Iijoki
Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Sivujokineen se virtaa Kuusamon, Posion, Ranuan, Taivalkosken, Suomussalmen, Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin kuntien alueilla.
Iijärvi Iivaaran päältä kuvattuna. Kuva Ari Savikko
Iijoen vesistö-alueen kokonaispinta-ala on 14 191 km2. Joen keskivirtaama on vuosien 1961–1990 välillä ollut 174 m3/s. Pääuoman kokonaispituus on 340 km ja korkeusero latvaosien ja merenpinnan välillä 250 m. Järvisyysprosentti vesistöalueella on 5,7 %. Suurimpia sivujokia ovat Iijoen alajuoksulta lukien Siuruanjoki, Livojoki, Korpijoki ja Kostonjoki.
Livojoki. Kuva: Ari Savikko
Iijokea Ervastin kohdalta. Kuva: Ari Savikko
Kartat sekä selostuksen lohi-ja siikakalastuksista Iin ja Pudasjärven pitäjässä 1870
Lax och Sikfiskerierna i Ijo och Livoelfvar inom Ijo och Pudasjärvi socknar af Uleåborgs län år 1870
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Ijo och Livo elfvar 1 a kartedelen, yläosa
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Pudasjärvi socken 2a kartedelen
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Pudasjärvi_socken 2 a kartedelen, jatkoa
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Pudasjärvi socken 3 e kartedelen
Karta öfver Lax och sikfiskerierna i Pudasjärvi socken 4 de kartedelen, yläosa
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Pudasjärvi_socken 4 de kartedelen, alaosa
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Pudasjärvi socken 5 te kartedelen
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Ijo elf 6 te kartedelen
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Ijo elf 7 de kartedelen
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i_Ijo elf 9 de kartedelen
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Ijo elf 10 de kartedelen
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Ijo elf 11 de kartedelen
Karta öfverLax och Sikfiskerierna i Pudasjärvi_socken 12 de kartedelen
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Pudasjärvi socken 13 de kartedelen
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Ijo elf 14 de kartedelen
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Ijo elf 15 de kartedelen
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Ijo elf 16 de kartedelen
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Ijo elf 17 de kartedelen
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Livo elfs 18 de kartedelen
Karta öfver Lax och Sikfiskerierna i Ijo elf 19 de kartedelen
Lohien ylisiirto
Iijoen vesistöalueelle nousi viimeksi vaelluskaloja vapaasti merialueelta vuonna 1960. Pahkakosken voimalaitoksen valmistuttua ylisiirtoja tehtiin viisi vuotta, mutta ne lopetettiin ylisiirtokalojen vähentyessä vuonna 1965. Viimeisenä vuonna ylisiirrettiin 1057 kg lohia, 1207 kg vaellussiikoja ja 106 kg meritaimenia. Iijoen vaelluskalakannat otettiin kuitenkin talteen Taivalkoskelle perustettuun Ohtaojan kalanviljelylaitokseen vuonna 1965.
Kuva: Suomen Kalakirjasto
Taivalkosken kalanviljelylaitoksen lammikkoalueen yleissuunnittelua Iijoki tutkimuksessa 14.10.1960
ohtaojan-lammikkoalueen-yleissunnitelua-1960
Ohtaoja virtaa Taivalkosken kalanviljelylaitoksen läpi. Kuva: Ari Savikko
Kalanviljelyhalli Ohtaojalla 2016. Kuva: Ari Savikko
Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen esite 1990
Ohtaoja kesällä 2018. Kuva: Ari Savikko
Iijoen rakentaminen
Iijoen vesistöalueelle rakennettiin paikallisin voimin jo 1950-luvulla kolme pientä voimalaitosta Kuusamon Soilujoelle, Pudasjärven Pintamoon (valmistui 1955), johon liittyi myös Pintamojärven säännöstely, sekä vuonna 1952 käyttöön otettu Taivalkosken voimalaitos, jonka paikallinen Taivalkosken Sähkö Oy rakensi. Se ei varsinaisesti sulkenut Iijokea, mutta pato rakennettiin poikki joen ja luukkujen avulla vettä voitiin säännöstellä kirkonkylän kohdalla sivu-uomassa olleeseen voimalaan.
Lopullisesti päätös ensimmäisen voimalaitoksen rakentamisesta tehtiin huhtikuussa 1959, jolloin kohteeksi valikoitui ylempää jokivartta Yli-Iin Pahkakoski. Suunnittelutyössä oli uutta, että töiden aloittamista ja vesistösäännöstelyä ei pidetty mahdollisena aloittaa ennen kuin kaikkien intressiryhmien kanssa oli sovittu mahdollisten haittojen mittaamisesta ja korvaamisesta. Niinpä Pahkakosken työt aloitettiin, kun sopimukset oli tehty Iijoen uittoyhdistyksen ja kalastuskuntien kanssa sekä väliaikainen rakennuslupa oli saatu vuoden 1941 poikkeuslain mukaisesti.
http://www.vesirakentaja.fi/html/vesistot/61%20Iijoki.pdf
Kuva: Suomen Kalakirjasto
Iijokilausunnot. Kalataloussäätiö 1963-67
Iijokilausunto I Kalataloussäätiö 1963
Lausunto ns. Iijokisuunnitelmasta. Kalataloussäätiö
Iijokilausunto V. Kalataloussäätiö 1973
Lausunto (1978) MMM Iijokeen vaatiman toimenpidevelvoitteen kustannuksista
Historiallinen katsaus Iijoenkalastuskomitean mietintöä varten
Ehdotus merivedellä vesitettävän kalanviljelylaitoksen rakentamisesta Iin Pitkäniemeen
Pohjois-Suomen vesioikeuden suullinen käsittely Pohjolan Voima Oy:n Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten rakentamista koskevassa hakemusasiassa 25.-26.11.1975
Regaalioikeuden laajuus iijoessa 1970
IIJOEN MERIALUEEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET VUOSINA 2006‐2010
Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö PVO‐ Vesivoima Oy vastaa Iijoen meri‐ ja jokisuualueen kalakantojen hoitovelvoitteista annettujen lupaehtojen mukaisesti. PVO‐ Vesivoima Oy:n Iijoen Raasakan, Kierikin, Maalismaan, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten vuoksi tehtävät kalakannan säilyttämistä koskevat velvoitteet on määrätty Pohjois‐Suomen vesioikeuden päätöksessä 31.12. 1979 nro 85/79/I ja korkeimman hallinto‐oikeuden päätöksessä 23.10.1980 nro 5203/80. Päätöksiin sisältyy velvoite tarkkailla kalaistutusten tuloksia maa‐ ja metsätalousministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti.
23834-Iijoen_merialueen_tarkkailutulokset_v_2006-2010
http://www.pohjolanvoima.fi/filebank/8148-kalastusesite_uusi.pdf
IIJOEN VESISTÖN JOKI- JA MERIALUEEN KALANHOIDON TOTEUTTAMINEN VUOSINA 2017-2021
Iijokisuu vähän ennen merta. Kuva: Ari Savikko
Iijoen lohikannan palauttamistoimien hyödyt virkistyskalastajille – pilottitutkimus ehdollisen arvottamisen menetelmällä
Tutkimusmenetelmänä käytettiin ehdollisen arvottamisen menetelmää (contingent valuation method). Tutkimuksessa verrattiin toisiinsa kahta lohikannan palauttamisvaihtoehtoa, joista toinen perustuu kalateiden rakentamiseen ja toinen emokalojen siirtoihin patojen yli ja istutuksiin. Tutkimus on ensimmäinen suomalainen arvottamistutkimus, jossa on arvioitu lohikannan palauttamisen hyötyjä rakennetulla joella.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/530720/rkts2011_4.pdf?sequence=1
Iijoen alajuoksua. Kuva: Ari Savikko
Iijoen vesistöalueen lohen – ja meritaimenen kotiutusistutukset ja sähkökalastukset
Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hankkeen aikana vuosina 2007 -2010 lohia ja meritaimenia on kotiutettu sekä vastakuoriutuneina (vk) että 1-vuotiaina poikasina. Kotiutusistutukset on tehty hankkeen varoilla, Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Taivalkosken kalanviljelylaitoksen lahjoituksilla, Metsähallituksen uittovelvoitteena sekä muutaman osakaskunnan ja yhdistyksen varoilla (Taivalkosken ja Kipinän osakaskunta, Pärjänjoen yhteislupa-alue, Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry., Iijoen suojeluyhdistys ry.). Lohen kotiutusistutukset Iijoen alueella aloitettiin muuttamalla Metsähallituksen sisävesien vaelluskalavelvoitetta vuonna 2006, jolloin 1-vuotiaita lohenpoikasia istutettiin 5400 kpl.
Talvista Iijokea. Kuva: Vesa Määttä
VAELLUSKALOJEN KULUN TOTEUTUSMAHDOLLISUUDET IIJOELLA
Vuonna 1998 valmistui yleissuunnitelma kalojen kulkumahdollisuuksien palauttamiseksi Iijoella osana Iijoen ympäristönhoito-ohjelmaa (Hooli ym. 1998). Suunnitelmaan kuuluivat yleiset kalateiden toimivuuteen liittyvät asiat sekä selvitykset teknisistä toteutusmahdollisuuksista. Kalataloudelliset perusteet esitettiin erillisessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen raportissa (Kemppainen ym. 1998). Selvitykset eivät johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin vaelluskalojen palauttamiseksi. Esteeksi koettiin muun muassa sisävesien kalanviljelylaitoksiin kohdistuva merellisten kalojen aiheuttama kalatautiriski. Riittävän voimakasta yhteistä tahtotilaa hankkeen käynnistämiseksi ei Iijoella myöskään syntynyt.
Iijoen kalatiet 2011 – 2013
Vuosien 2008 – 2010 aikana Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen koordinoimassa Vaelluskalat palaavat Iijokeen -yhteistyöhankkeessa aloitettiin Euroopan aluekehitysrahaston, viiden kunnan (Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo) ja PVO-Vesivoima Oy:n rahoituksen avulla vaelluskalakantojen palauttamisen ja vesivoimatalouden yhteensovittaminen Iijoella. Hankkeen tuloksena valmistuivat useiden selvitysten ja tutkimusten raporttien ohella mm. kalateiden yleissuunnitelmat vesivoimalaitoksille ja säännöstelypadoille. Sukukypsien lohien ylisiirto Iijokisuulta joen keskijuoksulla oleville lisääntymisalueille aloitettiin vuonna 2009 ja hankkeen aikana tehtiin myös laaja-alaisia sekä runsaslukuisia lohen ja meritaimenen kotiutusistutuksia.
Lohikalojen alasvaellus Iijoessa: Tutkimustuloksia ja alasvaellusreittien yleissuunnitelma
http://jukuri.luke.fi/handle/10024/542762
Kanoottirata Iijoessa Taivalkoskessa. Kuva: Ari Savikko
Iijoen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta 2005-2010
Iijoen vesistön uittoperattujen jokien kunnostukset saatiin päätökseen vuonna 2010. Lähes 25 vuotta kestäneen urakan aikana kunnostettiin yhteensä 24 jokea ja lähes 400 koskialuetta. Koskien kunnostuksista vastasivat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun ympäristökeskukset.
Iijoen vesistöalueen kunnostettujen jokien kalataloudelliset istutus- ja seurantavelvoitteet ovat kuuluneet Metsähallitukselle, jolle jokien uittosäännön kumoamisen yhteydessä määrättiin kunnostuksen jälkeen 5 vuotta kestävä istutus- ja tarkkailuvelvoite. Tarkkailuvelvoitteen seurantamenetelminä olivat kalastuskirjanpito, kalamerkinnät, kalakantanäytteet ja sähkökoekalastukset. Tässä raportissa esitetään tarkkailussa olleiden kunnostettujen jokien seurantatulokset vuosilta 2005–2010.
Harjus on vapaa-ajan kalastajille tärkeä kala Iijoella. Kuva: Ari Savikko
Monitavoitearviointi Iijoen vaelluskalakantojen palauttamisen tukena
Tässä julkaisussa esitetään Vaelluskalat palaavat Iijokeen –hankkeessa tehdyn monitavoitearvionnin eteneminen ja tulokset. Kiitämme hankkeen asiantuntijaryhmään kuuluneita heidän arvokkaasta panoksestaan ja aktiivisesta osallistumisesta arviointityöhön.
Iijoen kalatiet
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) käynnisti Rakennettujen jokien tutkimusohjelman vuosiksi 2011 – 2016 tukemaan rakennettuja jokia koskevaa päätöksentekoa. Tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa laadukas-ta ja sovelluskelpoista tietoa rakennettujen jokien kalakantojen elvyttämiseen ja hoitoon, sekä yhdistää eri tie-teenalojen tuottamat tutkimustulokset kokonaisvaltaisen päätöksenteon tueksi. Tutkimusohjelmassa keskitytään erityisesti voimatalouskäytöstä, mutta myös muusta ihmistoiminnasta aiheutuneisiin muutoksiin jokien vaelluskalojen elinympäristössä. Iso osa tutkimusohjelman hankkeista painottuu suurimpiin padottuihin jokivesistöihin ja niiden vaelluskalojen meriyhteyteen.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519924/rktltr2014_13.pdf?sequence=1
Raasakan kalatien rakennussuunnittelu valmis
https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/iijoen_otva/ajankohtaista
https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/iijoen_vaelluskalakärkihanke/ajankohtaista
Iijoen vanhanuoman kehittäminen ja kalatieselvitys 2007
Kollaja-hankkeen vaikutukset Iijoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen.
Lohen elinkierto, populaatiomallinnus ja ympäristövirtaama
Pohjolan Voima käynnisti Iijoen vesivoimatuotannon lisäämiseen tähtäävän ns. Kollaja-hankkeen aktiiviset valmistelutoimet vuonna 2007. Hankkeen päätarkoituksena on lisätä sähköntuotantoa ja säätökapasiteettia rakentamalla Iijoen keskijuoksulle tekojärvi ja uusi voimalaitos (teho 32 MW). Toteutuessaan hanke parantaa myös Iijoen alajuoksun olemassa olevien viiden voimalaitoksen tuotantokykyä.
Tämän työn tavoitteena oli selvittää Kollaja-hankkeen toteuttamisesta lohikalakantojen elvyttämiselle aiheutuvat todennäköiset ongelmat suhteutettuna vesistön nykytilaan tai potentiaaliseen lähtötilaan. Raportti keskittyy lohen elinkiertoon liittyviin kysymyksiin mm. lohikantamallinnuksen keinoin ja jokiuomien ympäristövirtaamatarpeisiin. Raportissa esitetään lisäksi keskeisiä toimenpidevaihtoehtoja Kollaja-hankkeen aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi ja kompensoimiseksi.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535264/luke-luobio_25_2016.pdf?sequence=1
Siian syyspyyntiä Iijoella. Kuva: Ari Savikko
Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta rakennetussa Iijoen vesistössä
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519868/rktltr2014_13.pdf?sequence=1
Smoltit seurannassa Iijoella
http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/iijoen_otva/ajankohtaista
Kalatalousviranomainen hakee muutosta Iijoen vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin
Kalatalousviranomaisena Pohjois-Suomessa toimiva Lapin ELY-keskus on jättänyt 27.10.2017 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen Iijoen Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi. Voimalaitokset omistaa PVO-Vesivoima Oy. ELY-keskus esittää, että velvoitteet muutetaan vastaamaan nykytietämyksen mukaista voimalaitosten rakentamisen seurauksena syntynyttä kalaston hoidon tarvetta.
Iijoen Otva
Linkit:
http://www.kalaaiista.fi/sivu/fi/hankkeet_ja_kalatietoa/lohi/
http://yle.fi/uutiset/lohi_nostetaan_iijokeen/5082932
http://www.kalaaiista.fi/sivu/fi/kalastuskartat_ja_alueet/iijoki/
Jaaskamonkoski on suosittu kalastuskohde. Kuva: Ari Savikko
Voimalaitosjokien vapaiden yläjuoksujen kalakantojen hoito 1960-luku
voimalaitosten-ylajuoksujen-kalakantojen-tila
Lukumääräiset palautukset Iijoella suoritetuista vaellussiikojen merkinnöistä vv. 1960-64
ivalojokeen-kudulle-nousevan-pohjasiian-tila-1976-1995
Lohen ja taimenen poikastuotanto
Lohen ja meritaimenen poikastuotanto (1975)
Siian heittopyynti ja muu kalastus Varpuvirroilla
Yrjö Ahosen kertomana
yrjo-ahonen-siian-heittopyynti-ja-muu-kalastus-varpuvirroilla
Uittopuiden lajittelu- ( sortteeri ) paikka Iijoessa. Kuva: Matti Poutvaara/ Museovirasto
Pohjoisen jokipyynnin tallentamisen, täydentämisen ja hyödyntämisen projekti. Päätarkastelukohteena Iijoen voimataloudellinen rakentaminen. Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry.
Iijoen voimatalouden rakentaminen . Kalastusmuseo yhdistys
Iijoen taimenten geneettinen selvitys 2019
Iijoen taimenten geneettinen analyysi_14.6.2019
Iijoen vesistön jokikunnostus 2015-2018
Kutusorakoiden inventointi 2015
taimen- eli esteet pois hanke Loppuraportti
Iijoen vesistön uittotoiminta ja sen jälkeiset entisöintityöt
Iijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamista koskevat hakemusasiakirjat nähtävillä kunnissa (Pohjois-Suomi)
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on kalatalousviranomaisena hakenut PVO Vesivoima Oy:n Iijoen Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamista. Aluehallintovirasto on aloittanut hakemusmenettelyyn kuuluvan tiedottamisen. Hakemusasiakirjoihin voi tutustua internetissä osoitteessa www.avi.fi/lupatietopalvelu sekä paperisena Oulun seudun ympäristötoimessa, Iin, Taivalkosken ja Posion kuntien ja Pudasjärven kaupungin asiointipisteissä.
Video
Iijoki elää 1963
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/133908
Kirjallisuutta:
Huuskonen, Seppo 1986. Iijokiselvitykset valmistuneet.. 40 Suomen Kalastuslehti
Huuskonen, Seppo 1986. Iijokiselvitykset valmistuneet. [Artikkeli] . s. 40. Helsinki.
Komulainen, R. 1993. Taistelu Iijoen lohesta. Valtion ja lohenkalastajien suhteet Iijokisuulla 1920-1960. Oulun Yliopisto. Oulu.
Korhonen, Aug. 1930. Kalanviljelyslaitosta halutaan iijokivarrelle.. s. 92. Helsinki.
Kuurre, K, Pulliainen, E. 2008. Vapaa Iijoki. 92 ISBN 978-951-98563-2-2 Artic Light. Oulu.
Kärnä, Irmeli (toim.) 1988. Vapaat vedet, kuohuvat kosket : Iijokisoutu 15 vuotta. 112 ISBN 952-90-9925-8 Gummerus. Jyväskylä.
Mannermaa, Y. 1950. Merkittyjä lohia Iijokisuulta. s. 291. 1 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Mannermaa, Y. 1950. Vieläkin Iijokisuun merkityistä lohista. s. 413. 1 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.
Nissilä, Viljo 1945. Iijokisuun kalastuksesta. s. 40-94. 54 s. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto vuosikirja 9 Oulu.
Nissilä, Viljo 1946. Iijokisuun Käyräletto. s. 27-32. 6 s. Kotiseutu
Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto (julk.) 1984. Iijoki-selvitys. Kalatalous. 140 s. +66 liite s. Pohjois-pohjanmaan suetukaavaliitto. Julkaisusarja A:71 Oulu.
Sormunen, T. 1966. Der Iijoki als wanderfischfluss. 22 Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja 17 Helsinki.
Sormunen, T., Dahlström, H. 1967. Alustava lausunto ns. Iijokisuunnitelman toteuttamisen vaikutuksesta Iijoen vesistön kalatalouteen. 42 Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja 18 Kalataloussäätiö. Helsinki.
Sormunen, T., Dahlström, H. 1966. Iijokilausunto IV. Maalismaan voimalaitoksen rakentamista koskevan hakemusasian katselmuskirjaan ja toimitusmiesten lausuntoon nähden esitettävää aineistoa. 9+1 Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja 16 Kalataloussäätiö. Helsinki.
Sormunen, T., Dahlström, H., Korhonen, M. 1963. Iijokilausunto I. 37 Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja 7 Kalataloussäätiö. Helsinki.
Sormunen, T., Dahlström, H., Korhonen, M. 1965. Iijokilausunto II. Maalismaan voimalaitoksen kalataloudellinen kompensaatio. 8 Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja 13 Kalataloussäätiö. Helsinki.
Sormunen, T., Dahlström, H., Korhonen, M. 1966. Iijokilausunto III. Katsaus voimalaitosten Iijoella ja sen suu läheisellä merialueella aiheuttamiin kalataloudellisiin haittoihin ja vahinkoihin. 57+8 Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja 15 Kalataloussäätiö. Helsinki.
Sormunen, T., Kummu, P. 1973. Iijokilausunto V. Lausunto Iijoen Pahkakosken rakentamista koskevasta katselmuskirjasta ja Iijoen voimalaitosten rakentamista koskevasta katselmuskirjasta ja Iijoen kalanhoitovelvoitteesta. 25+9 Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja 51 Helsinki.