Kalastuslaki, kalastukseen eniten vaikuttanut kirja

 

Kirjan merkittävyyttä voidaan mitata monella tavalla. Miten kirja on vaikuttanut yleiseen suhtautumiseen kalastukseen tai miten se on vaikuttanut kulttuurihistoriaan. Yksi kirja on vaikuttanut näihin molempiin, tosin pakon keinoin. Se on myös vanhinta kalastuskirjallisuuttamme. Mutta silti kirja uusiintuu tasasin väliajoin. kirja on kalastuslaki

Suomeen oli tehty jo Ruotsin vallan aikana tärkeitä kalastusta koskevia säädöksiä (1442 Kristofferin maanlaissa, 1734 laissa ja 1766 kalastussääntö), sekä autonomian ajalla (1865 kalastussääntö).

 

 

Ensimmäinen yleinen kalastuslaki Ruotsiin säädettiin vuonna 1724. Tämä 8 sivua käsittävä laki oli voimassa vuoteen 1766.

 

14.11.1766 antoi Adolf Fredrik kuninkaallisen säädöksen: Kong. Maj:ts rådike allmänne stada och ordning för Rikets hafs-Skär-ström-och insjö fiske. 18 s. Tämä kalastussääntö oli voimassa vuoteen 1865 asti. Maa sai uuden kalastussäännön, ”Keisarillisen Majesteetin Armollisen Kalastussäännön”, Joulukuun 4. päivänä 1865 ja se astui voimaan 1.5.1866., poistaen käytännöstä marraskuun 14. päivänä 1766 annetun Kuninkaallisen kalastussäännön sekä siihen liittyvän selityskirjan tammikuun 24 p:ltä 1771.

 

 

Pitkä tapa- ja oikeushis­to­rial­linen kehi­tys käytännössä koki kuitenkin kulminaationsa vuoden 1902 kala­ve­siä koskevassa lainsäädännössä, joka on yhä ny­kyisten kalas­tusoi­keuk­sien tär­kein muovaaja. Lainsäädäntö koros­ti maan­omis­tuk­seen pohjautu­vaa kalas­tusoi­keut­ta, ja ja­ko­kun­tien yhteiset vesi­alu­eet ra­jattiin nyt väli­ra­jalain pe­rus­teel­la. Jään­tee­nä ve­sis­töjen yleiskäy­töstä lakiin tuli ra­jattu y­lei­ska­las­tus­oikeus val­tiolle kuuluvilla suuril­la selillä, joille tuli yleisvesialueita. Lain­sää­dän­töön tuli mu­kaan myös yli­muistoi­nen nau­tin­ta toi­sen kylän alu­eella tai ky­länra­jain ul­ko­puolel­la.

Perusta Suomen kalavesien omistusjärjestelmälle luotiin vuoden 1902 kalastuslaissa. Tuolloin maamme oli maatalousvaltainen sääty-yhteiskunta, jossa maaseudun väestö oli selvästi jakautunut maata omistavaan ja omistamattomaan väestönosaan (Tiitinen1995). Samalla kun luotiin säädökset vesien omistusoikeudesta, mahdollistettiin kylänyhteisten vesien jako yksittäisille taloille ja tehtiin linjanveto koko 1900-luvun kalastuslainsäädännölle. Vuosisadan alussa tehty muutos merkitsi tilattoman väestön kalastusmahdollisuuksien huomattavaa kaventumista (Eklund 1994, Tiitinen 1995). Eklundin(1994) mukaan vuoden 1902 laki rakentui ajatukselle, että ammattikalastajakunta koostui talonpojista, vaikka todellisuudessa suuri joukko talonpoikaiskalastajia oli jo siirtynyt pois ammatista ja elinkeinon pariin oli tullut runsaasti maata omistamattomia. Näin ollen kalastuslaki sopi huonosti silloiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja syvensi sosiaalista kuilua maanomistajien ja maattomien ammattikalastajien välillä.

 

 

Sota-aika vaikutti maahamme kokonaisvaltaisesti. Ruokapula oli yksi suuria ongelmia, tämän johdosta myös kalastukseen säädettiin sitä helpottava laki. 1941 eduskunta sääti väliaikaisen kalastuslain ns. ”Jokamiehen kalastuslain”. Laki myönsi korvauksetta väliaikaisen kalastusoikeuden jokaiselle Suomalaiselle vuoden 1942 loppuun. Laki oli tarkoitettu helpottamaan sodan aiheuttamaa elintarvikepulaa. Laki oli voimassa vuoteen 1948 asti

.

 

28. syyskuuta 1951 annettu kalastuslaki jatkoi samalla linjalla kuin vuoden 1902 lainsäädäntö, yleiskalastusoikeuksia laajennettiin.

Uusi kalastuslaki tuli voimaan 1982. (kalastuslaki (286/1982) ja siihen liittyvä valtuuslaki (285/1982)).

Kalastuslain uudistyö on saatu päätökseen ja uusi kalastuslaki tuli voimaan 1.1. 2016.

Aika näyttää kuinka kauan uusi kalastuslaki kestää ja milloin kirjasta otetaan taas uusi täysin uudistettu painos. Joka tapauksessa sellainen joskus tulee. Voisi sanoa että tämä kirja ainakin yrittää elää ajassa.

 

Kuningas Kristoferin Maalaki 1442

 

Suomen kalastuksen olosuhteet ja kalastusoikeuden ja kalastuslain muutos toisen maailmansodan aikaan

http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201805312078.pdf

Linkkejä:

https://www.eraluvat.fi/kalastus.html

http://kalastusrajoitus.fi/#/kalastusrajoitus

http://www.ahven.net/v2_tiedostot/396.pdf

http://salpro.salpaus.fi/kalastuslaki/hakemisto.htm

http://kalastusluvat.kalapaikka.net/osta-kalastuslupa/kalastonhoitomaksu-2018/

 

 

Ari Savikko