Archives for Pintaa syvemmältä – Henkilöt

Toivo Pylväläinen

Toivo Pylväläinen     Toivo Pylväläinen eli Päijänteellä 45 vuoden ajan yksin. Hän oli ennen muuta innokas kalamies, joka oman saalistuksensa parantamiseksi kehitti välineitään. Kalastuksesta muodostuikin Toivolle lopullinen ammatti. Ihmisenä hän oli ystävällinen ja kaukana todellisesta erakosta. Koti sijaitsi Koreakoivun saaressa. Paikassa on jotain hyvin vertauskuvallista. Kivinen saari seisoo keskellä Tehinselkää, Päijänteen suurinta selkää. Toiseksi saari jakautuu kolmen kunnan, Sysmän, Kuhmoisten ja Padasjoen, kesken. Toivosta muodostui kansan suussa myyttinen hahmo, sillä hänestä tiedettiin varsin vähän. Sysmäläinen erämies ja historian ystävä, Markku Lepistö, on tehnyt uskomattoman työn tutkimalla ja keräämällä tosiasioihin perustuvaa aineistoa Päijänteen erakosta yli viiden vuoden ajan. Tuloksena on huikea elämäkerta,
Read More

Pekka Brofeldt (1884-1966)

Pekka Brofeldt (1884-1966)     Brofeldt syntyi Hämeenlinnassa 12.10.1884. Hän opiskeli kalataloutta Saksassa 9 kuukautta vuosina 1913-14 kuuluisien kalabiologien Schiemenzin ja Hoferin johdolla, siellä hän tutustui myös Saksan suurimman kalanviljelylaitoksen toimintaan. Kun Evon kalastuskoulu ja koeasema saivat oman johtajan v.1916, nimitettiin Brofeldt viran hoitajaksi. Vuonna 1919 alussa hän siirtyi kalastusneuvokseksi vastaperustettuun kalastushallitukseen Helsinkiin, mutta pysyi Evon kalastuskoeaseman johtajana vuoteen 1948. Kun kalastushallitus yhdistettiin maataloushallitukseen 1924, hänet nimitettiin kalastusneuvokseksi hallinnolliselle kalatalousosastolle. Hän patentoi kalahissin ja oli muutenkin aktiivinen rakennettuihin jokiin liittyvissä kalatalouskysymyksissä. Pekka Brofeldt kuoli Tuusulassa 23.12.1966. Pekka Brofeldtin julkaisut
Read More

Juhani Aho, kansalliskirjailija kaapin päällä

Juhani Aho, kansalliskirjailija kaapin päällä     Juhani Ahoa (alkuaan Johannes Brofeldt) 11.9.1861-8.8.1921 on juhlittu toistunein kansallisin menoin, viimeksi vuonna 2011, jolloin kirjailijan syntymästä oli kulunut 150 vuotta ja kuolemasta 90 vuotta. Vanhemman kirjallisuuden ystävät saivat luettavikseen Tuomas Hinttulan ym. Kirjamies Juhani Aho kalamiehenä, Panu Rajalan Naisten mies ja aatteiden: Juhani Ahon elämäntaide ja Martti Turtolan ja Tarja Lappalaisen Kansalliskirjailija Juhani Aho. Aiemmin Ahosta olivat kirjoittaneet mm. hänen poikansa Antti J. Aho (Juhani Aho, elämä ja teokset I-II 1951) ja toistuvasti kirjallisuushistorioitsijat, sellaisin sivumäärin ja kohdettaan siksi tarkkaan valottaen, että maallikon oli pysähdyttävä miettimään, onko vielä jotain olennaista ja tärkeää
Read More

Väinö Heikki Vainio (1892–1989)

Väinö Heikki Vainio (1892–1989)     Väinö Heikki Vainio syntyi Hiitolassa 16. Lokakuuta. Hänen käytti kirjoissaan kirjailijanimeä V. H. Vainio. Vainio kirjoitti ylioppilaaksi Käkisalmen yhteiskoulusta vuonna 1914 ja liittyi Viipurilaiseen osakuntaan. Hän suoritti Sotakorkeakoulun matemaattis-luonnontieteellisen ja yleisteknillisen oppijakson Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1923–1925 ja Sotakorkeakoulun sotateknillisen osaston vuosina 1925–1927. Sotilasarvoltaan hän oli kenraalimajuri. Vainio toimi Hakku lehden pää- ja vastaava toimittaja vuosina 1927–1934 ja kirjoitti oman alansa asioista useisiin aikakauslehtiin, sekä osallistunut Kenttätyöohjesääntö 2:n laatimiseen ja toimitti Suomen jääkärien elämäkerraston täydennysosan. Vainion kirjalliseen tuotantoon kuuluu myös pitäjä- ja yhdistyshistoriikkeja, luonto- ja eräaiheisia teoksia. Varsinkin hänen kirjansa Tenolta ovat suosittua lukemista. Vainion
Read More

Unto Olavi Ek (s. 1934)

  Unto Olavi Ek (s. 1934)   Sallan Varvikon kylästä kotoisin oleva EK on suomalainen eräkirjailija. Hän on työskennellyt muun muassa rajavartijana ja kaatanut viisi karhua ja yli sata hirveä. Ekillä oli Sallassa oma uudistila mutta hän menetti sen verovelkojen ja avioeron seurauksena. Ekistä tuli tämän jälkeen yhteiskunnan ulkopuolella elänyt “metsäsissi” ja hän alkoi harjoittaa hirvien salakaatoa hankkiakseen ruokaa itselleen.       Vuonna 1979 Ek tuomittiin hirven salakaadosta 4 kuukauden vankeusrangaistukseen. Ekin kirjat poikkeavat eräkirjallisuuden valtavirrasta sillä niissä kuvataan myös salametsästystä ja juopottelua.       Salametsästyksestä Ek luopui, kun hän ymmärsi, että paras ase viranomaisten päihittämiseksi oli kirjoituskone. Sen avulla
Read More

Annikki Kariniemi: Lohisiima ja silkkiliina ja Oi Juutua

Annikki Kariniemi: Lohisiima ja silkkiliina ja Oi Juutua Annikki Kariniemi-Willamo (24.7.1913-22.10.1984) tunnetaan Lappi-aiheisista romaaneistaan, kalatarinakirjoistaan, näytelmistään ja lastenkirjoistaan. Annikki Kariniemi syntyi Rovaniemellä suurilapsiseen perheeseen. Lapsuusaikana virinneen ja aikuisena syventyneen luontosuhteen ja erähenkisyyden kipinän hän sai agronomi-isältä ja myöhemmin aviopuolisoltaan. Kariniemi kävi keskikoulun, opiskeli Jyväskylän opettajaseminaarissa, teki opintomatkoja useisiin maihin ja hoiti kansakoulunopettajan viransijaisuuksia. Lapin rajavartioston kanslistina hän toimi kahteen otteeseen (1935-1938 ja 1940-1945) ja kansakoulun opettajana eri puolilla Lappia 1946-1961.   Kala-aiheisia tarinakokoelmia Kariniemi julkaisi muuhun kirjalliseen tuotantoonsa nähden sopivin välein; Lohisiima ja silkkiliina (Otava 1954), Laulu lohesta ja auringosta (Karisto 1962) ja Oi Juutua (Otava 1975). 1958 ilmestynyt Metsä
Read More

Kalantutkija Jorma Toivonen

Kalantutkija Jorma Toivonen (1930-2021) Jorma Vihtori Toivonen syntyi Viipurissa 5.4.1930. FK-tutkinon hän suoritti Helsinginkin yliopistossa vuonna 1959. FL- tutkinnon pääaineena oli morfologis-ekologinen eläintiede. Jorma Toivosella oli myös valmis käsikirjoitus väitöskirjasta (joka käsittelee kuhaa), joka ei koskaan ilmestynyt. Syyksi hän sanoo että jos hän olisi väitellyt, olisi hän joutunut Helsinkiin Kalantutkimus osaston johtajaksi, mutta hän halusi keskittyä tutkijan työhön.     Jorma Toivosen kalatutkijanura alkoi kalataloussäätiön tutkimusbiologina vuonna 1957. Sen jälkeen hän työskenteli maataloushallituksen kalataloudellisen tutkimuslaitoksen ja vuodesta 1971 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen palveluksessa aina eläköitymiseensä saakka. Vuonna 1990 hänen täyttäessään 60 vuotta ilmestyi Fisu-lehden erikoisnumero, jossa hänen työtoverinsa kertovat työstään
Read More

Herman Renfors (1850–1928)

Herman Renfors (1850–1928)     Porilaiseen merenkävijäsukuun kuulunut Renfors saapui Kajaaniin viisivuotiaana leskeksi jääneen äitinsä Anna Gustafva Wahlgrenin ja kolmen sisaruksensa kanssa. Hermanin merikapteeni-isä Gustaf Renfors menehtyi haaksirikossa. Renfors toimi ensin mm. kellosepän oppilaana ja konepajassa Porissa ja Pietarissa. Palattuaan Kajaaniin hän alkoi valmistaa seillä uistimia ja muita kalastustarvikkeita vuonna 1870. Vuonna 1876 Renfors perusti kivihiomon, jossa valmistettiin muun muassa koruja sekä nappeja. Hän laajensi liiketoimintaansa vuonna 1880 turkistuotteisiin ja vuonna 1891 hän perusti Helsingin keskustaan sivuliikkeen kalastustuotteidensa myyntiä varten. Yritystoiminnan taustavoimana hänellä oli sisar Maria Renfors, joka kouluttautui Englannissa asti perhonsidonnan ammattilaiseksi.     Renfors oli liikemies, valokuvaaja ja
Read More

Teuvo Hahl-Marjokorpi (1930–2000) luonnon ja ihmisten kuvaaja

Teuvo Hahl-Marjokorpi (1930–2000) luonnon ja ihmisten kuvaaja Teuvo Hahl-Marjokorven tunnetuin,ja ennen kaikkea käytetyin teos lienee vuonna 1972 ilmestynyt Pohjois-Norjan kalavesillä, jota on pidettiin pitkään parhaana oppaana pohjoisen kalavesistä.       Teuvo Hahl-Marjokorpi ja Pohjois-Norjan kalavesiltä Teuvo Samuli Hahl-Marjokorpi (24.7.1930-11.4.2000)oli kotoisin Heinolan maalaiskunnasta. Hahl-Marjokorpi opiskeli sahateollisuuskoulussa vuosina 1951-52 ja sen jälkeen Raahen seminaarissa, josta valmistui opettajaksi 1958. Leipätyönään hän opetti Lahden ammattikoulussa. Teuvo Hahl-Marjokorpi toimi myös selostajana Yleisradiossa, teki kirjallisuusarvosteluja ja toimi paikallisen kirjailijayhdistyksen puheenjohtajana kahteen otteeseen. Teuvo Hahl-Marjokorpi oli intohimoinen lapinkävijä ja alkuun Suomen Lapista ja myöhemmin Norjan Finnmarkista hän kirjoitti teoksensakin, alun perin kalatarinoita ja pyynnin ja kalapaikkojen
Read More

Hans Lidman, ruotslainen eräkirjallisuuden mestari

Hans Lidman, ruotsalainen eräkirjallisuuden mestari Hans Lidman (22.8.1910 – 4.4.1976) oli jo eläessään, ja on yhä, Pohjoismaiden tunnetuin ja tunnustetuin kalastuksesta ja luonnosta kirjoittava kirjailija. Tuhannet lukijat ovat hänen innoittamina aloittaneet kalastusharrastuksen aloittamisestaan. Hans Lidmanin merkitys pohjoismaiselle eräkirjallisuudelle on suurempi kuin sitä yleisesti tunnetaan. Monen innostus eräkirjallisuuteen ja kalastamiseen kaukaisilla erämaajoilla on peräisin Lidmannin kirjoista.   Hans Lidmanin yli 70 teoksesta vain 12 on suomennettu. Lohensilmä (1962) – Laxögat (1959) Helmipöllön metsä (1964) – Mångmilaskog (1958) Seikkailujen Pohjola (1964) – Äventyr i norr (1963) Pohjoiskalotin ihmisiä (1969) – Kamrat i norr (1966) Salomailla (1970) – Bortom stigarna (1956) Kurjen huuto
Read More