Kalakirjaston arkiston yleisesittely

Evon kalastajakoulu Evon kalastuskoeasema
Kaihuan kalanviljelyslaitos Kalataloussäätiö
Kalatutkija Jorma Toivonen Käylän kalanviljelylaitos
Perhomestari Lauri Sälevä T. H. Järven aineistoa
Leustojärven kalanviljelylaitos – Tornionjoen kalanviljelylaitos
Suomen Kalastusyhdistys – Kalatalouden Keskusliitto

Evon kalastajakoulu: Esittely

Nimi
Evon kalastajakoulu

Muut nimet
Evon kalastuskoeasema ja kalastajakoulu

Toimintavuodet
1901-1945
1918, 1919 koulutyö keskeytyi sisällissodan takia.
1923, 1924, 1929 oppilaita eikä opettajia hakenut kouluun riittävästi, joten koulutoimintaa ei ollut.
1940-1944 sota keskeytti koulun toiminnan oppilaiden joutuessa maanpuolustustehtäviin.
1945 koulun toiminta siirrettiin Saarijärvelle Tarvaalan maanviljelyskoulun yhteyteen.

Toiminta-alue
Häme, Lammin kunta, Evon valtionpuisto

Historia
Evon metsäkoulun johtaja Bernhard Ericsson esitti toivomuksen, että kalastuskoeaseman yhteyteen perustettaisiin kalastajakoulu. Kalastuksentarkastaja Oscar Nordqvist teki asiasta esityksen Keisarilliselle Senaatille, joka päätti koulun perustamisesta 14.2.1901. Koulu aloitti toimintansa saman vuoden syksyllä. Ensimmäiset päättötodistukset kirjoitettiin 27.10.1902.

Koulun alkuvaiheen johtajana toimi metsänvartijakoulun johtaja B. Ericsson (1901-1916) ja loppuajan kalastusneuvos Pekka Brofeldt (1916-1939).

Opettajina ovat toimineet koulun johtajat ja työnjohtajat, koeaseman kalastusmestarit ja metsänvartijakoulun opettajat sekä tarvittaessa ulkopuoliset ammattilaiset esim. veneen rakentamisessa. Opetus kesti vuoden marraskuulta lokakuulle. Opetuksessa käytettiin kolmea kirjaa: Kalastuksen hoito, Kalastajan käsikirja ja Kalastajan lakikirja. Toinen puoli vuotta oli varattu tietopuoliselle opetukselle: kalatalousopille, kalastuskirjanpidolle ja kalastuslainsäädännöille. Toinen puoli kalastukselle sekä käytännöllisille töille mm. kalanpyydysten, veneiden ja rakennusten valmistukselle sekä korjauksille, kalanmädin maiditukselle ja hoidolle, alveitten ja vanhempien kalojen hoidolle, lammikkotöille, järvien ja muiden vesistöjen luotaamiselle ja kartoitukselle. Yleissivistäviä aineita, kuten äidinkieltä, kaunokirjoitusta ja terveysoppia opetettiin Evon metsäkoulussa.

Kouluun otettiin hakemusten perusteella yleensä neljä oppilasta. Maksuttoman opetuksen lisäksi oppilas sai asunnon, lämmön, valaistuksen, huonekalut, makuu- ja liinavaatteet sekä ruoka- ja vaatetusrahan.

Lukuvuoden lopussa oppilaat suorittivat tutkinnon saadakseen päättötodistuksen. Lukuvuosina 1902-1935 koulusta valmistui 103 henkilöä.

Kalastajakoulun oppilaat olivat arvokasta lisätyövoimaa Evon kalastuskoeaseman henkilökunnan vahvistukseksi, erityisesti tutkimus- ja koetoiminnan kenttätyössä ja kalastuksessa. Kalastajat ja kalakauppiaat ympäri Suomen tiedustelivat Evon kalastajakoulusta mahdollisia työntekijöitä itselleen. Kalastajakoulun toiminta Evon kalastuskoeasemalla hiipui sodan aikana.

Arkistotunnus
2

Aineiston laajuus
0,16 hm = kaksi koteloa

Sijoituspaikka
Hylly H

Luovuttaja
Evon kalanviljelylaitos 2014

Käyttö
Aineisto on käytettävissä Kalakirjastossa ja haettavissa Kalakirjaston tietokannasta. Asiakirjoista voi tehdä myös tietopalvelupyynnön Kalakirjastolle.

Kuvailutiedot
Suomen Kalakirjaston arkistosihteeri Päivi Sahlman 3.7.2020

Lähteet
Evon kalastajakoulun asiakirjat
Väisänen, Matti: Evon kalastuskoeaseman toiminta ja haittatekijöitä. 1964
Kilpinen, Kari: Tsaarin ajasta EU-aikaan – 125 vuotta kalatalousneuvontaa. Kalatalouden Keskusliitto. 2016

Evon kalastajakoulu: Luettelo

Aineistovuodet 1890-1946
Evon kalastajakoulun aineistoa on myös Evon kalastuskoeaseman ja kalastajakoulun asiakirjoissa (arkistonumero 1) esim. vuosikertomuksissa, tilastoissa ja saapuneissa kirjeissä.

Asiakirjoissa on puutteellisuuksia. Vuosittain tuotetut asiakirjat voivat olla epätäydellisiä tai osa vuosista puuttuu kokonaan. Arkistoaineistoon on talletettu alkuperäisiä asiakirjoja tai niiden jäljennöksiä. Mukaan on otettu myös muistiinpanonomaisia asiakirjoja.

Kotelo 2.1 (2)

Päiväkirjat (A Diaarit)
Asiakirjat sisältävät opiskelijoiden päivittäin tekemiä työtuntikirjauksia käytännön töistä mm. kalanlajittelusta ja punnituksesta, nuotanvedosta, lammikkotöistä, järvien mittauksista, rakennustöistä tai puiden hakkuusta. Lisäksi asiakirjoissa on sanallisia mainintoja tehdyistä töistä ja mitä tuotteita on saatu valmiiksi sekä merkintöjä sairaus- ja lomapäivistä.
1902-1904, 1906-1917, 1928, 1930, 1932, 1936, 1938, 1939
– 1902 sisältää kalustoluettelon

Lisäksi kaksi vihkoa tietopuolisesta opetuksesta mm. kalankäsittelystä, kalatalousopista, äidinkielestä ja piirustuksesta.
1908-1912, 1932/1936

Lähteneet kirjeet (D)
Asiakirjoissa on säilynyt yksi lähtenyt kirje.
* Evon Kalastuskoeaseman johtaja B. Ericssonin kirje Suomen Herra Kalastustentarkastajalle: Anomus neljän oppilaan ottamisesta kouluun perusteluineen 2.10.1903.
Kolme kirjettä vuosilta 1927, 1939, 1944 on lähetetty Evon kalastajakoulusta Maaseutuhallituksen kirjeinä.

Saapuneet asiakirjat (E)
Saapuneet kirjeet ja kortit (Ea)
Tiedusteluja ja ohjeita mm. kouluun pyrkimisestä, koulun alkamisesta, valmistuneista kalastajista ja näyttelyaineiston luovuttamisesta. Yhteydenotot ovat kalastustarkastajilta, oppilailta, yksityisiltä henkilöiltä, yrityksiltä ja seuroilta.
1910, 1911, 1916-1918, 1920-1923, 1925, 1926, 1929-1933, 1935-1940, 1942, 1943, 1946

Hakemukset oppilaaksi (Eb)
Hakemukset sisältävät yleensä hakemuksen, virkatodistuksen, vanhemman tai holhoojan suostumuksen, koulu-, työ- ja mainetodistuksia.
1901, 1902, 1906, 1907, 1908
– 1901-1905 asiakirjat ovat tuhoutuneet tulipalossa.

Kotelo 2.2 (2)

Hakemukset oppilaaksi (Eb)
1909-1918

Matrikkeli = Arvostelukirja (B Luettelo)
Päästötodistuksen saaneet arviointineen
1902, 1905-1910, 1912-1917, 1920-1922, 1930, 1932, 1936, 1939
– 1939 ei sisällä arvosanoja

Todistus harjoittelija Olli Pakariselle 1916

Luokittelemattomat, sekalaiset