Herman Renfors (1850–1928) Porilaiseen merenkävijäsukuun kuulunut Renfors saapui Kajaaniin viisivuotiaana leskeksi jääneen äitinsä Anna Gustafva Wahlgrenin ja kolmen sisaruksensa kanssa. Hermanin merikapteeni-isä Gustaf Renfors menehtyi haaksirikossa. Renfors toimi ensin mm. kellosepän oppilaana ja konepajassa Porissa ja Pietarissa. Palattuaan Kajaaniin hän alkoi valmistaa seillä uistimia ja muita kalastustarvikkeita vuonna 1870. Vuonna 1876 Renfors perusti kivihiomon, jossa valmistettiin muun muassa koruja sekä nappeja. Hän laajensi liiketoimintaansa vuonna 1880 turkistuotteisiin ja vuonna 1891 hän perusti Helsingin keskustaan sivuliikkeen kalastustuotteidensa myyntiä varten. Yritystoiminnan taustavoimana hänellä oli sisar Maria Renfors, joka kouluttautui Englannissa asti perhonsidonnan ammattilaiseksi. Renfors oli liikemies, valokuvaaja ja
Read More
Teuvo Hahl-Marjokorpi (1930–2000) luonnon ja ihmisten kuvaaja Teuvo Hahl-Marjokorven tunnetuin,ja ennen kaikkea käytetyin teos lienee vuonna 1972 ilmestynyt Pohjois-Norjan kalavesillä, jota on pidettiin pitkään parhaana oppaana pohjoisen kalavesistä. Teuvo Hahl-Marjokorpi ja Pohjois-Norjan kalavesiltä Teuvo Samuli Hahl-Marjokorpi (24.7.1930-11.4.2000)oli kotoisin Heinolan maalaiskunnasta. Hahl-Marjokorpi opiskeli sahateollisuuskoulussa vuosina 1951-52 ja sen jälkeen Raahen seminaarissa, josta valmistui opettajaksi 1958. Leipätyönään hän opetti Lahden ammattikoulussa. Teuvo Hahl-Marjokorpi toimi myös selostajana Yleisradiossa, teki kirjallisuusarvosteluja ja toimi paikallisen kirjailijayhdistyksen puheenjohtajana kahteen otteeseen. Teuvo Hahl-Marjokorpi oli intohimoinen lapinkävijä ja alkuun Suomen Lapista ja myöhemmin Norjan Finnmarkista hän kirjoitti teoksensakin, alun perin kalatarinoita ja pyynnin ja kalapaikkojen
Read More
Hans Lidman, ruotsalainen eräkirjallisuuden mestari Hans Lidman (22.8.1910 – 4.4.1976) oli jo eläessään, ja on yhä, Pohjoismaiden tunnetuin ja tunnustetuin kalastuksesta ja luonnosta kirjoittava kirjailija. Tuhannet lukijat ovat hänen innoittamina aloittaneet kalastusharrastuksen aloittamisestaan. Hans Lidmanin merkitys pohjoismaiselle eräkirjallisuudelle on suurempi kuin sitä yleisesti tunnetaan. Monen innostus eräkirjallisuuteen ja kalastamiseen kaukaisilla erämaajoilla on peräisin Lidmannin kirjoista. Hän muutti vanhempiensa kanssa Edsbyniin jo vuonna 1910 ja varttui ja pysyi Edsbynin asukkaana. Hän oli itseoppinut biologi ja paikallisesti aktiivinen luonnonsuojelun ja paikallishistorian tutkimuksessa. Muun muassa paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen Voxnadalens naturvårdare aloitteentekijänä ja puheenjohtajana vuodesta 1956, Ovanåkerin paikallisyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1943, Ovanåkerin kalastuksensuojeluyhdistyksen puheenjohtajana 1943-1962,
Read More
K. M. Wallenius Lapin ja jäämeren kuvaaja Yksi Lapin luonnon mestari kuvaaja on K. M. Wallenius. Hänen tulokulmansa luonnon tarkastelulle oli A. E. Järvistä kovempi. Siinä missä Järvisellä luonto oli ankara ja ihmisen oli jotenkin siellä selviydyttävä, Walleniuksen kirjoissa ihmiset olivat kovia jotka selviytyivät vaikka luonto oli kova vastus. Veli-Pekka Lehtola kiteyttää hyvin Walleniuksen vaiherikkaan elämän Kirjassaan Wallenius, joka ilmestyi vuonna 1994 Pohjoisen kustantamana (ISBN 951-749-198-0) ”Kurt Martti Walleniuksessa, kenraalissa ja kirjailijassa, kiteytyvat pienoiskoossa itsenaisen Suomen alkuaskeleet. Silti häntä ei ole nostettu muistopatsaaksi kansakunnan kaapin päälle. Hän on liian omalaatuinen ja monikasvoinen hahmo sopiakseen vakaaseen suomalaiseen kaanoniin. Muistopatsaan
Read More
A. E. Järvinen jätti lähtemättömän jäljen eräkirjallisuuteen Aarne Erkki Järvinen (1891–1963) Järvisen vaikutus suomalaiseen eräkirjallisuuteen on kiistämätön. Hän loi tyylin josta tuli eräkirjallisuuden ”standartti” 40–50- luvulle. Hänen maalaileva tyylinsä, luonnon ihannointi ja kairojen kauneuden ylistys loi hänestä Suomen tunnetuimman eräkirjailijan. Monet etelän ihmiset loivat lappikuvansa Järvisen kirjojen kautta, mikä lisäsi lapin eksotiikkaa ja loivat lapista mielikuvaa pyyntiveristen paratiisina. Paradoksi on että hän oli metsäammattilainen joka vastasin pohjoisimman Suomen talousmetsien hakkuiden suunnittelusta, aikaan jolloin tehometsätalous alkoi saada otteen Suomen metsänhoidossa. Näkyvinä muistoina noista ajoista on vieläkin näkyvissä olevat ”Osaran aukkoina” tunnetut hakkuu alueet. Järvinen syntyi Helsingissä 13.7. Hän valmistui ylioppilaaksi 1912
Read More
Toivo Henrik Järvi kalatutkija vailla vertaa Järvi syntyi Helsingissä vuonna 1877. Hänen panos Suomen kalataloudelle on poikkeuksellisen suuri ja hänen tieteellinen työ on saanut tunnusta runsaasti myös ulkomailla. Järvi on mm. muikkupopulaatiotutkimuksen “isä”. Hänen merkitystä Suomen kalataloudelle ei ole syytä unohtaa. Hän teki pitkän työuran kalastushallinnon alalla, ensin vuosina 1908–18 kalastustentarkastajan vanhempana avustajana ja sen jälkeen kalastushallituksen ylijohtajana vuoteen 1924 ja sen seuraajan maatilahallituksen Kalataloudellisen tutkimustoimisto johtajana yli 26 vuotta eli vuodet 1927- 1953. Hän oli myös mm. Suomen tiedeakatemian ja Suomen tiedeseuran jäsen sekä kansainvälisen limnologisen yhdistyksen jäsen (varapuheenjohtajana 1930- 32). Vuodesta 1909
Read More
Peter Artedi, kalantutkimuksen isä Ruotsalainen luonnontutkija Corolus Linnaeus totesi vaatimattomasti että jumala loi eläimet ja kasvit mutta minä järjestin ne. No tieteellisen järjestelmän hän niille kehittikin ja kaikki kunnia siitä hänelle, mutta kalantutkimuksen ja kalojen ensimmäisenä luokittelija on ruotsalaista luonnontieteilijä Peter Artedia (Petrus Arctaedius). Hän syntyi helmikuun 22. päivä vuonna 1705 Ångermanlandin provinsissa sijaitsevassa Anundsjön kylässä. Artedi opiskeli aluksi teologiaa Uppsalan yliopistossa, mutta vaihtoi suuntautumisessa lääketieteeseen ja luonnon historiaan, erityisesti kaloihin. Hän ystävystyi opiskeluaikana Carolous Linnaeuksen kanssa, ja tällä oli myöhemmin suuri merkitys Artedin julkaisujen kannalta. Artedi lähti Uppsalasta Englantiin vuonna 1732. Täältä hän lähti Amsterdamiin, jossa hän
Read More
