Kalatiedettä Turun kuninkaallisessa Akatemiassa Ari Savikko Ensimmäiset Suomessa tehdyt kala-alan väitöskirjat tehtiin Turun kuninkaallisessa akatemiassa. Täälläkään kalatalous ei ollut kovin suosittua, kirjoituksia tai väitöksiä kaloista tehtiin ainoastaan kymmenen. Niistä ensimmäinen, De regia piscatura comoensi, ilmestyi vuonna 1751, kun F. R. Brander väitteli professori C. F. Mennanderin johdolla Kokemäen kuninkaallisesta kalastuksesta. http://www.doria.fi/handle/10024/111613 Samana vuonna ilmestyi toinenkin kaloihin liittyvä väitöskirja, joka tosin on enemmän hengellinen kuin biologinen. Nic. Malm puolusti Mennanderin johdolla väitöstään Ichtyo-Theologiae Linae eli kalateologian pääpiirteitä. Siinä yritettiin perustella uskonnollisia näkemyksiä luonnontieteen avulla, erityisesti kalojen ruumiin rakenteen ja elintapojen pohjalta. Teoksessa mainitaan myös kiinalaisten harrastamasta kalanviljelystä, jota
Read More
Kalastustarvikeluetteloista Kalastustarvikeluettelot 1913–1940 Kalastustarvikeluettelot ovat huonosti dokumentoituja painotuotteita. Edes valmistajat eivät aina tiedä mitä he ovat julkaisseet. Suurin osa 1913–1940 välillä luetteloita julkaisseet yritykset ovat jo lopettaneet toimintansa ja julkaisuja ei ole dokumentoitu. Kaikkiin luetteloihin ei ole merkitty ilmestymisvuotta. Digitoituja luetteloita Per Egholm-Andersen kotisivuille on digitoitu runsaasti kalastusvälinenluetteloita http://splitcaneinfo.com/?page_id=653 Toivo Toivosen Kalanpyydysliike 1913 Toivo Toivosen kalanpyydysliikkeen luettelo 1913 Kaksi luetteloa on erityisen huomion arvoisia, 1921 ilmestynyt Stockmannin luettelo ja 1926 ilmestynyt Schröderin luettelo ovat laajuudessaan ja näyttävyydessään upeita tämänkin päivän mittapuun mukaan. I.O. Laakson uistintehdas Uistintehdas perustettiin vuonna 1898 ja sen
Read More
Kalastusta kalentereissa Vanhat kalenterit sisältävät paljon informaatiota elämän eri sektoreilta. Myös kala-asioita käsitellään niissä silloin tällöin. Yleisin kalastukseen liittyvä artikkeli on kalastuslaki tai jokin sen osa. Tällainen ote kalastuslaista löytyy ainakin vuoden 1878 ruotsinkielisessä Almanackasta. Myös vuoden 1885 Almanackassa on kalastuslakia koskeva artikkeli. Myös muita kalastusaiheisia kirjoituksia löytyy. Vuoden 1908 Almanakassa on kirjoitus Wähän kalanwiljelyksestä. Sama kirjoitus on myös saman vuoden ruotsinkielisessä versiossa. Yksi näyttävimmistä kalentereista on Kansanvalistusseuran kalenteri, se ilmestyi vuosina 1881–1957. Kala-asioita siinä käsiteltiin kuutena vuonna. Lisäksi vuoden 1894 kalenterissa on K. M. Levanderin kirjoitus Muutamia piirteitä elämästä järwissämme. Tämä kirjoitus on klassikko alallaan, sillä se on
Read More
KALANTUTKIMUKSEN ENSIASKELEET Ari Savikko Kalantutkimuksen isänä voidaan pitää ruotsalaista luonnontieteilijä Peter Artedia (Petrus Arctaedius). Hän syntyi helmikuun 22. päivä vuonna 1705 Ångermanlandin provinsissa sijaitsevassa Anundsjön kylässä. Artedi opiskeli aluksi teologiaa Uppsalan yliopistossa mutta vaihtoi suuntautumisessa lääketieteeseen ja luonnon historiaan, erityisesti kaloihin. Hän ystävystyi opiskeluaikana Carolous Linnaeuksen kanssa ja tällä oli myöhemmin suuri merkitys Artedin julkaisujen kannalta. Artedi lähti Uppsalasta Englantiin vuonna 1732. Täältä hän lähti Amsterdamiin jossa hän kirjoitti teoksensa Bibliotheca Ichthyologica and Philosophia Ichthyologica joita ei kuitenkaan ehditty julkaista hänen elinaikanaan, sillä hän hukkui kanavaan Amsterdamissa 27.syyskuussa 1735 ollen näin vasta 30-vuotias. Artedin käsikirjoitukset olivat myös Linnaeuksella joka vanhan
Read More
Kalakirjallisuuden ensiaskeleita Ari Savikko Kalantutkimuksen isänä voidaan pitää ruotsalaista luonnontieteilijä Peter Artedia (Petrus Arctaedius). Hän syntyi helmikuun 22. päivä vuonna 1705 Ångermanlandin provinsissa sijaitsevassa Anundsjön kylässä. Artedi opiskeli aluksi teologiaa Uppsalan yliopistossa mutta vaihtoi suuntautumisessa lääketieteeseen ja luonnon historiaan, erityisesti kaloihin. Hän ystävystyi opiskeluaikana Carolous Linnaeuksen kanssa ja tällä oli myöhemmin suuri merkitys Artedin julkaisujen kannalta. Artedi lähti Uppsalasta Englantiin vuonna 1732. Täältä hän lähti Amsterdamiin jossa hän kirjoitti teoksensa Bibliotheca Ichthyologica and Philosophia Ichthyologica joita ei kuitenkaan ehditty julkaista hänen elinaikanaan, sillä hän hukkui kanavaan Amsterdamissa 27.syyskuussa 1735 ollen näin vasta 30-vuotias. Artedin käsikirjoitukset olivat myös Linnaeuksella joka vanhan
Read More
KALAHULLUN KIRJASTO Ari Savikko Täällä lapissa välimatkat ovat pitkiä ja divarit harvassa. Keräilyn alku-aikoina antikvariaattien postimyyntiluettelot olivat tärkeimpiä vanhojen kirjojen hankintalähteitä, kunnes internet mullisti kirjakeräilyni. Suuri määrä antikvariaatteja oli aivan käden ulottuvilla, joten kokoelmani alkoi karttua ennen kokemattomalla vauhdilla. Pian huomasin olevani keräilyssä tiellä josta ei ole paluuta. Kunnollisen bibliografian puuttuminen kala-alan kirjallisuudesta vaikeutti aluksi keräilyä. Hieman tätä puutetta paikkasi Timo Hyytisen ja Matti Kettusen Erä fennica. Se on puutteineenkin hyvä opas, varsinkin keräilyä aloittaessa. Vuonna 1998 Ilmestyneessä Pohjolan kalat kirjassa on Lauri Kolin kirjoitus Olaus Magnuksesta Juhani Ahoon – kalastus- ja kalakirjallisuutemme vaiheita. Tämä erinomainen kirjoitus on mielestä niin
Read More
Harvinainen, harvinaisempi, uniikki Uniikin määritelmä: ainutlaatuinen, ainoa lajiaan, harvalaatuinen, yksilöllinen, ainoalaatuinen, harvinainen antaa tilaa, mutta tässä uniikilla tarkoitetaan sen tiukinta rajausta eli sitä kun kyseessä on ainoa lajissaan oleva kirja tai kirjoitus. Vieheissä uniikkeja on paljonkin, mutta kirjallisuudessa se ei ole yleistä. Yleensä painokset ovat suurempia, pienimmilläänkin joitakin kymmeniä. Nykyään on tosin mahdollista painattaa vaikka vain yhden kirjan kerrallaan. Se milloin kirjoituksesta tulee sellainen että sillä on keräilyarvoa, ei luonnollisesti ole yksiselitteinen. Kirjasta tulee yksilö silloin kun se omistetaan jollekin tai kun se numeroidaan. Uniikki se ei kuitenkaan vielä silloin ole, vaikka kirjalla on tavallaan rekisterinumero. Exlibris ja jopa pelkkä
Read More
Suomalainen kalakirjallisuus Meillä kalakirjallisuuden juuret yltävät 1700-luvulle, jolloin ensimmäiset kala-alan väitöskirjat ilmestyivät latinankielisinä. Turun kuninkaallisella akatemialla oli merkittävä rooli kirjoitusten julkaisijana. Suomenkielellä kaloista kirjoitettiin vasta sata vuotta myöhemmin, ensimmäisen kala-alan virkamiehen innoittamana. Vielä myöhemmin tuli kirjoituksia joissa kalastusta pidettiin ajanviettona eikä pelkästään ravinnon hankintana. 1700-luvulla suomalaisten tekemät kala-alan kirjoitukset oli väitöskirjoja ja ensimmäiset ilmestyivät Ruotsin puolella. Koska kalat eivät olleet kovin suosittu tutkimuskohde 1700-luvulla, alan väitöskirjoja tehtiin melko vähän. Ne olivat myös varsin suppeita eivätkä kovin tieteellisiä verrattuna myöhempiin väitöskirjoihin. Ensimmäinen suomalaisen tekemä kala-alan väitöskirja on Oululaisen kauppiaan pojan Daniel Bongen Salmonum natura. Hän puolusti vuonna 1730 Kustaa
Read More
Ensimmäiset suomenkieliset kalakirjoitukset Ensimmäinen suomenkielinen pelkästään kalasta tai kalastuksesta tehty kirjoitus on merikalastusta koskeva kalastussääntö: Julistus nijden wisseistä eduista, jotca calanpyydöä warten tahtowat itzens merimaihin istutta. Tämä 4 sivuinen kalastussääntö annettiin 8.9.1752 ja painopainopaikkana: Stocholm: prändätty directeurildä ja cuning:da kirjan-präntäjäldä suuresa-ruhtinan-maassa Suomessa, Jacob Merkellildä. Myös muut varhaiset suomenkieliset kalastukseen liittyvä teksti oli kalastussääntöjä . Suuri muutos Suomen kala-asioihin tapahtui 1860, kun Suomi sai ensimmäisen kalashallinnon virkamiehen. Asetus annettiin 16.1.1861 ja virkaan nimitettiin Henrik Johan Holmberg jonka aikana ilmestyivät ensimmäiset suomenkieliset kala-alan oppaat. Itse asiassa ne ilmestyivät jo ennen Holmbergin virkaan nimittämistä mutta hänen työnsä ansiosta, sillä vuonna 1858
Read More
Ensimmäinen suomalaisen tekemä kalakirja Suomessa tai suomalaisten tekemien kala-aiheisten kirjojen historia ajoitttuu 1700-luvun alkupuoliskolle. Suomalaisten tekemät kala-alan kirjoitukset oli väitöskirjoja ja ne olivat varsin suppeita eivätkä kovin tieteellisiä verrattuna myöhempiin väitöskirjoihin. Kala-ala ei muutenkaan ollut kovin suosittu tutkimuskohde 1700-luvulla joten väitöskirjoja ei tehty paljon. Ensimmäinen suomalaisen tekemä kala-alan väitöskirja on Oululaisen kauppiaan pojan Daniel Bongen Salmonum natura. Hän puolusti kesäkuun 23.päivä vuonna 1730 Kustaa Suuren luentosalissa Upsalan yliopistossa lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella latinankielistä väitöskirjaansa lohesta ja sen kalastuksesta. Väitöstilaisuus tapahtui käytännöllisen lääketieteen professorin Laurentius Robergin johdolla. Väitöskirja on aikansa tyypillinen tuote jossa viisautta esitellään vertailevan kielitieteen sekä luonnonopin alalta. Siinä
Read More
