Tekijä (t): | Rinne, Jukka-Pekka Saura, Ari |
---|---|
Aineiston nimi: | Kymijoen harjuksen hyödyntäminen kalastusmatkailussa |
Verkko-osoite: | https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536642/raportti272.pdf?sequence=1&isAllowed=y |
Aineistolaji: | kirja |
Asiasanat: | harjus - harri, kalastusmatkailu, Kymijoen vesistö, Kymijoki |
Kustantaja: | RKTL |
Painopaikka: | Helsinki |
Vuosi: | 2003 |
Sivumäärä: | 35+liite |
ISBN/ISSN: | 951-776-397-2 ; 1238-3325 |
Lehti/sarja ym.: | Kala- ja riistaraportteja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos |
Lisätietoa: | nro 272 Harjus ei kuulu Kymijoen alkuperäiseen kalastoon, mutta se on kotiutettu sinne vuonna 1991 aloitetuilla istutuksilla. Tämän tutkimuksen harjusaineisto, yli 700 kalaa pyydettiin vuosina 2000-2002 pääasiassa perhokalastusvälineillä. Tutkimusalueina olivat Ahvion, Kultaan ja Pernoon koskialueet. Poikasaineisto kerättiin poikashaaveilla. Nykyisin Kymijoessa elää kohtalaisen vahva luonnonvarainen harjuskanta. Parhailla alueilla yksikesäisten luonnonpoikasten määräksi arvioitiin noin 4 poikasta/rantametri. Pyynnin kohteena olevien harjuspopulaatioiden kokoja arvioitiin merkintä-takaisinpyynti-menetelmällä. Eri koskialueilla se vaihteli muutamasta sadasta vajaaseen tuhanteen yksilöön. Harjus kasvaa nuoruusvuotensa hyvin ja tulee sukukypsäksi 3-4-vuotiaana, noin 30 sentin pituisena. Sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen kasvu hidastuu. Myös kesäaikaiset veden lämpötilat ovat Kymijoessa usein niin korkeita, että harjuksen kasvu hidastuu. Alkukesä ja syksy ovat harjuksen parasta pyyntiaikaa. Tehtyjen Carlin-merkintöjen perusteella harjus on varsin paikallinen kala. Aika ajoin ne kuitenkin näyttävät katoavan varsinkin lämpötilan noustessa tai virtaaman kasvaessa. Paikallisuudesta johtuen harjuksia on aikoina melko helppo kalastaa. Näin ollen harjuskantojen kestävä kalastus edellyttää pyyntirajoituksia, -kiintiöitä sekä nykyistä suurempaa alamittaa. Kalastussääntöjen noudattaminen taas edellyttää tehokasta valvontaa... |
Sijainti: | F-RKTL Kala- ja riistaraportteja ; I-Kalatutkimus: Harjus (avokotelo 2) |