Hans van Klinken Hans van Klinken jäi eläkkeelle armeijasta huhtikuussa 2012. 35 vuoden uran jälkeen Hans jätti tehtävänsä Hollannin kuninkaallisen armeijan ampumakoulun komentajana. Hänen eläkeaikansa kuluu perhokalastukseen, perhosidontaan, työpajoihin, tunneille, luentoihin, kirjoittamiseen, valokuvaamiseen, ja kun vapaa-aikaa löytyy, hän jatkaa työtään ulkoilmatoimittajana. Vuosi 1986 oli erittäin ikimuistoinen aika hänen perhokalastusurallaan. Hän vieraili Yhdysvalloissa ja palasi Englantiin, Walesiin ja Skotlantiin, missä hänen Klinkhåmerista ja Leadheadista tuli todistetusti menestys. Klinkhåmer Specialin ensimmäinen todellinen menestys tapahtui Isossa-Britanniassa Welsh Deellä, missä hän kalasti Ian Smallin kanssa. Tarinat hänen käsittämättömästä menestyksestään Dee-joen kauniilla osuudella alkoivat levitä kulopaloa nopeammin. Hans
Read More
Erkki Norell (1940-2021) Erkki Norell oli syntynyt Helsingissä vuonna 1940. Norell oli koulutukseltaan merkonomi. Hän työskenteli Sammutin Oy:n myyntimiehenä 1965–1970, Rapalan markkinointipäällikkönä 1970–1987, Rapiren tehtaan johtajana Irlannissa 1987–1991 ja Rapalan yrityskonsulttina 1991–1992. Norell jäi sairauseläkkeelle 1992. Erkki Norellin useiden kirjojen kalastustapahtumat sijoittuvat hänen kotikuntaansa Asikkalaan; Kalkkistenkoskelle ja Päijänteelle. Lisäksi hän on kirjoittanut Kalkkistenkosken perhoista ja niiden historiasta. Hän on julkaissut teoksia myös Lapiiin ja kaukomaille suuntautuneista kalaretkistä. Erkki Norell valittiin vuoden kalamieheksi 2008. Erkki Norell sairasti harvinasta lihassairautta, Kennedyn syndroomaa. Norell kuoli 29.12.2021 Erkki Norell oli Salpausselän kirjoittajat ry:n jäsen Teokset Elämäni perhot. WSOY 1995 Kalaretkien perhonsidontaopas. WSOY 1996 Perhokalastajan
Read More
Viljo Johannes Orpana (1923–2000) Orpana syntyi Käkisalmella 8.6.1923. Hän suoritti kalastuskoulun 1946 ja kalatalousteknikoksi hän valmistui vuonna 1962. Orpana työskenteli E.V. Ålbergin palveluksessa 1945, Satakunnan Maanviljelysseurassa 1946–52 ja Kymin Uittoyhdistyksessä 1952–68. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki kalankasvatuksen parissa, jossa hän oli yksi merkittävimmistä uranuurtajista alalla. Hän oli perustamassa monia maamme merkittävimpiä kalankasvatusyrityksiä. 6.3.1964 hän perusti Rikhard Sotamaan kanssa Taimen Oy:n jossa Orpana vaikutti vuoteen 1971 asti. Vuonna 1967 perustettiin Savon Taimen oy, jossa suunnittelijana ja rakentaja oli Orpanan lisäksi insinööri Mikko Jalkanen. 1971 Viljo Orpana onnistui ostamaan Savon Voima oy:ltä rautalammin reitin latvaosalla olevan Äyskosken. Sinne Orpana perusti Nilakka lohi oy:n
Read More
Toivo Pylväläinen Toivo Pylväläinen eli Päijänteellä 45 vuoden ajan yksin. Hän oli ennen muuta innokas kalamies, joka oman saalistuksensa parantamiseksi kehitti välineitään. Kalastuksesta muodostuikin Toivolle lopullinen ammatti. Ihmisenä hän oli ystävällinen ja kaukana todellisesta erakosta. Koti sijaitsi Koreakoivun saaressa. Paikassa on jotain hyvin vertauskuvallista. Kivinen saari seisoo keskellä Tehinselkää, Päijänteen suurinta selkää. Toiseksi saari jakautuu kolmen kunnan, Sysmän, Kuhmoisten ja Padasjoen, kesken. Toivosta muodostui kansan suussa myyttinen hahmo, sillä hänestä tiedettiin varsin vähän. Sysmäläinen erämies ja historian ystävä, Markku Lepistö, on tehnyt uskomattoman työn tutkimalla ja keräämällä tosiasioihin perustuvaa aineistoa Päijänteen erakosta yli viiden vuoden ajan. Tuloksena on huikea elämäkerta,
Read More
Pekka Brofeldt (1884-1966) Brofeldt syntyi Hämeenlinnassa 12.10.1884. Hän opiskeli kalataloutta Saksassa 9 kuukautta vuosina 1913-14 kuuluisien kalabiologien Schiemenzin ja Hoferin johdolla, siellä hän tutustui myös Saksan suurimman kalanviljelylaitoksen toimintaan. Kun Evon kalastuskoulu ja koeasema saivat oman johtajan v.1916, nimitettiin Brofeldt viran hoitajaksi. Vuonna 1919 alussa hän siirtyi kalastusneuvokseksi vastaperustettuun kalastushallitukseen Helsinkiin, mutta pysyi Evon kalastuskoeaseman johtajana vuoteen 1948. Kun kalastushallitus yhdistettiin maataloushallitukseen 1924, hänet nimitettiin kalastusneuvokseksi hallinnolliselle kalatalousosastolle. Hän patentoi kalahissin ja oli muutenkin aktiivinen rakennettuihin jokiin liittyvissä kalatalouskysymyksissä. Pekka Brofeldt kuoli Tuusulassa 23.12.1966. Pekka Brofeldtin julkaisut
Read More
Juhani Aho, kansalliskirjailija kaapin päällä Juhani Ahoa (alkuaan Johannes Brofeldt) 11.9.1861-8.8.1921 on juhlittu toistunein kansallisin menoin, viimeksi vuonna 2011, jolloin kirjailijan syntymästä oli kulunut 150 vuotta ja kuolemasta 90 vuotta. Vanhemman kirjallisuuden ystävät saivat luettavikseen Tuomas Hinttulan ym. Kirjamies Juhani Aho kalamiehenä, Panu Rajalan Naisten mies ja aatteiden: Juhani Ahon elämäntaide ja Martti Turtolan ja Tarja Lappalaisen Kansalliskirjailija Juhani Aho. Aiemmin Ahosta olivat kirjoittaneet mm. hänen poikansa Antti J. Aho (Juhani Aho, elämä ja teokset I-II 1951) ja toistuvasti kirjallisuushistorioitsijat, sellaisin sivumäärin ja kohdettaan siksi tarkkaan valottaen, että maallikon oli pysähdyttävä miettimään, onko vielä jotain olennaista ja tärkeää
Read More
Väinö Heikki Vainio (1892–1989) Väinö Heikki Vainio syntyi Hiitolassa 16. Lokakuuta. Hänen käytti kirjoissaan kirjailijanimeä V. H. Vainio. Vainio kirjoitti ylioppilaaksi Käkisalmen yhteiskoulusta vuonna 1914 ja liittyi Viipurilaiseen osakuntaan. Hän suoritti Sotakorkeakoulun matemaattis-luonnontieteellisen ja yleisteknillisen oppijakson Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1923–1925 ja Sotakorkeakoulun sotateknillisen osaston vuosina 1925–1927. Sotilasarvoltaan hän oli kenraalimajuri. Vainio toimi Hakku lehden pää- ja vastaava toimittaja vuosina 1927–1934 ja kirjoitti oman alansa asioista useisiin aikakauslehtiin, sekä osallistunut Kenttätyöohjesääntö 2:n laatimiseen ja toimitti Suomen jääkärien elämäkerraston täydennysosan. Vainion kirjalliseen tuotantoon kuuluu myös pitäjä- ja yhdistyshistoriikkeja, luonto- ja eräaiheisia teoksia. Varsinkin hänen kirjansa Tenolta ovat suosittua lukemista. Vainion
Read More
Unto Olavi Ek (s. 1934) Sallan Varvikon kylästä kotoisin oleva EK on suomalainen eräkirjailija. Hän on työskennellyt muun muassa rajavartijana ja kaatanut viisi karhua ja yli sata hirveä. Ekillä oli Sallassa oma uudistila mutta hän menetti sen verovelkojen ja avioeron seurauksena. Ekistä tuli tämän jälkeen yhteiskunnan ulkopuolella elänyt “metsäsissi” ja hän alkoi harjoittaa hirvien salakaatoa hankkiakseen ruokaa itselleen. Vuonna 1979 Ek tuomittiin hirven salakaadosta 4 kuukauden vankeusrangaistukseen. Ekin kirjat poikkeavat eräkirjallisuuden valtavirrasta sillä niissä kuvataan myös salametsästystä ja juopottelua. Salametsästyksestä Ek luopui, kun hän ymmärsi, että paras ase viranomaisten päihittämiseksi oli kirjoituskone. Sen avulla
Read More
Annikki Kariniemi: Lohisiima ja silkkiliina ja Oi Juutua Annikki Kariniemi-Willamo (24.7.1913-22.10.1984) tunnetaan Lappi-aiheisista romaaneistaan, kalatarinakirjoistaan, näytelmistään ja lastenkirjoistaan. Annikki Kariniemi syntyi Rovaniemellä suurilapsiseen perheeseen. Lapsuusaikana virinneen ja aikuisena syventyneen luontosuhteen ja erähenkisyyden kipinän hän sai agronomi-isältä ja myöhemmin aviopuolisoltaan. Kariniemi kävi keskikoulun, opiskeli Jyväskylän opettajaseminaarissa, teki opintomatkoja useisiin maihin ja hoiti kansakoulunopettajan viransijaisuuksia. Lapin rajavartioston kanslistina hän toimi kahteen otteeseen (1935-1938 ja 1940-1945) ja kansakoulun opettajana eri puolilla Lappia 1946-1961. Kala-aiheisia tarinakokoelmia Kariniemi julkaisi muuhun kirjalliseen tuotantoonsa nähden sopivin välein; Lohisiima ja silkkiliina (Otava 1954), Laulu lohesta ja auringosta (Karisto 1962) ja Oi Juutua (Otava 1975). 1958 ilmestynyt Metsä
Read More
Kalantutkija Jorma Toivonen (1930-2021) Jorma Vihtori Toivonen syntyi Viipurissa 5.4.1930. FK-tutkinon hän suoritti Helsinginkin yliopistossa vuonna 1959. FL- tutkinnon pääaineena oli morfologis-ekologinen eläintiede. Jorma Toivosella oli myös valmis käsikirjoitus väitöskirjasta (joka käsittelee kuhaa), joka ei koskaan ilmestynyt. Syyksi hän sanoo että jos hän olisi väitellyt, olisi hän joutunut Helsinkiin Kalantutkimus osaston johtajaksi, mutta hän halusi keskittyä tutkijan työhön. Jorma Toivosen kalatutkijanura alkoi kalataloussäätiön tutkimusbiologina vuonna 1957. Sen jälkeen hän työskenteli maataloushallituksen kalataloudellisen tutkimuslaitoksen ja vuodesta 1971 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen palveluksessa aina eläköitymiseensä saakka. Vuonna 1990 hänen täyttäessään 60 vuotta ilmestyi Fisu-lehden erikoisnumero, jossa hänen työtoverinsa kertovat työstään
Read More
