Archives for Pintaa syvemmältä – Keräily

Kalastusvälineet keräilyn kohteena Suomi Kalastusvälineiden keräilyn suosio on kasvanut 2000-luvulla. Keräilijät ovat perustaneet oman yhdistyksen, Wanhat Wehkeet ja Wieheet ry, vuonna 2005. Yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää Suomen urheilukalastuksen historian ja siihen liittyvien välineiden tutkijoita ja keräilijöitä sekä edistää urheilukalastuskulttuurin tuntemusta. Seura julkaisi jäsenlehteä joka ilmestyi 4 kertaa vuodessa.   http://www.ilkkajukarainen.fi/66712695 Kalakirjaston tietokantaan on valokuvattu uistimia ja niiden tekijöistä löytyy tietokannasta tietoja. Suomalaisten uistimien tietokanta Keräilijöille löytyy hyödyllistä tietoa vanhoista kalastustarvike luetteloista. Varsinkin vanhemmat luettelot ovat vaikeasti löydettävissä. Kalakirjaston kotisivuille on digitoitu joitakin vanhempia luetteloita. Keräilyn suosio on synnyttänyt myös useita keräilyyn, varsinkin uistinten, liittyviä teoksia. Nämä teokset välittävät omalta osaltaan
Read More

  Kalakirjallisuuden bibliografioita   Bibliografiat helpottavat kirjakeräilijän elämää, mutta lisäävät myös tuskaa jos pyrkii täydelliseen kirjastoon. Niistä on myös paljon apua tutkijoille ja muiden tiedonjanoisille. Tieto Suomessa ilmestyneistä kalakirjoista on hyvin hajallaan osittain puutteellistakin, ainakin pienpainatteiden osalta. Tässä pieni katsaus mitä on tarjolla Suomen rajojen ulkopuolella. Maailmalla merkittäviä kala-aiheisia bibliografioita on ilmestynyt useita 1800- luvun loppupuolella lähtien. Ensimmäinen laajempi kala-alan bibliografia ilmestyi Hollannissa vuonna 1873, jolloin Mulder Bosgoedi kirjoitti teoksen Bibliotheca ichtyologica et piscatoria. Tässä 474 Sivusessa bibliografiassa on 6436 kirjaa tai kirjoitusta. Tästä on saatavilla Bibliolifen kustantama edullinen uusintapainos. https://www.biodiversitylibrary.org/bibliography/4700#/summary Seuraava huomattava kala-alan bibliografia on Bibliotheca piscatoria joka ilmestyi
Read More

Mikä on kotimainen julkaisu? Kysymys saattaa kuulostaa oudolta ja jopa turhalta. Mutta kun asiaa alkaa tarkemmin miettiä tuleekin siitä ongelmallinen. Muutenkin asia saattaa tuntua turhalta saivartelulta, mutta kun kysymyksessä on keräily ja sen rajaaminen muuttuu kysymys tärkeäksi. Yksinkertaisin rajaus jota käytetään kotimaisen kirjallisuuden rajaamiseksi, on Fennica-kirjallisuuden määritelmä. Siihen kuuluu kaikki suomenkielinen, Suomessa painettu, suomalaisen kirjoittama ja Suomea koskeva kirjallisuus. Se onkin kattava määritelmä kun puhutaan uudemmasta kirjallisuudesta. Varsinainen otsikon kysymyksen ongelma on aika ennen vuotta 1809. Tällöin isäntä vaihtui ja Suomesta tuli Venäjän alainen Suomen Suuriruhtinaskunta. Tätä ennen vaihtelevan kokoinen osa nykyisen Suomen valtion alueesta oli keskiajalta aina Suomen sotaan
Read More

Kirjakokoelman kohtalo?   Ikuisuuskysymys on mitä kokoelmille tapahtuu keräilijän kuollessa. Varsinkin isot kirjakokoelmat ovat hankalia siirrettäväksi seuraavalle sukupolvelle jos luontaista kiinnostusta kirjojen keräilyyn ei ole. Tilaa vievinä niitä ei usein ole mahdollisuutta sijoittaa jälkipolvien asuntoihin, näinpä kokoelmat usein täytyy myydä eteenpäin moneen eri paikkaan, vaikka kokoelma on kuitenkin aina arvokkaampi kuin kirjat yksittäin. Usein myös kokoelman kulttuurinen arvo on huomattavasti suurempi kuin sen rahallinen arvo. Mitä isompi ja täydellisempi kokoelma on, sitä harmillisempi tällaisen kokoelman hajoaminen on. Hyvän kirja kokoelman kartuttamiseen menee usein ainakin yksi sukupolvi. Viestikapulan viejää sukupolvien yli harvoin löytyy, vaikka näin kokoelma täydentyisi ja siitä tulisi merkittävä
Read More

Kalastustarvikeluetteloista Kalastustarvikeluettelot 1913–1940 Kalastustarvikeluettelot ovat huonosti dokumentoituja painotuotteita. Edes valmistajat eivät aina tiedä mitä he ovat julkaisseet. Suurin osa 1913–1940 välillä luetteloita julkaisseet yritykset ovat jo lopettaneet toimintansa ja julkaisuja ei ole dokumentoitu. Kaikkiin luetteloihin ei ole merkitty ilmestymisvuotta. Digitoituja luetteloita Per Egholm-Andersen kotisivuille on digitoitu runsaasti kalastusvälinenluetteloita http://splitcaneinfo.com/?page_id=653     Toivo Toivosen Kalanpyydysliike 1913     Toivo Toivosen kalanpyydysliikkeen luettelo 1913   Kaksi luetteloa on erityisen huomion arvoisia, 1921 ilmestynyt Stockmannin luettelo ja 1926 ilmestynyt Schröderin luettelo ovat laajuudessaan ja näyttävyydessään upeita tämänkin päivän mittapuun mukaan.         I.O. Laakson uistintehdas Uistintehdas perustettiin vuonna 1898 ja sen
Read More

KALAHULLUN KIRJASTO Ari Savikko Täällä lapissa välimatkat ovat pitkiä ja divarit harvassa. Keräilyn alku-aikoina antikvariaattien postimyyntiluettelot olivat tärkeimpiä vanhojen kirjojen hankintalähteitä, kunnes internet mullisti kirjakeräilyni. Suuri määrä antikvariaatteja oli aivan käden ulottuvilla, joten kokoelmani alkoi karttua ennen kokemattomalla vauhdilla. Pian huomasin olevani keräilyssä tiellä josta ei ole paluuta. Kunnollisen bibliografian puuttuminen kala-alan kirjallisuudesta vaikeutti aluksi keräilyä. Hieman tätä puutetta paikkasi Timo Hyytisen ja Matti Kettusen Erä fennica. Se on puutteineenkin hyvä opas, varsinkin keräilyä aloittaessa. Vuonna 1998 Ilmestyneessä Pohjolan kalat kirjassa on Lauri Kolin kirjoitus Olaus Magnuksesta Juhani Ahoon – kalastus- ja kalakirjallisuutemme vaiheita. Tämä erinomainen kirjoitus on mielestä niin
Read More

Harvinainen, harvinaisempi, uniikki Uniikin määritelmä: ainutlaatuinen, ainoa lajiaan, harvalaatuinen, yksilöllinen, ainoalaatuinen, harvinainen antaa tilaa, mutta tässä uniikilla tarkoitetaan sen tiukinta rajausta eli sitä kun kyseessä on ainoa lajissaan oleva kirja tai kirjoitus. Vieheissä uniikkeja on paljonkin, mutta kirjallisuudessa se ei ole yleistä. Yleensä painokset ovat suurempia, pienimmilläänkin joitakin kymmeniä. Nykyään on tosin mahdollista painattaa vaikka vain yhden kirjan kerrallaan. Se milloin kirjoituksesta tulee sellainen että sillä on keräilyarvoa, ei luonnollisesti ole yksiselitteinen. Kirjasta tulee yksilö silloin kun se omistetaan jollekin tai kun se numeroidaan. Uniikki se ei kuitenkaan vielä silloin ole, vaikka kirjalla on tavallaan rekisterinumero. Exlibris ja jopa pelkkä
Read More

Ensi Abua   Abu koskettaa varmasti suurinta osaa suomalaisia kalamiehiä. Nyt nappaan ilmestyminen kauppoihin oli varma kesän merkki ja se luettiin suurella mielenkiinnolla. Abun historia on hyvin tiedossa ja siitä on myös kirjoitettu paljon. Yksi mielenkiintoisimmasta on Len Borgsrömmin muistelmateos Snilledrag lyckokast och bottennapp, joka ilmestyi vuonna 2003. Se on myös käännetty Englanniksi nimellä What Happend? Suomeksi tämä ei ole ilmestynyt, kukahan suomentaisi? Abun painotuotteet tunnetaan myös hyvin, lippulaivana Nyt Nappaa. Ensimmäinen Abun oma esite on vuonna 1942 ilmestynyt Spinnfiske, mutta lehtimainoksia ilmestyi jo ennen tätä. Abun historiasta painotuotteiden osalta kerrotaan ansiokkaasti Daniel Skupien kirjassa Vintaga Fishing Reels of Sweden. 
Read More

KERÄILY KOHTEENA KALAKIRJAT Ari Savikko Täällä lapissa välimatkat ovat pitkiä ja divarit harvassa. Keräilyn alku-aikoina antikvariaattien postimyyntiluettelot olivat tärkeimpiä vanhojen kirjojen hankintalähteitä, kunnes internet mullisti kirjakeräilyni. Suuri määrä antikvariaatteja oli aivan käden ulottuvilla, joten kokoelmani alkoi karttua ennen kokemattomalla vauhdilla. Pian huomasin olevani keräilyssä tiellä josta ei ole paluuta. Kunnollisen bibliografian puuttuminen kala-alan kirjallisuudesta vaikeutti aluksi keräilyä. Hieman tätä puutetta paikkasi Timo Hyytisen ja Matti Kettusen Erä fennica. Se on puutteineenkin hyvä opas, varsinkin keräilyä aloittaessa. Vuonna 1998 Ilmestyneessä Pohjolan kalat kirjassa on Lauri Kolin kirjoitus Olaus Magnuksesta Juhani Ahoon – kalastus- ja kalakirjallisuutemme vaiheita. Tämä erinomainen kirjoitus on mielestä
Read More