UUDESTA KALASTUSTAVASTA POHJOLAN JOISSA Torniojoen lohta kohtaan on tunnettu kiinnostusta niin kauan kuin ihminen on jokivartta asuttanut. Pyyntimuodot ovat kehittyneet, mutta jo vuonna 1738 esiteltiin kaiken tehokkain pyydys. Anders Hellant esitti Anders Celsiuksen johdolla julkisesti tutkittavaksi Kustavin auditoriossa Upsalassa 31. toukokuuta 1738 akateemisen väitöskirjansa De novo in fluviis norlandiarum piscandi modo eli tutkimus uudesta kalastustavasta Pohjolan joissa. Tässä väitöskirjassa Hellant esittele uudenlaisen lohipadon. Tämä on ilmeisesti ensimmäinen akateeminen väitöskirja joka käännettiin myös ruotsiksi sillä hän haluaa esitellä pyyntimenetelmän niillekin jotka eivät osanneet latinaa. Hän kertoo että on Pohjolan kalaisten jokien äärellä sekä kummastellen että säälien usein nähnyt miten
Read More
Toivo Henrik Järvi kalatutkija vailla vertaa Järvi syntyi Helsingissä vuonna 1877. Hänen panos Suomen kalataloudelle on poikkeuksellisen suuri ja hänen tieteellinen työ on saanut tunnusta runsaasti myös ulkomailla. Järvi on mm. muikkupopulaatiotutkimuksen “isä”. Hänen merkitystä Suomen kalataloudelle ei ole syytä unohtaa. Hän teki pitkän työuran kalastushallinnon alalla, ensin vuosina 1908–18 kalastustentarkastajan vanhempana avustajana ja sen jälkeen kalastushallituksen ylijohtajana vuoteen 1924 ja sen seuraajan maatilahallituksen Kalataloudellisen tutkimustoimisto johtajana yli 26 vuotta eli vuodet 1927- 1953. Hän oli myös mm. Suomen tiedeakatemian ja Suomen tiedeseuran jäsen sekä kansainvälisen limnologisen yhdistyksen jäsen (varapuheenjohtajana 1930- 32). Vuodesta 1909
Read More
Suomen kalojen ensiesiintymiä Ruotsin vallan aikana + satunnaista kalastussanastoa (vuoteen 1809) Raimo Jussila 12.4.2012 ahven 1637 Schroderus aina 1745 Juslenius (= verkon paula) ahvena 1644 Variarum Rerum Vocabula Latina ankerias 1593 asetus hauenkutu 1767 almanakka (”Hauwin-Cudusta”) hauki 1593 asetus hailakala 1644 Variarum Rerum Vocabula Latina (”haidacala” = haili) haili 1745 Juslenius havas 1648 Kollanius (= verkkokudos) häivä 1745 Juslenius (= kalakoukku) ina 1745 Juslenius (= kierrenuotta) jata 1745 Juslenius (= jokin verkkopyydys) johde 1745 Juslenius (= pyydyksen johdeaita) johdeaita 1786 Ganander järvikala 1644 Variarum Rerum Vocabula Latina
Read More
Peter Artedi, kalantutkimuksen isä Ruotsalainen luonnontutkija Corolus Linnaeus totesi vaatimattomasti että jumala loi eläimet ja kasvit mutta minä järjestin ne. No tieteellisen järjestelmän hän niille kehittikin ja kaikki kunnia siitä hänelle, mutta kalantutkimuksen ja kalojen ensimmäisenä luokittelija on ruotsalaista luonnontieteilijä Peter Artedia (Petrus Arctaedius). Hän syntyi helmikuun 22. päivä vuonna 1705 Ångermanlandin provinsissa sijaitsevassa Anundsjön kylässä. Artedi opiskeli aluksi teologiaa Uppsalan yliopistossa, mutta vaihtoi suuntautumisessa lääketieteeseen ja luonnon historiaan, erityisesti kaloihin. Hän ystävystyi opiskeluaikana Carolous Linnaeuksen kanssa, ja tällä oli myöhemmin suuri merkitys Artedin julkaisujen kannalta. Artedi lähti Uppsalasta Englantiin vuonna 1732. Täältä hän lähti Amsterdamiin, jossa hän
Read More
TÄYDELLINEN ONKIJA ELI MIETISKELEVÄN MIEHEN VIRKISTYS ”Kalastaminen on ylivertainen tapa tehdä ei mitään: kalastus on joutilaan urheilua; par excellence. Se yhdistää hienolla tavalla kaksi vastakkaisilta näyttävää olotilaa: tekemisen ja tekemättömyyden”. Waltonista ja Oivallisesta onkimiehestä on kirjoitettu tuhansia artikkeleita ympäri maailman, ja aihe tuntuu yhä kiehtovan ihmisiä. Kiireettömyyden ja kärsivällisyyden henki puhuttelee vuosikymmenestä toiseen, vaikka juuri näitä nykyihmiseltä tuntuu usein puuttuvan. Onnistuin hankkimaan vuoden 1775 laitoksen varsin edullisesti ja tästä sain kipinän laittaa lusikkani tähän lempeään kalasoppaan ja tarkastella tätä mietiskelevää onkimiestä hieman tarkemmin. Katselen tässä Oivallista onkimiestä enemmän bibliofiilin kuin kalamiehen silmin, joten kirjan sisältöön en puutu. Maailman kirjallisuudessa kalastuskirjat
Read More
Ohjeita onkimisen taidosta, 1. virkistyskalastuskirjamme Ari Savikko Kalastamisen mieltäminen virkistykseksi tai vapaa-ajan vietoksi on suhteellisen uusi käsite. Sen vuoksi myös virkistyskalastuskirjallisuuden historia maassamme ei ulotu kovin kauas. Ensimmäisiä, jollei ensimmäinen, kalastusta pelkästään huvina käsittelevä kirjanen suomessa ilmestyi vuonna 1882. Se on ruotsinkielinen ja sen kokonimi on ”Anvisningar i konsten att meta i insjöar och skärgård antecknade af en sportmetare i de tusen sjöar land”. Sen kirjoittajaksi ilmoittautuu Tuhansien järvien maan urheiluonkija. Kirjoittaja oli pitkään hämärän peitossa, mutta on hyvin todennäköistä että kirjoittaja oli Onni Wetterhoff. Kirja on painettu Hämeenlinnassa Osakeyhtiö Hämäläisen kirjapainossa ja siinä on 21-sivua. Sen esipuheessa ihastellaan niitä
Read More
Nobelin arvoinen kalajuttu: Ernest Hemingway Vanhus ja meri (The Old Man and the Sea) Monet kalajutut jäävät elämään ja synnyttävä legendoja. Yksi niistä kuolemattomista kalajutuista on Vanhus ja meri. Se on elämää suurempi, ikuisesti elävä tarina. Hemingway suunnitteli meritrilogiaa, joka kuitenkin edistyi tuskallisen hitaasti. Vuonna 1951 hän sai idean, että siirtää koko trilogia syrjään ja hän keskittyisi kehittämään Carlos Gutierreczin hänelle vuosia sitten kertomaa tarinaa kuubalaisesta kalastajasta. Sen piti olla aluksi vain yksi osa Saaret ja virta kirjan osassa merellä. Tämä kannatti, sillä Hemingway löysi sen kautta pitkään kadoksissa olleen kertojankykynsä. Kirjailija itse luotti teokseen
Read More
Maailman harvinaisin kalakirja? Maailman harvinaisemman kalakirjan määrittäminen ei ole yksi selitteistä. Kirjojen olemassa oleva lukumäärä ja ikä ovat tärkeimmät yksityiset tekijät joilla tätä voidaan mitata. Mitä vanhempi sen vähemmän olemassa olevia kirjoja yleensä on jäljellä. Kun kyseessä on oikein vanhat, 1500-luvulta, puhutaan tietenkin huippuharvinaisuuksista. Näitäkin kuitenkin löytyy. Vanhin tunnettu kalakirja on A treatyse of fysshynge wyth an Angle jonka tekijänä yleisesti pidetään Dame Julia Bernersiä, tämä kirja ilmestyi vuonna 1496. Tunnetuin vanha kalakirja on tietenkin Waltonin The Comlete Angler jonka ensimmäinen painos 1653. On kuitenkin yksi kalakirja joka on jäänyt vähälle huomiolle. Se on vuonna 1577 ilmestynyt The Arte of
Read More
Kirjakokoelman kohtalo? Ikuisuuskysymys on mitä kokoelmille tapahtuu keräilijän kuollessa. Varsinkin isot kirjakokoelmat ovat hankalia siirrettäväksi seuraavalle sukupolvelle jos luontaista kiinnostusta kirjojen keräilyyn ei ole. Tilaa vievinä niitä ei usein ole mahdollisuutta sijoittaa jälkipolvien asuntoihin, näinpä kokoelmat usein täytyy myydä eteenpäin moneen eri paikkaan, vaikka kokoelma on kuitenkin aina arvokkaampi kuin kirjat yksittäin. Usein myös kokoelman kulttuurinen arvo on huomattavasti suurempi kuin sen rahallinen arvo. Mitä isompi ja täydellisempi kokoelma on, sitä harmillisempi tällaisen kokoelman hajoaminen on. Hyvän kirja kokoelman kartuttamiseen menee usein ainakin yksi sukupolvi. Viestikapulan viejää sukupolvien yli harvoin löytyy, vaikka näin kokoelma täydentyisi ja siitä tulisi merkittävä
Read More
Kemijoen lohi puhuttaa Radio dokumentti Lohen surma : Miten lohi hävisi pohjoisen joista Toimitusmiesten lausunto Isohaaran voimalaitoksen rakentamisesta 16.4.1937 Lohen nousu Kemijokeen loppu vuonna 1949 kun Isohaaran voimalaitos valmistui. Lohen tarina jatkuu muistoissa ja muisteloissa vielä pitkään. Tästä on osoituksena vuonna 2015 ilmestyneet kaksi väitöskirjaa aiheesta. Lisäksi on ilmestynyt myös Kemijoen historiaa käsittelevä muistelma teos. Kemijoen patoaminen on jokivarren ihmisille ollut aihe josta mieluummin vaietaan. Toisaalta voimalaitos rakentaminen antoi kipeästi kaivattua työtä, mutta harva osasi aavistaa kuinka totaalisesti se muuttaisi jokivarren elämää. Joen muutos on ollut paikallisille asukkaille kulttuurinen trauma, ja muutoksen kokeneet ovat sen kanssa jatkuvassa neuvottelusuhteessa. Näistä
Read More
