Meriharjus
Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu meriharjus on keväällä matalassa vedessä karuilla ulkosaariston luodoilla ja karikoilla kuteva kala, joka vaatii puhdasta vettä ja puhtaita sora- ja kivipohjia lisääntymis- ja elinalueikseen. Meriharjuksen elinpiiri on melko suppea, eikä se yleensä tee pitkiä vaelluksia, mikä edesauttaa istutuksin tehtävää kantojen elvyttämistä ja vahvistamista myös harjuksen entisillä elinalueilla.
Keväällä matalassa vedessä tapahtuva verkkokalastus on suurin kalastuksesta aiheutuva uhka meriharjukselle. Ajallisten ja alueellisten kalastusrajoitusten tulisi kohdistua ensisijassa keväiseen matalan veden verkkokalastukseen ulkosaariston karikoilla, jotta se säästäisi meriharjusta.
Meriharjus tulee sukukypsäksi 5-vuotiaana, jolloin se on noin 39 cm pituinen. Yhden kutukerran periaatteen mukaisesti meriharjuksen alamitaksi sopisi 40 cm, jolloin suurin osa kaloista olisi saavuttanut keskimääräisen sukukypsyyspituuden. Verkkojen silmäkokoa ajatellen nykyisen siika-asetuksen 43 mm solmuvälirajoitus suojelisi myös harjusta matalassa vedessä tapahtuvassa verkkokalastuksessa.
Meriharjuksen biologinen suojeluarvo on suuri, sillä laji kuuluu Pohjanlahden alkuperäiseen kalastoon. Murtovedessä lisääntymään sopeutuneena se on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen harjusmuoto. Meriharjuksen sosiaalista ja kulttuurista suojeluarvoa ei myöskään voi sivuuttaa, vaikka harjuksella ei ole ollut taloudellista merkitystä vuosikymmeniin.
Meriharjuskantojen elvyttämisen suurin uhka on elinympäristöjen rehevöityminen, mikä voi johtaa luonnonlisääntymisen loppumiseen. Rehevöityminen heikentää etenkin Merenkurkun kantojen säilymismahdollisuuksia. Merenkurkun ja Selkämeren kannat ovat mahdollisesti jo lähitulevaisuudessa liian heikkoja, jotta niistä saataisiin perustetuksi kantakohtaisia emokalastoja. Kalastuksen säätely ilman nopeita tuloksia voi johtaa rajoitusten vastustukseen ja vapaaehtoisista toimenpiteistä luopumiseen, mikäli rajoitukset nähdään väärin mitoitettuina tai kohtuuttomina.
Vuoden 2016 kalastusasetuksen 1 § mukainen harjuksen rauhoittaminen meressä edesauttaa meriharjuskantojen elpymistä. Rauhoitus ei kuitenkaan voi kokonaan poistaa meriharjukseen kohdistuvaa kalastuskuolevuutta. Harjuksia saattaa joutua sivusaaliiksi muun kalan, kuten matalassa vedessä tapahtuvan siian ja ahvenen verkkopyynnin tai vapakalastuksen yhteydessä. Kalastusoikeuden haltijoiden tulisi ottaa huomioon riittävässä määrin meriharjuksen kalastuskuolevuuden vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet kalastuksen järjestämisessä.
Ulkokrunnin meriharjus. Kuva: Ari Savikko
Itämeressä kutevan harjuksen tulevaisuus on vaakalaudalla, mutta syyt sen vähenemiseen ovat osittain mysteeri. Luonnonvarakeskus tutkii veden suolapitoisuuden ja rehevöitymisen vaikutuksia meriharjuksen mätiin sekä kalojen liikkumista Perämerellä. Tutkimusten lisäksi meriharjuskantaa yritetään elvyttää istutuksin ja kunnostamalla kutupaikkoja. Metsähallitus kokeilee Merenkurkussa Valassaarilla uutta menetelmää: kivi- ja sorapohjia puhdistetaan levästä harjaamalla ja painepesurilla.
Meriharjuksen hoitosuunnitelma
Maa- ja metsätalousministeriö asetti Metsähallitukselle tulosohjaussopimuksessa vuodelle 2014 yhdeksi toiminnalliseksi tavoitteeksi osallistumisen meriharjusta koskevan hoitosuunnitelman laatimiseen. Metsähallitus toteutti kaksivaiheisen Meriharjuksen hoitosuunnitelma –hankkeen yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa 2014-2015. Hanke rahoitettiin maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitovaroista. Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus (vuoteen 2014 saakka Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) osallistuvat kustannuksiin myös omalla rahoitusosuudellaan.
Osa 1. Meriharjus kannan hoidon ja suojelun tausta
Osa 2. Tavoitteet ja toimenpiteet
Meriharjuksen kutukarikkoa Ulkokrunnilla. Kuva: Ari Savikko
Emokalaparven perustamistietoja
Ulkokrunneilta pyydetyistä meriharjuksista perustettiin emokalaparvi Luke:n Keminmaan kalanviljelylaitokselle
Yhteeenveto meriharjuspyynneitä 2013-2015
Emokalapyynnin harjusten koko ja ikä
Ulkokrunnin harjusten ikä 2014
Tuleva emokalaparvi altaassa Keminmaan kalanviljelylaitoksella. Kuva: Ari Savikko
En undersökning av skärgårsharren Thymallus thymallus i Kvarken
Leg-och yngelproduktionsområden för havslekande harr i Kvarken
Harjuksen pyynti Keski-Pohjanmaan rannikolla 1935
Harjuksen pyynti Keski-Pohjanmaan rannikolla 1935
Harjus Suomen merenrannikolla 1966
Taustatietoja meriharjuksesta
taustatietoa_meriharjuksesta_era_122009
Kirjallisuutta
A
Abel, G. & Johnson, T. 1978. Vorkommen und Verbreitung der Äsche (Thymallus thymallus L.) im Küstengebiet der nördlichen Ostsee. Österreichs Fisherei 31: 1-4.
Alanärä, A., Hudd, R., Nilsson, J., Ljunggren, L., Lax, H-G. & Carlsson, U. 2006. Slutrapport projekt Kvarkenharr. Vattenbruksinstitutionen, Sveriges Lantbruksuniversitet, Umeå. Rapport 55.
Alanärä, A. 2008. Världsunik, havslekande harr i Kvarken. HavsUtsik 1/2008: 10-11. Viitattu 22.7.2014. http://www.havet.nu/dokument/HU20081_kvarkenharr.pdf
Aluehallintovirasto 2011b. Päätös Nro 228/2011/4. Merihiekan ottaminen Porin edustan merialueelta. Viitattu 26.9.2014. http://www.avi.fi/documents/10191/56794/esavi_paatos_228_2011_4-2011-10-28.pdf
Anon. 2005. Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava. Kemi – Keminmaa – Simo – Tornio. Kaavaselostus. Lapin liitto. Julkaisu C3/2005. 91 s.
Anon. 2007. Perämeren merihiekan nosto. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 14.9.2007. Morenia Oy. FCG Suunnittelukeskus Oy. 55 s.
Anon. 2008. Selkämeren kehittämisohjelma. Selkämeren vesistöalueryhmä 6.3.2008. Viitattu 7.10.2014. http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B31F42D64-3E53-48D8-A752-A2EAAEF6F36B%7D/53305
Anon. 2009. Ajoksen merituulivoimapuiston laajennus. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. PVO-Innopower Oy. 56 s.
Anon. 2010. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Oulunsalo-Hailuoto tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus. Viitattu 30.9.2014. https://www.lumituuli.fi/oulunsalo-hailuoto-tuulipuisto
Anon. 2012. Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Österbottens förbund, Pohjanmaan liitto. Ramboll. Raportti 2012. 62 s.
Bagge, A.M., Poulin, R. & Valtonen, E.T. 2004. Fish population size, and not density, as the determining factor of parasite infection: a case study. Parasitology 128: 305–313.
Bardonnet, A. & Gaudin, P. 1990. Diel pattern of first downstream post-emergence displacement in grayling, Thymallus thymallus (L., 1758). Journal of Fish Biology 37: 623–627.
BACC Author Team 2008. Assessment of Climate Change for the Baltic Sea Basin. Regional Climate Studies. Springer-Verlag, Berlin, Heidelberg. 473 s.
Barson, N. J., Haugen, T.O., Vøllestad, L.A. & Primmer, C.R. 2009. Contemporary isolation-by-distance, but not isolation-by-time, among demes of European grayling (Thymallus thymallus, Linnaeus) with recent common ancestors. Evolution 63: 549–556.
Bartholomew, A. & Bohnsack, J.A. 2005. A review of catch-and-release angling mortality with implications for no-take reserves. Reviews in Fish Biology and Fisheries 15: 129–154.
Bass, A.L., Haugen, T.O. & Vøllestad, L.A. 2014. Distribution and movement of European grayling in a subarctic lake revealed by acoustic telemetry. Ecology of Freshwater Fish 2014: 23: 149–160.
Beaugrand, G., Brander, K.M., Lindley, J.A., Soussi, S. & Reid, P.C. 2003. Plankton effect on cod recruitment in the North Sea. Nature 426: 661-664.
Belkin, I.M. 2009. Rapid warming of Large Marine Ecosystems. Progress in Oceanography 81: 207-213.
Berglund, J., Mattila, J. Rönnberg, O., Heikkilä, J. & Bonsdorff, E. 2003. Seasonal and inter-annual variation in occurrence and biomass of rooted macrophytes and drift algae in shallow bays. Estuarine, Coastal and Shelf Science 56: 1167–1175.
Bolotov, I.N., Novoselov, A.P., Bespalaya, Yu.V. & Usacheva, O.V. 2012. Feeding of European Grayling Thymallus thymallus (Salmoniformes: Thymallidae) in the Early Winter Period in the Pymvashor Stream (Subarctic Hydrothermal System). Journal of Ichthyology 52: 180–184.
Bowen, W.D. & Harrison G.D. 1994. Offshore diet of grey seals Halichoerus grypus near Sable Island, Canada. Marine Ecology Progress Series 112: 1-11.
Buisson, L., Thuiller, W., Lek, S., Lim, P. & Grenouillet, G. 2008. Climate change hastens the turnover of stream fish assemblages. Global Change Biology 14: 2232-2248.
Čech, M. & Vejřík, L., 2011. Winter diet of great cormorant (Phalacrocorax carbo) on the River Vltava: estimate of size and species composition and potential for fish stock losses. Folia Zoologica 60:129-142.
Ciereszko, A., Dietrich G.J., Dietrich, M.A., Nynca, J., Kuźmiński, H., Dobosz, S. & Grudniewska, J. 2010. Effects of pH on sperm motility in several Salmoniformes species: Oncorhynchus mykiss, Salvelinus fontinalis, Salmo trutta, Salmo salar and Thymallus thymallus. Journal of Applied Ichthyology 26: 665-667.
Clark, R.A. 1991. Mortality of Arctic Grayling Captured and Released With Sport Fishing Gear. Alaska Department of Fish and Game. Fishery Data Series No. 91-59. Viitattu 28.11.2014. http://www.sf.adfg.state.ak.us/FedAidPDFs/fds91-59.pdf
Darchambeau, F. & Poncin, P. 1997. Field observations of the spawning behaviour of European grayling. Journal of Fish Biology 51: 1066-1068.
Djurberg, D. 1809. Kort beskrifning om Åland, författad af Daniel Djurberg. Rector scholä, ledamot af Cosmogr. sällskapet i Upsala. Med karta. Stockholm, tryckt hos Carl Delén, 1809. Viitattu 10.7.2014. https://www.doria.fi/handle/10024/69447
Gadais, R. 2012. Étude des déplacements migratoires post-reproduction chez l’Ombre commun (Thymallus thymallus L. 1758) par radiopistage sur le bassin versant de l’Arve. Rapport de stage Master II. Université François-Rabelais de Tours. Viitattu 23.7.2014. http://www.pechehautesavoie.com/telechargement/etudes-et-publications
Ebel, G. 2012. Zum Einfluss des Kormorans (Phalacrocorax carbo sinensis) auf Fischbestände in Fließgewässern Sachsen-Anhalts. Naturschutz im Land Sachsen-Anhalt 49: 26–39. Viitattu 10.7.2014. http://www.arge-nister.de/Kormoran/Kormoran-PDF/Kormoran.pdf
Ehnholm 1937. En undersökning av skärgårdsharren, Thymallus thymallus (L.), i Kvarken. Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica 60: 454-477.
Eskelin, T., Markkola, J., Tuohimaa, H., Suorsa, V., Luukkonen, A., Ruhanen, H-R., Tapio, T. & Väyrynen, T. 2009. SUURHIEKAN MERITUULIPUISTO. Suurhiekan linnusto ja arvio suunnitellun tuulipuiston linnustovaikutuksista. Osaraportti Suurhiekan YVA-selostusta varten. WPD Finland Oy, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 153 s. + 9 liitettä.
Fagerholm, I. & Blom, A. 2010. KORSHOLMS FISKEOMRÅDE: Nyttjande- och vårdplan 2010. 31 s. + 3 liitettä.
FIFS 2004:36. Fiskeriverkets föreskrifter (FIFS 2004:36) om fiske i Skagerrak, Kattegatt och Östersjön. Viitattu 5.11.2014. https://www.havochvatten.se/download/18.4ac364c413727adcb8d80006883/HVMFS-FIFS+2004-36+keu+120601.pdf
Fiskeriverket 2010. Förslag till ändring av Fiskeriverkets föreskrifter (FIFS 2004:37) om fiske i sötvattensområdena. https://www.havochvatten.se/download/18.2a9b232013c3e8ee03e6e7d/1363688177276/remisss%C3%B6tvattenbottenvik2009.pdf
Fiskeriverket 2011. Förslag till ändring av Fiskeriverkets föreskrifter (FIFS 2004:37) om fiske i sötvattensområdena. Viitattu 5.11.2014. https://www.havochvatten.se/download/18.2a9b232013c3e8ee03e6e7e/1363688288711/remisss%C3%B6tvattennorrbottenk2011slutlig.pdf
Fjeld, E., Haugen, T.O. & Vøllestad, L.A. 1998. Permanent impairment in the feeding behavior of grayling (Thymallus thymallus) exposed to methylmercury during embryogenesis. Science of the Total Environment 213: 247-254.
Froufe, E., Knizhin, I. & Weiss, S. 2005. Phylogenetic analysis of the genus Thymallus (grayling) based on mtDNA control region and ATPase 6 genes, with inferences on control region constraints and broad-scale Eurasian phylogeography. Molecular Phylogenetics and Evolution 34: 106–117.
Gaye-Siessegger, J. 2014. The great Cormorant (Phalacrocorax carbo) at lower lake Constance/Germany: dietary composition and impact on commercial fisheries. Knowledge and Management of Aquatic Ecosystems 414, 04.
Georgiev, S.B. 2003. On the origin of the Balkan Peninsula salmonids. Ribarstvo 61: 147-174.
Gorokhova, E., Lehtiniemi, M., Lesutiene, J., Strake, S., Uusitalo, L., Demereckiene, N. & Amid, C. 2013. Zooplankton mean size and total abundance. HELCOM Core Indicator Report. Viitattu 16.10.2014. http://helcom.fi/Core%20Indicators/HELCOM-CoreIndicator-Zooplankton_mean_size_and_total_abundance.pdf
Grahn-Börkqvist, T. s.a. Förekomst av harr inom Korsholms fiskeområde. Undersökning över harrens utbredning på Korsholms fiskeområde. Aug. 2006 och oktober 2007. 11 s. ja 1 liite. Moniste.
Gum, B. 2007. Genetic characterisation of European grayling populations (Thymallus thymallus L.): Implications for conservation and management. Dissertation. Fakultät Wissenschaftszentrum Weihenstephan, Technische Universität München. 175 s. Viitattu 23.7.2014. http://mediatum.ub.tum.de/download/610070/610070.pdf
Gärdenfors, U. (ed.) 2010. Rödlistade arter i Sverige 2010 – The 2010 Red List of Swedish Species. ArtDatabanken, SLU, Uppsala.
Gönczi, A.P. 1989. A study of physical parameters at the spawning sites of the european grayling (Thymallus thymallus L.). Regulated Rivers: Research & Management 1: 221–224.
Görlach, J. & Müller, R. 2005. Die Bestandssituation der Äsche (Thymallus thymallus) in Thüringen. Schleusingen, Thüringer Ministerium für Landwirtschaft, Naturschutz und Umwelt. 21 s. Viitattu 22.7.2014. http://www.thueringenforst.de/imperia/md/content/folder/jagdfischerei/aesche.pdf
Haahti, H. & Kaartokallio, H. 2008. Rehevöityminen. Teoksessa: M. Raateoja, M. (toim.), Itämeri 2008 – Merentutkimuslaitoksen Itämeriseurannan vuosiraportti. MERI – Report Series of the Finnish Institute of Marine Research No. 64, 2008. Merentutkimuslaitos, Helsinki. s. 31-33.
Haddeland, P.J.T. 2012. The breeding system of the European grayling (Thymallus thymallus) – a genetic perspective. Master of Science thesis. Centre for Evolutionary and Ecological Synthesis, Department of Biology, University of Oslo. Viitattu 22.7.2014. https://www.duo.uio.no/handle/10852/11879
Hakala, A. (toim.) 2011. MUUTTUVA SELKÄMERI. Ilmastonmuutos Selkämeren alueella. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, Sarja B nro 19. Viitattu 21.10.2014. http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/image/selkameri/loppuraportti_muuttuva_selkameri2011.pdf
Halonen, M. 2000. Pohjanlahden salaperäinen meriharjus. Pohjolan Perhokalastaja 1/2000.
Halonen, Mikko & Cios, Stanislaw 2008. Perhokalastajan harjus. 327 s. Nordic Pro-Fly Fishing Tmi. ISBN 978-952-92-1537-9
HE 192/2014. Hallituksen esitys eduskunnalle kalastuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Viitattu 30.10.2014. http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140192.pdf
Heggenes, J., Qvenild, T., Stamford, M.D. & Taylor, E.B. 2006. Genetic structure in relation to movements in wild European grayling (Thymallus thymallus) in three Norwegian rivers. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 63: 1309–1319.
Heikurinen, J. & Nieminen, M. 2013a. Merikarvian kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2013-2017. Merikarvian kalastusalue. 77 s. + liite.
Heikurinen, J. & Nieminen, M. 2013b. Luvian kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2013-2017. Luvian kalastusalue. 48 s.
HELCOM 2012. Indicator-based assessment of coastal fish community status in the Baltic Sea 2005-2009. Baltic Sea Environment Proceedings No. 131. Viitattu 7.10.2014. http://helcom.fi/Lists/Publications/BSEP131.pdf
HELCOM 2013. Climate change in the Baltic Sea Area: HELCOM thematic assessment in 2013. Baltic Sea Environment Proceedings No. 137. Viitattu 29.9.2014. http://www.helcom.fi/Lists/Publications/BSEP137.pdf
HELCOM Red List 2013. HELCOM Red List of Baltic Sea species in danger of becoming extinct. Baltic Sea Environment Proceedings No. 140. Viitattu 29.9.2014. http://helcom.fi/Lists/Publications/BSEP140.pdf
Henriksson, M. & Myllyvirta, T. 2006. Suomen rannikkoalueen luokittelu rehevöitymisriskin perusteella. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. 83 s. Viitattu 9.4.2017. http://www.vesi-ilma.fi/images/pdf/julkaisut/Rannikon%20rehevoitymisriski.pdf.
Heusala, J. 1935. Harjuksen pyynti Keski-Pohjanmaan rannikolla. Suomen Kalastuslehti 1/1935: 15-17.
Heusala, J. 1954. Harjuksen väheneminen meressä. Suomen Kalastuslehti 1/1954: 110-111.
Hudd, R. & Leskelä, A. 1998. Acidification-Induced Species Shifts in Coastal Fisheries off the River Kyrönjoki, Finland: A Case Study. Ambio 27: 535-538.
Hudd, R. & Kjellman, J. 2002. Bad matching between hatching and acidification: a pitfall for the burbot, Lota lota, off the river Kyrönjoki, Baltic Sea. Fisheries Research 55: 153–160.
Hudd, R., Ahlqvist, J., Jensen, H., Urho, L. & Blom, A. 2006. Lek- och yngelproduktionsområden för havslekande harr i Kvarken. Vattenbruksinstitutionen, Sveriges Lantbruksuniversitet, Umeå. Rapport 53, 2006.
Hudd, R., Berglund, J. & Ahlqvist, J. [2007]. Verifiering och justering av GIS-modell för den havslekande harrens (Thymallus thymallus) yngelproduktionsområden i Kvarken. Substansrapport för InterregIIIA-projektet Kvarkenharrens yngelproduktionsområden. 9 s.
Hurme, S. 1962. Suomen Itämeren puoleiset vaelluskalajoet. Maataloushallituksen kalataloudellinen tutkimustoimisto, monistettuja julkaisuja 22-24.
Hurme, S. 1966. Harjus Suomen merenrannikolla. Suomen Kalastuslehti 1/1966: 185-188.
Hurme, S. 1967a. Harjuksen siirtoistutus. Kalataloudellisen tutkimustoimiston tiedonantoja N:o 4, joulukuu 1967: 17-22.
Hurme, S. 1967b. Harjusmerkinnät Merikarvian Ouransaaristossa. Kalataloudellisen tutkimustoimiston tiedonantoja N:o 4, joulukuu 1967: 23.
Huusko, A., Kreivi, P., Mäki-Petäys, A., Nykänen, M. & Vehanen, T. 2003 Virtavesikalojen elinympäristövaatimukset – perustietoa elinympäristömallisovelluksiin. Kala- ja riistaraportteja 284. 39 s. + liite.
HVMFS 2013. Protokoll. Ändring av Fiskeriverkets föreskrifter (FIFS 2004:37) om fiske i sötvattensområdena. Viitattu 5.11.2014. https://www.havochvatten.se/download/18.2a9b232013c3e8ee03e6e86/1363688842062/Protokoll+beslut+harr+och+%C3%B6ring%2C+201303191119.pdf
HVMFS 2013:8. Havs- och vattenmyndighetens föreskrifter om ändring i Fiskeriverkets föreskrifter (2004:37) om fiske i sötvattenområdena. Viitattu 5.11.2014. https://www.havochvatten.se/download/18.2a9b232013c3e8ee03e6e69/1363686982805/HVMFS+2013-8-ev.pdf
Hyvärinen, J. 2010. Muuttuva Selkämeri. Selkämeren muuttuva kalasto ja kalastus. Viitattu 7.10.2014. http://www.rauma.fi/ymparisto/html/Selkameren_muuttuva_kalasto_ja_kalastus.pdf
Hänninen, S. 2010. Talvimerenkulku ja öljykuljetukset Itämerellä – taustatietoa AIS Baltic -projektiin. VTT. TUTKIMUSRAPORTTI. 26 s. Viitattu 30.9.2014. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2010/VTT-R-01618-10.pdf
Härkönen, T., Galatius, A., Bräeger, S., Karlsson, O. & Ahola, M. 2013. Population growth rate, abundance and distribution of marine mammals. HELCOM 2013.
Härmä, M., Lappalainen, A. & Urho, L. 2008. Reproduction areas of roach (Rutilus rutilus) in the northern Baltic Sea: potential effects of climate change. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 65: 2678–2688.
Ingram, A., Ibbotson, A. & Gallagher, M. 2000. The Ecology and Management of the European Grayling Thymallus thymallus (Linnaeus). Interin Report. Institute of Freshwater Ecology. 91 s. Viitattu 20.8.2014. http://aquaticcommons.org/8072/1/119_Ingram.pdf
Jensen, H. & Alanärä, A. 2006. Provfiske efter lekmogen harr vid kusten i Kvarkenregionen. Vattenbruksinstitutionen, Sveriges Lantbruksuniversitet, Umeå. Rapport 46, 2006. 11 s. + 6 liitettä.
Jepsen, N., Skov, C., Pedersen, S. & Bregnballe, T. 2014. Betydningen af prædation på danske ferskvandsfiskebestande – en oversigt med fokus på skarv. DTU Aqua-rapport nr. 283-2014.
Junge, C., Museth, J., Hindar, K., Kraabøl, M. & Vøllestad, A. 2014. Assessing the consequences of habitat fragmentation for two migratory salmonid fishes. Aquatic Conservation: Marine and Freshwater Ecosystems 24: 297–311.
Juntunen, K. & Muje, P. 1991. Isokoskeloiden (Mergus merganser) saalistuksen vaikutus Inarin Juutuanjoen taimenistutusten tuloksellisuuteen. Kalatutkimuksia – Fiskundersökningar 32. 58 s.
Jurvelius, J., Leinikki, J. & Mamylov, V. 1996. Stock assessment of pelagic three-spined stickleback (Gasterosteus aculeatus): A simultaneous up- and down-looking echo-sounding study. Fisheries Research 27: 227-241.
Järvi, T.H. 1935. Havaintoja harjuksen koosta, iästä ja kasvusta. Suomen Kalastuslehti 5/1935: 117-123.
Jääskeläinen, V. 1923. Kuluneen kesäkauden kalastus rannikoillamme ja Laatokalla. Suomen Kalastuslehti 30: 166-174.
Jääskeläinen, V. 1925. Katsaus kalastukseen merenrannikolla ja Laatokalla v. 1924. Suomen kalatalous 8: 35-68
Kallio-Nyberg, I. & Koljonen, M-L. 1990. Kalakantarekisteri: siika, muikku ja harjus. Kalatutkimuksia – Fiskundersökningar 4. 54 s.
Kankainen, M. & Niukko, J. 2014. Kalankasvatuksen tuotanto-olosuhteet Suomen rannikolla. Riista- ja kalatalous – Tutkimuksia ja selvityksiä 8/2014. 40s.
Kauhala, K., Kunnasranta, M. & Valtonen, M. 2011. Hallien ravinto Suomen merialueella 2001–2007 – alustava selvitys. Suomen Riista 57: 73-83.
Kaukoranta, M., Koljonen, M-L., Koskiniemi, J. & Pennanen J.T. 1998. Kala-atlas. Nahkiainen, pikkunahkiainen, lohi, taimen, nieriä, siika, muikku, harjus, toutain, vimpa, rantaneula ja kivisimppu-esiintymät ja kantojen tila. Kalatutkimuksia – Fiskundersökningar 150. 57 s.
Keller, T. 1998. Die Nahrung von Kormoranen (Phalacrocorax carbo sinensis) in Bayern. Journal für Ornithologie 139: 389-400.
Keränen, P. & Savikko, A. 2009. Harjuksen kasvu ja sukukypsyys Pohjois-Suomessa. Suomen Kalastuslehti 3/2009: 20-23.
Klein, B.A. & Lieser, M. 2005. Zum Beutespektrum des Kormorans Phalacrocorax carbo am westlichen Bodensee. Vogelwarte 43: 267–270.
Knizhin, I.B., Weiss, S.J., Antonov, A.L. & Froufe, E. 2004. Morphological and Genetic Diversity of Amur Graylings (Thymallus, Thymallidae). Journal of Ichthyology 44: 52-69.
Knizhin, I.B., Weiss, S.J. & Sušnik, S. 2006. Graylings of Baikal Lake Basin (Thymallus, Thymallidae): Diversity of Forms and Their Taxonomic Status. Journal of Ichthyology 46: 418-435.
Knizhin, I.B., Antonov, A.L., Safronov, S.N. & Weiss, S.J. 2007. New Species of Grayling Thymallus tugarinae sp. nova (Thymallidae) from the Amur River Basin. Journal of Ichthyology 47: 123-139.
Knizhin, I.B., Weiss, S.J., Bogdanov, B.E., Kopun T. & Muzalevskaya, O.V. 2008. Graylings (Thymallidae) of Water Bodies in Western Mongolia: Morphological and Genetic Diversity. Journal of Ichthyology 48: 714–735.
Korpinen, S., Jormalainen, V. & Honkanen, T. 2007. Effects of nutrients, herbivory, and depth on the macroalgal community in the rocky sublitoral. Ecology 88: 839-852.
Koskinen, M.T., Ranta, E., Piironen, J., Veselov, A., Titov, S., Haugen, T.O., Nilsson, J., Carlstein, M., & Primmer, C.R. 2000. Genetic lineages and postglacial colonization of grayling (Thymallus thymallus, Salmonidae) in Europe, as revealed by mitochondrial DNA analyses. Molecular Ecololgy 9: 1609–1624.
Kotterba, P., Kühn, C., Hammer, C. & Polte, P. 2014. Predation of threespine stickleback (Gasterosteus aculeatus) on the eggs of Atlantic herring (Clupea harengus) in a Baltic Sea lagoon. Limnology and oceanography 59: 578-587.
Kulkevainen, J. 1977. Unohdettu urheilukala – harjus. Urheilukalastus 4/1977: 10-11.
Lahnsteiner, F. & Kletzl, M. 2012. The effect of water temperature on gamete maturation and gamete quality in the European grayling (Thymalus thymallus) based on experimental data and on data from wild populations. Fish Physiology and Biochemistry 38: 455–467.
Lankinen, J. 2006. Hajoavat rihmalevät rehevöittävät merenpohjaa Itämerellä. Turun Sanomat 18.8.2006.
Lehtonen, E. 2013. Perämeren hylkeiden ravintotutkimus. Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia. Istutustutkimusohjelman loppuseminaari 12.11.2013. Viitattu 13.10.2014. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/Tapahtumat/istutustutkimusohjelma/e_lehtonen_perameren_hylkeiden_ravintotutkimus.pdf
Lehtonen, H., Vuorimies, O., Böhling, P. & Auvinen, H. 1997. Kalakantojen vuosiluokkavaihteluiden mekanismit. Kirjallisuuskatsaus. Kalatutkimuksia – Fiskundersökningar 129. 44 s.
Leitilä, N. 1954. Suoninylonverkko. Suomen Kalastuslehti 1/1954: 111.
Leppänen, J-M., Rantajärvi, E., Bruun, J-E. & Salojärvi, J. (toim.) 2012a. Meriympäristön nykytilan arvio. A. JOHDANTO JA OMINAISPIIRTEET. Viitattu 6.10.2014. http://www.ym.fi/download/noname/%7B62E78B95-3FCA-41ED-AC1C-DA865DF646AE%7D/34442
Leppänen, J-M., Rantajärvi, E., Bruun, J-E. & Salojärvi, J. (toim.) 2012b. Meriympäristön nykytilan arvio. C. MERENPOHJAN JA VESIPATSAAN ELIÖYHTEISÖT. Viitattu 15.10.2014. http://www.ym.fi/download/noname/%7BCA258CBF-875B-4E87-8C51-AED3D221D247%7D/34444
Leppänen, J-M., Rantajärvi, E., Bruun, J-E. & Salojärvi, J. (toim.) 2012c. Meriympäristön nykytilan arvio. D. IHMISTOIMINNAN AIHEUTTAMAT PAINEET – OSA 1. Viitattu 6.10.2014. http://www.ym.fi/download/noname/%7B5A1B97A0-C3DE-433E-AAE2-175E37D1BD21%7D/34445
Leppäranta, M. 2011. Rannikkovyöhykkeen jääolot ja niiden ympäristövaikutukset. Teoksessa: Kaikkonen, P., Kaila, K., Korja, T., Kozlovskaya, E., Moisio, K. & Pirttijärvi, M. 2011, XXV GEOFYSIIKAN PÄIVÄT. Geofysiikan Seura, Oulu. s. 69-72.
Ljunggren, L., Sandström, A., Bergström, U., Mattila, J., Lappalainen, A., Johansson, G., Sundblad, G., Casini, M., Kaljuste, O. & Eriksson, B. K. 2010. Recruitment failure of coastal predatory fish in the Baltic Sea coincident with an offshore ecosystem regime shift. ICES Journal of Marine Science 67: 1587–1595.
Lundberg, C., Jakobsson, B.M. & Bonsdorff, E. 2009. The spreading of eutrophication in the eastern coast of the Gulf of Bothnia, northern Baltic Sea — An analysis in time and space. Estuarine, Coastal and Shelf Science 82: 152−160.
MacKenzie, B.R., Gislason, H., Möllmann, C. & Köster, F.W. 2007. Impact of 21st century climate change on the Baltic Sea fish community and fisheries. Global Change Biology 13: 1348–1367.
Mallet, J.P., Charles, S., Persat, H. & Auger, P. 1999. Growth modelling in accordance with daily water temperature in European grayling (Thymallus thymallus L.) Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 56: 994–1000.
Makkonen, J., Westman, K., Pursiainen, M., Heinimaa, P., Eskelinen, U., Pasanen, P. & Kummu, P. 2000. Viljelykantarekisteri. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalanviljelylaitoksissa ja maitipankissa säilytyksessä olevat kalalajit ja kannat. Kala- ja riistaraportteja 200. 48 s. + 3 liitettä. Viitattu
Makkonen, J. & Pursiainen, M. 2004. Harjuksen mädintuotannossa ongelmia kalanviljelylaitoksilla. Kala- ja riistaraportteja 301. 30 s. Viitattu
Mallet, J.P., Lamouroux, N., Sagnes, P. & Persat, H. 2000. Habitat preferences of European grayling in a medium size stream, the Ain river, France. Journal of Fish Biology 56: 1312–1326.
McKinley, T.R. 1993. Mortality of Arctic Char and large Arctic Grayling Captured and Released With Sport Fishing Gear. Alaska Department of Fish and Game. Fishery Data Series No. 93-1. Viitattu 28.11.2014. http://www.sf.adfg.state.ak.us/FedAidPDFs/Fds93-01.pdf
Meier, H.E.M., Döscher, R. & Halkka, A. 2004. Simulated Distributions of Baltic Sea-ice in Warming Climate and Consequences for the Winter Habitat of the Baltic Ringed Seal. AMBIO 33: 249-256.
Mela, A.J. [1887]. Thymallus vulgaris (Nilss.). Teoksessa: G. Sundman, O.M. Reuter & A.J. Mela [1883-1893], Finlands fiskar målade efter naturen = The fishes of Finland, drawn and coloured from life, IX [Vihko 9]. Helsingfors, Edlund, 1-4. Viitattu 10.7.2014. http://www.doria.fi/handle/10024/43320
Mikelsaar, N. 1984. Eesti NSV kalad. Tallinn, Valgus. 432 s.
MMM 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstategia. Maa- ja metsätalousministeriö. MMM:n julkaisuja 1/2005. Viitattu 17.10.2014.
MMM 2007. Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelma. Maa- ja metsätalousministeriö 4/2007. Viitattu 10.10.2014. http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2007/5r3PEf3Q2/4_2007_Itameren_hyljekantojen_hoitosuunnitelma.pdf
Müller, K. & Karlsson, L. 1983. The biology of the grayling, Thymallus thymallus L., in coastal areas of the Bothnian Sea. Aquilo Seriologica Zoologica 22: 65-68.
Mänttäri, V. 2011. Hallien (Halichoerus grypus) ja itämerennorppien (Phoca hispida botnica) ravinnonkäyttö Perämerellä. Pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Akvaattiset tieteet 1.8.2011. 38 s.
Nilsson, J. & Alanärä, A. 2006. Genetisk variation hos harr i Kvarken. Vattenbruksinstitutionen, Sveriges Lantbruksuniversitet, Umeå. Rapport 54, 2006. 13 s.
Nilsson, N. 2009. Vätternharren. Rapport från Vätternvårdsförbundet 97. Jönköping, Vätternvårdsförbundet. 62 s. Viitattu 19.8.2014. http://www.vattern.org/Sv/publikationer/Pages/vatternharren.aspx
Nissinen, P. 2003. Harjuksen viljelyopas. Kuopion yliopisto, Soveltavan biotekniikan instituutti. Pohjois-Savon TE-keskus. 53 s.
Niva, T. & Sarajärvi, K. 1994. Jäitä hattuun harjuksen istuttajille. Suomen Kalastuslehti 1/1994: 30-31.
Northcote, T.G. 1995. Comparative biology and management of Arctic and European grayling (Salmonidae, Thymallus). Reviews in Fish Biology and Fisheries 5: 141-194.
Nykänen, M. 2000. Suomen harjuskantojen tila, hoitotoimet ja viljely. Selvitys erityisesti istutuksin tehtävien hoitotoimenpiteiden kehittämisen taustaksi. Kala- ja riistaraportteja 206. 39 s.
Nykänen, M. & Huusko, A. 1999. Harjuksen elinympäristövaatimukset virtavesissä. Kirjallisuusselvitys. Kalatutkimuksia — Fiskundersökningar 156. 23 s.
Nykänen, M., Huusko, A. & Lahti, M. 2004. Changes in movement, range and habitat preferences of adult grayling from late summer to early winter. Journal of Fish Biology 64: 1386–1398.
Ollikainen, T. 2000. Harjusta mereltä. Urheilukalastus 5/2000: 16-17.
Ovidio, M., Parkinson, D., Sonny, D. & Philippart, J-C. 2004. Spawning movements of European grayling Thymallus thymallus in the River Aisne (Belgium). Folia Zoologica 53: 87-98.
Paldanius, J. 2013. Merialueiden suunnittelu Suomessa. Nykytilanne ja kehittämishaasteita. Ympäristöministeriö, Helsinki. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 29/2013. 122 s.
Persat, H. 1977. Ecologie de l’ombre commun. Bulletin Français de la Pêche et de la Pisciculture 266: 11-20.
Poncin, P. 1996. A field observation on the influence of aggressive behaviour on mating success in the European grayling. Journal of Fish Biology 48: 802–804.
Radloff, F.W. 1795. Beskrifning öfver Åland, af Fredric Wilhelm Radloff, med. doct. och provincial-medicus på Åland. Åbo, tryckt i mag. J. C. Frenckells boktryckeri. På egen bekostnad, 1795. Viitattu 10.7.2014. https://www.doria.fi/handle/10024/69414
Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s.
Rellstab, C., Bürgi, H.R. & Müller, R. 2004. Population regulation in coregonids: the significance of zooplankton concentration for larval mortality. Annales Zoologici Fennici 41:281-290.
Riley, W.D. & Pawson, M.G. 2010. Habitat use by Thymallus thymallus in a chalk stream and implications for habitat management. Fisheries Management and Ecology 17: 544–553.
Rinne, J. & Saura, A. 2003. Kymijoen harjuksen hyödyntäminen kalastusmatkailussa. Kala- ja riistaraportteja 272. 35 s. + liite.
Ross, R.M. 1999. Effect of Altered Salmonid Stocking Methods on Cormorant Predation in Eastern Lake Ontario. NYSDEC Special Report – February 1, 1999. Viitattu 28.11.2014. http://www.dec.ny.gov/docs/wildlife_pdf/sect11.pdf
Румянцев, E.A., Иешко, Е.П. & Шульман, Б. С. 1999. ФОРМИРОВАНИЕ ФАУНЫ ПАРАЗИТОВ ЕВРОПЕЙСКОГО ХАРИУСА (THYMALLUS THYMALLUS). ПАРАЗИТОЛОГИЯ 33: 136-143.
Runnström, H. 1971. Den försummade kustharren. Svenskt Fiske 12/1971: 28-29.
Ruotsalainen, E. 2011. Utredning gällande behovet av skötselplan för havslekande harr i Kvarken. Österbottens närings-, trafik- och miljöcentral. 31 s.
Rusanen, P., Mikkola-Roos, M. & Ryttäri, T. 2012. Merimetsokannan kehitys ja vaikutuksia. Linnut vuosikirja 2011: 118-123.
Russell, I., Broughton, B., Keller, T. Carss, D.N. 2012. The INTERCAFE Cormorant Management Toolbox — Methods for reducing Cormorant problems at European fisheries. COST Action 635 Final Report III. Viitattu 28.11.2014. http://ec.europa.eu/environment/nature/cormorants/files/Cormorant_Toolbox_INTERCAFE.pdf
Rönn, C. 1998. Nykarleby fiskeområde. Inventeringsdel. Viitattu 21.11.2014. http://www.ahven.net/ksuunnitelmat/42.pdf
Salonen, A. & Peuhkuri, N. 2007. Aggression level in different water velocities depends on population origin in grayling, Thymallus thymallus. Ethology 113: 39–45.
Salovius, S. & Kraufvelin, P. 2004. The filamentous green alga Cladophora glomerata as a habitat for littoral macrofauna in the Northern Baltic Sea. Ophelia 58(2):65-78.
Salmi, J., Salmi, P. & Moilanen, P. 2010. Ammattikalastus ja merimetso. Merestä elantoaan hankkivien näkemyksiä. Riista- ja kalatalous – selvityksiä 1/2010. 18 s.
Savola, A., Pihlainen, P., Uusiniitty-Kivimäki, M., Numminen, S. & Hyvärinen, J. 2010. Säilytetään Selkämeri sinisenä. Satakuntaliitto. Sarja A:296. Viitattu 21.10.2014. http://www.satakuntaliitto.fi/sites/satakuntaliitto.fi/files/tiedostot/linkki2ID948.pdf
Savolainen, P. 1937. Laatokan harjus ja sen pyynnistä. Suomen Kalastuslehti 2/1937: 125-128.
Scott, A. 1985. Distribution, Growth, and Feeding of Postemergent Grayling Thymallus thymallus in an English River. Transactions of the American Fisheries Society 114: 525-531.
Sempeski, P. & Gaudin, P. 1995a. Habitat selection by grayling-II. Preliminary results on larval and juvenile daytime habitats. Journal of Fish Biology 47: 345-349.
Sempeski, P. & Gaudin, P. 1995b. Size-related changes in diel distribution of young grayling (Thymallus thymallus). Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 52: 1842-1848.
Sempeski, P. & Gaudin, P. 1996. Size-related shift in feeding strategy and prey-size selection in young grayling (Thymallus thymallus). Canadian Journal of Zoology 74: 1597-1603.
Sepponen, M. 1997. Meressä lymyävät suurharjukset. Metsästys ja Kalastus 2/1997.
Seppovaara, O. 1982. Harjuksen (Thymallus thymallus L.) levinneisyys, biologia, kalastus ja hoitotoimet Suomessa. Monistettuja julkaisuja No 5. Helsinki, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kalantutkimusosasto. 88 s.
Sjöstrand, P. 1998. Undersökningar av harren i Vättern 1987-94. Fiskeriverket utredningskontoret i Jönköping.
Skov, C., Jespen, N., Baktoft, H., Jansen, T., Pedersen, S. & Koed, A. 2014. Cormorant predation on PIT-tagged lake fish. Journal of Limnology 73: 177-186.
SLU 2014a. Faktablad från integrerad kustfiskövervakning i Bottniska viken, 2014. Holmön 1989-2013. Sveriges lantbruksuniversitet. Viitattu 20.10.2014. http://www.slu.se/Documents/externwebben/akvatiska-resurser/K-lab/Provfiske%20vid%20kusten/Faktablad/Faktablad_Holm%C3%B6n_20140527.pdf
SLU 2014b. Faktablad från regional kustfiskövervakning i Bottniska viken, 2014. Kinnbäcksfjärden 2004-2013. Sveriges lantbruksuniversitet. Viitattu 5.11.2014. http://www.slu.se/Documents/externwebben/akvatiska-resurser/K-lab/Provfiske%20vid%20kusten/Faktablad/Faktablad%20Kinnb%c3%a4cksfj_2014.pdf
SLU 2014c. Faktablad från regional kustfiskövervakning i Bottniska viken, 2014. Norrbyn/Örefjärden 2002-2013. Viitattu 5.11.2014. http://www.slu.se/Documents/externwebben/akvatiska-resurser/K-lab/Provfiske%20vid%20kusten/Faktablad/Faktablad%20Norrbyn_2014.pdf
Stewart, D.B., Mochnacz, N.J., Reist, J.D., Carmichael, T.J. & Sawatzky, C.D. 2007. Fish life history and habitat use in the Northwest Territories: Arctic grayling (Thymallus arcticus). Canadian Manuscript Report of Fisheries and Aquatic Sciences 2797: vi + 55 p.
Sundell, P. 1998a. Etelä-Saimaan harjusprojekti. Toiminta ja tutkimukset 1997. Tutkimusraportteja no. 84/1998. Ympäristöntutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto. 15 s. + 4 liitettä. Viitattu 23.7.2014. http://www.jarvilohi.fi/binary/file/-/id/17/fid/249
Sundell, P. 1998b. Saimaan järvikutuisen harjuksen hoito ja suojelu. Management of the lake-spawning grayling (Thymallus thymallus L.) in Lake Saimaa. University of Joensuu, Publications of Karelian Institute 122: 160-163. Viitattu 23.7.2014. http://www.jarvilohi.fi/binary/file/-/id/17/fid/251
Sundell, P. 2008. Etelä-Saimaan harjuskannan tila ja tulevaisuus. Jyväskylän yliopisto, YMPÄRISTÖNTUTKIMUSKESKUS, Raportti 150/2008. Viitattu 23.7.2014. http://www.jarvilohi.fi/binary/file/-/id/17/fid/252
Sundell, P., Niemi, A. & Veijola, H. 2001. Etelä-Saimaan Harjus. Yhteenveto tutkimuksista vuosilta 1985-99. Jyväskylän yliopisto. Ympäristöntutkimuskeskuksen tiedonantoja no. 153.
Sutela, T., Vuori, K-M., Louhi, P., Hovila, K., Jokela, S., Karjalainen, S.M., Keinänen, M., Rask, M., Teppo, A., Urho, L., Vehanen, T., Vuorinen, P.J. & Österholm, P. 2012. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat vesistövaikutukset ja kalakuolemat Suomessa. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. SUOMEN YMPÄRISTÖ 14/2012. 61 s.
Suter, W. 1997. Roach rules: shoaling fish are a constant factor in the diet of cormorants Phalacrocorax carbo in Switzerland. Ardea 85: 9-27.
Suuronen, P. & Lehtonen, E. 2012. The role of salmonids in the diet of grey and ringed seals in the Bothnian Bay, northern Baltic Sea. Fisheries Research 125– 126: 283–288.
Tietäväinen, H., Tuomenvirta, H. & Venäläinen, A. 2010. Annual and seasonal mean temperatures in Finland during the last 160 years based on gridded temperature data. International Journal of Climatology 30: 2247-2256.
Timonen, S. 2008. Suurhiekan YVA-hankkeen vaikutuspiirin linnusto. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. 10 s. + 8 liitettä.
Tuiskunen, J. 1998. “Purjekaloja” Ouran saaristosta. ERÄ 10/1998.
Tuiskunen, J. 2000. Meriharjus houkuttaa Ouraan. ERÄ 10/2000.
Turunen, T. & Suuronen, P. 1996. Hooking mortality of small brown trout and grayling in Finnish rivers catch and release fisheries. Boreal Envinronmental Research 1: 59–64.
Urho, L., Pennanen, J. T. & Koljonen, M. L. 2010. Kalat. Teoksessa: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 336–343.
Utriainen, M. 2013. Meriliikenteen trendikatsaus. Liikennevirasto, Helsinki. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 2/2013. 39 s.
Vatanen, S. & Haikonen, A. 2013. Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita 83. 20 s. + 5 liitettä.
Vehanen, T., Hario, M., Kunnasranta, M. & Auvinen, H. 2010. Merituulivoiman vaikutukset rannikon kaloihin, lintuihin ja nisäkkäisiin. Kirjallisuuskatsaus. Riista- ja kalatalous – Selvityksiä 17/2010. 36 s.
Veneranta, L., Hudd, R. & Vanhatalo, J. 2013a. Merikutuisen siian ja muikun poikastuotantoalueet. RKTL:n työraportteja 8/2013.
Veneranta, L., Hudd, R. & Vanhatalo, J. 2013b. Reproduction areas of sea-spawning coregonids reflect the environment in shallow coastal waters. Marine Ecology Progress Series 477: 231-250.
Vikström, J. 2013. Här kartläggs kustharren. NSD 5.9.2013. Viitattu 6.11.2014. http://www.nsd.se/nyheter/har-kartlaggs-kustharren-7682363.aspx#
Wedekind, C. & Küng, C. 2010. Shift of Spawning Season and Effects of Climate Warming on Developmental Stages of a Grayling (Salmonidae). Conservation Biology 24: 1418–1423.
Wedekind, C., Evanno, G., Székely, T. Jr., Pompini, M., Darbellay, O. & Guthruf, J. 2012. Persistent unequal sex ratio in a population of grayling (Salmonidae) and possible role of temperature increase. Conservation Biology 27: 229–234.
Weiss, S., Knizhin, I., Kirillov, A. & Froufe, E. 2006. Phenotypic and genetic differentiation of two major phylogeographical lineages of arctic grayling Thymallus arcticus in the Lena River, and surrounding Arctic drainages. Biological Journal of the Linnean Society 88: 511–525.
Yasuike, M., Jantzen, S., Cooper, G.A., Leder, E., Davidson, W.S. & Koop, B.F. 2010. Grayling (Thymallinae) phylogeny within salmonids: complete mitochondrial DNA sequences of Thymallus arcticus and Thymallus thymallus. Journal of Fish Biology 76: 395–400.
Zaytsev, A.M. 1986. Emryonic-larval development of grayling, Thymallus thymallus, from lake Ladoga. Journal of Ichthyology 26: 123-132.