Archives for Pintaa syvemmältä – Teokset

Samuli Paulaharjun kansatieteellisten teosten kalastuskuvauksia

Samuli Paulaharjun kansatieteellisten teosten kalastuskuvauksia       Lapin ja muiden seutujen kansankulttuuria ja ihmisten elämää kuvaavista Samuli Paulaharjun kansatieteellisistä teoksista tähän on valikoitunut kolme; Kolttain mailta, Ruijan suomalaisia ja Sompio. Vaikka Paulaharjun poikkeuksellisen laajan kirjallisen tuotannon muissakin teoksissa esitellään kalanpyyntiä, näiden kolmen pyyntivälineitä, pyyntitapoja ja kalastuksen merkitystä kuvaavat luvut ovat Paulaharjun parhaita. Teoksia yhdistää myös se, että kalanpyynti oli ihmisiä hengissä pitänyt peruselinkeino. Kalastuskuvaukset ovat kussakin teoksessa omissa luvuissaan. Kolttain mailla       Kustannusosakeyhtiö Kirja 1921, 2.painos SKS 2009 (esipuhe Pekka Laaksonen) Ensimmäisen tuntuman kolttien perinteisiin asuinseutuihin Paulaharju sai kesällä 1910 pienen retkikunnan jäsenenä, sen vaeltaessa pitkin itärajaa,
Read More

Viktor Astafjev ja Kuningaskala

Viktor Astafjev ja Kuningaskala   Neuvostoliitossa ja nyky-Venäjällä elänyt, poikkeuksellisen merkittävä kirjailija Viktor Petrovits Astafjev syntyi Jenisein rannalla, Ovsjankan kylässä, Krasnojarskin piirissä toukokuun 1. päivänä 1924. Hänen isänsä oli Pjotr Pavlovits Astafjev ja äitinsä Lidia Iljinitsna Potylitsina. Viktorin varhaisvuosien elämää leimasivat isän ja isovanhempien joutuminen Siperian ja Bielomorjen kanavan työleireille ja äidin hukkuminen Jeniseihin, hänen ollessaan viemässä ruokaa tuolloin vielä Krasnojarskin vankilassa siirtoa odottaneelle miehelleen. Viktorin isovanhemmat äidin puolelta kasvattivat poikaa ja vuonna 1932 Viktor meni paikalliseen peruskouluun. Isän palattua 1934 työleiriltä hän avioitui uudelleen ja otti Viktorin mukaansa pieneen metsäkylään, Sosnovkaan. Seuraavana vuonna perhe muutti Igarkaan; napapiirin tuntumassa olevien
Read More

Annos suomalaisia kalapakinoita ja kalavaleita

Annos suomalaisia kalapakinoita ja kalavaleita   Pakinakokoelmiin päässeet kalapakinat ovat harvinaisia hengentuotteita, pakinakokoelmiksi kootut harvinaisempia. Esimerkkinä edellisistä Ollin (Väinö Albert Nuorteva 12.12.1889-4.2.1967) yli 10.000 pakinan ja yli 30 pakinakirjan tuotannosta on teoksen Vastikekastike (Otava 1943) pakina Pitkäsiima. Sen henkilöt ovat Ollin pakinoiden perustyyppejä, ystäväni ja huonetoverini Kalle Niemeläinen, asuinkaverinaan pakinoitsija itse, molemmat poikamiehiä. Ollin pakinoiden pysyviä kohteita olivat byrokratia (sen hammastelu) ja sääntöjen kangistama kielenkäyttö (sen irvailu). Kesälomalle lähdössä oleva Kalle Niemeläinen on tuonut ullakolta pitkäsiimalaatikon, jossa on kilometrin verran sotkuista siimaa ja parisataa terävää koukkua. Vaikka siimalaatikkoa selvitellään parhain päin, epäkäytännöllinen parivaljakko on pian yltä päältä kiinni koukuissa, samoin
Read More

Ilkka ja Matti A. Pitkänen ja Suurkuha

Ilkka ja Matti A. Pitkänen ja Suurkuha Kuten on arvattavissa, Suurkuhan tekijät, Matti A. Pitkänen ja Ilkka Pitkänen ovat isä ja poika. Valokuvaaja Matti Albert Pitkänen (13.6.1930-22.2.1997) tunnetaan suomalaisen maiseman ja ihmisten taitavana ja palkittuna valokuvaajana ja moniulotteisena kulttuurivaikuttajana, vuodesta 1982 lähtien valokuvataiteen akateemikkona ja neljänkymmen valokuvateoksen tekijänä. Matti A. Pitkäsen kuvakokoelmia on museoissa ja kokoelmissa ympäri maailman. Kirjailija Ilkka Pertti Pitkäsen (14.10.1949 -) teosluettelolla on silläkin mittaa; liki kaksikymmentä teosta. Ilkka Pitkänen on kirjoittanut novelleja ja kertomuksia, romaaneja ja lastenromaaneja ja (yhteistyössä isänsä kanssa) tekstiosiot ainakin kolmeen isän kuvaamaan, kalastusta esittelevään teokseen; Suurkuha (Tammi 1972), Merikalastajat (Weilin + Göös
Read More

Pekka Rekiö: Suuri Uistelukirja 1 ja 2

Pekka Rekiö: Suuri Uistelukirja 1 ja 2   Suomalaisen vetouistelun edelläkävijä, kuopiolainen Pekka Rekiö omaksui nopeaan tahtiin niin suuren määrän vetouistelutietoutta, että ERÄ-lehteen laatimiensa juttujen lisäksi hän kirjoitti myös kalastajien korkealle arvostaman kaksisosaisen tietoteoksen Suuri uistelukirja (1993, 1994). Ensimmäisessä osassa on 238 sivua + 18 ilmoitussivua, toisessa osassa 280 sivua. Suuri uistelukirja oli Euroopan ensimmäinen pelkästään vetouistelua käsittelevä kirja, mikä osoittaa vetouistelun suosiota Suomessa. Kirjan kustansi Eräpalvelu Pyrstön Perään Oy.         Suuri uistelukirja on tarkoitettu, ei pelkästään vetouistelua kilpailumielessä harrastaville, vaan kaikille vetouistelusta kiinnostuneille. Sisällysluettelo jakautuu eri aihealueisiin ja kirja on jäsennelty siten, että sitä voi lukea
Read More

Suomen luurankoiset

Mela-Kivirikko:  Suomen luurankoiset. Vertebrata Fennica (1909) Aukusti Juhana Mela (vuoteen 1876 August Johan Malmberg) syntyi Kuopiossa 1846. 3. Hän oli suomalainen luonnontutkija, tietokirjailija ja aikansa kulttuurivaikuttaja. Hän oli keskeinen vaikuttaja Suomen luonnonhistorian tuntemukseen ja opetukseen. Hän julkaisi pitkään käytössä olleita kouluoppikirjoja eläin ja kasvitieteen aloilta. Hän oli yksi maamme varhaisimmista ja näkyvimmistä darwinismin kannattajista ja teki sitä tunnetuksi opetuksessa. Hän oli myös ensimmäisiä luonnontiedon popularisoijia maassamme. Mela kuoli vuonna 1904. Kaarlo Eemeli Kivirikko (vuoteen 1906 Stenroos) syntyi Helsingissä 1870. Hän oli professorin arvon saanut lintutietelijä. Hän toimi luonnontiedon ja maantiedon yliopettajana Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa. Kivirikko tunnettiin myös taitava lintujen täyttäjänä.
Read More

Antiikin ajan kalastuksen kuvauksia

Antiikin ajan kalastuksen kuvauksia Antiikin aikana kalastuksesta kirjoittaneita ja heidän tekstejään oli liki mahdotonta sijoittaa kahteen kategoriaan; tietokirjoittaminen ja tarinoiden ylösmerkitseminen eivät tuolloin olleet vielä selkeästi eriytyneet omiksi ilmaisutavoikseen. Kalastuksesta kirjoittaneista esittelyssä lyhyesti neljä taustaltaan erilaista, eri ajankohtina elänyttä oppinutta; Herodotos, Aristoteles, Aelianus ja Plutarkhos. Herodotos (484-425 eaa) oli kotoisin Vähä-Aasian Halikarnassoksesta (nykyään Turkin Bodrum), tuolloin Persian hallinnassa olleesta kreikkalaisesta kaupungista. Herodotos matkusteli paljon ja kävi muun muassa Egyptissä. Loppuajan elämästään hän asui Ateenassa ja arvattavasti kirjoitti siellä teoksensa. Niiden esitystavan ja sisällön vuoksi häntä pidetään historian(kirjoituksen) isänä. Herodotos selitti historiallisia tapahtumia esittämällä erilaisia versioita ja vertailemalla niitä ja arvioimalla
Read More

Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja 2019 ilmestyi 8.3.2019

Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja 2019 ilmestyi 8.3.2019   Punainenkirja 2019 https://www.ymparisto.fi/punainenlista   Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 % on uhanalaisia, kun edellisessä arvioinnissa osuus oli 10,5 %. Uhanalaisia on kaikissa lajiryhmissä, suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa. Suurin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Paljon on tehtävissä uhanalaistumisen pysäyttämisessä, mutta toimilla on kiire. Uusi arvio – joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen   Punaisenkirjan kalat       Aikaisemmat Punaiset kirjat ja arviointiperusteet https://punainenkirja.laji.fi/publications   Linkkejä: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006027515.html https://yle.fi/uutiset/3-10658731       MMM vahvisti suojeluarvot uhanalaisille ja taantuneille kalalajeille
Read More

Eka Lainio ja Noitarummut ja kalajumalat

Eka Lainio: Noitarummut ja kalajumalat     Kalavesiä ja kalanpyyntiä voi kuvata monin tavoin, parhaimmillaan siten kuin Eino ”Eka” Lainio poikkeuksellisen hienossa teoksessa Noitarummut ja kalajumalat (Ylläsjärven tunturimaja 1980), jonka teksti ja kuvat muodostavat elimellisen kokonaisuuden, tukien toisiaan, Eka Lainio syntyi Viipurissa 11.9.1913, kävi koulunsa Viipurin lyseossa, ja siirtyi sieltä Viipurin taidekouluun. Ilmaisutavakseen Eka Lainio valitsi grafiikan – tai grafiikka valitsi hänet. Viipurin taiteilijaseuran näyttelyyn Eka Lainio osallistui ensi kerran 1930-luvun lopulla. Miehen työura oli harvinaisen pitkä ja laaja-alainen, hän työskenteli mm. merikorttien piirtäjänä, graafisena suunnittelijana ja kuvittajana, studiopäällikkönä ja mainostoimiston taiteellisena johtajana. Aikaa liikeni myös lukuisten teosten toimittamiseen ja
Read More

Kaarlo Tyni (1897–1950) : Kalastustapoja: Neuvoja ammatinkalastajille

Kaarlo Tyni (1897–1950) : Kalastustapoja: Neuvoja ammatinkalastajille       Tyni oli syntyisin kalastajaperheestä Pyhtään Kaunissaaresta. Elämäntyönsä Tyni teki kuitenkin Posiolla. Posion kunta perusti kantakirjaston vuonna 1936. Kirjaston syntyyn olivat eniten vaikuttamassa kirkonkylän koulun opettaja Hilja Tyni (1906–2002) ja hänen miehensä Kaarlo Tyni (1897–1950). Suurimman osan sota-ajasta Kaarlo Tyni toimi Posion suojeluskunnan paikallispäällikkönä.. Sota-ajan jälkeen Kaarlo Tyni oli jälleenrakennuslautakunnan puheenjohtaja ja 1946—49 kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Tyneillä oli tiiviit suhteet Kariston kustantajasukuun, sillä Hilja Tynin kaksi sisarta avioitui Arvi A. Kariston poikien kanssa. Karistot vierailivat Posiolla usein. Vuonna 1930 hän julkaisi Otavan kustantaman teoksen Kalastustapoja: neuvoja ammattikalastajille, jossa kuvattiin etenkin silakan pyyntimuotoja.
Read More