Ari Savikko & Sulo Tiainen: Perhokalastajien elämänvirrat PERHOKALASTUKSELLA on kaiken vaatimansa taidon ja toimintatavan ohella yhteys kalastajan arkeen. Jos oppii kalastamaan perholla, lisääntyykö myös elämäntaito, ja arki sujuu paremmin? Millaisia ehtoja arkielämä asettaa perhokalastajalle? Onko perhokalastus vain harrastus lukuisten muiden joukossa vai onko siinä jotakin muuta, mikä tekee siitä erityisen ja poikkeavan? Teos perustuu kahden perhokalastajan kronologisesti eteneviin ja nykyhetkeen jatkuviin, tiiviisiin kalastushistorioihin havainnoin ja kokemuksin, muistikuvin ja tuntemuksin. Arvioinnit, kerrotut ja kuullut tarinat, retkipäiväkirjat ja muu lähdeaineisto tukevat kokonaisuutta. TEKIJÖIDEN KALASTAMILLA, oppimisen kannalta tärkeimmillä virtavesillä on keskeinen rooli. Niille tehtyjen kalaretkien kuvaukset karttoineen selvittävät, miksi jotkut joet valikoituivat
Read More
Vieraslaji : Kuinka lohesta tuli miljardibisnes Kjetil Østli ja Simen Sætre Norjalaiset tutkijat keksivät 1970-luvulla jalostaa kesymmän ja pulskemman lohen, ja syntyi uusi teollisuudenala, lohenviljely. Lohesta tuli arkiruokaa ja lohenkasvattajista miljardöörejä. Se, että uusi elinkeino on menestynyt niin hyvin, ei ole kaikkien mieleen. Rahalla on saatu vaikutusvaltaa ja alalla on ollut vara palkata taitavia lobbaajia. Se on johtanut siihen, että lohenviljely on saanut valtaa myös politiikassa. Norjalaisten lohenkasvatus levisi myös Norjan ulkopuolelle. Chile oli hetken yksi maailman nopeitten kasvavasta lohenviljelymaasta. Atlantin lohi oli vieraslaji Chilessä ja siitä seurasi ongelmia. Uusi kala karkasi luontoon odottamattomin, tuhoisin seurauksin.
Read More
Mela-Kivirikko : Suomen luurankoiset. Vertebrata Fennica (1909) Aukusti Juhana Mela (vuoteen 1876 August Johan Malmberg) syntyi Kuopiossa 1846. 3. Hän oli suomalainen luonnontutkija, tietokirjailija ja aikansa kulttuurivaikuttaja. Hän oli keskeinen vaikuttaja Suomen luonnonhistorian tuntemukseen ja opetukseen. Hän julkaisi pitkään käytössä olleita kouluoppikirjoja eläin ja kasvitieteen aloilta. Hän oli yksi maamme varhaisimmista ja näkyvimmistä darwinismin kannattajista ja teki sitä tunnetuksi opetuksessa. Hän oli myös ensimmäisiä luonnontiedon popularisoijia maassamme. Mela kuoli vuonna 1904. Kaarlo Eemeli Kivirikko (vuoteen 1906 Stenroos) syntyi Helsingissä 1870. Hän oli professorin arvon saanut lintutietelijä. Hän toimi luonnontiedon ja maantiedon yliopettajana Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa. Kivirikko tunnettiin myös taitava lintujen
Read More
Wanhat suomalaiset lohiperhot Lauri Syrjänen & Pertti Kanerva: Wanhat suomalaiset lohiperhot 224 s. (1993, 2. painos 1994 ja 3.painos 1998) WSOY Lauri Syrjänen (1939-2007) saavutti mainetta perhositojana ja Tenolla hän oli kesäisin tuttu näky. Lauri lähti viimeiselle kalamatkalle hänelle tehdyn tutkimustoimenpiteen seurauksena 26. huhtikuuta 2007. Elokuun 15. päivä hän olisi täyttänyt 69 vuotta. Pertti Kanerva on 2000-luvun tuotteliain perhokalastuskirjojen kirjoittaja. Häneltä on ilmestynyt kaikkiaan 6 perhoja ja perhokalastusta käsittelevää kirjaa: Perhokalastus: tekniikat ja sidonta (2007), Haukitrasselista Pilkkikatkaan: perhoreseptejä (2008), Perhokalastus : hauskoja ja helppoja perhonsidontavinkkejä (2012), Perhokalastus : kalastusvinkkejä ja bonusperhoja (2013), Suuri suomalainen perhokalastuskirja (2015)
Read More
The Treatyse of fishing with an Angle Tuskin montaakaan kalakirjallisuutta ja perhokalastusta käsittelevää teosta voi lukea joutumatta silmätysten The Boke of St. Albans-teoksen tekijäksi sanotun salaperäisen naishahmon, Dame Juliana Bernersin ja teoksen toisen painoksen laajennusosan, vanhimpana urheilukalastuksen oppaana pidetyn A Treatyse of fysshynge wyth an Anglen kanssa. The Boke of St. Albansin ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1486. Teos käsitteli metsästystä, haukkametsästystä ja vaakunakilpiä; sen ajan herrasmiehille sopivia harrastuksia. Vuonna 1496 julkaistussa toisessa painoksessa oli jo mukana edellä mainittu laajennusosa, tutkielma onginnasta (tai tutkielma koukkukalastuksesta, kuten Lauri Koli sen kääntää). Vuoteen 1600 mennessä tutkielmasta oli otettu toistakymmentä
Read More
Jäämeren kalastus : Jigejä ja juksauksia Markku Myllylä Jäämeren juksauksia – uusi kalastuskirja Markku Myllylä 2021: Jäämeren kalastus jigejä ja juksauksia. 240 s. Runsas 4-värikuvitus. Karttakeskus. Nyt julkaistu Jäämeren kalastus jigejä ja juksauksia on ensimmäinen suomenkielinen kirja Jäämeren kalastuksista virvelivehkeillä. Kirjan kantavana ajatuksena ja mottona on: Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja virheitä Jäämerellä. Kirjan ensimmäisessä osassa on tietoa Jäämerestä ja sen kaloista ja niiden kalastamisesta erilaisilla virvelivehkeillä, niin rannalta kuin veneestäkin. Toisessa osassa käydään kalalla erilaisissa kalapaikoissa ja kalastusmatkailuleireissä. Kolmas osa on omistettu Jäämeren kalakulinarismille eli herkullisten kalojen valmistamiseen ruoaksi. Jäämeri ja sen
Read More
Tsaarin ajasta EU-aikaan -125 vuotta kalatalousneuvontaa Kari Kilpinen työskenteli Kalatalouden Keskusliitossa kalastusbiologina ja osastopäällikkönä vuosina 1981-2010. Teoksen takakannen mukaan Tsaarin ajasta EU-aikaan ”ei ole (julkaisijansa) historiikki, vaan artikkelikokoelma ajan virrasta siepatuista kalatalouden tapahtumista, joissa kalastusneuvonta on ollut mukana”. Alkuluvut paneutuvat kalataloushallinnon ja neuvonnan alkuvuosikymmeniin, aina vuonna 1860 ensimmäiseksi kalastustentarkastajaksi valitusta Henrik Johan Holmbergista. Holmberg sai alkuun kalanviljelyn ja hänen seuraajansa A. J. Malmgren lopetettua sen lähes kokonaan. Sitten tulikin Oscar Nordqvist, jota pidetään ensimmäisenä kalatalousmiehenä. Harvoin voi lukea yhtä analyyttisiä ja kriittisiä, asiantuntemuksella kirjoitettuja, pönötyksen välttäneitä arvioita kohteistaan; havaintoja ja tapahtumakirjausta maan kalatalousneuvonnasta, Kalatalouden Keskusliittoa edeltäneistä vaiheista, järjestön
Read More
Carl Linnaeus : Systema Naturae. Per Regna Tria Naturae, Secundum Classes, Ordines, Gernara, Species, Cum Characteribus, Differentiis, Synonymis, Locis (1758, 1759, 1768) Carl von Linné tai Carl Linnaeus (1707–1788) Ruotsalainen lääkäri, kasvitieteilijä ja eläintieteilijä, loi uuden luokitusjärjestelmän kaikille eläville. Hänen ensimmäinen yritys luokitella kasvit ja eläimet julkaistiin vuonna 1735 nimellä Systema Naturae. Linnaeus teki kuitenkin useita merkittäviä muutoksia tähän työhön, ja vasta kymmenennessä painoksessa vuonna 1758 hän pystyi kuvaamaan systemaattisen luokitusjärjestelmän, jossa sukulaiset ryhmitettiin sukulaisiin, samanlaiset sukut järjestyksiin, luokkiin jne. Tämä kehittyneiden organismien nimeämis-, luokittelu- ja luokittelujärjestelmä tarjosi modernin eläintieteellisen taksonomian perustan. Carl von
Read More
Ludvig Munsterhjelm ja Fiskarglädje vid älv och sjö Rudolf Ludvig Munsterhjelm (5.2.1880-19.7.1955) oli Etelä-Hämeen Tuuloksella syntynyt, kirjallisen tuotantonsa ruotsiksi kirjoittanut toimittaja ja eräkirjailija. Ludvig Munsterhjelm oli viisilapsisen perheen nuorimmainen, isä Rudolf oli Waldemar Munsterhjelm, äiti Julia Mathilda Elisabeth Dahlberg. Tunnettuja veljiä olivat metsänhoitajaksi opiskellut Carl Munsterhjelm ja taidemaalarina nimeä saanut Ali Munsterhjelm, Kanada-eräkirjoistaan tunnetuksi tulleen Eerik Munsterhjelmin isä. Alkuaan suku oli saksalainen, 1600-luvulla Ruotsin kautta Suomeen muuttanut. Kotipaikka oli Sairilan kartano Ylioppilastutkinnon jälkeen Munsterhjelm opiskeli luonnontieteitä Helsingin yliopistossa jättäen opintonsa kesken. Munsterhjelm suoritti Kurkijoen maanviljelyopiston 1902, mutta veljiensä tapaan myöskään hänestä ei tullut isäntää kotikartanoon. Pirkkalassa sijainneen Jaakkolan tilan
Read More
Olli Kauhanen ja Kuutamokojamo Olli Reino Kauhanen on 1948 Varkaudessa syntynyt ja siellä asuva, kalastusaiheita, useimmiten perhokalastusta tarinakirjoissaan kuvaava suomalainen eräkirjailija, joka jättäytyi 1990 vapaaksi kirjailijaksi. Kauhasen teoksia ovat Kalajumala kummipoika: tarinoita koskilta ja järviltä (WSOY 1989), Kuutamokojamo (WSOY 1992), Kuukkelin kutsu (WSOY 1994), Taimenen tanssi (WSOY 1996), Sudenhetken harjukset (WSOY 2000 ja Usvayö Nivalla (WSOY 2004). Intohimoksi yltyneen perhokalastuksen ohella Kauhasen teoksissa kuvataan muitakin, lähinnä kotivesien pyyntitapoja kuten mateen, ahvenen ja hauenpyyntiä. Eräkirjojensa lisäksi Kauhanen on kirjoittanut kolumneja Warkauden lehteen ja otsikolla Kauhontaa pakinoita Perhokalastus-lehteen. Kuutamokojamo Teoksen kymmenen kalatarinaa ajoittuvat vuodenkierron mukaan, helmikuun lunta
Read More
