UUDESTA KALASTUSTAVASTA POHJOLAN JOISSA Torniojoen lohta kohtaan on tunnettu kiinnostusta niin kauan kuin ihminen on jokivartta asuttanut. Pyyntimuodot ovat kehittyneet, mutta jo vuonna 1738 esiteltiin kaiken tehokkain pyydys. Anders Hellant esitti Anders Celsiuksen johdolla julkisesti tutkittavaksi Kustavin auditoriossa Upsalassa 31. toukokuuta 1738 akateemisen väitöskirjansa De novo in fluviis norlandiarum piscandi modo eli tutkimus uudesta kalastustavasta Pohjolan joissa. Tässä väitöskirjassa Hellant esittele uudenlaisen lohipadon. Tämä on ilmeisesti ensimmäinen akateeminen väitöskirja joka käännettiin myös ruotsiksi sillä hän haluaa esitellä pyyntimenetelmän niillekin jotka eivät osanneet latinaa. Hän kertoo että on Pohjolan kalaisten jokien äärellä sekä kummastellen että säälien usein nähnyt miten
Read More
TÄYDELLINEN ONKIJA ELI MIETISKELEVÄN MIEHEN VIRKISTYS ”Kalastaminen on ylivertainen tapa tehdä ei mitään: kalastus on joutilaan urheilua; par excellence. Se yhdistää hienolla tavalla kaksi vastakkaisilta näyttävää olotilaa: tekemisen ja tekemättömyyden”. Waltonista ja Oivallisesta onkimiehestä on kirjoitettu tuhansia artikkeleita ympäri maailman, ja aihe tuntuu yhä kiehtovan ihmisiä. Kiireettömyyden ja kärsivällisyyden henki puhuttelee vuosikymmenestä toiseen, vaikka juuri näitä nykyihmiseltä tuntuu usein puuttuvan. Onnistuin hankkimaan vuoden 1775 laitoksen varsin edullisesti ja tästä sain kipinän laittaa lusikkani tähän lempeään kalasoppaan ja tarkastella tätä mietiskelevää onkimiestä hieman tarkemmin. Katselen tässä Oivallista onkimiestä enemmän bibliofiilin kuin kalamiehen silmin, joten kirjan sisältöön en puutu. Maailman kirjallisuudessa kalastuskirjat
Read More
Ohjeita onkimisen taidosta, 1. virkistyskalastuskirjamme Ari Savikko Kalastamisen mieltäminen virkistykseksi tai vapaa-ajan vietoksi on suhteellisen uusi käsite. Sen vuoksi myös virkistyskalastuskirjallisuuden historia maassamme ei ulotu kovin kauas. Ensimmäisiä, jollei ensimmäinen, kalastusta pelkästään huvina käsittelevä kirjanen suomessa ilmestyi vuonna 1882. Se on ruotsinkielinen ja sen kokonimi on ”Anvisningar i konsten att meta i insjöar och skärgård antecknade af en sportmetare i de tusen sjöar land”. Sen kirjoittajaksi ilmoittautuu Tuhansien järvien maan urheiluonkija. Kirjoittaja oli pitkään hämärän peitossa, mutta on hyvin todennäköistä että kirjoittaja oli Onni Wetterhoff. Kirja on painettu Hämeenlinnassa Osakeyhtiö Hämäläisen kirjapainossa ja siinä on 21-sivua. Sen esipuheessa ihastellaan niitä
Read More
Nobelin arvoinen kalajuttu: Ernest Hemingway Vanhus ja meri (The Old Man and the Sea) Monet kalajutut jäävät elämään ja synnyttävä legendoja. Yksi niistä kuolemattomista kalajutuista on Vanhus ja meri. Se on elämää suurempi, ikuisesti elävä tarina. Hemingway suunnitteli meritrilogiaa, joka kuitenkin edistyi tuskallisen hitaasti. Vuonna 1951 hän sai idean, että siirtää koko trilogia syrjään ja hän keskittyisi kehittämään Carlos Gutierreczin hänelle vuosia sitten kertomaa tarinaa kuubalaisesta kalastajasta. Sen piti olla aluksi vain yksi osa Saaret ja virta kirjan osassa merellä. Tämä kannatti, sillä Hemingway löysi sen kautta pitkään kadoksissa olleen kertojankykynsä. Kirjailija itse luotti teokseen
Read More
Maailman harvinaisin kalakirja? Maailman harvinaisemman kalakirjan määrittäminen ei ole yksi selitteistä. Kirjojen olemassa oleva lukumäärä ja ikä ovat tärkeimmät yksityiset tekijät joilla tätä voidaan mitata. Mitä vanhempi sen vähemmän olemassa olevia kirjoja yleensä on jäljellä. Kun kyseessä on oikein vanhat, 1500-luvulta, puhutaan tietenkin huippuharvinaisuuksista. Näitäkin kuitenkin löytyy. Vanhin tunnettu kalakirja on A treatyse of fysshynge wyth an Angle jonka tekijänä yleisesti pidetään Dame Julia Bernersiä, tämä kirja ilmestyi vuonna 1496. Tunnetuin vanha kalakirja on tietenkin Waltonin The Comlete Angler jonka ensimmäinen painos 1653. On kuitenkin yksi kalakirja joka on jäänyt vähälle huomiolle. Se on vuonna 1577 ilmestynyt The Arte of
Read More
Kalastusta kalentereissa Vanhat kalenterit sisältävät paljon informaatiota elämän eri sektoreilta. Myös kala-asioita käsitellään niissä silloin tällöin. Yleisin kalastukseen liittyvä artikkeli on kalastuslaki tai jokin sen osa. Tällainen ote kalastuslaista löytyy ainakin vuoden 1878 ruotsinkielisessä Almanackasta. Myös vuoden 1885 Almanackassa on kalastuslakia koskeva artikkeli. Myös muita kalastusaiheisia kirjoituksia löytyy. Vuoden 1908 Almanakassa on kirjoitus Wähän kalanwiljelyksestä. Sama kirjoitus on myös saman vuoden ruotsinkielisessä versiossa. Yksi näyttävimmistä kalentereista on Kansanvalistusseuran kalenteri, se ilmestyi vuosina 1881–1957. Kala-asioita siinä käsiteltiin kuutena vuonna. Lisäksi vuoden 1894 kalenterissa on K. M. Levanderin kirjoitus Muutamia piirteitä elämästä järwissämme. Tämä kirjoitus on klassikko alallaan, sillä se on
Read More
Ensimmäinen suomalaisen tekemä kalakirja Suomessa tai suomalaisten tekemien kala-aiheisten kirjojen historia ajoitttuu 1700-luvun alkupuoliskolle. Suomalaisten tekemät kala-alan kirjoitukset oli väitöskirjoja ja ne olivat varsin suppeita eivätkä kovin tieteellisiä verrattuna myöhempiin väitöskirjoihin. Kala-ala ei muutenkaan ollut kovin suosittu tutkimuskohde 1700-luvulla joten väitöskirjoja ei tehty paljon. Ensimmäinen suomalaisen tekemä kala-alan väitöskirja on Oululaisen kauppiaan pojan Daniel Bongen Salmonum natura. Hän puolusti kesäkuun 23.päivä vuonna 1730 Kustaa Suuren luentosalissa Upsalan yliopistossa lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella latinankielistä väitöskirjaansa lohesta ja sen kalastuksesta. Väitöstilaisuus tapahtui käytännöllisen lääketieteen professorin Laurentius Robergin johdolla. Väitöskirja on aikansa tyypillinen tuote jossa viisautta esitellään vertailevan kielitieteen sekä luonnonopin alalta. Siinä
Read More
