Mikko Halonen & Stanislaw Cios ja Perhokalastajan harjus Nordic Pro-Fly Fishing 2008 ”Meille harjus on hieno kala, ja siksi oman kirjan arvoinen”, toteavat tekijät alkusanoissaan. Perhokalastajan harjuksen materiaalin kokoaminen ja käsikirjoituksen työstäminen vei vuosia. Ponnistuksia vaatinut vaivannäkö kannatti, lopputulos on näyttävä ja Perhokalastajan harjus saattaa olla laajin harjuksesta ja sen perhokalastuksesta koskaan tehty kirja. Englannissa harjuksesta laadittiin kirjoja jo 1800-luvulla ja Ruotsissakin 1960-70 luvuilla. Suomessa samaan ajatukseen oli 1980-luvun lopulla päätynyt edellisen sukupolven kalamies Lasse Heikkilä, kooten omat pyyntikokemuksensa kirjaksi Harjuksen perhokalastus (WSOY 1991). Harjuksen suosio on eri maissa hyvin erilainen, mm. Venäjän Siperiassa laji on korkealle arvostettu,
Read More
Kalamiehen tietokirja 1-4, WSOY 1989-1991, (Toimitusryhmä: Rauno Toivonen, päätoimittaja, Tarmo Mäki-Kuutti, projektipäällikkö, Ritva Forslund, projektitoimittaja ) Vapaa-ajankalastuksen harrastajamäärän nopean nousun hyödyntämiseen tähtäsi (hivenen jälkijättöisesti) suurella kirjoittaja-, kuvaaja- ja piirtäjämäärän avulla koottu, Rauno Toivosen johtaman ryhmän toimittama Kalamiehen tietokirja 1-4. Tietosanakirjan tapaan koottuna se on lähellä Tietosanakirja Oy:n 1969 julkaisemaa Kalastajan tietokirjaa, kuitenkin sillä erolla, että kolme ensimmäistä osaa koostui kalastusta kuvaavista pääartikkeleista (ahvenesta verkkokalastukseen), neljännen osan oltua noin 3.000 hakusanan aakkosellinen tietosanakirja ja koko teossarjan hakemisto. Vaikka yksittäiset pääartikkelit ja hakusanat olivat ajantasaisia, asiantuntevasti laadittuja ja uusimpaan tietoon perustuneita ja teoskokonaisuus kuvitukseltaan, taitoltaan ja painoasultaan näyttävä, se ei
Read More
Erkki Levanto – Yrjö Ylänne: Kalamiehen käsikirja Erkki Levannon ja Yrjö Ylänteen Kalamiehen käsikirjassa (Otava 1948) oli samaa henkeä kuin 40 vuotta aiemmin ilmestyneessä U.T. Sireliuksen teoksessa Suomalainen kalastus I-III (SKS 1906-1908). Molemmat käsittelivät laajaa aihettaan kattavasti, sillä erolla että Sireliuksen teos esitteli kansatieteellisen tutkimuksen tuloksia, maassa harjoitettuja perinteisiä pyyntitapoja, Levannon ja Ylänteen opastaessa ajankohdalle ominaista kotitarve- ja virkistyskalastusta, niissä tarvittavia tietoja ja käytännön taitoja. Aiempina vuosikymmeninä samoista aiheista oli julkaistu mm. Iku Turson Onkikalastuksen opas (U. W. Telen & Co 1909), Salmelainen Urheilukalastus (1.painos 1914), August Mäkeläisen Kalastajan kirja (1. painos 1915), W:m Walleniuksen Urheilukalastajan käsikirja (WSOY 1923)
Read More
Jorma Ollikainen: Kelokämppä (WSOY 1962) 5.2.1913 Maaningalla syntynyt, Inarin kunnan Kirakan kairassa kelkkaonnettomuudessa 22.4.1972 menehtynyt Jorma Jaakko Ollikainen tunnetaan Savon Sanomissa pitkään jatkuneesta toimittajan työstään, ja samaan lehteen kirjoittamistaan erätarinoista ja niihin pohjautuneista, klassikon asemaan nousseista eräkirjoista, Kelokämppä ja Pieninkä. Ollikaisen vanhemmat olivat sisävesilaivuri Taavetti Ollikainen ja Hilda Tolonen. Ollikainen opiskeli vuosina 1931-33 Kuopion kauppaopistossa. Savon Sanomissa Ollikainen työskenteli taloustoimittajana. Jatkosodan vuosina (1942-44) Ollikainen tovereineen toimi Raappanan divisioonan toiminta-alueella, Lieksasta itään sijaitsevalla Pieningän salolla, ammattikalastajina ja metsästäjinä hankkien asemasotaan juuttuneiden joukkojen muonitukseen kalaa ja lihaa. Sodan jälkeen, vuonna 1954 Ollikainen avioitui Anna-Maija Tuovisen kanssa. Toimittajavuosinaan Ollikaisen nimimerkeillä kirjoittamat Pieningän tarinat
Read More
Vapaa-ajan kalastaja, Gummerus 1978, (toim. Olli Aulio, kuvitus Martti Arkko) 1948 julkaistun Levannon ja Ylänteen Kalamiehen Käsikirjan tapaan myös Vapaa-ajan kalastaja osui yhteiskunnallisen kehityksen synnyttämään tarpeeseen. 1960-1980 luvuilla maaseutu koki massiivisen muuttoaallon. Sadat tuhannet nuoret ja kokonaiset perheet lähtivät elinkelvottomiksi muuttuvilta pientiloilta (keskikokoisiltakin), töiden perään asutuskeskuksiin ja kaupunkeihin, osa Ruotsiin. Työn, kodin (ja lähiöpubin) vuorottama elämänjärjestys osoittautui nopeasti vajavaiseksi, siinä ammotti maaseudulla harjoitettujen puhdetöiden ja kotitarvekalastuksen jättämä aukko. Tilanteen tajunneet vapaa-ajankalastusjärjestöt saivat nopeaan tahtiin kymmeniä tuhansia uusia jäseniä ja satoja uusia kalaseuroja. Kalamiesten Keskusliiton hallinto ja toimihenkilöt Harri Dahlströmin taitavalla johdolla muodostivat toimitusneuvoston uuteen teokseen, Vapaa-ajan kalastajaan, jonka sitten Olli
Read More
Kustaa Vilkuna: Lohi. Kemijoen ja sen lähialueen lohenkalastuksen historia Kustaa Vilkuna syntyi 26.lokakuuta 1902 Nivalassa. Vilkuna valmistui Helsingin yliopistosta 1927 pääaineenaan suomenkieli. Kansantieteen tohtoriksi hän väitteli vuonna 1936. Vilkuna oli tuottelias kirjoittaja, varsinainen kansatieteen moniottelija. Hänen kiinnostuksen kohteena oli myös kalastus ja siihen liittyvä kansanperinne. Vilkunan suurtyönsä ”Lohi. Kemijoen ja sen lähialueiden lohenkalastuksen historia ilmestyi vuonna 1974. Vilkuna tutustui lohenkalastukseen jo oppikoululaisena osallistuessaan kahden muun pojan kera opettaja Veli Räsäsen Petsamon retkikuntaan 1921. Ensimmäinen aihetta käsittelevä tutkimus “Huomioita koltanlappalaisten merikalastuksesta” ilmestyi Suomen museossa 1930-luvulla (1930), ja 1950-luvulla (1954) hän julkaisi sekä Suomessa että
Read More
Erkki Halme ja Kalamiesten niksikirja Sortavalassa 11.9.1912 syntynyt Erkki Heimo Aukusti Halme kouluttautui kalastusbiologiksi toimien työurallaan mm. Helsingin yliopiston kalastustieteen ja sovelletun limnologian dosenttina ja maataloushallituksen kalataloudellisen tutkimustoimiston johtajana (professorina). Halmeen toimittamista ja kirjoittamista kirjoista mainittakoon alkuperältään tanskalaisruotsalainen Pohjolan kalat (WSOY 1954; 5. painos 1984), Kalamiesten niksikirja (WSOY 1955, 4. painos 1973), Meren rikkaudet ja niiden hyväksikäyttö (WSOY 1962), yhteistyössä Viljo Orpanan kanssa tehty Lohenkasvattajan opas (WSOY 1963, 2. painos 1967) ja Maailman kalat (WSOY 1966). Halme kirjoitti myös suuren määrän kalastusalan artikkeleja eri lehtiin ja julkaisuihin. Erkki Halme kuoli 1.9.1989. Kalamiesten niksikirja Niksikirjan taustalla on kansanmiesten kalatiedon
Read More
Iku Turso (Lauri Soini) ja Onkikalastuksen opas ”Tuskin mitään urheilua harjottavat nuoret ja vanhat niin suurella innolla kuin ongintaa ja tuskin mikään onkaan niin huvittavaa, jos vain kalat ovat syömätuulella, kuten sanotaan.” aloittaa Iki Turso kirjansa Onkikalastuksen opas. Tekijän mukaan kirjassa käsitellään erilaisia kalastustapoja ongella ja muilla koukkupyydyksillä, edellyttäen kalastusta harjotettavan etupäässä huvittavana ”ajanvietteenä”. Pielavedellä syntynyt Lauri Soini (alk. Lauri Soininen) oli kirjailija, joka julkaisi lukuisia kaunokirjallisia teoksia, näytelmiä ja lehtiartikkeleja, tietokirjoja sekä suomennoksia. Hän käytti kirjoissaan useita salanimiä ja nimimerkkejä. Kalastuksestakin hän kirjoitti salanimellä Iku Turso (kalevalaisessa runoudessa esiintyvä vedenhaltija tai merihirviö) Onkikalastuksen opas ilmestyi Kuopiossa U. W. Telen
Read More
Kaarlo Johannes Valle : Suomen Kalat 1934 Valle suoritti fil.kand. tutkinnon v. 1914 ja toimi aluksi opettajana Kotkassa, mutta siirtyi v. 1919 Suomen kalastusyhdistyksen assistentiksi, jossa toimessa hän oli vuoteen 1921 saakka. Hän oli vähän aikaa Tietosanakirja oy: n palveluksessa, mutta kun Turun suomalainen yliopisto oli aloittanut toimintansa, hän siirtyi sinne assistentiksi v. 1922. Valle väitteli tohtoriksi 1927. Turun yliopiston eläintieteen professoriksi hänet nimitettiin v. 1943, jota virkaa hän hoiti kuolemaansa asti. Valle kuoli Turussa 29.9.1956 Suomen kaloja käsittelevä teokselle oli 30-luvulla kysyntää. Edellinen Suomen kaloja käsittelevä teos oli K. E. Kivirikon kirjoittama Suomen luurankoiset (1882), toinen painos vuodelta 1909.
Read More
Tero Ronkainen: Tenon perhot Tero Ronkainen ky, 2013 Tero Ronkainen on Kuusamossa syntynyt, mutta jo pitkään Utsjoella vaikuttanut Tenon tuntija. Hän on sitonut perhoja 40 vuotta. Nuorempana perhonsidonta oli päätyönäni 16 vuoden ajan. Perhonsidonnassa hän on keskittynyt yhä enemmän lohi- ja taimenperhojen sidontaan, mutta perhokalastuksen hän aikoinaan aloitti siian pintaperhokalastuksella. Hänen kirjallinen tuotanto, joka on hänen oma kustantama, (yhtä tarinakokoelmaa lukuun ottamatta) on tietopaketteja perhoista, viimeisin vaapuista. Hän on kirjoittanut Teno Perhot kirjan lisäksi Klassiset perhot: 218 pinta- ja uppoperhoa 1994, Streamerit 1995, Ei vaimoa mukaan kalavesille 1996, Kuusingin taimenperhot 1997, Tenon tarinat yhdessä (Matti J. Särömaan kanssa) kirjan kustansi
Read More
