Oulankajoki, Kitkajoki ja Kuusinkijoki

Oulankajoki (ven. Оланга, Olanga) on Koutajoen vesistöön kuuluva joki Suomessa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä. Oulankajoki on 135 kilometriä pitkä ja nykyisin siitä on Suomen puolella 105 kilometriä ja Venäjän puolella 30 kilometriä. Ennen vuoden 1944 alueluovutuksia lähes koko joki oli Suomen puolella.

 

 

Oulankajoki saa alkunsa Sallasta, josta se virtaa kohti etelää. Kuusamon kunnan puolelle tultuaan joki kääntyy kaakkoon ja virtaa Venäjän puolelle Karjalan tasavallan Louhen piirin alueelle. Rajan ylitettyään joki virtaa itään syvän ja kapean Paanajärven läpi, kääntyy jälleen kaakkoon ja laskee Pääjärveen.

Suomen puolella suurimmat kosket ovat Taivalköngäs ja Kiutaköngäs. Suomen puolella Oulankajokeen laskee lännestä Savinajoki ja Aventojoki sekä itärajan tuntumassa Kitkajoki. Venäjän puolella siihen laskee ennen Paanajärveä, Kuusinkijoki.

Suuri osa Suomen puolella olevasta joesta kuuluu Oulangan kansallispuistoon. Venäjän puoleinen osa puolestaan kuuluu Paanajärven kansallispuistoon. Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat ovat Ympäristöministeriön nimeämä kansallismaisema.

Oulankajoki on erittäin näkyvästi esillä suositulla retkeilyreitillä Karhunkierroksella. Oulankajoen suussa Pääjärven rannalla oli Oulangansuu-niminen kylä, joka jäi vedenalle kun kun Pääjärven pinta nostettiin.  (lähde: Wikipedia)

Oulankajoen virtaama :  http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/73/q7300100y/wqfi.html

 

 

Kitkajoki eli Kitkanjoki on noin 35 kilometrin pituinen joki Kuusamossa. Joki alkaa Kitkajärvestä ja se päättyy Oulankajokeen muutamaa kilometriä ennen Venäjän rajaa. Joki on yleinen (vaikkakin haastava) kalastuspaikka, sillä lähijärvien taimenet nousevat jokeen kutemaan. Kalastusalue on jaettu isoimman kosken, Jyrävän, ylä- ja alaosien kalatusalueisiin.

 

 

Koski on sen verran iso etteivät Venäjän Paanajärven taimenet pysty nousemaan kosken ylitse. Ylä- ja alapuolisen osuuden taimenet ovat selkeästi eri kantaa; alempaa on paikallisesti kutsuttu loheksi. (lähde: Wikipedia)

 

Kitkajoen virtaama : http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/73/q7300220y/wqfi.html

Kitkajoen koskista infoa: http://www.joet.info/kitkajoki.htm

 

 

 

Oulankajoen Kiutakönkään kalatie 1936

Oulankajoen Kiutakönkään kalatie

 

 

 

Kuusinkijoki on Kuusamosta Kiitämöjärvestä alkava joki. Se virtaa Suininkijärven kautta Venäjän puolelle Oulankajokeen. Se on Oulankajoen oikea sivujoki, ja sen pituus on 45 kilometriä.Kuusinkijoen valuma-alue kuuluu Koutajoen päävesistöön (lähde: Wikipedia)

Kuusinkiojon virtaama:  http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/73/q7390001y/wqfi.html

Kuusinkijoki, Myllykosken voimalaitos

 

 

Myllykosken voimalaitos sijaitsee Kuusamossa Alavuotungin kylässä. Voimalaitos on rakenettu Kuusinkijokeen  vuosina 1955-56 ja otettiin käyttöön vuonna 1957. Sen teho on 1,4 MW ja putouskorkeus 11 metriä.

Kuusinkijoki on merkittävä mm. järvitaimenen ja lohen vaellusjoki. Kalaa nousee Venäjän puolelta Paana- ja Pääjärveltä kutemaan Kuusinkijokeen. Voimalaitoksen säännästelypadon rakentaminen katkaisivat kalan mahdollisuuden nousta yläpuolisille järvialueille. Kalakantojen turvaamiseksi otettiin täällä käyttöön toiseen tyhjään konetilaan kalatie vuonna 1995. Kalatie on Borland-tyyppiä, ja sen toimintaa voidaan seurata videovalvonnalla.

Myllykosken voimalaitokselta on SYKEn reksiterissä Ala-Vuotungin lähtövirtaamia vuodesta 1957 lähtien. Keskivirtaama on ollut 8,9 m3/s, keskiylivirtaama 44 m3/s ja keskialivirtaama 1,3 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 102 m3/s (toukokuussa 1998) ja 0,00 m3/s.

 

PRO TROUT-Kuusinkijoen kaikuluotaus_Raportti 5.1.2024

 

 

 

Alustava lausunto Kuusinkijoen Myllykoskeen rakennetun vesivoimalaitoksen vaikutuksesta. Kalataloussäätiö 1969

lausunto Kuusinkijoen voimalaitoksesta

Muistio Koutajoen ja Kemjoen vesistöalueisiin kuuluvien Suomen aluella sijaitsevien vesistöjen kalaston ja kalakantojen hoitomahdollisuuksista  (1970-luku)

Kouta ja Kemjoen vesistön kalastosta ja hoitomahdollisuuksista

 

 

 

 

Alustava suunnitelma Kitkajärvien järvitaimenkannan luonnonravintomenetelmällä toteuttavaa hoitoa varten 1971

Kitkäjärvien järvitaimenkantojen toteuttaminen luonnonravintolammikoissa 1971

 

Ehdotus Koutajoen vesistön taimenkannan hoitosuunnitelmaksi Suomen puolella 1976

Ehdotus Koutajoen vesistön taimenkannan hoitosuunnitelmaksi Suomen puolella 1976

 

Ehdotus Koutajoen vesistön taimenkannan hoitosuunnitelmaksi Suomen puolella 1978

koutajoen-vesiston-taimenkannan-hoitosuunnitelma-1978

Taimenen poikastiheyksistä Kuusinkijoessa, Kitkajoessa ja  Oulankajoessa 1978

Taimenen poikastiheyksistä Kuusinkijoessa, Kitkajoessa ja Oulankajoessa

Kalatien tai kiinniottolaitteen rakentaminen Kuusinkijokeen 1981

Kalatien tai kiinniottolaitteen rakentaminen Kuusinkijokeen

Paanajärven pumppuvoimalahanke 1988

Paanajärven pumppuvoimalahanke 1988

Järvitaimeneistutusten tuloksellisuus Kitkajoen Jyrävän yläpuolisilla joki- ja järvialueilla vuosina 1986-1990 Carlin- ja kuonomerkintämenetelmillä arvioituna 1993

Järvitaimeneistutusten tuloksellisuus Kitkajoen Jyrävän yläpuolisilla joki- ja järvialueilla vuosina 1986-1990 Carlin- ja kuonomerkintämenetelmillä arvioituna

 

Kitkajärvien kudulle laskeutuva taimen

Kitkajärvien kudulle laskeutuva taimen

 

 

Oulangan taimen

EU:n Karelia ENPI CBC -ohjelma rahoitti vuosina 2013–2014 hanketta, jossa kehitettiin suomalais-venäläistä yhteistyötä Oulankajoen vesistön vaellustaimenkantojen kalastuksen ja hoidon saattamiseksi kestävälle pohjalle. Työtä johti Suomen Metsähallitus. Hankekumppaneita  olivat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (nyk. Luonnonvarakeskus), Venäjän Pohjoinen Kalantutkimuslaitos ja Oulun yliopiston Thule-instituutti. Työhön osallistuivat myös Paanajärven kansallispuisto, Kuusamon kaupunki ja kaikki taimenkannan elinalueella toimivat osakaskunnat. Hanke on päättynyt ja kotisivut ei enää ole käytössä.

 

Kuusamon itään laskevien vesistöjen kalataloudellinen kehittäminen

 

 Oulankajoen taimenkannan tila vuosina 1965–2013

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/84523/Sihveri_Ervasti.pdf?sequence=1

Oulankajoen taimenkannan vaellus rakenne ja koko vuosina 1965-2003

 

Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoen kalastusmatkailun aluetaloudelliset vaikutukset

Tutkimuksen aineistot kerättiin (1) kyselytutkimuksella, jonka kohteena olivat kalastusmatkailijat ja (2) haastattelututkimuksella, jonka kohteena olivat kuusamolaiset kalastusmatkailun ohjelmapalveluyritykset. Kyselytutkimus toteutettiin kesällä 2013 tutkimuksen kohdealueella kalastaneiden matkailijoiden keskuudessa. Siinä selvitettiin mm. kalastustottumuksia, luonnonvaraisten taimenten merkitystä kalastuskohteen valinnassa sekä kalastusmatkailijoiden rahankäyttöä Kuusamossa; tässä raportissa pääpaino on kalastajien rahankäytöstä kerätyn aineiston käsittelyssä. Kyselyyn kutsuttiin osallistumaan 1 563 kalastusluvan vuonna 2013 lunastanutta henkilöä, joista kyselyyn vastasi 42,5 %. Lisäksi Internetissä oli avoin vastausmahdollisuus.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/532873/rktl_tut_selv_kalastusmatkailu_web.pdf?sequence=1

 

Taimenten ylisiirrot

Vuonna 1965 alettiin Oulankajoen Kiutakönkään alta ottaa kiinni ja merkitä kutuvaelluksella olevia taimenia. Tuolloin uskottiin, että taimenet eivät jaksa itse nousta Kiutakönkään yli. Toisaalta taimenia uhkasi könkään alapuolisella alueella rehottava salakalastus.

 

 

 

Kuusamon vesistötutkimus vuonna 1973

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/27465/Vesihallitus%20Tiedotus%2060.pdf?sequence=1

 

Järvitaimenen luonnonpoikastuotanto Kitkäjoen yläosalla vuosina 1995-2000

Järvitaimenen luonnonpoikastuotanto Kitkajoen ylä-osalla vuosina 1995-2000

 

Kuusamon taimenten säilyttämistrategia

Kuusamon taimenten säilyttämistrategia

Oulangan taimen -hanke

Oulangan taimen -hanke toteutettiin vuosina 2013–2014. Hanke kuului EU:n Karelia ENPI CBC -ohjelmaan, ja se operoi sekä Suomen että Venäjän puolella. Hankkeen virallinen nimi oli ”Saving our joint treasure: sustainable trout fisheries for the transborder Oulanka River system”.

Oulangan taimen nettisivut

 

 

Linkkejä:

Oulangan vesistön taimenen pyyntiä Venäjällä selvitetään

http://www.kuusamo.fi/sites/default/files/tutkimus_oulankajoen_taimenkannan_vaellus.pdf

http://www.siilasmajankilta.com/siilasmaja.htm

http://www.luontoon.fi/oulanka

http://www.oulu.fi/oulanka/node/15540

http://www.oulu.fi/oulanka/node/15538

 

Videot

http://areena.yle.fi/1-2025143

 

 

Kitkajoki

https://areena.yle.fi/1-3121891