 119-120.  Helsinki.

Liuksia, Sigurd 1938. Kyrösjärven siika.. s. 14-15.  Helsinki.

Lovikka, Tapio 1995. Siika on tuottoisa istukaslaji. [Artikkeli] . s. 24-25.  Helsinki.

Lovikka, Tapio 1989. Siikaistutusten tuloksellisuudesta ja taloudellisuudesta sisävesissä. [Artikkeli] / Tapio Lovikka, Kauko Vaara. s. 188-191.  Helsinki.

Lovikka, Tapio 1986. Siikakantojen hoitokokemuksista Lapissa. [Artikkeli] . s. 297-300.  Helsinki.

Mannermaa, Yrjö 1922. Rapuja Siikajoessakin.. s. 207.  Helsinki.

Marttunen, Mika 1991. Siika- ja muikkusymposiumissa Kanadassa. [Artikkeli] / Mika Marttunen, Outi Heikinheimo-Schmid, Ari Huusko, Risto Palomäki, Kalervo Salojärvi, Pentti Valkeajärvi. s. 374-377.  Helsinki.

Miinalainen, Matti 2000. Siian istutuskoe Vuokalanjärvellä: Miten eri siikakannat menestyivät kilpailussa? [Artikkeli] / Matti Miinalainen, Outi Heikinheimo, Tauno Nurmio, Heikki Peltonen. s. 4-7.  Helsinki.

Miinalainen, Matti 1999. Tiheä siikaistutus näkyi hauen ravinnossa Vuokalanjärvellä. [Artikkeli] / Matti Miinalainen, Oili Vuorimies, Outi Heikinheimo. s. 8-11.  Helsinki.

Monni 1949. Siikaa. s. 4-5. 2 s. Erämies n:o 3 Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto. Helsinki.

Montell, I. G. 1931. Särki- ja siikakalojen ravinnon otosta.. s. 103-104.  Helsinki.

Munsterhjelm, Ludvig 1918. Sikfiske med utter. s. 270-274. 5 Tidskrift för Jakt och Fiske Aktiobolaget Lillius & Hertzberg. Helsingfors.

Mutenia, A. 1982. Peledsiika Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden kalakantojen hoidossa. s. 140-143. 4 Suomen Kalastuslehti Helsinki.

Mutenia, A. 1976. Peledsiikakokeilu Lokan tekojärvessä. s. 98-100. 3 Suomen Kalastuslehti Helsinki.

Mutenia, A., Salonen, E. 1990. Lokan ja Porttipahdan peled- ja vaellussiikakantojen tila vuosina 1982-1989. 67

Mutenia, A., Salonen, E. 1998. Miksi peledsiikasaaliit vaihtelevat tekojärvissä? . s. 14-17.  Helsinki.

Mutenia, A., Salonen, E., Kotajärvi, M. 2000. Peledsiikakantojen romahdus Lokan ja Porttipahdan tekojärvissä. 26 Kala- ja riistaraportteja nro 187 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Mutenia, A., Salonen, E., Kotajärvi, M. 2000. Vaellussiika menestyy Lapin suurissa tekojärvissä – peledsiika romahtanut.. s. 4-7.  Helsinki.

Mutenia, A., Salonen, E., Sutela, T. 2004. Miksi Lapin tekojärvien siikakannat vaihtelevat?. s. 18-21.  Helsinki.

Mutenia, Ahti 2004. Miksi Lapin tekojärvien siikakannat vaihtelevat? [Artikkeli] / Ahti Mutenia, Erno Salonen, Tapio Sutela. s. 18-21.  Helsinki.

Mutenia, Ahti 1998. Miksi peledsiikasaaliit vaihtelevat tekojärvissä? [Artikkeli] / Ahti Mutenia, Erno Salonen. s. 14-17.  Helsinki.

Mutenia, Ahti 1982. Peledsiika Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden kalakantojen hoidossa. [Artikkeli] . s. 140-143.  Helsinki.

Mutenia, Ahti 1976. Pelesiikakokeilu Lokan tekojärvellä. [Artikkeli] . s. 98-100.  Helsinki.

Mutenia, Ahti 2000. Vaellussiika menestyy Lapin suurissa tekojärvissä – peledsiika romahtanut. [Artikkeli] / Ahti Mutenia, Erno Salonen, Mika Kotajärvi. s. 4-7.  Helsinki.

Myllylä, Markku 2005. Hailuodon siikamarkkinoilla kävi kala kaupaksi. [Artikkeli] . s. 27.  Helsinki.

Myllylä, Markku 1987. Monitoimiyritys jalostaa peledsiikaa. [Artikkeli] . s. 155.  Helsinki.

Myllylä, Markku 1986. Oulun kaupungin siikalammikoista hyvä kasvatustulos v. 1985. [Artikkeli] . s. 80.  Helsinki.

Myllymaa, Urpo 1978. Siikajoen vedenlaadun kehittyminen Uljuan altaan käyttöönoton jälkeen. [Artikkeli] . s. 122-124.  Helsinki.

Mäkinen, Kyösti 1963. Millaista siikaa istutamme? [Artikkeli] . s. 156-159.  Helsinki.

Männistö, Väinö 1920. Kuvauskisa kalastusoloistamme. IV. Pyhäjärven T. l. siikakalastuksesta.. s. 112-117.  Helsinki.

Männistö, Väinö 1920. Skildringar från våra fiskeriförhållanden. IV. Om sikfisket i Pyhäjärvi (Åbo län). s. 117-121. 5 Fiskeritidskrift för Finland Helsingfors.

Nilsson, John E. 1943. Sikfiske med Daddy long legs. s. 61-64. 4 s. Finlands Jakt- och Fisketidskrift Finlands allmänna Jägarförbund och Finlands Sportfiskarförbund. Helsingfors.

Nordqvist, Oscar 1898. Iso siika.. s. 180.

O.S. 1947. Siikajokivesistön kalastushoitoyhdistys.. s. 59.  Suomen Kalastusyhdistys. Helsinki.

Palanne, Pertti 1988. Tuloksia Vanajanselän siika-istutuksista. [Artikkeli] / Pertti Palanne, Risto Anttila. s. 60-64.  Helsinki.

Paloposki, Antti 1946. Pyhäjärven siikakanta tuhoutumassa.. s. 7-8.  Suomen Kalastusyhdistys. Helsinki.

Parkkonen, Jukka 2000. Etelä-Saimaalla seurattiin muikku- ja siikakantoja. [Artikkeli] . s. 8-10.  Helsinki.

Pikkarainen, Pertti 1993. Tuottoisia siikaistutuksia Pohjois-Karjalassa: Istuta siikaa – mutta muista kalastaa. [Artikkeli] . s. 4-6.  Helsinki.

Pirttijärvi, Jukka 1990. Huonot siikamarkkinat. [Artikkeli] . s. 17.  Helsinki.

Pirttijärvi, Jukka 1993. Hyviä siikasaaliita. [Artikkeli] . s. 47.  Helsinki.

Pirttijärvi, Jukka 1987. Missä on Perämeren siika? [Artikkeli] . s. 438.  Helsinki.

Pirttijärvi, Jukka 1992. Onnistuneet siikamarkkinat Hailuodossa. [Artikkeli] . s. 9.  Helsinki.

Pirttijärvi, Jukka 1997. Perämeren kalastajat vaativat siika- ja nahkiaistutkimuksen tehostamista. [Artikkeli] . s. 37.  Helsinki.

Pirttijärvi, Jukka 2000. Siika palasi Pohjanmaan jokiin. [Artikkeli] / Jukka Pirttijärvi, Olli-Veikko Kurkela. s. 42.  Helsinki.

Pirttijärvi, Jukka 2001. Vastakuoriutuneilla siikaistukkailla parempi tulos. [Artikkeli] : Keski-Pohjanmaan rannikon kokemukset. . s. 36-37.  Helsinki.

Pohjola, Kyllikki 1932. Lohta, siikaa ja mainiota kalasoppaa. s. 1018-1019. 2 Suomen Kuvalehti n:o 28 Helsinki.

Pravdin, I. F. 1932. Siiat : siikarodun elintavat, kasvatus ja kalastus. 47 Karjalan kolhoosilaisen kalastajan yleistajuinen kirjasto ; 1. vihko Valtion kustannusliike Kirja. Petroskoi.

Puska, Martti 1995. Esimerkki ylimitoitetusta siikaistutuksista. [Artikkeli] . s. 28-29.  Helsinki.

Raitaniemi, Jari 1997. Etelärannikon vaellusiikaistutukset ovat tuottaneet hyvin. [Artikkeli] / Jari Raitaniemi, Outi Heikinheimo, Jukka Mikkola. s. 4-6.  Helsinki.

Raitaniemi, Jari 1996. Kuore, kuha, muikku, siika – Lappajärven tärkein saaliskala on vaihdellut. [Artikkeli] . s. 28-31.  Helsinki.

Raitaniemi, Jari 1992. Lappajärven siikaistutukset tuottavat hyviä tuloksia, Lappajärven taimen- ja Evijärven siikaistutukset eivät. [Artikkeli] . s. 28-31.  Helsinki.

Regelin, Juha 2007. Siikaa nousee lipolla – vai onko se tarua? [Artikkeli] . s. 22-23.  Helsinki.

Ritvo, Juuso 1946. Pyhäjärven siikakannan tuhoutuminen.. s. 23-24.  Suomen Kalastusyhdistys. Helsinki.

Salojärvi K. 1992. Siika (Coregonus lavaretus L.s.l.) pienten järvien hoitokalana. s.222-233 Riista- ja kalataoluden tutkimuslaitoksen kalantutkimusosaston julkaisusarja.Evon kalastuskoeasema ja kalanviljelylaitos 100 vuotta. 11 Suomen kalatalous n:o 60 RKTL. Helsinki.

Salojärvi, K. 1992. Siika (Coregonus lavaretus L.s.l.) pienten järvien hoitokalana. s.222-233 Riista- ja kalataoluden tutkimuslaitoksen kalantutkimusosaston julkaisusarja.Evon kalastuskoeasema ja kalanviljelylaitos 100 vuotta. 11 Suomen kalatalous n:o 60 RKTL. Helsinki.

Salojärvi, Kalervo 1989. Inarijärven planktonsiikaistutusten tuloksista. [Artikkeli] / Kalervo Salojärvi, Ahti Mutenia. s. 184-187.  Helsinki.

Salojärvi, Kalervo 1987. Kokemuksia Sotkamon järvien siikakantojen hoidosta. [Artikkeli] / Kalervo Salojärvi, Ari Huusko. s. 236-239.  Helsinki.

Salojärvi, Kalervo 1989. Siikaistutuksille ohjeisto vuoden 1989 aikana. [Artikkeli] . s. 252.  Helsinki.

Salojärvi, Kalervo 1980. Siikaistutusten tuloksista ja kannattavuudesta. [Artikkeli] . s. 82-89.  Helsinki.

Salojärvi, Kalervo 1981. Uusi merkintämenetelmä siikaistutusten tulosten selvittämiseen. [Artikkeli] . s. 65-67.  Helsinki.

Salonen, E., Mutenia, A. 1993. Lokan ja Porttipahdan peled- ja vaellussiikakantojen tila vuoteen 1993 tultaessa. 21 Kalantutkimusosasto, Inarin tutkimusasema Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Inari.

Salonen, E., Mutenia, A. 1993. Luontaisen lisääntymisen vaikutukset Lokan ja Porttipahdan siikakantoihin ja kalastukseen. 22 Kalantutkimuksia no 127 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Salonen, E., Mutenia, A., Kotajärvi, M. 1997. Lokan ja Porttipahdan peledsiika. Tekojärvien siikantojen vaihtelu vuosina 1987-1996. 33 s.+liitteet Kalatutkimuksia nro 127 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Sandberg, Into 1966. Siikaa ajoverkoilla. [Artikkeli] . s. 113-114.  Helsinki.

Sandberg, Into 1979. Siikahavaintoja. [Artikkeli] . s. 114-115.  Helsinki.

Sandberg, Into 1977. Siikapesä. [Artikkeli] . s. 142-143.  Helsinki.

Sandberg, Into 1944. Vatsaevätön siika.. s. 20.  Suomen Kalastusyhdistys. Helsinki.

Sandman, J.Alb. 1904. Kevätkutuinen siika.. s. 150.

Sandman, J.Alb. 1900. Om laxfisket i Siikajoki elf och förlag till dess upphjelpande. s. 216-220. 5 Tidskrift för jägare och fiskare VIII

Sandman, J.Alb. 1900. Siikajoen lohikalastus ja ehdotuksia sen parantamiseksi.. s. 141-145.

Sandman, Jonas Albert 1900. Om laxfiske i Siikajoki elf och förslag till dess upphjelpande. s. 141-145. 5 Fiskeritidskrift för Finland

Segerstråle, Curt 1947. Bland sikfiskare på Karelska näset. s. 146-158. 13 s. Fiskodling och fiskevård Fiskodlingens vänner. Helsingfors.

Segerstråle, Curt 1947. Sikfiske under lektid mot överlåtelse av rom för fiskodlingsändamål. s. 121-126. 6 s. Fiskodling och fiskevård Fiskodlingens vänner. Helsingfors.

Sergejeff, Kiril 1964. Sevettijärven järvireitin siikakannasta. [Artikkeli] . s. 100-106.  Helsinki.

Sjöberg, H.R.A. 1906. Hyle saatu siikaverkolla.. s. 58.

Sjöblom, Walter 1930. Sikfisket frigives i landskapet Åland. s. 19-23. 5 Finlands Jakt- och Fisketidskrift Ernst Ingelius Boktryckeri. Helsingfors.

Sormunen, Tapani 1969. Siikamerkintöjä Iijoen alueella. [Artikkeli] . s. 177-178.  Helsinki.

Suomalainen, Viljami 1906. Kuutsalon siikarysät.. s. 128.

Säntti, Jukka 1984. Kääpiöityneiden siikakantojen esiintymisestä Länsi-Lapin alueella. [Artikkeli] . s. 113-114.  Helsinki.

Säntti, Jukka 1986. Siika matikankoukulla. [Artikkeli] . s. 146.  Helsinki.

Säntti, Jukka 1991. Valkeajärven siika kääpiöitynyt. [Artikkeli] . s. 90.  Helsinki.

Tammelin, Jaakko 1986. Vuolijoen kalastusteknisen koeaseman siikarysäkokeista. [Artikkeli] / Jaakko Tammelin, Esko Heikkilä, Heikki Ruokanen. s. 4-7.  Helsinki.

Tast, Teemu 1993. Kukkolankoskella lipotaan siikaa. [Artikkeli] . s. 8-9.  Helsinki.

Tast, Teemu 1997. Siikaa vai sillisiikaa? [Artikkeli] . s. 32-33.  Helsinki.

Tast, Teemu 1997. Sillisiika ei ole siika. [Artikkeli] . s. 43.  Helsinki.

Thienemann, August 1919. Siikalajien leveneminen ja veden happipitoisuus. s. 139-141. 3 Luonnon Ystävä Helsingin Uusi kirjapaino. Helsinki.

Toivonen, Anna-Liisa 1991. Pohjanlahdella kokeiltu lohta poisvalilkoivalla siikaloukulla. [Artikkeli] / Anna-Liisa Toivonen, Pekka Heikkilä. s. 9-10.  Helsinki.

Toivonen, Jorma 1962. Siikatutkimukset. [Artikkeli] / Jorma Toivonen, Seppo Huuskonen. s. 221-222.  Helsinki.

Toivonen, Jorma 1968. Tuloksia peledsiikakokeiluista. [Artikkeli] . s. 208-211.  Helsinki.

Tuikkala, Alpo 1995. Häviääkö Pohjanlahden vaellusiika? [Artikkeli] . s. 8-11.  Helsinki.

Tuikkala, Alpo 1986. Ovatko siikaistukkaat alamittaisia. [Artikkeli] . s. 62-64.  Helsinki.

Tuikkala, Alpo 1976. Vaellus- eli isosiikasaaliiden kehityksestä Eteläisellä Perämerellä. [Artikkeli] / Alpo Tuikkala, Jukka Pirttijärvi. s. 172-180.  Helsinki.

Tuiskunen, Jari 2006. Kotimainen kalastusopas. Ahven-hauki-kuha-siika. 206  Otava.

Turunen, A.H 1960. Korven metso ja kutusiika. 28  Karisto.

Tuunainen, P. 1979. Mereisten lohi-, taimen- ja siikakantojen tila ja kalastus Tornionjoen vesistössä. s. 200-205. 6 Torninlaakson vuosikirja 1979 Torniolaakson kotiseututoimikunta. Tornio.

V.G. 1932. Ristiinnaulittua siikaa. s. 1123. 1 Suomen Kuvalehti n:o 31 Helsinki.

V.H. 1951. Tikkusiikaa Kukkolan koskella maistamassa. sivut 54-55. 2 Yhteisvoimin 1951

Vaali, Veikko 1931. Hauenmädin kehittäminen siikasuppilossa.. s. 91.  Helsinki.

Vaali, Veikko 1929. Onnistunut siikaistutus Kuolajärvellä.. s. 167.  Helsinki.

Valkeajärvi, Pentti 2000. Päijänteen siika ja säännöstely. [Artikkeli] . s. 8-12.  Helsinki.

Valkeajärvi, Pentti 1989. Päijänteen siikakanta ennen ja nyt. [Artikkeli] . s. 9-14.  Helsinki.

Valkeajärvi, Pentti Helsinki. Päijänteen säännöstelyn vaikuttaminen siikakantaan. 34 Kalatutkimuksia 161 Riista- ja kalantutkimus. 1999.

Valkeajärvi, Pentti 1989. Siikajätti Tarjannevedestä. [Artikkeli] . s. 324.  Helsinki.

Valle, Kaarlo Johannes 1921. Suomen kaloja. : IV. Siika (Coregonus lavaretus).. s. 155-159.  Helsinki.

Valtonen, Tapani 1974. Perämeren siikakannoista ja siiankalastuksen mittarajoituksista. [Artikkeli] . s. 45-46.  Helsinki.

Vepsäläinen, Antti 1933. Ison lohi- ja siikarysän potku.. s. 84-85.  Helsinki.

Vepsäläinen, Antti 1931. Onnistuneita siika- ja lahnaistutuksia O. l. Pyhäjärvellä.. s. 160-161.  Helsinki.

Vepsäläinen, Antti 1932. Siikaistutus Pyhännällä.. s. 174.  Helsinki.

Vesa, Risto 1992. Siikamassaprojektilla uskoa kalan jalostukseen. [Artikkeli] . s. 4-9.  Helsinki.

Wikgren, Bo-Jungar 1962. Ahvenanamaalla ja Luvialla toimeenpantujen siikamerkintöjen tulokset. [Artikkeli] . s. 159-161.  Helsinki.

Vuorela, Einari 1938. Siikaa, muttei lohta saatu tänä vuonna runsaasti pohjoisista joista ja rannikoilla.. s. 184.  Helsinki.

Wuorentaus, Yrjö 1922. Ankerias Siikajoen latvaosalla.. s. 207.  Helsinki.

Wuorentaus, Yrjö 1924. Iso siika.. s. 190.  Helsinki.

Wuorentaus, Yrjö 1936. Isokokoinen siika.. s. 133.  Helsinki.

Wuorentaus, Yrjö 1950. Säkylän pyhäjärven siikakanta.. s. 147.  Suomen Kalastusyhdistys. Helsinki.

Wuorentaus, Yrjö 1940. T. H. Järvi: Pyhäjärven siikakanta. Suomen Kalatatalous nide 14.. s. 57.  Helsinki.

Ylitalo, Antti 1985. Oulun läänin luonnonravintolammikoiden siikatuotanosta vuonna 1984. [Artikkeli] . s. 138-140.  Helsinki.

Ylitalo, Antti 1986. Siikajoen koeravustukset 1986. [Artikkeli] . s. 362-363.  Helsinki.

Öhman, Helge 1930. Något om sikfisket. s. 133-134. 2 Fiskeritidskrift för Finland Helsingfors.

Muita siika-aiheisia linkkejä:

http://www.lapinkalatalouskeskus.net/assets/Materiaalit/Ahonen-kalastusaluepivt-Saariselk.pdf

http://www.meidankalajoki.fi/…/9-uncategor…/103-vaellussiika
http://www.oulunseudunleader.fi/…/Prosiika_ry_-_Perameren_v…
http://wwf.fi/…/Vaellussiika-vaihtoi-varia-WWF-n-kalaoppaas…
http://www.suomenluonto.fi/…/miksi-siikaa-nayttaa-riittava…/
http://www.espoo.fi/…/Uhanalainen_meritaimen_ja_vaellussiik…
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/…/vaellussiian-kutistumi…
http://kymijoen.asiakkaat.sigmatic.fi/…/uploads/2014/06/tut…

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2109.2011.02999.x/abstract

http://www.fishbase.org/summary/232