Archives for Pintaa syvemmältä – Joet ja järvet

Luttojoki

Luttojoki       Luttojoki (pohjoissaameksi Lotto tai Lohttu, koltansaameksi Lått, ven. Лотта, Lotta). Venäjän vesistörekisterin mukaan joen pituus on 235 kilometriä ja valuma-alueen laajuus 7 980 neliökilometriä. Luttojoki saa alkunsa Inarin kunnan alueelta Saariselän pohjoisosassa sijaitsevista pikkujärvistä.       Lutto kuuluu Tuulomajoen vesistöalueeseen (valuma-alue n. 21 500 km2), jonka  latvajoet, Lutto-, Anteri-, Jauru-, Hirvas- ja Nuorttijoki saavat alkunsa Suomesta, pääosin Urho Kekkosen kansallispuiston alueelta. Nämä latvavedet laskevat vetensä Venäjän puolella sijaitsevaan Nuorttijärveen (=Ylä-Tuuloman tekoallas), josta vedet virtaavat Tuulomajokena kohti Kuolavuonoa ja Barentsinmerta . Nuorttijärvi ja siihen Suomen puolelta laskevat latvajoet ovat järvivaelteisen taimenen esiintymisaluetta (Aalto ym. 1996, Orell
Read More

Näsijärvi

Näsijärvi Näsijärvi on Suomen 16. suurin järvi. Se sijaitsee Pirkanmaalla Tampereelta pohjoiseen. Järven pinta-ala on 256 neliökilometriä, pituus 44 kilometriä, keskisyvyys 14,1 metriä ja suurin syvyys 63 metriä. Järvi jakautuu kolmeen selkäalueeseen: Vankavesi, Koljonselkä ja Näsinselkä. Näistä pohjoisimpana olevaan Vankaveteen laskee Muroleen kanavan ja Muroleenkosken kautta Palovesi, ja tähän edelleen Ruovesi, joka kerää vetensä Ähtärin ja Pihlajaveden reiteiltä pohjoisesta ja Keuruun reitiltä idästä. Näsijärvi laskee vetensä Tammerkosken ja Pyhäjärven kautta Kokemäenjokeen. Vedenkorkeutta voi seurata http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/FIN/Vedenkorkeus/PIR.htm Näsijärvi on Pirkanmaan suurin järvi. Se on luonteeltaan karu ja avara, saaria on vähän. Näsijärvi on Suomen suosituimpia kalastuspaikkoja, mutta ajoittain siellä tuntee olevansa kuin
Read More

Jerisjärvi

  Jerisjärvi Jerisjärvi on Tornionjoen vesistöön kuuluva järvi Keimiötunturin eteläpuolella Muonion ja Kittilän rajalla. Sen ala on 13 neliökilometriä. Se sivuaa Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa.       Pinnan korkeus: 258 m Pinta-ala: 23,51 km² Keskisyvyys: 3,44 m Valuma-alue: 132 km² Rantaviiva: 74,83 km             Keimiöniemen kalapirtit     Kalapirtit sijaitsevat Jerisjärven (aiemmin Jierisjärvi = kysytty järvi) rannalla. Jerisjärvi on yksi Tunturi-Lapin suurimmista järvistä, ja sen kuuluilla kala-apajilla on käyty Etelä-Suomea myöten pyytämässa siikaa ja muikkua (silliä). Muinaisten pirkkalaisten 1500-luvulla rakentamia ja kayttämiä kalapirttejä oli paitsi Keimiöniemessä, mutta myös eräissä Jerisjärven saarissa, kuten Tulkinsaaressa. Ruotsin ja Venäjän välinen 25-vuotisen sodan loppuvaiheessa v.
Read More

Suomenlahti kirjallisuutta

Suomenlahti kirjallisuutta 1971-1978 List of Litterature Concerning Fish, Fishing and Fish Culture in The Gulf of Finland 1971-1978 list-of-litterature-concerning-fish-fishing-and-fish-culture-in-the-gulf-of-finland The Stock of Salmon in the Gulf of Finland Suomenlahden lohi-istutukset Toivonen 1973   Suomenlahti (viroksi Soome laht, ruots. Finska viken, ven. Финский залив, Finski zaliv) on Itämeren itäisin lahti Suomen ja Viron välissä. Suomenlahden itäosat kuuluvat Venäjälle. Suurimmat Suomenlahden rannikolla sijaitsevat kaupungit ovat Pietari, Helsinki ja Tallinna. Suomenlahden pinta-ala on 29 500 neliökilometriä. Pituutta sillä on 428 kilometriä, ja sen suurin leveys on 120 kilometriä. Leveys Suomenlahden suulla on 75 kilometriä ja Porkkalasta Tallinnan edustalla sijaitsevaan Rohuniemeen 52 kilometriä. Itäpäässään Suomenlahti
Read More

Vantaanjoki

Vantaanjoki Vantaanjoki (ruots. Vanda å) on 101 kilometriä pitkä joki eteläisessä Suomessa. Vantaanjoki alkaa Hausjärveltä Erkylänjärvestä ja laskee Suomenlahteen Helsingissä Vanhankaupunginlahdella. Valuma-alueen pinta-ala on 1 685 km² ja sen vaikutusalueella asuu noin 1,1 miljoonaa ihmistä. Vantaanjoki kulkee Hausjärven, Riihimäen, Hyvinkään, Nurmijärven, Vantaan ja Helsingin kautta. Pitkäkosken yläpuolelta Keravanjoen yhtymäkohtaan saakka se on Helsingin ja Vantaan rajana. Joen valuma-alue ulottuu myös Tuusulan, Keravan, Järvenpään, Mäntsälän, Sipoon, Espoon, Vihdin ja Lopen alueelle.     Vantaanjoen koskista suurimmat sijaitsevat joen alajuoksun varrella. Vantaan alueella ovat Seutulankoski ja Vantaankoski, Vantaan ja Helsingin rajaa pitkin kulkevalla jokiosuudella Pitkäkoski, Niskalankoski ja Ruutinkoski. Helsingin alueella sijaitsevat Pikkukoski sekä
Read More

Ounasjoki

Ounasjoki Ounasjoki (pohjoissaameksi Ovnnesjohka) on Kemijoen suurin sivujoki ja samalla Suomen pisin yksittäinen sivujoki. Se on samalla myös suurin kokonaan maan rajojen sisäpuolella oleva rakentamaton joki. Sen pituus on 280 kilometriä (eräiden lähteiden mukaan 299,6 kilometriä) ja valuma-alue 13 968 km² – 27 prosenttia Kemijoen valuma-alueesta. Ounasjoki saa alkunsa Enontekiöllä sijaitsevasta Ounasjärvestä ja se kohtaa Kemijoen Rovaniemen kohdalla. Joella itsellään on vielä 36 sivujokea, joista merkittävimpinä mainittakoon Loukinen ja Meltausjoki.     Ounasjoen vesistön alueella on yhteensä 68 sellaista koskea, joiden putouskorkeus on vähintään 0,2 metriä tai joiden keskivirtaamaa vastaava teho on yli 1 kilowatti. Ounasjoen vesivoimavarat ovat noin 900 GWh.
Read More

Jokien kalataloudelliset kunnostukset

Jokien kalataloudelliset kunnostukset 40 vuotta koskikunnostuksia Suomessa: Yhteenveto seurantatutkimuksista   Jokien perkaukset Vesistötöissä tapahtui 1900-luvun alkupuolella muutos, sillä ne painottuivat maatalouden ja puutavarateollisuuden hyödyn tuottamiseen eivätkä enää liikenteellisten olosuhteiden parantamiseen. Kuivatustöiden suunnittelu- ja organisointitehtävät siirtyivät käytännössä maanviljelyspiirille, kun taas tie- ja vesirakennuspiiri teki tutkimustöitä kulku- ja lauttausväyliä varten. Ne palvelivat lähinnä uittotoimintaa..   JÄRVI-SUOMEN UITTOYHDISTYS JA PERKAUS OY http://www.uittoyhdistys.fi/   Kalataloudellisten kunnostusten historia Nykymuotoiset kalataloudelliset koskikunnostukset alkoivat yksittäisinä hankkeina 1970-luvun lopulla eri puolilla maata. Kunnostustoiminnan käynnisti huoli vaelluskalojen heikosta luontaisesta lisääntymisestä. Voimalaitosrakentamiselta välttyneiden ja elinkiertonsa luonnossa säilyttäneiden vaelluskalalajien kannat heikkenivät siinä määrin, että kalanpoikasten viljelyyn tarvittavien emokalastojen uusiminen alkoi vaikeutua
Read More

Tenojoen kalastussäännöt

Tenojoen kalastussäännöt Suomen Tasavallan ja Norjan Kuningaskunnan välisellä sopimuksella ja Tenojoen kalastuspiirin yhteisellä kalastussäännöllä pyritään ”säilyttämään ja lisäämään Tenojoen vesistön lohikantoja tarkoituksenmukaisin kalastuksen säätelytoimenpitein.” Sopimuksen 1. artiklassa mainitaan, että ”tarkoituksena on suojella ja ylläpitää Tenojoen vesistössä anadromisten lohikantojen ja sisävesikalojen luonnonkantoja siten, että luonnon monimuotoisuus ja tuotanto säilytetään. Lisäksi valtiosopimukseen liittyy, että ”ne valtiot, joiden joista nämä anadromikannat ovat lähtöisin omaavat ensisijaisesti hyödyn ja vastuun näistä kannoista.”   Tenojoen lohikantoja on suojeltu ja kalastusta ohjattu Suomen ja Norjan välisillä kalastussopimuksilla pitkään     Tenojoen lohikantoja on suojeltu ja kalastusta ohjattu Suomen ja Norjan välisillä kalastussopimuksilla ja -säännöillä vuodesta 1873 lähtien.
Read More

Iijoki

Iijoki Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Sivujokineen se virtaa Kuusamon, Posion, Ranuan, Taivalkosken, Suomussalmen, Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin kuntien alueilla.     Iijoen vesistö-alueen kokonaispinta-ala on 14 191 km2. Joen keskivirtaama on vuosien 1961–1990 välillä ollut 174 m3/s. Pääuoman kokonaispituus on 340 km ja korkeusero latvaosien ja merenpinnan välillä 250 m. Järvisyysprosentti vesistöalueella on 5,7 %. Suurimpia sivujokia ovat Iijoen alajuoksulta lukien Siuruanjoki, Livojoki, Korpijoki ja Kostonjoki. Kuvia Iijoesta   Iijoen virtaama   Kartat sekä selostuksen lohi-ja siikakalastuksista Iin ja Pudasjärven pitäjässä 1870 Toimitusmääräys Leistén 1870 Kartoista tietoa   Lohien ylisiirto Iijoen vesistöalueelle
Read More

Simojoki

Simojoki Simojoen vesistöalueen pinta-ala on 3160 km2 ja järvisyys 5,7 %. Simojärvestä alkavan ja Perämereen laskevan Simojoen pituus on 175 km ja putousta joessa on 176 m. Noin 30-50 km Simojärven alapuolella Simojoki virtaa useiden matalien järvien, kuten Toljanjärven, Saarijärven, Saukkojärven ja Portimojärven, läpi. Simojoessa on runsaasti koskia. Koskien pituus on lähes 40 km ja yhteenlaskettu pinta-ala noin 277 ha. Koskista suurin osa ja lohikannan tärkeimmät elinalueet sijaitsevat joen keski- ja alajuoksulla. Simojoki on ainut kokonaan Suomen puolella virtaava jokivesistö, jolla on vielä jäljellä oma luontaisesti lisääntyvä lohikanta. Ensimmäiset 50 km mereltä ylävirtaan päin ovat pääasiallista lohen kutualuetta. Tällä alueella
Read More