Jerisjärvi

Jerisjärvi on Tornionjoen vesistöön kuuluva järvi Keimiötunturin eteläpuolella Muonion ja Kittilän rajalla. Sen ala on 13 neliökilometriä. Se sivuaa Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa.

Jerisjärvi, näkymä Pallakselle. Kuva: Ari Savikko

Pinnan korkeus: 258 m

Pinta-ala: 23,51 km²

Keskisyvyys: 3,44 m

Valuma-alue: 132 km²

Rantaviiva: 74,83 km

Nuotta otetaan luovasta veneeseen Jerisjärven Keimiönniemessä. Kuva: Museovirasto

223 sivua ISBN: 952-5271-34-X

Keimiöniemen kalapirtit

Kalakämppä Keimiöniemessä. Kuva: Ari Savikko

Kalapirtit sijaitsevat Jerisjärven (aiemmin Jierisjärvi = kysytty järvi) rannalla. Jerisjärvi on yksi Tunturi-Lapin suurimmista järvistä, ja sen kuuluilla kala-apajilla on käyty Etelä-Suomea myöten pyytämässa siikaa ja muikkua (silliä). Muinaisten pirkkalaisten 1500-luvulla rakentamia ja kayttämiä kalapirttejä oli paitsi Keimiöniemessä, mutta myös eräissä Jerisjärven saarissa, kuten Tulkinsaaressa. Ruotsin ja Venäjän välinen 25-vuotisen sodan loppuvaiheessa v. 1592 paloi suurin osa silloisista kalapirteistä. Ainoastaan muista erillään sijainneet Tulkinsaaren ja Keimiöniemen itärannalla ns. Hurulanniemen pirtti säilyivät sodan tuhoilta. Näistäkin molemmat ovat myöhemmin tuhoutuneet tulipaloissa. Keimiöniemen kenttärannan nykyiset pirtit on rakennettu vanhojen pirkkalaisten aikanaan pystyttämien pirttien paikalle. Pirttien seinillä on vanhoja puumerkkejä ja piirroksia kävijöistä mm. tutkimusmatkaaja italialainen Giuseppe Acerbi ja Skjöldebrand matkatessaan Torniojokilaaksossa kävivät Jerisjärvellä 1799 ja meloivat Jerisjokea ylös Muonioon.