Aineiston tiedot

Tekijä (t):Pursiainen, Markku toim.
Mattila, Jaakko toim.
Aineiston nimi:Rapujen levinneisyys ja tuotanto Suomessa 2010
Verkko-osoite:https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/529862/rkts2012_8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Aineistolaji:kirja
Asiasanat:jokirapu, raputalous, täplärapu, äyriäiset
Kustantaja:RKTL
Painopaikka:Helsinki
Vuosi:2012
Sivumäärä:37
ISBN/ISSN:978-951-776-912-9 ; 1799-4764
Lehti/sarja ym.:Riista- ja kalatalous, Tutkimuksia ja selvityksiä / Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lisätietoa:8/2012 Alkuperäinen luonnonvaraisen jokiravun levinneisyys ulottui lännessä Lapväärtinjoen vesistöalueelle ja idässä Saimaan eteläosiin. Kotiutusistutusten seurauksena pohjoisraja on nyt lännessä Tornionjokeen laskevassa Tengeliönjoen valuma-alueessa ja idässä Oulujoen vesistöalueen pohjoisrajalla. Täpläravun levinneisyys on yksinomaan istutuksien seurausta ja tapahtunut pääasiassa 1980-luvun lopulta alkaen. Täplärapuja on istutettu eniten Kokemäenjoen vesistöalueelle. Virallisen luvanvaraisen istutustoiminnan lisäksi on tapahtunut runsaasti täpläravun luvattomia siirtoja vesistöistä toisiin. Joki- ja täpläravun levinneisyys muuttuu jatkuvasti kotiutusistutusten, rapuruton aiheuttamien tuhojen, rapulajien välisen kilpailun sekä rapukantojen luontaisen elpymisen seurauksena. As-tyypin rapurutto romahdutti jokiravun tuotannon 1900-luvun alussa ja on myös aiheuttanut sen, että jokiravun levinneisyys on hajanainen ja ruttotapauksia on nykyisin eri puolilla maata. Täpläravun mukana tullut sille ominainen ruttotyyppi (Ps1) ja voimakkaana kilpailijana itse täplärapu ovat edelleen omiaan kaventamaan jokiravun elinmahdollisuuksia. Kuitenkin täpläravun ja jokiravun lisääntymisessä ja sen säätelyssä olevien erojen johdosta täpläravun jälkeläistuotto heikkenee merkittävästi tai on jopa olematonta jokiravun nykyisen levinneisyysalueen pohjoisosissa...
Sijainti:F-RKTL Tutkimuksia ja selvityksiä