Timo Hyytinen, Pertti Vartiainen & Raimo Vihonen: Suomalaiset uistimet (1995)

 

 

Timo Hyytinen on Jyväskylässä asuva asesuunnittelija, tietokirjailija ja kustantaja. Koulutukseltaan hän on insinööri. Hänen kustannusyhtiö on Arma Fennica Oy, jonka alaa ovat metsästykseen, kalastukseen ja aseisiin liittyvä tietokirjallisuus. Kustannus toiminnan Arma Fenica aloitti 1985.
Suomalaiset uistimet kirjan lisäksi Hyytinen on ollut tekijänä tai kustantajana mukana useissa kalastusta käsittelevissä teoksissa. (Suuri perhokalastuskirja, yhdessä Veikko Hiltusen kanssa, Arma Fennica Oy 1996, Suuri pilkkikirja, Arma Fennica Oy 2000. Perhokalastus ja sata ottiperhoa, yhdessä Veikko Hiltusen kanssa, Arma Fennica Oy 2002, Uistinkalastus ja sata ottiuistinta, yhdessä Harri Hyytisen kanssa, Arma Fennica Oy 2004, Suuri uistinkirja, Arma Fennica Oy 2008, Nuori kalastaja, Arma Fennica Oy 2010, Teno-kirja, kalastusta Tenolla ja Jäämerellä, Arma Fennica Oy 2012, Suomalaisen vaapun historia, Arma Fennica Oy 2014)

 

Pertti Vartiainen ja Raimo Vihonen ovat kuopiolaisia pitkänlinjan uistimen keräilijöitä ja maamme parhaita asiantuntijoita, kun kyse on suomalaisen uistintuotannon alkuvuosista. Heillä molemmilla on mittavat uistinkokoelmat, joita ilman kirjaa tuskin olisi syntynyt. Raimo Vihosen uistinkokoelmasta oli näyttely, rakkaudesta uistimiin, Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa 13.7–15.9.1996. Tämä teema oli myös motiivina kirjan tekemiseen. Tämä näkyy myös lopputuloksessa.

 

 

 

 

Ennen Suomalaiset uistimet kirjaa (240 s.) ei pelkästään uistimiin keskittyvää kirjaa ollut tehty. Tällaista kirjaa oli kaivattu, eikä tämä kirja pettänyt odotuksia. Ehdottipa Veikko Rinne Metsästys ja Kalastus lehdessä (12/1995), että alan ammattijärjestöt ja muut edusmiehet huolehtisivat tälle kulttuuriteolle Valtion tiedonjulkistamispalkintoa.

Kirja keskittyy nimenomaan suomalaiseen uistimeen. Kirjoittajat ovat rajanneet kirjansa tarkasti: Suomalainen uistin tarkoittaa suomalaisen suunnittelijan kehittämää uistinta. Perhon ja uistimen raja menee Tuntsan pirrassa, se luetaan vielä uistimeksi. Vanhimmat uistimet ovat rajattu 1800-luvulta, jolloin Herman Renfors perusti Kajaaniin uistintehtaan (1871), toiseen maailmansotaa. Tämä osio on kirjan arvokkainta antia. Varsinkin uistintenkeräilijöille kirja on tuolta ajalta varsinainen tietopankki. Uistinten toinen ”kultakausi” ajoittuu vuosille 1950–60 luvulle. Tällöin sai alkuunsa mm. Rapalan ja Finlandia Uistimen maailman valloitus. Tekijät olivat sitä mieltä kolmas ”kultakausi” oli meneillään kirjan julkaisun aikoihin. Näihin aikoihin alettiin kilpailla vaapunteossa SM-tasolla. Tämä kolmas kultakausi jatkuu edelleen.
Kirjan asiapitoista tekstiä elävöittää monet vanhojen kalamiesten tarinat, lehtileikkeet, kirjeet ja kortit. Nämä tekevät kirjasta luettavan, ei pelkästään hakuteoksen. Kirjan lopussa on 14 Sivunen uistimien aakkosjärjestyksessä oleva nimihakemista. Se sisältää paljon mielenkiintoista tietoa suomalaisista uistimista ja niiden valmistajista.
Kirjan kuvituksesta valokuvien osalta vastaa Martti Laaksovirta ja Pertti Vartiainen. Kun kyseessä on uistin kirja, on kuvituksella tärkeä rooli. Kirjan kuvat ovat ammattitasoa, mutta näin jälkikäteen ajateltuna värikuvia olisi saanut olla enemmän. Kustannussyyt olivat syynä värikuvien vähyyteen. Piirroskuvituksesta vastasi Veikko Hiltunen ja Ritva Vartiainen. Erityismaininnan ansaitsee Ritva Vartiaisen piirtämät valmistajien leimoja ja tuotemerkkejä osio.
Kirjaa voidaan pitää meidän kalastuskirjallisuuden yhtenä peruskivenä. Pelkästään uistimiin, jopa yhteen uistin merkkiin, keskittyviä kirjoja on ilmestynyt jälkeenpäin useita. Suomalainen Uistin kirjaa voidaan kuitenkin pitää perusteoksena. Sen pohjalta on helppo lähteä tutkimusmatkalle suomalaisen uistimen sisimpään.

 

 

Kalastusvälineiden keräilystä lisää http://www.suomenkalakirjasto.fi/kalastusvalineet-kerailyn-kohteena/