Gunnar Svärdson, Nils-Arvid Nilsson, Harri Dahlström, Pekka Tuunainen: Kalat, kalavesien hoito ja kalanviljely (1968)

 

Ruotsissa ilmestyi vuonna 1964 kirja nimeltä Fiskebiologi. Sen tekijöinä olivat tunnetut ruotsalaiset kalabiologit Gunnar Svärdson ja Nisl-Arvid Nilsson, jotka työskentelivät Sötvattenslaboratoriossa Drottinghaolmissa. He toivoivat että tutkimukset saisivat joitakuita lukijoita näkemään omat kokemuksensa uudessa valossa ja antaisi mielihyvää luonnontapahtumien ymmärtämisessä, he olisivat osallistuneet uuden asiantuntijan luomiseen ja olisivat tyytyväisiä.

 

 

Kirjaa yritettiin suomentaa semmoisenaan, mutta kustantaja (Kirjayhtymä) ei katsonut kirjan alkuperäisessä laajuudessaan soveltuvan Suomen oloihin. Niinpä kirjasta jätettiin pois Ruotsin oloja käsitteleviä kirjoituksia ja lisättiin paremmin Suomen oloja kuvaavia artikkeleja. Kirjan alkuperäistä tarkoitusta vesien kalataloudellisen hoidon edellyttämää tutkimustyötä, jolla pyritään selvittämään mm. vesien virkistysarvon ylläpitäminen ja parantaminen sekä likaantuneiden ja rakennettujen vesistöjen velvoitehoitoa, ei ole pyritty mitenkään muuttamaan.

Kirjan 24 luvusta 12 on suoraan alkuperäisestä Fiskebiologi kirjasta ja 8 on puhtaasti Tuunaisen ja Dahlströmin kirjoittamia. Neljään lukuun ovat suomalaiset lisänneet tai muuttaneet niitä paremmin Suomen oloja vastaamaan, jossa tekijät ovat onnistuneet mainiosti.

 

 

Kirja on tarkoitettu tavallisille kalastajille. Tekijät toivovat että kalamiesten olisi entistä enemmän osallistuttava kalatalouden hoitoon ja suunnitteluun. Kirja ei ole varsinainen kalastusopas, vaan valistuneelle kalamiehelle tarkoitettu kalabiologista perustietoa ymmärrettävässä muodossa tarjoava tietopaketti. Siinä se onnistuukin hyvin, sen aikainen tietämys on saatu esitettyä hyvin tiivistettynä.

Kirjassa esitellään kaikki Suomen tärkeimmät kalalajit, mukana myös uudet tulokkaat kirjolohi ja harmaanieriä. Myös käytännön kalastajia kohtaaviin ongelmiin haetaan vastuksia esimerkiksi luvuissa Mihin perhoon kala nappaa? Ja Miksi vaeltava lohi ei käy pyydykseen?

Kirjan nimessä mainitaan myös kalanviljely. Tästä ei kuitenkaan kirjassa ole kuin yksi luku. Luvussa Kalanjalostus Gunnar Svärdson käy läpi kalanviljelyn historiaa. Teksti sivuja on vain kuusi (koko kirjassa 302), joten mikään kalanviljelyopas kirja ei ole. Ehkä se olisi voitu jättää kokonaan pois muutenkin pitkästä kirjannimestä.

Kirja tuli tuolloin varmasti tarpeeseen. Tutkimukseen perustuvaa tietoa ei ollut paljon tavallisen kalastajan käytössä. Monille kalailtojen kiistoilta ja erimielisyyksiltä olisi varmasta säästytty jos tämänkaltainen teos olisi ollut aikaisemminkin kalastuskuntien päättäjien käytössä. Toisaalta monet kalamiesillat olisivat olleet varmasti tylsempiä.

Kirja kuuluu edelleen kalamiesten, etenkin kalavesienhoitotyöstä kiinnostuneiden, hyllyyn. Myös 20. Luku, Rasituksen aiheuttama kuolema, on edelleen ajankohtainen pyydystä ja päästä kalastuksen suosion kasvun johdosta.