Suomen Kalatalousalueet Uuden lain mukaisesti muodostettavat kalatalousalueet aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa. Kalatalousalue muodostuu kalataloudellisesti riittävän suuresta yhtenäisestä alueesta. Siirtymäajalla vanhan lain mukaiset kalastusalueet hoitavat tiettyjä välttämättömiä, uuden lain mukaisia kalatalousalueen tehtäviä. Suomessa on vuoden 2019 alusta toiminut 118 kalatalousaluetta. Kunkin kalatalousalueen on laadittava alueelleen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotus, joka toimitetaan ELY-keskukseen hyväksyttäväksi. Luken toimesta on jukaistu opas Kalavarojen käyttö ja hoito, joka on tarkoitettu opaskirjaksi käyttö-ja hoitosuunnitelmien laadinnassa Vanhoja käyttö-ja hoitosuunnitelmia löytyy Kalakirjaston kokoelmista
Read More
Suomen Ammattikalastajaliitto ry. – Finlands Yrkesfiskares Cetralförbund (SAKL r.y.) Liitto on perustettu 6.7.1947 Helsingin Työväentalolla. Tilaisuudessa oli ammattikalastajia eripuolelta Suomea. Samalla hyväksyttiin liitolle säännöt ja valittiin liittohallitus. Perustetun liiton tarkoituksena on toimia valtiollisena puolueista riippumattona kalastajaväestön ammattitaidon ja taloudellisen aseman parantamiseksi sekä kalastuksen, kalavesien hoidon ja kalakannan lisäämisen edistämiseksi. Liitto toimii edelleen ja on suomalaisen ammattikalastajan ja kalastuselinkeinon edustaja. Liiton säännöt Kotisivut
Read More
Kalamiehet ry 1937-2018 Kalamiehet ry on kalatalouden ammattilaisten yhteistoimintajärjestö yli puolue- ja järjestörajojen. Yhdistyksen voidaan katsoa syntyneen 1937 kala-alan ammattilaisten koulutusmatkalla, joka suuntautui tuolloin Suomelle kuuluneeseen Petsamoon, kalastuslaivastomme silloiseen Jäämeren tukikohtaan. Perustava kokous pidettiin retken viimeisenä päivänä 5.7.1937 Ivalossa. Vuosikokouksessa 30.3.1938 hyväksyttyyn yhdistykselle säännöt, mitkä merkittiin yhdistysrekisteriin samana vuonna. lehtijuttu_82 Alkuvuosina yhdistyksen painopiste oli selvästi jäsenistön palkkaetujen ajamisessa. Jäsenistöön kuului etupäässä silloisten kalastajaliittojen ja maanviljelysseurojen neuvojia ja kalanviljelylaitosten mestareita. Tittelit kalastusmestari ja kalatalousteknikko ovat olleet suuresti yhteydessä Kalamiehet ry:n toimintaan. Kalamiehet ry kirje 1945 palkkausperusteet Kalastusmestareita koulutettiin ensin Evolla, sitten vähän aikaa Tarvaalassa ja pidempään
Read More
Suomalais-venäläinen rajavesikomissio Rajavesistösopimuksessa rajavesistöllä tarkoitetaan järveä, jokea ja puroa, jonka rajaviiva leikkaa tai jota pitkin se kulkee. Suomen ja Venäjän välisiä rajavesistöjä on 19, joiden sisällä valtioiden rajan ylittää – pääasiassa Suomen puolelta Venäjän puolelle – 450 jokea, puroa ja järveä. Näistä tärkeimmät ovat Vuoksi, Hiitolanjoki (Kokkolanjoki), Oulankajoki (Olanga), Paatsjoki (Paz) ja Tuulomajoki. Vettä virtaa Suomen puolelta Venäjän puolelle keskimäärin 780 m3/s, josta suurin osa (600 m3/s) Kaakkois-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä sijaitsevassa Vuoksessa, jonka pituus on 150 km (13 km Suomen puolella). http://rajavesistokomissio.fi/ Luettelo Suomen ja Venäjän välisistä rajavesistöistä Luettelo Suomen ja Venäjän välisistä rajavesistöistä 25 vuotta tuloksellista yhteistyötä
Read More
Kalataloussäätiö (1948–1982) Sotien jälkeen perustetulla Kalataloussäätiöllä oli merkittävä rooli kalatalouden elvyttämisessä. Säätiö kehitti tutkimusmenetelmiä, Koulutti ja tarjosi työpaikan monelle vesi- ja kalatalousalalle. Säätiön perustava kokous pidettiin 30.1.1948 ministeri Paavo A. Vidingin kutsusta tieteellisten seurojen talossa. Alussa hallituksen puheenjohtajana toimi vuorineuvos R. Erik Serlachius ja toiminnanjohtajana Kalataloudellisen tutkimustoimiston johtaja Erkki Halme. Vuonna 1959 virkaatekeväksi toiminnanjohtajaksi nimitettiin maisteri Tapani Sormunen. Myöhemmin hänet vakinaistettiin ja hänestä tuli Kalataloussäätiön pitkäaikainen toiminnanjohtaja. Säätiökirja ja muutokset 1948-79 Säätiörekisteriotteet 1948-75 Yhdistysrekisteri-ilmoitukset ja päätökset 1948-52 Muutosilmoitukset 1952-56 Kirjeet 1950-80 Kalataloussäätiön toiminta 1948-49 Kalataloussäätiön toiminta 1951-52
Read More
Suomen Urheilukalastajain Liitto (1919- ) Seuran perustava kokous pidettiin Helsingin Seurahuoneella 26. marraskuuta 1919. Kokouksessa kirjattiin liiton perustajaksi 17 perustavaa, 3 vakituista ja 27 vuosijäsentä. Juhani Aho oli voimakkaasti mukana liiton perustamisessa. Hänen alustuksensa liiton perustavassa kokouksessa antoi toiminnan aatteelliset suuntaviivat liitolle pitkäksi aikaa. Suomen Urheilukalastajain Liitto (SUKL) työskentelee urheilukalastuksen eli vapavälinein virkistykseksi harjoitetun kalastuksen edistämiseksi Suomessa ja herättää harrastusta sekä kalavesien hoitoon että kalastusolojen kehittämiseen ja järjestämiseen. Liitto toimii yhdyssiteenä urheilukalastajien ja heidän perustamiensa yhdistysten kanssa. Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi asessori William Wallenius (vuodet 1919–1930) ja hänen jälkeensä professori Ernst Ehnrooth (1931–1945). Liitto alkoi julkaista omaa lehteä nimeltä ”Urheilukalastaja”
Read More
Suomen kalastusyhdistys ja Kalatalouden Keskusliitto julkaisijana Suomen Kalastusyhdistys perustettiin 27. huhtikuuta 1891. Kalastusyhdistyksen alkuaikoina kalatalouden parissa työskenteli yksi ainoa virkamies, kalastustentarkastelija Oscar Nordqvist, joka toimi yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana. Yhdistyksen tarkoituksena oli kalastuselinkeinon edistäminen opettamalla kansaa kalastamaan järkevällä tavalla. Kalatalouden Keskusliitto muodostettiin vuonna 1978 yhdistämällä vuonna 1891 perustettu Suomen Kalastusyhdistys ja Suomen Kalastus- ja jakokuntien keskusliitto. Kalatalouden keskusliitto linjaa tehtäväkseen yhdessä jäsenjärjestöjensä ja sidosryhmien kanssa edistää kaikkien kalastajaryhmien ja kuluttajien mahdollisuuksia saada korkealaatuista ja puhdasta kotimaista kalaa sekä kalastukseen liittyviä luontoelämyksiä. Julkaisu toiminta on ollut tärkeää ja vilkasta heti Kalastusyhdistyksen perustamisesta asti. Ensimmäinen julkaisu, Neuvoja kalastuksen hoidosta. Pienempien kalavesien
Read More
