Kotimainen virkistyskalastuskirjallisuus 1800-luvulla
Suomessa kalastusta ei mielletty vapaa-ajan viettona tai virkistyksenä vielä 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla, niinpä vapaa-ajan kalastusta koskeva kirjallisuuskin on meillä nuorta. Ensimmäiset kalastusmatkailijat saapuivat Suomeen 1850-luvun paikkeilla ja toivat myös esimerkin siitä, että kalastus voi olla muutakin kuin ravinnonhankkimista. Meni kuitenkin vuosia ennen kuin Suomessa asiasta kirjoitettiin ja ensimmäinen lajissaan on pieni vihkonen Konsten att Meta, joka ilmestyi vuonna 1882. Tekijä on nimimerkki ”Eräs urheiluonkija tuhansien järvien maasta”. Pitkään oli hämärän peitossa kuka mahtoi olla kysymyksessä, mutta tekijä on hyvin todennäköisesti Onni Wetterhoff.
Merkittävin 1800-luvulla Suomessa ilmestynyt vapaa-ajan kalastajille suunnattu opas on vuonna 1883 komean salanimen, Salmo Salar, nimissä tehty kirja Krokfiske som sport och yrke.
Krokfiske som sport och yrke samt kräftfångst (Koukkukalastus urheiluna ja ammattina sekä ravunpyynti) on ensimmäinen Suomessa painettu varsinainen urheilukalastuskirja. Kirjan kirjoittaja on tuon ajan yksi tunnetuin kalastuksesta kirjoittava toimittaja Alex Hintze. Hän toimi monin tavoin suomalaisen urheilukalastusaatteen edistäjänä. Hän oli mm. perustamassa Kalkkisten Kalastusklubia vuonna 1886 ja oli Tidskrift för Jägare och Fiskare -lehden päätoimittaja.
Kirjan tarvetta hän perusteli sillä että ruotsinkielellä ei vielä asiasta ollut vielä luotettavasti kirjoitettu. Ruotsissa oli ilmestynyt suppeita koukkukalastusoppaita jo 1800-luvun alkupuolella, mutta laajempiteos ilmestyi vasta vuonna 1887 (Rudolf Lundberg: Fiske med metspö). Hintzen teoksensa pohjautui pitkälti englantilaisiin kalakirjoihin (Henry Cholmondeley-Pennell: The Book of Pike ,1865) sekä F.Francisin A Book on Angling (1867), mutta mukana oli myös hänen omia havaintojaan.
Todettakoon että kalakirjallisuuden vanhoista klassikoista Waltonin The Comleat Angler ilmestyi ensimmäisen kerran Suomeksi vuonna 1974 nimellä Oivallinen onkimies. Sen on suomentanut viidennestä painoksesta (1676) Kai Kaila. Mukana olevaa Cottonin osuutta ei ole tähän suomennettu, eikä vielä tähän päivään mennessä ole suomennettu muihinkaan painoksiin.
1900-luvulle tultaessa ilmestyi myös ensimmäiset Suomenkieliset vapaa-ajan kalastusta käsittelevät kirjat, niistä merkittävimmät ovat A.E. Salmisen Urheilukalastus ja William Walleniuksen Urheilukalastajan käsikirja. Myöhemmin alkoi ilmestyä opaskirjasia jotka keskittyivät johonkin tiettyyn pyyntimuotoon tai kalalajiin ja tämä suuntaus näyttäisi olevaan edelleen suosiossa.
.