| Tekijä (t): | Eskelinen, Päivi toim.
|
|---|
| Aineiston nimi: | Vesihome kalanviljelyn vaivana : onko taudin torjuntaan menetelmiä? |
|---|
| Verkko-osoite: | https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535008/kt188verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y |
|---|
| Aineistolaji: | kirja |
|---|
| Asiasanat: | kalankasvatus → kalanviljely, kalanviljely, vesihome |
|---|
| Kustantaja: | RKTL |
|---|
| Painopaikka: | Helsinki |
|---|
| Vuosi: | 2003 |
|---|
| Sivumäärä: | 56 |
|---|
| ISBN/ISSN: | 951-776-408-1 ; 0787-8478 |
|---|
| Lehti/sarja ym.: | Kalatutkimuksia / Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos |
|---|
| Lisätietoa: | nro 188
Vesihometartuntoja ovat meillä tavallisimmin aiheuttaneet Saprolegnia –suvun sienet. Kalojen vesihometartunnan haitat kalanviljelylle ovat viime vuosina olleet suuria. Mädin haudonnassa vesihome kasvaa kuolleitten mätimunien pinnalla ja levittäytyy ilman torjuntaa helposti myös elävään mätiin. Vesihometta on varsinkin haudonnassa perinteisesti torjuttu malakiittivihreäkylvetyksillä. Malakiittivihreän käyttö kalanviljelyssä kuitenkin kiellettiin vuonna 2001 sen karsinogeenisten vaikutusten takia, mistä syystä korvaavia
hoitomenetelmiä ja –kemikaaleja on pyritty löytämään.
Tämän raportin artikkelit tarkastelevat vesihometartuntaa monelta kannalta. Raportissa kuvataan, millainen tautitila vesihometartunta nykytietämyksen valossa on. Vesihomesienten genotyypityksen avulla on löydetty Suomessa yleinen hyvin taudinaiheutuskykyinen vesihomeklooni. Malakiittivihreää korvaavaksi hometorjuntakemikaaliksi haudonnassa on hyväksytty bronopoliyhdiste Pyceze. Sen ja eräiden muiden kemikaalien tehoa sekä kalojen että ravun mädin homehtumisen estäjänä selvitettiin haudontakokein. Raportissa on myös selvitetty kylvetysaineiden käyttökelpoisuutta kalojen vesihometartunnan hoidossa sekä
hometartunnan hoitotehon että hoidosta aiheutuvien kustannusten kannalta. |
|---|
| Sijainti: | F-RKTL Kalatutkimuksia ; F-Kalatalous: Kalanviljely (avokotelo 1) |
|---|