Helena Telkänranta: Millaista on olla eläin?

ISBN-13: 9789522225245, ISBN-10: 952222524X

Eläinten kognition eli mielen toiminnan tutkimus on edistynyt nopeasti viime vuosikymmeninä. Nykyään tutkijat löytävät vastauksia sellaisiinkin kysymyksiin, joiden aiemmin uskottiin jäävän ikuisiksi arvoituksiksi. Biologi ja tietokirjailija Helena Telkänrannan kirjoittama teos tarjoaa harvinaisen aitiopaikan uusimpaan tietoon.

Biologi Helena Telkänranta (s. 1965) on palkittu tiedetoimittaja ja tietokirjailija, joka on tuonut uusinta eläintieteellistä tietoa helppolukuisessa muodossa yleisön ulottuville parinkymmenen vuoden ajan. Hänen aiemmista tietokirjoistaan tunnetuimpia ovat Matka kissan mieleen, joka on yksi Suomen myydyimmistä kissakirjoista kautta aikojen, sekä hänen päätoimittamansa historiateos Laulujoutsenen perintö. Suomalaisen ympäristöliikkeen taival, joka sai vuonna 2008 Vuoden luontokirja -palkinnon ja oli Tieto-Finlandia -ehdokkaana. Telkänranta myös tutkii eläinten käyttäytymistä ja kognitiota Helsingin yliopistossa. Tällä hetkellä hän kehittää muun muassa objektiivisia menetelmiä eläinten tunteiden mittaamiseen sekä käytännön keinoja sikaloiden olojen parantamiseen.

Millaista on olla eläin? antaa eläinten kokemusmaailmasta ajantasaisen kokonaiskuvan. Kalastajia kiinnostava artikkeli kalankykyä tuntea kipua, johon kirjassa viitataan, löytyy kuonaisuudessaan tuolta:

http://www.research.ed.ac.uk/portal/en/publications/the-evidence-for-pain-in-fish-the-use-of-morphine-as-an-analgesic(9b638227-4b27-44f1-bb3f-909da56bca8d).html

Aihe aiheutti runsaasti keskustelua niin Suomessa kuin muuallakin.

http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1428717/Rainbow-trout-really-do-feel-pain-study-says.html

http://www.telegraph.co.uk/news/science/science-news/9797948/Fish-cannot-feel-pain-say-scientists.html

Kirjasta nostettiin esiin pyydystä ja päästä kalastus. Tämä on aihe joka nostaa aina esiin jyrkkiäkin mielipiteitä puolesta ja vastaan. Telkänrannan viesti kirjassa oli kuitenkin se, että kala tuntee nykytiedon valossa kipua, ja että asia olisi syytä huomioida kalastuksessa, ja nimenomaan massapyynnissä (mm. troolaus). Pääviestinä hän haluaa tuoda esiin että olisi tärkeää lisätä mm. ammattikalastajien, tutkijoiden ja muiden tahojen yhteistyötä pyyntimenetelmien kehittämiseksi siten, että kalojen kokema kipu olisi nykyistä lyhytkestoisempaa ja lievempää.

Pyydystä ja päästä kalastuksen historiaa

Urheilukalastuksessa on lisääntynyt varsinkin arvokalojen kuten taimenen, harjuksen, lohen ja nieriän päästäminen takaisin pyydystämisen jälkeen. Tätä kalastusmuotoa kutsutaan pyydystä ja päästä -kalastukseksi. Se tapahtuu usein perholla ja tarkoituksena ei ole alun perinkään kalan käyttöönotto, vaan päästäminen takaisin veteen. Tällainen kalastus sai alkunsa Pohjois-Amerikassa yli 100 vuotta sitten, kun sitä käytettiin keinona suojella luontaisia kalakantoja. Suomessa se tuli laajemmin tunnetuksi vasta 1990-luvulla, kun vapakalastajat erikoistuivat mm. taimenen ja harjuksen pyyntiin. Ilmiöön on vaikuttanut myös, että kalavesiltä ei niinkään haeta syötävää edes kotitarpeiksi, vaan elämyksiä. Jotkut virkistyskalastusalueet onkin jo määritelty pelkästään pyydystä ja päästä -alueiksi. Puolangan Auhon kylän alueella otettiin ensimmäisenä Suomessa kokonainen joki pyydystä ja päästä -käyttöön. Kalhamajärvestä Jorvasjärveen laskeva viitisen kilometriä pitkä Kalhamajoki on kalastettavissa koko pituudeltaan ja siinä sallitaan vain perinteinen perhokalastus. Koukkujen on oltava väkäsettömiä. Joen kalakannan muodostavat suurimmillaan noin 45 cm pituiset luonnossa kasvaneet harjukset ja satunnaisesti myös taimenet. Pyydystä ja päästä -kalastusta pidetään myös epäeettisenä, koska tämän kalastuksen muodon katsotaan kuitenkin aiheuttavan kaloille turhaan kipuja ja mahdollisia vammautumisia, jolloin kala saattaa esimerkiksi kuolla nälkään. Sveitsissä pyydystä ja päästä -kalastus kiellettiin eläinsuojelusyistä v. 2008.

Lähde: wikipedia

Tutkittua tietoa

Pyydystä ja päästä kalastusta on tutkittu paljonkin. Julkaisuja löytyy satoja, tässä muutamia esimerkkejä:

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0165783699001071

http://www.lapinkalatalouskeskus.net/assets/Kalatalouspivt-2014/13.11.2014-Erkinaro-.pdf

http://www.agrar.hu-berlin.de/de/institut/departments/dntw/jp_bfm/publ_html/RFS_html

http://www.fecpl.ca/projects/effects-of-catch-and-release-angling-on-atlantic-salmon-in-norwegian-rivers/

http://sciencenordic.com/fishing-big-increase-catch-and-release

http://dnr2.maryland.gov/fisheries/Documents/crmortalityresearch.pdf

http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.456.2081&rep=rep1&type=pdf

Erä-lehdessä oli jo  vuonna 1993 artikkeli: Toipuuko vapautettu taimen? Tämä perustui Suomessa tehtyyn tutkimukseen:

pp1

pp2

Lupa:Erä-lehti