Archives for Pintaa syvemmältä – Joet ja järvet

Oulujoki

Oulujoki Oulujoki (ruots. Ule älv) on Oulujärven laskujoki, joka laskee Perämereen Oulussa. Se on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pääjoki, ja suurin osa Kainuusta kuuluu sen valuma-alueeseen eli Oulujoen vesistöalueeseen. Kainuun itäosat, Kuhmo ja Sotkamo sekä Kajaanin kaupunki ovat Kuhmon reitin varrella, pohjoisemmat Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi ja Paltamo ovat Hyrynsalmen reitin varrella, Paltamon nykyinen kirkonkylä Kiehimä on reitin laskukohdassa Oulujärveen. Järven länsirannalla, Oulujoen niskassa, on Vaala. Kainuun kunnista ainoastaan Puolanka sijaitsee pääosin Kiiminkijoen vesistöalueella. Oulujoki on maan tunnetuin tervan kuljetusreitti, mutta tervakulttuuri on menettänyt suurimman merkityksensä puulaivoista metallirunkoisiin siirryttäessä. Oulujoen varrella ovat Vaalan jälkeen alajuoksua kohti pohjoispohjalaiset kirkonkylät Utajärvi, Muhos ja jo
Read More

Oulankajoki, Kitkajoki ja Kuusinkijoki

Oulankajoki, Kitkajoki ja Kuusinkijoki Oulankajoki (ven. Оланга, Olanga) on Koutajoen vesistöön kuuluva joki Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä. Oulankajoki on 135 kilometriä pitkä ja nykyisin siitä on Suomen puolella 105 kilometriä ja Venäjän puolella 30 kilometriä. Ennen vuoden 1944 alueluovutuksia lähes koko joki oli Suomen puolella.     Oulankajoki saa alkunsa Sallasta, josta se virtaa kohti etelää. Kuusamon kunnan puolelle tultuaan joki kääntyy kaakkoon ja virtaa Venäjän puolelle Karjalan tasavallan Louhen piirin alueelle. Rajan ylitettyään joki virtaa itään syvän ja kapean Paanajärven läpi, kääntyy jälleen kaakkoon ja laskee Pääjärveen. Suomen puolella suurimmat kosket ovat Taivalköngäs ja Kiutaköngäs. Suomen puolella Oulankajokeen
Read More

Keski-Suomen järvitaimen

Keski-Suomen järvitaimen Vieläkö on villejä järvitaimenia? Järvitaimenkantojen tilaa on seurattu Keski-Suomessa eri toimijoiden toimesta jo 1980-luvulta lähtien. Tämä seurantaa tiivistävä tutkimushanke käynnistyi vuonna 2006. Kantojen tilasta kertova tieto tulee tarpeeseen, sillä järvitaimen on todettu tuoreimmassa Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa (2010) erittäin uhanalaiseksi napapiirin eteläpuolella. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520222/rktltr2013_9.pdf?sequence=1   Vieläkö on villejä järvitaimenia – Keski-Suomen taimenhanke 2009 Vieläkö on villejä järvitaimenia – Keski-Suomen järvitaimenhanke 2010 Vieläkö on villejä järvitaimenia – Keski-Suomen järvitaimenhanke 2011 Vuonna 2012 Keski-Suomen järvitaimenhankkeessa inventoitiin taimenen kutupesiä, arvioitiin taimenen poikastiheyksiä, merkittiin luonnosta pyydettyjä villejä taimenia, laskettiin Vaajakosken kalatien nousukalojen määriä ja selvitettiin villien taimenten osuutta koski- ja järvisaaliissa. Taimenen poikastiheys 14
Read More

Kymijoki

Kymijoki Kymijoki (myös pelkkä Kymi, ruots. Kymmene älv) on Kymijoen vesistön laskujoki Suomessa. Se sijaitsee Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakuntien alueella. Joki alkaa Kymijoen vesistön pääjärvestä Päijänteestä ja laskee Suomenlahteen viitenä suuhaarana.     Kymijoessa on monia vesivoimaloita ja ennen se oli tärkeä puutavaran kuljetusväylä. Sen varrella sijaitsevia kaupunkeja ovat Heinola, Kouvola ja joen suistoalueella sijaitseva Kotka. Kymijokea on 1800- ja 1900-luvuilla perattu useaan otteeseen. Perattu on mm. Voikkaan koskia, Myllykoskea, Ahvionkoskea, Kultainkoskea ja joen läntisessä haarassa Hirvivuolletta, Hirvikoskea, Strömforsin haaraa, Paaskoskea ja Klåsarön koskea sekä itäisessä haarassa Pernoon koskia. Lisäksi on suoritettu useita pengerrystöitä mm. Pyhäjärven ja Hurukselan rantojen
Read More

Voidaanko järvilohen luontainen lisääntyminen palauttaa Ala-Koitajoella?

Voidaanko järvilohen luontainen lisääntyminen palauttaa Ala-Koitajoella? Järvilohi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Se ei ole pystynyt lisääntymään luontaisesti vuosikymmeniin. Saimaan alueella eläneen järvilohen entiset kutujoet – Ala-Koitajoki ja Pielisjoki – rakennettiin vesivoimatuotantoon 1950-luvulta lähtien. Viimeistään 1971 lähtien, Kuurnan voimalan valmistuttua Pielisjokeen, noin 20 km Joensuusta ylävirtaan, on järvilohen säilyminen kalastossamme ollut kokonaan kalanviljelyn ja istutusten varassa. Saimaan säännöstely kalatalouden kannalta 1978 vastineena Ossi Seppovaaran lausuntoon teollisuuden ja uiton vaikutuksesta Pielisjoen ja Koitajoen kalatalouteen Saimaan lohen luonnonvaraisen lisääntymisen elvyttäminen 2004 Tutkimuksia ja raportteja       Korkeimmanoikeuden päätös Kuurnan voimalaitos   Yli 10 vuotta vireillä ollut Ala-Koitajoen virtaaman lisääminen ja voimaloiden
Read More

Tornionjoki, Väylä

  Tornionjoki, Väylä   Tornionjoki (ruots. Torne älv, pohjoissaameksi Duortnoseatnu, meänkielellä Tornionväylä) on 510 kilometriä pitkä joki pohjoisessa Ruotsissa ja Suomessa. Joki alkaa Ruotsin puolella, mutta alajuoksu Muonionjoen yhtymäkohdasta etelään on Ruotsin ja Suomen rajajokea.     Tornionjoki alkaa Torniojärvestä, Kiirunan kunnasta Ruotsista ja laskee Perämereen Tornion ja Haaparannan rajalla. Tornionjoen sivujokia ovat Lainiojoki, Muonionjoki, Tengeliönjoki ja Könkämäeno. Yli puolet Tornionjoen yläjuoksun vedestä virtaa Pajalan Junosuvannosta noin 50 kilometriä pitkää Tärännönjokea pitkin Kainuunväylään eli Kalixjokeen. Ilmiötä kutsutaan bifurkaatioksi. Tornion-Kalix-joen bifurkaatio on maailman toiseksi suurin.  Tärendö-bifurkationens uppkomst och laxförekomsten i Torne älv Tornionjoen sivuvesistössä Tengeliönjoessa on kolme voimalaitosta. Tengeliönjoki valjastettiin vesivoimakäyttöön
Read More

Tenojoki

Tenojoki Teno tai Tenojoki (pohjoissaameksi Deatnu, norj. Tana) on Suomen ja Norjan välinen rajajoki.  Saman virtaavan uoman eri osuuksia kutsutaan myös peräti neljällä eri nimellä ennen sen vesien Jäämereen laskemista. Pääuoma alkaa Käsivarren juuresta Peltotunturin (katso myös Ivalojoki) kupeelta Rajajokena ja jatkuu sitten Kietsimäjokena Angeliin, missä se yhtyy Inarijokeen. Varsinainen Teno alkaa Utsjoen Karigasniemen kylän liepeiltä, Kaarasjoen ja Inarijoen yhtymäkohdasta. Tästä se virtaa edelleen Suomen ja Norjan rajajokena 152 km:n matkan Nuorgamiin asti ja tästä vielä 50 km:n matkan Tenonvuonoon kokonaan Norjan alueella. Tenon lohikartat Tenojoen virtaamaa Jäänlähdön ajankohta Tenon jäänlähtö 2020 Tenon vedenkorkeus Norja Tenon kartta      
Read More

Näätämöjoki

Näätämöjoki Näätämöjoki alkaa Suomen Iijärvestä laskien jälkeen Norjan puolella Pohjoisen jäämeren Näätämövuonoon. Suomen puolella on jokea noin 50 kilometriä. Tällä matkalla vesi laskeutuu Iijärven tasosta noin 130 metriä alemmas.     Näätämöjoen virtaamaa Näätämön Norjanpuolen virtaama Kolttakönkään kalalaskurin kalojen seuranta     Näätämöjoki on Tenojoen ohella sekä Suomen että Norjan merkittävimpiä lohijokia. Joki on suosittu virkistyskalastajien keskuudessa, etenkin sen Norjan puoleinen osa. Näätämöjoen lohikantoja hyödynnetään voimakkaasti ja lisääntymään pääsevien lohien määrä jää toisinaan alhaiseksi, varsinkin joen Suomen puoleisilla latva-alueilla. Näätämöjoen lohikantojen tilaa on seurattu vuosittain 1970-luvulta alkaen ja seuranta on jatkuvaa.     Harjuksen (Thymallus thymallus L.) kasvu, ravinto ja
Read More

Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu

Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu Inarijärven säännöstely Inarijärvi on Suomen toiseksi suurin järvi, pinta-alaltaan 1084 km2. Se on myös toiseksi suurin kokonaan napapiirin pohjoispuolella sijaitseva järvi maailmassa. Inarijärven leveys Juutuanvuonon pohjukasta Paatsvuonoon on yli 50 kilometriä ja pituus lounais-koillissuunnassa Ukonjärvestä Suolisvuonon pohjukkaan noin 80 kilometriä. Järven suurin syvyys on 95 metriä. Järviwiki       Inarijärvi on Paatsjoen vesistöalueen keskusjärvi. Paatsjoen vesistöalueen pinta-ala on 18 403 km2, josta Suomen puolen osuus 14 512 km2 ja järvisyys 12,4 %. Inarijärveä säännöstellään Paatsjoen yläjuoksulla sijaitsevalla venäläisellä Kaitakosken voimalaitoksella. Vesistöalueen vedet laskevat Paatsjokea pitkin Jäämereen. Suurimmat Inarijärveen laskevat joet ovat Ivalojoki ja
Read More

Kemijoen lohi puhuttaa

Kemijoen lohi puhuttaa     Lohen nousu Kemijokeen loppu vuonna 1949 kun Isohaaran voimalaitos valmistui. Lohen tarina jatkuu muistoissa ja muisteloissa vielä pitkään. Tästä on osoituksena vuonna 2015 ilmestyneet kaksi väitöskirjaa aiheesta. Lisäksi on ilmestynyt myös Kemijoen historiaa käsittelevä muistelma teos.     Kemijoen patoaminen on jokivarren ihmisille ollut aihe josta mieluummin vaietaan. Toisaalta voimalaitos rakentaminen antoi kipeästi kaivattua työtä, mutta harva osasi aavistaa kuinka totaalisesti se muuttaisi jokivarren elämää. Joen muutos on ollut paikallisille asukkaille kulttuurinen trauma, ja muutoksen kokeneet ovat sen kanssa jatkuvassa neuvottelusuhteessa. Näistä tunnoista on väitöskirjan tehnyt Outi Autti.     Hänen väitöskirjansa nimi on “Valtavirta muutoksessa –
Read More