Mikko Halonen & Stanislaw Cios ja Perhokalastajan harjus

Nordic Pro-Fly Fishing 2008

 

 

”Meille harjus on hieno kala, ja siksi oman kirjan arvoinen”, toteavat tekijät alkusanoissaan. Perhokalastajan harjuksen materiaalin kokoaminen ja käsikirjoituksen työstäminen vei vuosia. Ponnistuksia vaatinut vaivannäkö kannatti, lopputulos on näyttävä ja Perhokalastajan harjus saattaa olla laajin harjuksesta ja sen perhokalastuksesta koskaan tehty kirja. Englannissa harjuksesta laadittiin kirjoja jo 1800-luvulla ja Ruotsissakin 1960-70 luvuilla. Suomessa samaan ajatukseen oli 1980-luvun lopulla päätynyt edellisen sukupolven kalamies Lasse Heikkilä, kooten omat pyyntikokemuksensa kirjaksi Harjuksen perhokalastus (WSOY 1991).

Harjuksen suosio on eri maissa hyvin erilainen, mm. Venäjän Siperiassa laji on korkealle arvostettu, Alaskassa ja Kanadassa taas arvostus on vähäistä. Pohjoismaissa ja etenkin Suomessa harjuksen suosio on ollut suuri ja yhä nousussa. Osaltaan suosioon on vaikuttanut Perhokalastajan harjus-kirja, mutta ehkä kuitenkin enemmän se, että harjus on laajalle levinnyt, yleinen laji ja useille perhokalastajille ensimmäinen kala. Monet kokeneet perho- ja viehekalastajat keskittyvät vain harjukseen.

Taivalkoskella 1969 syntynyt, Oulun teknisessä opistossa insinööriksi opiskellut ja nykyään Oulussa asuva ja vaikuttava Mikko Halonen on harjoittanut perhokalastusta kolmisenkymmentä vuotta ja kirjoittanut siitä mm. Pohjolan Perhokalastajaan, Perhokalastus-lehteen ja useisiin ulkomaisiin lehtiin. Puolassa 1957 syntynyt Stanislaw Cios on toiminut diplomaattitehtävissä useissa Puolan suurlähetystöissä, mm. Suomessa 1997-2001 ja vuodesta 2005 Suomen suurlähetystön neuvonantajana. Cios on toimittanut useita julkaisuja kala- ja hyönteistieteistä, mm. lohikalojen syönnöskäyttäytymisestä, hyönteistieteen historiasta ja kalastuksen historiasta. Väitöstyönsä Stanislaw Cios teki aiheesta ”economic and social role of fish in Poland from the 10 th to 19 th centuries”. Cios on kalastanut harjuksia Puolassa, Italiassa, Sloveniassa, Suomessa, Ruotsissa ja Englannissa.

Kirjan tekemisessä Mikko Halosta ja Stanislaw Ciosia auttoi melkoinen määrä henkilöitä; hyönteistieteen ongelmissa Aki Rinne ja Kalevi Kuusela, valokuvissa Markku Korhonen, piirroksissa Jouni Ronkainen, käsikirjoituksen arvioinnissa ja kielenhuollossa Sulo Tiainen. Teoksen valmistumista edesauttaneet yli kaksikymmentä henkilöä on luetteloitu alkusanoissa.

260 x 230 mm formaatillaan ja 327 sivullaan, hienolla kuvituksella ja painoasulla varustettu Perhokalastajan harjus on melkoinen järkäle ja korkeatasoinen teos. Alkusanojen mukaan kirjassa yhdistyy kaksi ”poikkeavaa” lähestymistapaa; 1) syönnöshavainnot ja niistä tehdyt johtopäätökset, jolloin perhot eivät (vielä) nouse ratkaisevaan asemaan, huomion kohdistuessa harjuksen biologisiin ominaisuuksiin, käyttäytymiseen ja tapaan käyttää ravintoa, ja 2) perhojen valinta eri tilanteissa ja arvio niiden käytöstä eri tekniikoiden kautta. Jälkimmäinen lähestymistapa on se, jota kaikki lehdet ovat perinteisesti, omissa artikkeleissaan tuoneet esille. Hedelmällinen vuorovaikutus syntyy näiden kahden eroavuudesta, ja yhdistävistä tekijöistä. Pohjimmiltaanhan kyse on samasta asiasta, sen eri näkökulmista, joista syntyy kestävä ymmärrys.

Sisältö koostuu luvuista; Harjus perhokalastuksen kohteena, Levinneisyys, Harjuksen elinympäristö, Tunne harjuksen käyttäytyminen, Ravinto ja syöminen, Huomioita kalastuskohteista, Olosuhteiden vaikutus kalastukseen, Harjuksen perhokalastus ja tekniikoita, Syönnösnäytteet kertovat paljon, Perhoja harjuksille ja Lähteet, viiteteokset ja kirjallisuutta. Lopussa on hakemisto.

Kirjan vahvuuksia ovat mm. harjuksen elinympäristön ja käyttäytymisen kuvaus, harjuksen ravinto ja sen käyttö, harjuksen perhokalastustekniikat, syönnösnäytteiden laaja yhteenveto ja hyvä perho-osasto kuvineen resepteineen. Hieno kuvitus toistaa osin samaa. Kaiken kaikkiaan vaikuttava teos, jonka omaksuminen vaatii aikaa ja vaivannäköä. Tervemenoa tälle matkalle.

Teksti: Sulo Tiainen