Tornionjoki, Väylä
Tornionjoki (ruots. Torne älv, pohjoissaameksi Duortnoseatnu, meänkielellä Tornionväylä) on 510 kilometriä pitkä joki pohjoisessa Ruotsissa ja Suomessa. Joki alkaa Ruotsin puolella, mutta alajuoksu Muonionjoen yhtymäkohdasta etelään on Ruotsin ja Suomen rajajokea.
Tornionjokilaakso lentokoneesta nähtynä. Kuva: Poutvaara/ Museovirasto
Tornionjoki alkaa Torniojärvestä, Kiirunan kunnasta Ruotsista ja laskee Perämereen Tornion ja Haaparannan rajalla. Tornionjoen sivujokia ovat Lainiojoki, Muonionjoki, Tengeliönjoki ja Könkämäeno. Yli puolet Tornionjoen yläjuoksun vedestä virtaa Pajalan Junosuvannosta noin 50 kilometriä pitkää Tärännönjokea pitkin Kainuunväylään eli Kalixjokeen. Ilmiötä kutsutaan bifurkaatioksi. Tornion-Kalix-joen bifurkaatio on maailman toiseksi suurin. Tärendö-bifurkationens uppkomst och laxförekomsten i Torne älv
Tornionjoen sivuvesistössä Tengeliönjoessa on kolme voimalaitosta. Tengeliönjoki valjastettiin vesivoimakäyttöön vuonna 1923, kun Haapakosken voimalaitos rakennettiin joen alajuoksulle. Vanha voimalaitos on ollut käyttämättömänä siitä asti kun uusi Portimokosken voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1987
http://www.vesirakentaja.fi/html/vesistot/67%20Tornionjoki%20-%20Muonionjoki.pdf
Tornionjoen virtaamasta löytyy tietoa http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/67/
Karttoja alueelle löytyy http://www.tornionjoki.fi/karttoja.php3
Tornionjoen nousulohien kaikuluotaus
Lohikantojen hoidon ja kalastuksen säätelyn perustaksi tarvitaan tietoa jokiin kudulle pyrkivien lohien määristä sekä kutuvaelluksen ajoittumisesta. Luonnonvarakeskus seuraa lohennousua Tornion- ja Simojokeen kaikuluotaimilla vuosittain toukokuun lopulta elokuun lopulle, jolloin alla olevia kuvaajia päivitetään mahdollisimman ajantasaisesti.
Tornionjoen nousulohien (Salmo salar) pituuden mittaaminen DIDSON-luotaimella
https://www.theseus.fi/handle/10024/32002
Pellon kalakerhon saalistilastoja 1996-2016
Pellon saalistilastot 2017
http://www.naamisuvanto.net/fi/kalaan/saalistilastot/index.html
Lappean Lohen saalistilasto 2018
https://lohitilasto.fi/lappea_listaus.php
Saalistietoihin perustuvan paikkatiedon hyödyntäminen virtavesien kalakantojen tutkimisessa
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201705191971.pdf
Erätalouteen liittyvän yritystoiminnan nykytila ja kehittämisedellytykset (mm. Tornionjoen lohen hinta)
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160877/40-2018-Erätalousraportti.pdf
Juhani Salmela tekee perinteisin menetelmin tehtyä Tullimies peltiä. Uistin on kalamiesten suosiossa Tornio-Muoniojoella. Uistinta saa suoraan tekijältä puh. 044 2332550 Kuva: Ari Savikko
Tornio-Muoniojokiseura
Tornio-Muoniojokiseura ry – Torne-, Lainio- & Muonio-älvars förening, tuttavallisesti Jokiseura, on kotijokiyhdistys, joka on perustettu valtioneuvoston erityisellä luvalla toimimaan Suomen ja Ruotsin rajajokien eli “meän väylitten” molemmilla puolilla Suomessa ja Ruotsissa. Sääntömääräisesti seuran hallitukseen valitaan jäsenet kaikista rajajokilaakson kunnista Suomessa ja Ruotsissa.
http://jokiseura.fi/jokiseura.html
Tornion-Muonionjoen Urheilukalastajat
Tornion- Muonionjoen Urheilukalastjat ry. on perustettu vuonna 1947. 70- vuotista taivaltaan seura kunnioitti juhlajulkaisulla.
Leena Knihtilä: Tornionjokialueen lohenkalastus 1800-luvulla
tornionjokialueen-lohenkalastus-1800-luvulla
tornionjokialueen-lohenkalstus-1800-luvulla-osa-2-pyyntimenetelmat
Väylän lohesta oltiin huolissaan myös 1800-luvulla
Wasa tidning 1840: Anteckningar om Laxfisket I Torneå Elf
Anteckningar om Laxfisket i Torneå elf 1840
Mirjam Mäkitalo: Lohen nuottakalastusta Tornionjoen ylitorniolaisilla apajilla 1950
Lohen nuottakalastusta Tornionjoen ylitorniolaisilla apajilla 1950
Tornionjoen lohi ja meritaimen
Tornionjoki on Itämeren alueen suurin joki, jossa on luontaiset lohi- ja meritaimenkannat. Maailmanlaajuisestikin Tornionjoki on yksi suurimmista Atlantin lohen nykyisistä kutujoista. Tornionjoen lohi- ja taimenkantojen seuranta perustuu lähinnä kansainvälisten sopimusten edellyttämään luonnonvarojen, niiden monimuotoisuuden ja niitä koskevien uhkatekijöiden seurantavelvoitteisiin.
Tornio-Muoniojoen tärkeimmät meritaimenjoet. Lähde: Luke
Lohi nousee Tornionjoen pääuomiin ja kutee niissä alajuoksulta aina tunturialueille saakka. Lohikanta heikentyi yhdessä muiden Pohjanlahden lohikantojen kanssa viime vuosisadalla ja erityisesti sen jälkipuoliskolla. Tällöin liikakalastus vähensi kutulohien määrää niin paljon, että lohenpoikasia syntyi yhä pienempiä määriä.
Lohikanta oli heikoimmillaan 1980-luvulla. Tämän jälkeen erityisesti kalastuksen tiukentunut säätely Itämerellä lisäsi kudulle selvinneiden lohien määrää, mikä näkyi nopeasti runsastuneina lohenpoikasmäärinä. M74-oireyhtymän aiheuttama poikaskuolleisuus oli suurimmillaan vuosina 1992-1996, mikä on hidastanut lohikannan elpymistä.
Vesistön arvokkaita lohi- ja meritaimenkantoja on pyritty elvyttämään lähinnä kalastusta säätelemällä ja poikasia istuttamalla. Kalastuksen säätely on ollut sekä kansallista että kansainvälistä. Lohikannan elpymisen vuoksi lohen tuki-istutukset Tornionjokeen lopetettiin vuonna 2004.
Lohensoutajia Muoniojoella. Kuva: Ari Savikko
Tornionjoki tutkimuksia ja kirjotuksia
T. H. Järven lohiaineisto 1948
Anteckningar gjorda vis sammanträdet i Helsingfors den October 1960 beträffande fiskefrågor
anteckningar-gjorda-vis-sammantradet-i-helsingfors-den-october-1960-betraffande-fiskefragor
Imatran Voima osakeyhtiö. Vesivoiman rakentamisen vaikutus. Kalastus
imatran-voima-vesirakentaminen-tornionjoki
Tornionjoenvesistöön oli voimalaitosrakentamiseen suunnitelmat valmiina
http://www.vesirakentaja.fi/html/vesistot/67%20Tornionjoki%20-%20Muonionjoki.pdf
Atlantaprojektet. En studie av planerna för det största projektet av svensk vattenkraftshistoria
http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1031541/FULLTEXT01.pdf
Matka Kainuunjoelle
Kalastus ja kalakannat Tornionjoen vesistössä 1979. 86 s.
kalastus-ja-kalakannat-tornionjoenvesistossa-1979
Tornio-Muoniojoen vesistön kalataloustutkimus 1984. Torniolaakson kuntain toimikunta 227 s. (sama RKTL 1985 Monistettuja julkaisuja no 32)
Kalastus ja kalakannat Tornionjoen vesistössä 1984
Kalastustilastoja Tornionjoen vesistöstä vuodelta 1983-1985 ja 1986
Tornion-Muonionjoen vesistön kalataloustutkimus 1985.
Äijäkoski, Muonio. Kuva: Ari Savikko
Könkämäenon taimenkantojen tila ja hoitomahdollisuudet 1987 39 s.
Kalastustilastoja Tornionjoen vesistöstä vuosilta 1987-1989 45 s.
Kalastustilastoja Tornionjoen vesistöstä vuodelta 1990. 23 s.
Tornionjoen vesistön sähkökoekalastuksen tulokset 1990
tornionjoen-vesiston-sahkokoekalastuksen-tulokset-1990
Tornionjoen kalastustilastot vuosilta 1991 ja 1992 26+10 s.
Äijäkoski Muoniossa. Kuva: Ari Savikko
Kalastus Tornionjoella suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission urheilukalastusluvalla 1992. 9 s.
kalastus-tornionjoella-suomalais-ruotsalaisen-rajavesikommission-urheilukalastusluvalla-1992
Tornionjoen lohi ja lohen kalastus 1992
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 1999
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2000
Tornionjoki – vesistön tila ja kuormitus 2001
Siian lippoaja. Kuva: Museovirasto
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2003
http://www.tornionjoki.fi/arkisto/tornionjoen_koko_raportti03.pdf
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2004
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536722/raportti354.pdf?sequence=1
Meritaimenen luonnon- ja istukaspoikasten vaellus Tornionjoen vesistössä 2004
meritaimenen-luonnon-ja-istukaspoikasten-vaellus-tornionjoen-vesistossa-2004
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2006
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536776/raportti405.pdf?sequence=1
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2007
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/532826/rtklselvityksia_7_2008_netti.pdf?sequence=1
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuonna 2008
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/532846/selvityksia_4_2009.pdf?sequence=1
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuonna 2009
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/531251/rks2010_4.pdf?sequence=1
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuonna 2010
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/530768/rkts2011_3.pdf?sequence=1
Muonionjoen sivujoki Jerisjoki, Suukoski. Kuva: Ari Savikko
Torniojoen yhteislupaan kuulumaton kalastus vesistön yläjuoksulla vuonna 2011
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/530484/rktltr2012_25.pdf?sequence=1
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuosina 2011 ja 2012
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520109/rkts2013_2.pdf?sequence=1
Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoen vesistössä vuonna 2013
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519842/rkts2014_2.pdf?sequence=1
Torniojoen lohen vaellusreitit pohjoisella Perämerellä
Lohipato Kukkolankoskella. Kuva: Poutvaara Matti/ Museovirasto
Lohen poikastuotanto historiallisen runsasta Tornion- ja Simojoessa 2017
Lohensoutajia Muoniossa. Kuva: Ari Savikko
Muuta Tornionjoki kirjallisuutta
Tornionjoen jäänlähtöaikasarja kuvaa kevään lämpötilan kehitystä 1693–2011
http://www.metla.fi/uutiskirje/mil/2012-01/uutinen-1.html
RAJAJOKISOPIMUS SUOMEN JA RUOTSIN VÄLILLÄ
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2010/20100091/20100091_2
Tornionjoen intressiryhmien näkemyksiä kestävästä kalastuksesta
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536717/raportti342.pdf?sequence=1
Tornion 9 metrin väylä: Ympäristövaikutusten arviointiselostus
http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B54E3DC15-FBF2-4A3A-A7D6-7EDF77FA55E8%7D/42685
Hauki tutkimuksia
Hauen ja mateen ravinto Tornionjoen ylä- ja alajuoksulla lohen smolttivaelluksen aikana vuosina 1994-1999
Hauen kasvu ja ravinto Tornionjoen alajuoksulla
https://www.theseus.fi/handle/10024/14239
Torniojoenvesistön latvavesien haukia. Kuva: Ari Savikko
Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen arviointi sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2015
Tornionjoen kalastussääntö on osa Ruotsin ja Suomen välistä rajajokisopimusta, ja se sisältää määräyksiä Tornionjoen kalastussäännön kattamalle alueelle. Säännössä säädetään muun muassa siitä, milloin kalastus kiinteillä pyydyksillä voidaan aloittaa merialueilla joen edustalla. Kalastussääntö säätelee myös jokialueen rauhoitusaikoja ja kalastusvälineiden käyttöä. Sääntö tulisi tarkistaa vuosittain, ja tämän edellyttää maiden yhteisesti keräämien kantojen tilaa kuvaavien taustatietojen huomioon ottamista.
http://jukuri.luke.fi/handle/10024/519564
Kuva: Ari Savikko
Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen arviointi sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2016
https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2016/04/Biologiskt-underlag-Tornealven-2016-FIN.pdf
Sjuklighet och dödlighet i svenska laxälvar under 2014-2016
Kalastussääntöjä
swensk-forfattnings-samling-1872-no-17
swensk-forfattnings-samling-1872-no-24
swensk-forfattnings-samling-1897-no-59
swensk-forfattnings-samling-1897-no-60
torniojoen-kalastussaanto-1987
http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folderId=1610363&name=DLFE-25393.pdf
http://www.fsgk.se/Tornionjoen-kalastussaeaentoe.html
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/kalastus-tornionjoella#.WDwt5_3r0fE
Veneet valmiina Pakamutkassa. Kuva: Ari Savikko
Suomi ja Ruotsi sopivat Tornionjoen kalastusmääräyksistä kalastuskaudelle 2017
https://www.ely-keskus.fi/web/ely/kalastus-tornionjoella#.WPhEaP1MRKc
Lohen kalastusta aikaistetaan Pohjanlahdella – Säätely perustuu tutkittuun tietoon
Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat – yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen selvitys sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2017
https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/03/Biologiskt-underlag-Tornealven-2017_suomeksi.pdf
Kalastusluvat Tornionjoelle
http://www.tornionjoki.fi/kalastusluvat.php3
Kukkolankoski
Kukkolankoski (ruots. Kukkolaforsen) on Tornionjoen kuuluisin ja Suomen suurin valjastamaton koski, joka sijaitsee Torniossa, Kukkolan kylässä, noin 14 kilometriä Tornion keskustasta pohjoiseen. Koski on 3 500 metriä pitkä ja kosken putoamiskorkeus on jopa 13,5 metriä.
Kuva: Suomen Kalakirjasto
Siian lippoaminen Torniojoella. Kustaa Vilkuna 1940
siianlippoaminen-tornionjoella-vilkuna-1940
Kukkolankoski on ainutlaatuinen rajat ylittävä perinnekalastuskylä – kulttuuri- ja elämysmatkailijoiden mielikohde
Kukkolankoski on elävän historian ja nykyisyyden tiivistymä. Kylä jakautuu kosken molemmin puolin Suomeen ja Ruotsiin. Molemmissa puoliskoissa puhutaan samaa kieltä, joka on osin säilynyt muuttumattomana Ruotsin puoleisessa osassa. Kalastuskulttuuria on suomalainen kyläyhteisö vaalinut huolellisemmin, mutta kylän osat täydentävät hienosti toisiaan.
Siian lippoaminen Eero Naskali
Lippoamisesta
Siianjako Kukkolankoskella
Siiankalastuksen historiaa Torniojoella
Kukkolankoski kirja ilmestyi vuonna 2005
Linkit:
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Lippoaminen
https://areena.yle.fi/1-1508989
Matkakoski
Kuva: Suomen Kalakirjasto
Näin Tornionjoen lohikantoja elvytettiin istutuksilla
Torninjoen lohen elvytysistutukset aloitettiin 1980 luvulla Muonion kalanviljelylaitoksen toimesta. 1989 Muoniossa aloitti toiminnan Leustojärven kalanviljelylaitos, joka rakennettiin nimenomaan Tornionjoen lohen hoitoa varten. Tästä käynnistyi ennen näkemättömän laaja lohen istutustoiminta tavoitteena palauttaa lohi takaisin Tornion/Muonionjokeen.
Tornion/Muonionjoen vaelluspoikastuotanto oli 1980 luvun loppupuolella ainoastaan muutamia kymmeniätuhansia vuodessa. Joen tuotantopotentiaaliksi arvioitiin tuolloin n. 0,5 milj. smolttia vuodessa. Nyt arvioidaan, että smolttituotanto voisi olla n. 2 milj. tai jopa enemmän. 1990 luvun alkupuolella tuli riesaksi myös lohen M 74 ongelma, joka tuhosi pahimmillaan n. 90 % lohen luonnon poikasista. Istutuspoikasia M 74 ei haitannut, sillä mäti poikaskasvatukseen saatiin laitosemokaloista.
tornionjoen-emokalapyynti-1998-2002
Lohia istutettiin pääasiassa jokipoikasina. Vuositasolla määrät vaihtelivat 150 000 – 725 000 tuhannen jokipoikasen välillä. Vaelluspoikasia istutettiin vuosittain 15 000 – 85 500 kpl. Istutuksia tehtiin myös mäti ja vastakuoriutuneilla poikasilla. Istutuksia tehtiin myös Ruotsin puolen Tornionjokeen ja Lainionjokeen. Kaikki istukkaat rasvaeväleikattiin, lukuun ottamatta v. 1995. Rasvaevän perusteella istutuspoikaset voitiin erottaa luonnon poikasista.
Istutustoiminta ajettiin alas 2002 luonnontuotannon voimistuessa. Kaiken kaikkiaan eri ikäisiä lohenpoikasia Leustojärven kalanviljelylaitokselta istutettiin vuosina 1989 – 2002 n. 8 milj. yksilöä.
leustojarven-kalanviljelylaitos
Poikasten levitys kutualeille tehtiin erityisen huolella. Kaloja kuljetettiin ja levitettiin koskialueille, veneellä. kanooteilla, kantamalla, moottorikelkoilla, mönkijällä, autoilla ja helikopterilla. Näin toimien saatiin istutusten piirrin myös kaikkein hankalimmat ja kaukaisimmat alueet.
Lohi-istutukset kohdennettiin tyhjille ja vajaille poikastuotantoalueille. Alueille joissa oli runsaampaa luonnontuotantoa, ei tehty lainkaan istutuksia. Tällä tavoin lohikannat onnistuttiin palauttamaan myös niille alueille joilta ne olivat hävinneet kokonaan. Nyt joki tuottaa n. 1,5 milj. vaelluspoikasta vuodessa. Poikastuotantoalueet jokisuulta latvoille saakka ovat käytössä. Kalastusjärjestelyin ja onnistunein tuki-istutuksin lohi on palannut takaisin Tornionjokeen.
Tornionjoen lohi- istukset 1988-2004
Torniojoen istutukset 1988-2004
Torniojoenjoen kalanviljelylaitos Kuva: Ari Savikko
Menestyvä istukas – EKTR. Simojoen ja Tornionjoen istutustutkimukset vuonna 2012
Perinnöllisyystieteellisiä näkökohtia luonnontilaisen ja rakennetun joen lohikantojen hoidossa ja suojelussa 1982
Spawning-Age Differences and their Temporal Trends in Wild and Sea-Ranched Atlantic Salmon Stocks, from Stock Mixture Data
Kallio-Nyberg et al 2014 Spawning age from catch mixture data
Gyrodactylus salaris -loisen esiintyminen Tornionjoen vesistössä
Kivirannan lohipato oli Tornionjoen viimeinen lohipato
Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio
Suomen ja Ruotsin välille solmittu uusi rajajokisopimus tuli voimaan 1. lokakuuta 2010. Samalla perustettiin uusi Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio.
http://mmm.fi/documents/1410837/1801200/MMM_rajajokisopimus.pdf/d61d5e4c-9047-494e-a5c6-98f67155e794
Linkkejä:
https://kylmamaa.fi/fi/kalastus/saalistilastot/lohitilasto
http://www.naamisuvanto.net/fi/kalaan/saalistilastot/index.html
http://www.tornionjoki.fi/lohitilastot.php3
http://www.lohijoki.fi/fi/kalastuskohteet/tornionjoki
http://jokiseura.fi/jokiseura.html
Jokikunnostukset
Tieteellisiä artikkeleja
Mark-recapture estimation of mortality and migration rates for sea trout (Salmo trutta) in the northern Baltic sea
Conservation of Atlantic salmon by supplementary stocking of juvenile fish
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/22041
Spawning Migration of Salmon (Salmo Salar) in the River Tornionjoki and in the Bothnian Bay on the Basis of Catch Data from 1920´s till 1950´s
Spawning run of Atlantic Salmon (Salmo salar) in the River Tornionjoki monitored by horizontal split-beam echosounding
http://www.alr-journal.org/articles/alr/pdf/2000/05/alr0165.pdf
Development of wild Atlantic salmon stocks in the rivers of the northern Baltic Sea in response to management measures
http://icesjms.oxfordjournals.org/content/60/2/329.short
Early-season river entry of adult Atlantic salmon: its dependency on environmental factors
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1046/j.1095-8649.2003.00005.x/full
A Bayesian statespace markrecapture model to estimate exploitation rates in mixed-stock fisheries
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f05-215#.WD1MZf3r0fE
Epidemiology of Gyrodactylus salaris (Monogenea) in the River Tornionjoki, a Baltic wild salmon river
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2761.2008.00916.x/full
Maintenance of genetic diversity of Atlantic salmon (Salmo salar) by captive breeding programmes and the geographic distribution of microsatellite variation
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0044848601008080
Effects of stock-specific and environmental factors on the feeding migration of Atlantic salmon (Salmo salar) in the Baltic Sea
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f99-022#.WD1Ly_3r0fE
Deep habitats are important for juvenile Atlantic salmon Salmo salar L. in large rivers
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-0633.2010.00443.x/full
Tornionjoen nousulohien (Salmo salar) pituuden mittaaminen DIDSON-luotaimella
http://www.theseus.fi/handle/10024/32002
Enriched rearing improves survival of hatchery-reared Atlantic salmon smolts during migration in the River Tornionjoki
http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/cjfas-2013-0147#.WD1Nzv3r0fE
Tornionjoki. Kuva: Museovirasto
Lohikuolemat Tornionjoella 2014 – 2016
Tutkimuksia Ruotsi
Lax fiske i Kalix älv
http://epubl.ltu.se/1404-5508/2005/199/LTU-SHU-EX-05199-SE.pdf
BROTTSTYCKEN UR DET TIDIGA HAPARANDA-TORNIO FISKET SJÖFARTEN OCH HANDELN
1500-1700
http://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Fiske_Sjofart_Handel_Tornio.pdf
Vitboken om laxfisket i Torne älv Del 2
http://wirlof.homelinux.com/sv_versionen/vitbok_del_2.pdf
Linkkejä Ruotsi
http://www.riksrevisionen.se/sv/vardeforrad/myndigheter/inaktuella/Fiskeriverket/
http://www.lainio.com/docs/lainio%20vildmark%20fiske%20%20sommarinfo%202010_web.pdf
Äijänpaikka maalaus Ludvig Filipin matkalta
Kirjallisuutta
e. g. 1840. Anteckningar om Laxfisket i Torneå Elf. 2+3 C. G. Wolffs Boktryckeri.
Anon. 1897. Deklaration rörande fastställande af stadgar för fiskets bedrifvande inom Torneå elfs fiskeområde. Torniojoen kalastus sääntö. 8 Svensk författnings-samling nr 60 Stocholm.
Anon. 1877. Kejserliga senatens för Finland och Guvernörens i Uleåborgs län utslag angående reglering af sjölaxfiskerierna i Nedretorneå sockens skärgård. 27 Helsingfors.
Anon. 1897. Konvention angående samfäldt brukande af svenska och ryska kronornas laxfiske i torneå elf. Torniojoen kalastussääntö. 10 Svensk författnings-samling nr 59 Stocholm.
Anon. 1920. Laxfiskets ordnande i Torneå- och Muonioelvar. s. 85. 1 Fiskeritidskrift för Finland Helsingfors.
Anon. 1942. Lax-och laxöringsfångten i Torneå älv. s. 122. 1 s. Fiskeritidskrift för Finnland Fiskeriföreningen i Finland. Helsingfors.
E.R. 1894. Bref från Torneå. s. 219. 1 Tidskrift för jägare och fiskare 2
Heimolainen, P. O. 1970. Kalastuksesta matkailun myyntivaltti Tornionjokilaaksoon. s. 24-27. 4 Matkailun maailma 6/1970
Jutila, E., Pruuki, V. 1988. The enhancement of the salmon stocks in the Simojoki and Tornionjoki rivers by stocking parr in the rapids. s. 93-99. 7 Agua Fennica vol. 18
Jutila, E., Pruuki, V. 1987. The improvement of the salmon stocks in the Simojoki and Tornionjoki rivers by stocking parr i the rapids. 17 International Councill for the Exploration of the Sea (ICES C. M. 1987/M:25) Copenhagen.
Jutila, E., Pruuki, V. 1987. The improvement of the salmon stocks in the Simojoki and Tornionjoki rivers by stocking parr i the rapids. 17 International Councill for the Exploration of the Sea (ICES C. M. 1987/M:25) Copenhagen.
Kallio-Nyberg, I., Romakkaniemi, A. 1998. Spawning Migration of Salmon (Salmo Salar) in the River Tornionjoki and in the Bothnian Bay on the Basis of Catch Data from 1920\’s till 1950\’s. Kala- ja riistaraportteja nro 104. 38 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki.
Lewenhaupt, Sten 1892. Historik rörande det regale laxfisket i Torneå elf.
N.L. 1894. Torneå måttstock (Maximivikt af olika fisklag). s. 237. 1 Tidskrift för jägare och fiskare I
Nordqvist, Oscar 1894. Handlingar rörande laxfisket i Torneå elf enligt uppdrag af Kejs.Senaten för Finland utgifna. 477
Partanen, Aarne 1970. Elohopeaa Tornionjokisuun hauissa. [Artikkeli] . s. 25. Helsinki.
Pusa, J. 1996. Tornionjoki- matkailevanlohenkalastajan toivejoki. s. 4-7, 12-13. 4+2 Urheilukalastus 7/1996 Helsinki.
Romakkaniemi, A., Lilja, J., Nykänen, M., Marjomäki, T. J., Jurvelius, J. 2000. Spawning run of Atlantic salmon (Salmo salar) in the River Tornionjoki monitored by horizontal split-beam echosounding. s. 349-354.
Romakkaniemi, A., Lilja, J., Nykänen, M., Marjomäki, T. J., Jurvelius, J. 1999. Spilt-Beam Techniques for Counting Atlantic Salmon (Salmo salar) Escapement in River Torniojoki, Finland. 6 Abstract for the Presentation Riista- Ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.
Säntti, Jukka 1986. Nuotta-apajat kuntoon Tornionjokivarressa. [Artikkeli] . s. 42. Helsinki.
Toivonen, Jorma 1962. Kalastus Tornionjoki C 1:31. 22 Moniste Imatran Voima Osakeyhtiö.
Toivonen, Jorma 1962. Torniojokilausunto. Imatran Voima Osakeyhtiö.
Tornionjoki työryhmä 2002. Tornionjoki työryhmän loppuraportti. 82 Työryhmämuistio / MMM, 0781-6723; 2002:1 MMM. Helsinki.
Tornionjoki työryhmä 2000. Tornionjoki työryhmän väliraportti. 27+13 Työryhmämuistio / MMM, 0781-6723; 2000:13 MMM. Helsinki.
Vaalama, Erkki 1948. Urheilukalastajien unohtama Tornionjoki. s. 68-72. 5 s. Metsästys ja Kalastus Helsinki.