Teno mukana jo 1800-luvun englantilaisessa kalastuskirjallisuudessa

Teno ja sen lohi ovat vetäneet matkailijoita puoleensa 1800-luvulla, vaikka matka silloisilla kulkuyhteyksillä oli haasteellinen. Ensimmäiset kalastusmatkailijat tulivat Tenolle Norjan kautta ja kirjoittivat seikkailuistaan kaukana pohjolassa oman maan lehdissä mm. The Field ja The Fishing Gazette lehdissä.

Ensimmäisen kerran kirjassa Teno mainitaan vakavasti otettavana lohijokena vuonna 1848. Kalastusvälinekauppias J. Jones kirjoituttu kirjan The Jones`s Guide to Norway oppaaksi niille kalamiehille jotka uskaltautuisivat kaukaisen pohjoisen kalavesille. Kirjan toimitti Frederik Tolfrey, joka ei ollut itse käynyt koskaan Norjassa.

 

 

Sir Henry Pottinger sen sijaan kalasti itse Tenolla ja kirjoitti sieltä matkakirjeitä The Field-lehteen. Ensimmäisen matkakirjeensä hän kirjoitti 1858 ja niitä julkaistiin vuoteen 1860 asti. Hänen kirjoitusten ansiosta Tenon maine ylivertaisena lohijokena levisi lehteä lukevien maaseutuherrausmiesten parissa. Vanhoilla päivillään Pottinger kirjoitti metsästys ja kalastus muistonsa kirjaksi. Kaksiosainen Flood, Fell and Forest ilmestyi vuonna 1905, sen ensimmäinen osa kertoo lähes kokonaan Tenon retkestä.

 

 

 

 

Kolmas pohjolan lohivesistä kirjoittanut britti on Llwelly Lloyd. Hän muutti Skotlannista etelä Ruotsiin asumaan ja teki sieltä matkoja myös lappiin.

Hänen kirjansa ovat etupäässä metsästys tarinoita, mutta mukaan mahtuu myös kalastuskertomuksia. Kuuluisin hänen teoksistaan on Field sports of the north of Europe, comprised in a personal narrative of a residence in Sweden and Norway, in the years 1827-28, joka ilmestyi vuonna 1830. Kirja käännettiin Ruotsiksi vuonna 1855 ja se sain nimekseen View Larger Image Anteckningar under ett tjuguårigt vistande i Skandinavien. Innehållande jagtäfventyr, råd för jägare och fiskare, samt strödda bidrag till Nordens fauna. Kirjan kuvituksesta osa on suomalaisen Wilhelm von Wrightin tekemiä.

2005 ilmestyi Erkki Timosen suomentamana ja Metsäkustannuksen kustantamana Llewelyn Lloydin Pohjolan erämailla ja lohivesillä niminen kirja. Kirja perustuu Lontoossa 1885 julkaistuun The Fieldt Sport of the North Europe, joka on laaja yhteenveto Floydin runsssata tuotannosta.

 

 

Tenon kotimainen kirjallisuus

Suomalaisten kirjoittamat kirjat Tenon kalastuksesta ajoittuvat 1950 luvun jälkeiseen aikaan ja Tenon suosio kirjoittajien keskuudessa on kasvanut 2000- luvulle tultaessa.

Teno kirjallisuus keskittyy luonnollisesti lohenkalastukseen, mutta mukaan mahtuu muutama matkakirjakin, joissa keskitytään Tenon luontoon ja maisemiin. Antti Hämäläinen kirjoitti vuonna 1949 kirjan Teno Suomen kaunein joki. Maantie Tenolle oli juuri valmistunut, tämä osaltaan on vaikuttanut kirjan julkaisemiseen. Kirja on kuvakirja jossa omalukunsa kalastukselle, Lohiapajilla.

Toinen Tenon luontoon ja maisemiin keskittyvä kirja on Raimo O. Kojon vuonna 1984 kirjoittama Teno Saamen ja lohen virta. Kirja on matka Tenon yläjuoksulta kohti merta. Lohella on kuitenkin iso rooli kirjassa, ihmistä unohtamatta. Ensimmäinen luku kuvaa kirjaa hyvin: Lohen virta, Ihmisten rannat. Kirjan on kustantanut WSOY.

Teno on mukana monissa eräkertomuksissa, mutta pelkästään Tenolle keskittyviä eräkirjoja kirjoitti Alatorniolla syntynyt Pentti E. Vuento (1921–2005). Hänen ensimmäinen kirjansa, Kun lohi nousee Tenolle, ilmestyi vuonna 1977. Vuennolla olikin pitkä kokemus joesta ja sen lohista, mikä näkyy hänen kirjallisessa tuotannossa.

Pentti E. Vuenton teokset joissa Teno on päänäyttämö:

Kun lohi nousee Tenolla. Karisto 1977
Nukkumajoelta Tenolle. Karisto 1979
Suurlohta Tenolta. Karisto 1981
Lohijoilta ja tammukkapuroilta. Karisto 1986
Lohen perässä. Karisto 1992
Kalavisio. Karisto 1997
Tenon lohi kutsuu. Karisto 2001
1994 kirjoitti silloin Utsjoella asunut Pekka Kejonen kirjan Jatsia ja jalokalaa : muistumia. Kirjan on kustantanut WSOY. Kirjassa Kejonen kertoo omia kokemuksiaan Tenon kalastuksesta. Samasta ajasta kirjoittaa myös Kirsti Kejonen kirjassaan Elämää suurella virralla: totta ja tarua Tenolta. Kirja ilmestyi vuonna 1995 (kustantanut WSOY).

Vuonna 1999 ilmestyi Tero Ronkaisen ja Matti J. Särömaan kirjoittama Tenon Tarinat. Kirjan on kustantanut Ajatus. Kirjan ensimmäisessä osassa Särömaa käy läpi Tenon kalastushistoriaa 1800-luvulta 1940- luvulle.

Toisessa osassa Ronkainen keskittyy nykypäivän Tenon pyytäjiin. Utsjoella asuva Ronkainen onkin ollut yksi 2000-luvun ahkerimmista Tenolta kirjoittajista.

Tero Ronkaisen Teno kirjat:

Ei vaimoa mukaan kalavesille 1996 (Tero Ronkainen ky)

Lohen kalastajan Teno 1997 (Tero Ronkainen ky)

Lohijoelta ja elämänvirralta 2012 (Tero Ronkainen ky) (Runokirja)

Tenon Perhot 2013 (Tero Ronkainen ky)

Muita 2000-luvulla ilmestyneitä Teno kirjoja on vuonna 2005 ilmestynyt Matti Kettusen kirjoittama Lohiyö Tenolla. Lohensoudun opas Tenon kävijälle (Karisto) ja 2012 ilmestynyt Timo Hyytisen kirjoittama Teno kirja (Arma Fennica).

Tutkimuskirjallisuutta Tenolta on tehty vuodesta 1972 asti. Tenon tutkimus alkoi kun Altan voimalaitoksen rakentamista suunniteltiin. Yhtenä vaihtoehtona oli Tenon yhden latvajärven, Norjan puolella olevan Jiesjärven, vesien virtaaman käännön kohti Altajokea.

Tenolla on Luonnonvarakeskuksella tutkimusasema, joka muutti nykyisiin tiloihin Utsjoen keskustaan vuonna 1992. Aseman julkaisuista löytyy lisää tietoa:  https://www.suomenkalakirjasto.fi/tenojoen-tutkimusaseman-julkaisut/