Aineiston tiedot

Tekijä (t):Rinne, Jukka-Pekka
Saura, Ari
Aineiston nimi:Kymijoen harjuksen hyödyntäminen kalastusmatkailussa
Verkko-osoite:https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536642/raportti272.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Aineistolaji:kirja
Asiasanat:harjus - harri, kalastusmatkailu, Kymijoen vesistö, Kymijoki
Kustantaja:RKTL
Painopaikka:Helsinki
Vuosi:2003
Sivumäärä:35+liite
ISBN/ISSN:951-776-397-2 ; 1238-3325
Lehti/sarja ym.:Kala- ja riistaraportteja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lisätietoa:nro 272 Harjus ei kuulu Kymijoen alkuperäiseen kalastoon, mutta se on kotiutettu sinne vuonna 1991 aloitetuilla istutuksilla. Tämän tutkimuksen harjusaineisto, yli 700 kalaa pyydettiin vuosina 2000-2002 pääasiassa perhokalastusvälineillä. Tutkimusalueina olivat Ahvion, Kultaan ja Pernoon koskialueet. Poikasaineisto kerättiin poikashaaveilla. Nykyisin Kymijoessa elää kohtalaisen vahva luonnonvarainen harjuskanta. Parhailla alueilla yksikesäisten luonnonpoikasten määräksi arvioitiin noin 4 poikasta/rantametri. Pyynnin kohteena olevien harjuspopulaatioiden kokoja arvioitiin merkintä-takaisinpyynti-menetelmällä. Eri koskialueilla se vaihteli muutamasta sadasta vajaaseen tuhanteen yksilöön. Harjus kasvaa nuoruusvuotensa hyvin ja tulee sukukypsäksi 3-4-vuotiaana, noin 30 sentin pituisena. Sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen kasvu hidastuu. Myös kesäaikaiset veden lämpötilat ovat Kymijoessa usein niin korkeita, että harjuksen kasvu hidastuu. Alkukesä ja syksy ovat harjuksen parasta pyyntiaikaa. Tehtyjen Carlin-merkintöjen perusteella harjus on varsin paikallinen kala. Aika ajoin ne kuitenkin näyttävät katoavan varsinkin lämpötilan noustessa tai virtaaman kasvaessa. Paikallisuudesta johtuen harjuksia on aikoina melko helppo kalastaa. Näin ollen harjuskantojen kestävä kalastus edellyttää pyyntirajoituksia, -kiintiöitä sekä nykyistä suurempaa alamittaa. Kalastussääntöjen noudattaminen taas edellyttää tehokasta valvontaa...
Sijainti:F-RKTL Kala- ja riistaraportteja ; I-Kalatutkimus: Harjus (avokotelo 2)