Toivo Henrik Järvi kalatutkija vailla vertaa

 

Toivo Järvi ylioppilaaksi tulonsa aikoihin 1896. Kuva: Museovirasto

Järvi syntyi Helsingissä vuonna 1877. Hänen panos Suomen kalataloudelle on poikkeuksellisen suuri ja hänen tieteellinen työ on saanut tunnusta runsaasti myös ulkomailla. Järvi on mm. muikkupopulaatiotutkimuksen “isä”. Hänen merkitystä Suomen kalataloudelle ei ole syytä unohtaa.

 

Toivo Järvi morsiamensa Helfrid Siutilan kanssa kihlajaiskuvassa 1903. Kuva: Museovirasto

 

 

 

Hän teki pitkän työuran kalastushallinnon alalla, ensin vuosina 1908–18 kalastustentarkastajan vanhempana avustajana ja sen jälkeen kalastushallituksen ylijohtajana vuoteen 1924 ja sen seuraajan maatilahallituksen Kalataloudellisen tutkimustoimisto johtajana yli 26 vuotta eli vuodet 1927- 1953. Hän oli myös mm. Suomen tiedeakatemian ja Suomen tiedeseuran jäsen sekä kansainvälisen limnologisen yhdistyksen jäsen (varapuheenjohtajana 1930- 32). Vuodesta 1909 alkaen Järvi oli eritavoin mukana Suomen kalastusyhdistyksessä kuuluen mm. yhdistyksen johtokuntaan vuodesta 1916 ja ollen puheenjohtaja vuodet 1927–1953 eli 26 vuotta.

 

T. H. Järvi 1910. Kuva: Museovirasto

 

Vaikka hän työskenteli virkamiehenä, oli hän ennen kaikkea tutkija. Voidaankin sanoa että hän oli aikanaan maamme ainoa varsinainen kalatutkija, muut virkamiehet tekivät lähes yksinomaan erilaisia selvityksiä.

Hänelle tieteen tekeminen oli tärkeämpää kuin hallinnointi. Hän oli hyvin tuottelias tutkija ja kirjoittaja. Pelkästään Suomen Kalastuslehteen hän kirjoitti neljän vuosikymmenen aikana 135 artikkelia. Koko tuotanto käsittää monta sataa kirjoitusta eri lehtiin ja julkaisuihin Suomeksi, Ruotsiksi ja Saksaksi. Järven tavallaan ”oma” julkaisusarja oli Suomen Kalatalous, jota hän toimitti sen alkuaikoina. Julkaisu ilmestyi ensin Suomen Kalastusyhdistyksen sarjana, sitten kalastushallituksen ja edelleen kalataloudellisen tutkimustoimiston sarjajulkaisuna – sen mukaan missä Järvi työskenteli.

Hän oli muikkupopulaatiotutkimuksemme “isä”. Myös hänen siika- ja lohitutkimuksensa olivat aikaansa edellä ja perustuivat laajoihin näyteaineistoihin. Lohen suomujakin hän keräsi yli 50 000 kpl. Nämä näytteet ovat nykyään korvaamattomia vertailuaineistoja modernille aineistolle. Ulkomaillakin Järveä arvostettiin tutkijana ja hänen saksankieliset tutkimukset ovat kysyttyjä, etenkin saksaa puhuvissa maissa. Pelkästään Suomen Kalastuslehteen hän kirjoitti neljän vuosikymmenen aikana 135 artikkelia. Koko tuotanto käsittää monta sataa kirjoitusta eri lehtiin ja julkaisuihin Suomeksi, Ruotsiksi ja Saksaksi. Järven tavallaan ”oma” julkaisusarja oli Suomen Kalatalous, jota hän toimitti sen alkuaikoina. Julkaisu ilmestyi ensin Suomen Kalastusyhdistyksen sarjana, sitten kalastushallituksen ja edelleen kalataloudellisen tutkimustoimiston sarjajulkaisuna – sen mukaan missä Järvi työskenteli.

 

Keskellä T. H. Järvi. Kuva: Suomen Kalakirjaston kuva-arkisto

 

Lohen suomujakin hän keräsi 53 000 kpl. Nämä näytteet ovat nykyään korvaamattomia vertailuaineistoja nykyajan aineistoille. Ulkomaillakin Järveä arvostettiin tutkijana ja hänen saksankieliset tutkimukset ovat kysyttyjä, etenkin saksaa puhuvissa maissa.

Järvellä oli laaja kirjasto joka valitettavasta on hajonnut. Siitä mitä kaikkea kirjastossa oli, ei ole tietoa. Divareista voikin löytää kirjoja tästä kirjastosta, ne tunnistaa T.H. Järven exlibriksestä joka useimmissa hänen kirjoissa on.

Hän oli myös hyvä ja ahkera valokuvaaja. Hän kuvasi paljon lohenkalastusta ja nämä kuvat onkin ainutlaatuisia dokumentteja jo kadonneesta lohenkalastuskulttuurista. Esimerkiksi kuvat Kemijoen puisista kalapadoista kuuluvat maailmanharvinaisuuksiin.. Näitä kuvia voi ihailla mm. hänen hienossa teoksessa Suomen merikalastus ja jokipyynti (1932).

Oli vähällä että kalatutkimus olisi menettänyt hänet hyönteistutkimukseen, sillä ennen omistautumistaan kalatutkimukselle Järvi tutki hämähäkkejä ja teki väitöskirjansakin jahtihämähäkkinaaraiden sukupuolielimistä (Das Vaginalsystem der Sparassiden, 1912).

Järvi kuoli Helsingissä 9.7.1960 83 vuoden ikäisenä.

 

THjärvi

T. H. Järven muistiinpanoja harjuksesta. Juttu ilmestyi Suomen Kalastuslehdessä

 

 

T. H. Järvi 70 vuotta

 

 

 

T. H. Järven vieraskirjasta hänen 70-vuotispäivältä

 

 

Suomen merikalastus ja jokipyynti

 

 

Järvi oli erinomai­nen valokuvaaja, jonka kuvia oli jo hänen vanhempana apulaiska­lastustentarkastajana ollessaan mm. kalastusmuseon näyttelyissä. Valokuvaa­jana hänen ominta aluettaan olivat erityisesti lohijokiemme suu­rten patojen ja patopyynnin dokumentoinnit. Kuvat Kemijoen puisista kalapadoista kuuluvat maailmanharvinaisuuksiin. Nämä kuvat ovat runkona hänen teoksessaan Suomen merikalastus ja jokipyynti joka ilmestyi vuonna 1932. Valokuvia kirjassa on 190 ja piirroskuvia 82. Lisäksi tekstissä on 17 kartaketta, kirjan kuvitusta on lainattu moniin teoksiin ja esityksiin. Kuvia on saatavilla mm. Museoviraston kuva-arkistosta.

Pelkkä kuvateos kirja ei kuitenkaan ole. Siinä on tiivistettyä tietoa kalastusoloistamme niin Suomen- ja pohjanlahdella kuin Petsamon alueelta. Vaikka kirja on tullut tunnetuksi sen lohipatokuvista, käydään kirjassa läpi ansiokkaasti myös muiden kalalajien pyyntiä, onpa siinä lukunsa hylkeenpyynnillekin. Teksti sivuja kirjassa on 188.

Kirjasta löytyy myös saalistilastoja mm. merialueelta vuosilta 1902–1930.
Oma mielenkiintoinen luku on lohen kalastusoikeuksien historiallisesta kehityksestä. Tämä luku on jäänyt liian vähälle huomiolle, kuvien varjoon. Luvussa käydään hienosti 14 sivuun tiivistettynä koko lohen kalastuksen historia aina vuodesta 1329.

 

 

kuva

 

Toivo Henrik Järvi a poor known arachnologist

 

T.H. Järvi on haudattu Hietaniemenhautausmaalle Järven sukuhautaan. Kuva: Ari Savikko

 

 

Kuva: Ari Savikko

 

 

BIBLIOGRAFIA

Koonnut Timo J. Marjomäki, Jyväskylän yliopisto

 

järvi exlibris

 

Acta Soc. Fauna Flora Fennica

1901 Odenwall, E. & Järvi, T. H. Verzeichnis einiger für Finland neuer oder daselbst wenig beobachteter Araneen. Act. Soc. Fauna Flora Fenn. 20 (4): 1-12.

1910 Über den Krebs (Astacus fluviatilis Rond.) und die Krebsepidemien in Finland. Acta Soc. Fauna Flora Fennica 33 (3): 1-41.

1916 Die Araneenfauna in der Umgebung von Tvärminne (Süd-Finnland). Acta. Soc. Pro Fauna et Flora Fenn., 44 (1), 1–46.

1926 Über den Sichling Pelecus cultratus L. in Finnland  Helsinki, 1926. 23 S. Acta Societatis pro fauna et flora Fennica ; 56,5.

 

Acta Zool. Fennica (edidit Societas pro Fauna et Flora Fennica)

 

1908 Über die Vaginalsysteme der Lycosiden Thor. Zool. Die Spinnenfauna Finnlands. I. Lycosidae. Acta Zool. Fennica 25: 1-86.

1928 Über die Arten und Formen der Coregonen s. str. in Finnland. Acta Zoologica Fennica, 5: 1–259, 48 pls.

1928 Die Coregonen Lapplands. In: Über die Arten und Formen der Coregonen s. str. in Finnland, pp. 1-244, Pls. 1-48. Acta Zool. Fennica No. 5, p. 28-43

1942 Die Bestände der kleinen Maränen (Coregonus albula L.) und ihre Schwankungen: 1. Pyhäjärvi (Südkarelien). Acta Zoologica Fennica 32, 89 s. +19 kuval. (13 s.)

1942 Die Bestände der kleinen Maränen (Coregonus albula L.) und ihre Schwankungen: 2. Ober- und Mittel-Keitele. Acta Zoologica Fennica 33: 145 s, 18 kuval. (12 s.)

1943 Zur Kenntnis der Coregonen-Formen Nord-Finnlands Insbesondere des Kuusamo-Gebietes. Vol 40, 91 s. + 53 kuval. (28 s.)

1947 Über den Kleinmaränenbestand (Coregonus albula L.) in dem See Vesijärvi (Südfinnland). Acta Zool. Fennica 48: 43 s + 5 kuval. (3 s.). (Suomen Kalatalous 19)

1950 Die Kleinmaränenbestände in ihren Beziehung zu der Umwelt. Acta Zoologica Fennica, 61. 116 s. (Suomen kalatalous 20)

1953 1. Über den Maränenbestand im Pyhäjärvi: Zweiter Beitrag: Die Jahre 1940-1945. Vol. 74, 47 +5 kuval. (3 s.) (Suomen Kalatalous 21)

1953 2. Über die Coregonen s. str. im Päijänne und in einigen anderen Gewässern Mittelfinnlands. Vol. 75, 37 s. + 9 kuval. (7 s.) (Suomen Kalatalous 21)

1955: Über eingeführte Maränenbestände in einigen Kleingewässern der gegend von Rovaniemi in Nordfinland. Vol. 89, 74 s. + 8 kuval. (7 s.) (Suomen Kalatalous 22)

1958 Über die Lachserträge im Oulujoki in den Jahren 1870 – 1948 Acta Zoologica Fennica ; 94. 40 s. (Suomen Kalatalous 23)

1959 Über die Lachserträge im Oulujoki in den Jahren 1870—1948 Zweiter Abschnitt: Die Hydrographischen  Und Meteorologischen Faktoren. Vol. 98, 31 s. (Suomen Kalatalous 24)

 

Finlands jakt- och fisketidskrift

 

1935 Om laxens färdvägar i Östersjön»   ………………..   4  64″;;”1935″;”2″

1935 Synpunkter för belysande  av vissa fiskefrågor» ……….   2  58″;;”1935″;”2″

1935 Varför införa chinook-laxen i våra vatten» …………..   6  50″;;”1935″;”2″

1937 Om laxfiskarnas fredningstid  …………………. 208″;;”1937″;”1″

1937 Ålen: dess in- och utvandring…………………. 139″;;”1937″;”1″

1937 Ett obefogat utfall………………………….. 369″;;”1937″;”2″

1939 Om Bottenhavets laxar och laxfångst……………. 204″;;”1939″;”1″

 

 

Fiskeritidskrift för Finland  (kesken)

 

1922 Själfångsten längs kusten av Österbotten. Årg. 29: 177-181

 

Luonnon Ystävä

 

1901 Piirteitä kasviplanktontutkimuksesta: 217.

1902 Piirteitä kasviplankton tutkimuksesta: 24, 80, 193, 228, 257, 304.

1903 Mukautumisilmiöitä planktonlevissä: 83.

1904 Erakkoäyriäsiten ja merivuokkojen huolenpito yhteiselämästään: 214

1904 Kirjallisuutta: Pedersen-Bjergaard, J. , Siipikarjamme: 325.

1905 N. Holmgren & T. H. Järvi: Muurahaiskeoista tulee sammalmättäitä. 16.

1905 kasvinimiä, suomalaisia: 202.

1906 Mendelin sääntö ja sen suhde uusimpiin perinnöllisyysteorioihin: 91, 137.

1907 Kimalaisrummuttajan tehtävä: 226.

1907 Hämähäkit ja kukissa-kävijähyönteiset. Vol. 11 (12): 238.

1908 Muikku leveän heisimadon väli-isäntänä ja levittäjänä: 205.

1909 Maiti- ja mätipitoisia mateita: 61.

1909 kasvinimiä, eräitä suomalaisia: 70.

1909 Ankeriaittemme elämä uusimpain tutkimusten valossa. Luonnon Ystävä 13, s. 89-101.

1909 Tietoja ankeriaista maassamme olisi eritoten nykyisin kerättävä: 102.

1909 Ankeriaan esiintymisestä Kymijoen vesistön ylävesissä. Luonnon Ystävä 13, s. 134-138.

1910 Ravusta ja rapukulkutaudeista Suomessa. Luonnon Ystävä 14, s. 41-53.

 

Meddelanden af Societas pro Fauna et Flora Fennica (kesken)

 

1900 A. J. Silfvenius & T. H. Järvi: (ei otsikkoa) Matkakertomus. Vol. 26: 47-49.

1900 (ei otsikkoa) Karjalan kannaksen länsosan hämähäkkilajeista: Vol. 26: 49-50.

1906 Einige aus dem finnishen Faunengebiet bisher unbekannte Araneen. Vol. 32: 68-70.

1908 Eine Sammlung von farbigen Abbildungen finländischer und sud-russischer Spinnen, welche A.v. Nordmann hatte anfertigen lassen, wurde forgelegt. Vol. 34: 48, 212. (suomenkielinen)

1909 Die kleine Maräne . Coregonus albula L., als der Zwischenwirt des Dibotriocephalus latus L. in den Seen Nord-Tawastlands (Finland). Vol. 35 (1908-1909: 62-67.

1909 Beobahtungen über die Grösse und das Alter der Aale in Binnengewessern Finlands. Vol. 35 (1908-1909): 218-221.

1909 Über das Vorkommen des Aales im Wassersysteme des Kymi-Flusses (Finland). Vol. 35 (1908-1909):222-226.

1909 Ein Fall von Hermaphroditismus bei Lota vulgaris Cuv. Vol. 35 (1908-1909): 226-227.

1910 Ankeriaan leveneminen Suomessa. Vol. 36 (1909-1910): 100.

1911 Phalacrocorax carbo Tervolan pitäjästä. Vol. 37 (1910-1911): 32.

1912 Meren rannalle Helsingissä syksyllä 1894 ajautunut erittäin lajirikas coccinellidi-parvi. Vol. 38 (1911-1912): 7-9.

1915 Muikkukannan kokoumuksesta. Vol. 41 (1914-1915): 60.

1920 Vaalea harakkayksilö (Pica pica L.) Rantasalmelta. Vol. 45 (1918-1919): 43-44.

1920 Harmaa varis (Corvus cornix) Mynämäeltä. Vol. 45 (1918-1919): 67-68.

1921 Keiteleen muikusta ja muikkukannasta. Vol. 46 (1919-1920): 66.

1921 Lohesta ja lohenkalastuksesta. Vol. 47 (1920-1921): 76.

1925 Ammodytes tobianus Simosta. Vol. 49 (1922-1923): 43.

 

Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica

 

1927 (Mugil sp.).Vol. 1: 6.

1927 ”Mäkäräpyry” (Simulium latipes Meig.) Ii- ja Oulujoella.Vol. 1: 11-12.

1927 Nilakan ja Pielaveden muikkukannoista. Vol. 1: 62.

1933-1935 (Coregonus lavaretus järvii). Vol. 10: 354.

1935-1936 (Lohen kulkusuunnista Itämeressä). Vol. Vol. 11: 190.

1938-1939 (Itämeren lohikannan vaihteluista.) Vol. 14: 3.

1940 (Stamsillens förekomst vid våra kuster). Vol. 16: 2.

1945 (Muikkukantojen tilannevaihtelut). Vol. 20: 1.

1945 (Anguilla vulgaris  juv.). Vol. 20: 78.

1945 (Suomessa esiintyvistä siikamuodoista ). Vol. 20: 150.

1946 (Inplantering av främmande arter). Vol. 22: 137.

1947 Harald Oskar Nordqvist †. Vol. 23: 243-244.

1947 Jonas Albert Sandman †. Vol. 23: 247-249.

1947 Kaarlo Eemeli Kivirikko †. Vol. 23: 247-249.

1948-1949 Isak Magnus Waroma †. Vol. 24: 267.

1951 Tal i anledning av prof. A. Palmgrens 70-årsdag. Vol. 26: 99.

1953 Emil Othniel Malmberg †. Vol. 28: 137-138.

1954 Harald Blegvad †. Vol. 29: 117-118.

1954 Don Arthur Wikström †. Vol. 29: 126-128.

1955 (”Galathea”- expeditionin työskentelyä 1950-52). Vol. 30: 16.

1955 Vollständig schuppenloser Brachsen, Abramis brama L., im Kirchspiel Pori am Bottnischen Meerbusen erhalten. Vol. 30: 16-18.

1955 (Pelecus cultratus ålder). Vol. 30. 42.

1955 (Elodea canadensis i Kaisaniemi). Vol. 30: 43.

 

Rapp. P.-v. Réun. Const. int. Explor. Mer.

 

1936 Järvi, T. H. & Menzies, W. J. M., The interpretation of the zones on scales of salmon, sea trout and brown trout. Rapp. Proc. Verb., XCVIII.

1938 Fluctuations in the Baltic stock of salmon (1921–1935). Conseil Permanent International pour l’Exploration de la Mer. Rapports et Procés-Verbaux Des Réunions. CVI, 114 p.

1948 On the periodicity of salmon reproduction in the northern Baltic area and its causes. Rapp. P.-v. Réun. Const. int. Explor. Mer. 119: 1–131.

 

Suomen Kalastuslehti

 

1908 Muikku leveän heisimadon väli-isäntänä ja levittäjänä …. 248

1909 Keski-Suomen muikkukalastusta koskevia kysymyksiä…170

1909 Ankeriaittemme elämä uusimpain tutkimusten valossa…229-244

1910 Hyvä päätös: ravut rauhoitettu ruttoalueella..56

1910 Ravusta ja rapukulkutaudeista Suomessa…73-90

1911 Lukijoillemme ………… l

1911 Rapurutosta maassamme vv. 1909 ja 1910 … 7

1911 Kuvia talvikalastuksesta Suomenlahden itäosissa (6 kuvaa) ……….. 19

1911 Kalaveden hoidosta rannikoillamme . . . 54, 205

1911 Lammikkoviljelyksestä Keski-Europan ja Skandinavian maissa (26 kuvaa) . . . . . . 61, 111

1911 Elävän ravinnon hankkimisesta nuorille viljelyslohille ravintoeläimiä viljelemällä (4 kuvaa) . . 85

1911 Veneitten käyttö Suomenlahden talvikalastuksessa 185

1911 Rapukannan uudistaminen rapuruton hävittämissä vesissä asianomaisten maanviljelysseurani toimeksi 230

1916  Järvistämme ja joistamme kalavesinä………………….. l

1915  Voiko verkkopyynti tuhota muikkukannan? …………… 69

1916  Mitä kaikkea kalastusasioistamme kirjoitetaan ……………….. 11

1919 Järvi, T, H.: Rapukantamme tila. Kysymys sen uudistamisesta ………. 33

1922  Kysymys kalataloutta koskevan yleistilaston uudistamisesta … 33

1922  Jälkiselvittelyä Vesijärven sterleteistä …………………… 187

1923  Muikunpyynnin säännöstely. Vol. 30: 65-70.

1927  Bernhard Ericsson [nekrologi] ………………………….. 1

1931  Suomen Kalastusyhdistys 40-vuotias . Vol. 38: 57-62.

1931  Merkityt lohet. Katsaus Itämeren lohialueelta saatuihin tuloksiin. Vol. 38: 79-88; 113-120

1931  Merkityt hauet. Vol. 38: 183-191.

1931  Kampelakalastuksesta Suomessa. Vol. 38: 211-213.

1932  Kääpiösiika ja muikku samassa järvessä ………….. 3

1932  Lehtori E. W. Suomalainen [nekrologi] ………………………… 10

1932  Syksyllä kutevien kalalajien mätimääristä ………….. 21, 41

1932  Syntyväisyydestä ja kuolleisuudesta Itämeren lohikannassa …. 97

1932  Koukun mukaansa riuhtaisseet lohet vaellustensa selvittäjinä 157

1932  Kalastuskuntien varojen hankinta …………………….. 167

1933  Kalastuskomitean mietintö ja ehdotukset ………….. 97

1933  Merilohikannan tukemiseksi harjoitettu kalanviljelys ………. 177

1933  Epämieluisa tulokas: villakourarapu …………………… 188

1934  Tomen kalanviljelyslaitos Latviassa ……………… 4

1934  Merkityt lohet: uusia tapauksia ………………………. 25

1934  Määräyksiä eräitten kalalajien ravintoarvosta ……………. 79

1934  Tyynen valtameren lohilajien kotiuttamisesta Suomen vesiin …. 163

1934  Vieläkin Tyynen valtameren lohilajien kotiuttamisesta Euroopan vesiin .. 228

1935  Muikkukantojen tila eräissä Keski- ja Itä-Suomen järvissä viimeksikuluneella pyyntikaudella l

1935  Muikunpyyntiin käytettävien rihmapyydysten sopivimmasta tiheydestä ja sen määräämisestä. 29

1935  Harjus ja siika lohenmädin hävittäjinä …………………….. 33

1935  Kannaksen kapea aluevesi ……………………………….. 64

1935  Saaristomeri silakkaparvien asuntomerenä …………………… 57

1935  Eräs Itämeren lohikannan tukemista tarkoittava sopimusluonnos …. 85

1935  Silakan ravintoarvosta …………………………………. 90

1935  Havaintoja harjusten koosta, iästä ja kasvusta ………………. 117

1935  Eräitten Laatokan kalalajien ravintoarvo …………………… 123

1935  Ravintomääräyksiä eräistä Inarin-Lapin siikamuodoista ………… 137

1935  Suomenlahden perukan suurmuikku ………………………. 140

1935  Pari poikkeuksellisen kookasta kalaa: merisiika ja silakka ………. 152

1935  Merilohen kulkusuunnista Itämeressä ………………………. 157

1935  Miksi yritämme kotiuttaa chinook-lohta vesiimme? ……………. 166

1935  Yrjö Vuorentaus 50-vuotias ……………………………… 176

1935  Ikä- ja kasvumäaräyksiä Ounasjoen latvavesien harjuksista …….. 207

1935  Keskustelua chinook-lohesta ……………………………… 229

1936  Nykyisten rapuruttotapausten aiheuttaja. Vol. 43: 5-8.

1936 hajanaisia havaintoja: 1. Suurista ja – tavallisista särjistä. Vol. 43: 17-21.

1936 Hajanaisia havaintoja. 2. Rauman rannikkovesiin eksynyt muikku. Vol. 43: 21-22.

1936 Sisävesikalojen ravintoarvo. Vol. 43: 37-41.

1936 Hajanaisia havaintoja. 3. Vesijärven ahvenet. Vol. 43: 41-44.

1936 Hajanaisia havaintoja. 4. Rautakala toisten kalalajien ravintona. Vol. 43: 44.

1936 Hajanaisia havaintoja. 5. Kolmasti kutenut järvilohi Puruvedessä. Vol. 43: 67-70

1936 Hajanaisia havaintoja. 6. Ilomantsin Kivijärven pikkusiika – Kysymys siikamuotojen alamitasta. Vol. 43: 70-72.

1936 Viljo Jääskeläinen 50-vuotias. Vol. 91: 91-92.

1936 Merilohien vaellusten laajuus ja nopeus Norjan rannikolla. Vol. 43: 92-93.

1936 Hajanaisia havaintoja. 7. Miekkakala (Pelecus cultratus) Etelä-Suomen rannikolla Vol. 43: 95-98.

1936 Hajanaisia havaintoja. 8. Hieman suursilakoista eli ns. silleistä. Vol. 43: 113-119.

1936 Hajanaisia havaintoja. 9. Veitsikalan läntisin löytöpaikka Suomessa Vol. 43: 119.

1936 Hajanaisia havaintoja. 10. Saapuneita ja lähteneitä ankeriaita Vol. 43: 137-144.

1936  E. Hellevaara 50-vuotias. Vol. 43. 159-160.

1936 Hajanaisia havaintoja. 11. Mäti- ja maitipitoisia kaloja Vol. 43: 160-162.

1936 Ankeriaan pyynnistä Kuusankoskella. Vol. 43: 179-184.

1936 Hajanaisia havaintoja. 12. Yhtä ja toista Keiteleen ja Huopanan järvilohista. Vol. 43: 200-206.

1936 Hajanaisia havaintoja. 13. Eräistä Puulaveden ja Läsäkosken järvilohista. Vol. 43: 207-212.

1936 Hajanaisia havaintoja. 14. Täpläsilli (Clupea finta Cuv.) Suomen rannikkovesissä. Vol. 43: 228-232.

1936 Hajanaisia havaintoja. 15. Suomessa saatu kantasilli (Clupea alosa L.). Vol. 43: 233-234.

1937 Lohilajien ravintoarvot. Vol. 44: 1-5.

1937 Hajanaisia havaintoja. 16. Vesilintumatojen vaivaama lahnakanta. Vol. 44: 26-29.

1937 Mitä muut kirjoittavat kalastusasioista. 1. Pyydysten parkitsemisesta. 2. Neukuhren – Saksan suurin lohenpyyntikeskus. Vol. 44: 31-33.

1937 Hajanaisia havaintoja. 17. Makrilli (Scomber scombrus L.) Suomen eteläisellä rannikolla. Vol. 44: 66-69.

1937 Kalalajien ravintoarvoista edelleen. Vol. 44: 89-93.

1937 Hajanaisia havaintoja. 18: Kasvumäärityksiä Ala-Vuoksen haueista. Vol. 44: 94-97.

1937 Eelis Karhusaari [nekrologi]. Vol. 44: 114

1937 Hajanaisia havaintoja: 19: Kangasalan Vesijärven ahvenista. Vol. 44: 115-120.

1937 Hajanaisia havaintoja. 20: Pienin Suomen vesiltä saatu ankerias. Vol. 44: 121-122.

1937 Hajanaisia havaintoja. 21. Kasvumääräyksiä Laatokan lohista. Vol. 44: 144-147.

1937 Hajanaisia havaintoja. 22. Kuolleita pikkukaloja Pieksäjärvess (kalatäi): Vol. 44: 148-149.

1937 Hajanaisia havaintoja. 23. Laatokan pikkumuikku ”molkki”. Vol. 44: 175-179.

1937 Hajanaisia havaintoja. 24. Laatokan suurmuikku: ”rääpys”. Vol. 44: 196-199.

1937 Hajanaisia havaintoja. 25. Eräistä Enontekiön ”silleistä”. Vol. 44: 216-219.

1937 Hajanaisia havaintoja. 26. Vv. 1936 ja 1937 Suomen rannikolta saatuja makrilleja. Vol. 44: 218-219.

1937 Anders Forsberg [nekrologi]. Vol. 44: 186.

1937  Lohien rauhoitusajasta. Vol. 44: 142-143.

1938  Hauenpoikasten kasvattamisesta lammikoissa sekä eräs sen yhteydessä sattunut kalojen tuhoutuminen …. 2

1938  Eestissä merkittyjen lohien vaellustie …………………… 69

1938  Kymijokeen istutettu »lohi» saatu Puolassa ……………….. 72

1938  Muikun häviäminen Ruoveden Salosaaren vesiltä ………….. 75

1938  Hajanaisia havaintoja: 27. Eräitä suurempia kuhia ………………………… 92

1938  Hajanaisia havaintoja: 28. Pienen-Toramojärven (Rovaniemellä) siikakanta …….. 111

1938  Hajanaisia havaintoja: 29. Outo kalavieras (Sarda pelamys Brunn) Suomen vesillä …. 131

1938  Hajanaisia havaintoja: 30. Kalojen kuolemisesta Töölönlahdessa Helsingissä — samalla salakoista ja pasureistakin jonkun verran ……………. 153

1938  Hajanaisia havaintoja: 31. Merkityt chinooklohet ………………………….. 173

1938  Hajanaisia havaintoja: 32. Harjus Kokemäenjoessa ………………………… 176

1938  Eräs hedelmöitetyn mädin säilytys- ja kuljetustapa ………… 192

1939  Hajanaisia havaintoja: 33. Todisteita lohien suorittamista matkoista ………….. 4

1939  Loviisan seudun ulkovesien silakka ravintoarvoltaan ………. 10

1939  Hajanaisia havaintoja 34. Muuttunut muikkukanta (Ylä-Keitele). Vol. 46: 32-34.

1939  Hajanaisia havaintoja: 35. Kuolleita silakoita Virolahden rannikolla ……………. 53

1939  Hajanaisia havaintoja 36. Huomattavan suuri lintumadon toukka (Ligula) ………. 55:

1939  Hajanaisia havaintoja: 37. Vaellukselle lähteneitä lohenpoikasia meressä ………… 74

1939  Hajanaisia havaintoja: 38. Rymättylän talviapajilta saatu pikkuloilla ………….. 77

1939  Hajanaisia havaintoja: 39. Siioista eräissä Rovaniemen saloseutujen pikkujärvissä …. 92

1939  Hajanaisia havaintoja: 40. Pöyliöjärven kalasto (Rovaniemellä) ……………… 112

1940  Perämeren lohista ja lohensaaliista suomunäytteiden antamassa valaistuksessa. 52

1940  Lohikantojen ylläpitämiseksi tehdyt poikasistutukset ………… 101

1941  Miljoonat ja todellisuus ………………………… 45

1941  Oulujoen lohenkalastus viimeisissä vaiheissaan ……………… 85

1941  Miten muikkuvesiä olisi hoidettava …………………… 117, 139

1941  Onko muikunpoikasten istuttamisella avovesiin merkitystä …… 105

1942  »Onko muikunpoikasten istuttamisella avovesiin merkitystä» 14

1942  Merilohen poikasistutusten kannattavaisuus ……………… 38

1942  Suomen Kalastusyhdistyksen edustajiston kokouksen avauspuhe 9. 4. 1942.. 53

1942  Kannaksen Pyhäjärven muikkukanta tällä hetkellä esimerkkinä säännösteltyä pyyntiä edellyttävästä tilanteesta ………….. 65

1943  Muikkukantojen muuttuvaisuus. ………………….. 23

1943  Minne ovat muut — lohet — joutuneet?……………….. 28

1943:  Muikkukantojen muuttuvaisuus (Ote lokakuun 19. päivänä 1942 Suomen Tiedeseuran kokouksessa pidetystä esitelmästä. Vol. 50: 23-26.

1943  Kalastuksen hyväksi toimineita teollisuusmiehiä. …………. 66

1943  Merkityt lohet: Suomen vesistä saatuja uusia tapauksia. ……. 80

1944  Edistetäänkö kalastuselinkeinoa harhakuvitelmilla ………. l

1944  Pari huomautusta käsiteltävänä olevan kalastuslainsäädännön uudistamisen johdosta.. 21

1944  Härkäsimpun esiintyminen Suomen järvissä. …………………… 29

1944  Suomessa esiintyvistä siikanmodoista 45

1944  Haudontatulosten ja istutettujen poikasmäärien arvioiminen ……….. 65

1945  Yrjö Wuorentaus 60-vuotias …… 101

1945  Sisä-ja rannikkovesiemme kalatuotannon kohottaminen ………. 129

1947  Silakan sekä eräitten muitten kalojen pyyntiin Ruotsin vesillä kohdistuvia näköaloja …….. 3 1

1947  Joonas Albert Sandman [nekrologi] ………… 31 1.

1950  Lohista yksilöinä ja lohikannan vaihteluista …………………… 37

1950  Uutta ja vanhaa ankeriaasta — varsinkin poisvaeltavista ………….. 58

1951  Suomen Kalastuslehden arv. toimitukselle ………………..

1952  7-8  Lyhyt katsaus valtiovallan toimintaan kalatalouden alalla, T. H. Järvi.

1952  11-12  Professori A. Willer [nekrologi].

1956  Järvi, T. H: Lohenpyynnistä Pyhäjoella vajaa vuosisata sitten ……………. 68

 

Suomen Kalatalous/Finlands Fiskerier

(osat 1-4 julk. Suomen kalastusyhdistys, 5- julk. Kalastushallitus,  7- julk. Maataloushallitus)

 

1912  Puntarinkosken lohenviljelyslaitos. Vol. 1: 60-70.

1912  Kaksi tehtaista aiheutunutta kalastolle vaurioita tuottanutta veden likaantumistapausta. Vol. 1: 96-111.

1913  Typen kiertokulusta merissä. Vol. 2: 13-47.

1915  Voiko verkkopyynti tuhota muikkukannan? Muikkukannan kokoumusta koskevain tutkimustulosten antama vastaus Vol. 3 (1914-15): 33-67.

1915  Ilamon ja Ruununmyllyn kalanviljelyslaitokset (6 liitekuvasivua). Vol. 3 (1914-15): 79-87 + 12 kuval. (6 s.)

1915  Pielisjoen kalastusoloja valaisevia tietoja (6 liitekuvasivua) Vol. 3 (1914-15): 88-105 + 12 kuval. (6 s.)

1917  Uitettavien puitten kuoriminen kalavesien suojeluskeinona.  Vol. 4 (1916-17): 109-138 + 18 kuval. (12 s.)

1917  Jatketuista muikkututkimuksista. Muikkujen vaihteleva kasvunopeus Vol. 4 (1916-17): 181-190.

1919  Muikku ja muikkukannat (Coregonus albula L.) Eräissä Suomen Järvissä 1. Keitele. Vol. 5, 284 s. + 2 karttal.

1924  Muikku ja muikkukannat (Coregonus albula L.) Eräissä Suomen Järvissä 2. Nilakka ja Pielavesi. Vol. 7, 124 s + 24 kuval. (13 s) + 2 karttal. (Maataloushallituksen tiedonantoja N:ro 156)

1940  Pyhäjärven siikakanta. Vol. 14, 94 s. +38 kuval. (21 s.) (Maataloushallituksen tiedonantoja N:o 269)

1940  Tietoja Perämeren taimenista (Salmo trutta). Vol. 15, 30 s. + 8 kuval. (8 s.) (Maataloushallituksen tiedonantoja N:o 270)

1947  Über den Kleinmaränenbestand (Coregonus albula L.) in dem See Vesijärvi (Südfinnland). Vol. 19, 43 s. + 5 kuval. (4 s.) (Acta Zool. Fennica 48)

1950  Die Kleinmaränenbestände in ihren Beziehungen zu der Umwelt (Coregonus albula L.). Vol. 20. (Acta Zool. Fennica 61)

1953  1. Über den Maränenbestand im Pyhäjärvi: Zweiter Beitrag: Die Jahre 1940-1945. Vol. 21, 47 +5 kuval. 3 s.) (Acta Zool. Fennica 74)

1953  2. Über die Coregonen s. str. im Päijänne und in einigen anderen Gewässern Mittelfinnlands. Vol. 21, 37 s. + 9 kuval. (7 s.) (Acta Zool. Fennica 75)

1955  Über eingeführte Maränenbestände in einigen Kleingewässern der Gegend von Rovaniemi in Nordfinnland. Vol. 22, 74 s. + 8 kuval. (7 s.) (Acta Zool. Fennica 89)

1958  Über die Lachserträge im Oulujoki in den Jahren 1870—1948 Eine Biologisch-Statistische Untersuchung. Vol. 23, 40 s. + 14 kuval. (7 s.) (Acta Zool. Fennica 94)

1959  Über die Lachserträge im Oulujoki in den Jahren 1870—1948 Zweiter Abschnitt:  Die Hydrographischen und Meteorologischen Faktoren. Vol. 24, 31 s. (Acta Zool. Fennica 98)

 

Suomen luonto

 

1950 Lohista ja lohikannan vaihteluista.”;;”1950″;”4″

1954  A. J. Melasta luonnonhistorian opettajana ja eräistä hänen oppilaistaan 77″;”Kirjoituksia.”;”1954″;”1″

 

Terra

 

1948  Kalastuselinkeinon tuomista lisistä paikallisiin näköaloihin ………………..     43″;”Kirjoituksia — Uppsatser Siv.”;”1948″;”1″

1948 Öppningstal av ordförande prof. T. H. Järvi. Geografiska Sällskapets i Finland extra möte 23. 3. 1948 i anlednng av Sällskapets 60-åriga verksamhet ………………………….. 42″;”Kirjallisuutta ja karttoja — Litteratur och kartor”;”1948″;”2″

 

Varia

 

1900  Eräitä havaintoja Suomen vientivoin kuljetuksesta kotimaassa : tehtyjä maanviljelyshallituksen toimesta elokuulla v. 1899. Maanviljelyshallituksen tiedonantoja 31-35, 58 s., 7 graafista taulukkoa

1901  Kesälämmön vaikutuksen nykyinen vastustaminen vientivoin kuljetuksessa kertomus maanviljelyshallitukselle kesän 1901 matkoista. Maanviljelyshallituksen tiedonantoja  37

1903 Olemassa-olon taistelusta luonnossa. Weilin, Helsinki, 16 s.

1905 Zur Morphologie der Vaginalorgane einiger Lycosoiden. 3-36, 5 Taf. In Festschrift fur Palmen.

1908 Über die Vaginalsysteme der Lycosiden Thor. Zool. Anz. 32: 754-758.

1911 Om dammkultur i Mellersta-Europa och i de Skandinaviska länderna. Hfors 1911. 16 s. + 26 pl. Hft.

1912 Das Vaginalsystem der Sparassiden. Eine morphologische, systematische und zoogeographische Studie über eine Spinnenfamilie. I. Allgemeine Teil. Hfors 1912. A.a. 131 s. + 11 pl. Ill. Hft. Kirjapaino-osakeyhtiö Sana. Helsinki

1914 Das Vaginalsystem der Sparassiden. Eine morphologische, systematische und zoogeographische Studie über eine Spinnenfamilie. II.  Spezieller Teil. Kirjapaino-osakeyhtiö Sana. Helsinki.

1920 Die kleine Maräne Coregonus albula L. im Keitelesee. Eine ökologische und ökonomische Studie. Annales Academiae Scientiarum Fennicae, Helsinki, Serie A, vol. XIV, No. 1: 302 p. + 2 Karten (käännös Suomen kalatalous Vol. 5:stä)

1920 Siklöjan (Coregonus albula L.) i finska sjöar / T. H. Järvi 1 : Keitele. Fiskeristyrelsen, utg. , 1920 Ulkoasu: [8], 285, [1] s., 9 pl., 3 bil.

1922 Maapallon eläimistö I: Arktinen ja palearktinen eläimistö I, WSOY, 1922, 512 s., 400 kuvaa, toimittajat: E. W. Suomalainen, K. E. Kivirikko, T. H. Järvi, K. M. Levander, U. Saalas

1922 Catching seal along the coast of Österbotten. Fishery Periodical for Finland (Vol. 29) pp. 177-181.

1923 Maapallon elämistö 2: Palearktinen eläimistö, toim. E. W. Suomalainen, Uunio Saalas, T. H. Järvi, WSOY Porvoo.

1927 Kysymys siikalajeista ja siikavesistä. Valvoja-Aika 1927: 118-133

1928 Frågan om sikarter och skötseln av sikvatten. Societas scient. Fennica: Årsbok.

1929 Puutavaran lauttauksen ja kalastuselinkeinon välisistä suhteista / T. H. Järvi, Helsinki : Suomen uittajainyhdistys, 54 s.

1932  Suomen merikalastus ja jokipyynti. WSOY, 1932.

1934  Die Seefischerei von Finnland. (Handbuch der Seefischerei Nordeuropas Band VIII Heft 4) Stuttgart, E. Schweizerbart‘sche Verlagsbuchhandlung, 1934. IV, 72, 2 S. 72 s, 13 kuval.

1935 Määräyksiä kalojen ravintoarvosta. Suomen kalastusyhdistys, Helsinki, 11 s.

1940 Über den Maränenbestand im Pyhäjärvi (SW-Finnland) / T. H. Järvi

1941 Suomen Kalastusyhdistys 1891-1941. Suomen Kalastusyhdistys, Helsinki, 120 s.

1942 Fiskeriföreningen i Finland 1891-1941. Fiskeriföreningen i Finland, 120 s.

1943 Kahden kalalajin jaksottaisuusilmiöstä (silli-muikku) /Esitelmä suomen tiedeseuran kokouksessa lokakuun 19. p:nä 1942 piti T. H. Järvi. Helsinki, 1943 Societas scientiarium Fennica : Årsbok, Vuosikirja ; 21, 2

1947 Itämeren lohi ekologisen tutkimuksen kohteena (Salmo Salar L.). Hki 1947. 21 s. Ill. Kart. Hft. (SSF Årsbok XXV B 3)

 

MUIDEN KIRJOITTAMAT

 

1927 V. J. (Vilho Jääskeläinen): T. H. Järvi 50-vuotias. Suomen Kalastuslehti, 34: (3), 7-8.

1937 Anon.: Prof. T. H. Järvi täyttää 60 vuotta. Suomen Kalastuslehti, 44: 41

1947: Prof. T. H. Järvi 70 vuotta. Suomen Kalastuslehti, 54: 13-15.

1947 Anon.: T. H. Järvi 70-vuotias.  Luonnon tutkija 1947: 2

1957 Anon.: Prof. T. H. Järvi 80 vuotta. Suomen Kalastuslehti 64: 68

1963 Suomalainen, E. 1963: Toivo Henrik Järvi. Suomen tiedeakatemia. Esitelmät ja pöytäkirjat, 1963: 63-69.

1960 Anon.: Professori T. H. Järvi (ett kors). Suomen Kalastuslehti, 67: (4), 143-144.

1961 Halme, E.: Toivo Henrik Järvi 1877–1960 J. Cons. int. Explor. Mer 26: 238-240.

1961 Liedes, L.: Professori T. H. Järvi (ett kors). Luonnon Tutkija, 65: (1), 1-3.

1993 Naskali, E.: 7: 127 p. Näin ennen. Kalastuksesta J. Alb. Sandmanin ja T. H. Järven aikana. Kalastusmuseoyhdistys ry.,

2005 Jäger, P. & Koponen, S.: Toivo Henrik Järvi (1877-1960) ­­‑ a poorly known arachnologist. Newsl. Br. Arachnol. Soc. 103:4-6.

 

http://www.abo.fi/~bwikgren/biologer/JarviTH.htm