Suomen kalalajit

Suomen kalalajien kartoittamisen aloitti P. A. Gadd kirjoittamalla vuosina 1771–71 Tidnigar utg. Af et sällskap i Åbo lehteen neliosaisen artikkelisarjan Försök til ichtyologia fennica.  Hän esittelee 50 lajia ja tekstissä mainitaan lajien nimet sekä latinaksi että ruotsiksi ja suomeksi. Lajiluettelossa hän on käyttänyt Linnen Fauna Suecican viimeisintä painosta. Tämä on ensimmäinen kalalajiluettelo joka Suomessa suomen kaloista on ilmestynyt ja vajavaisuudesta huolimatta on huomionarvoinen.

 

Tästä alkoi Suomen kalalajien kartoitus

Tästä alkoi Suomen kalalajien kartoitus

Suomenkieliset kalannimitykset 1771-1772

Suomen nykyisen kalatutkimuksen, ainakin lajiston selvityksen osalta, voidaan katsoa alkaneen kuitenkin vasta A. J. Malmgrenin vuonna 1863 ilmestyneestä tutkimuksella Kritisk öfversikt af Finlands Fisk-Fauna.  Kalojen lajilistauksia ja tunnistusoppaita on tämän jälkeen tehty tasaisesti, sitä mukaan kun tietoa on karttunut. Myös maamme lajistossa on tapahtunut muutoksia.  Evoluutio tekee hidasta mutta väistämätöntä työtänsä, toiset lajit katoavat lajistostamme ja uusia tulee tilalle.

 

 

Lohen poikasväritys. Kuva: Ari Savikko

Lohen poikasväritys. Kuva: Ari Savikko

 

Maamme kalastosta ovat kirjoittaneet Malmgren lisäksi Wrigth & F. Fries 1839,  Mela 1882,  Sundman 1883-1893, Reuter 1893, Mela ja Kivirikko 1909, Valle 1934, 1941, Kivirikko 1940, Halme 1954, Pitkänen 1961, Varjo 1981, Koli 1962, 1983, 1988, 1997, 2002, Kokko 1997, 2001, Halme & Varjo 1987, Lehtonen 1990, 2003, 2006 ja 2015  ilmestynyt Yrjölä, Lehtonen & Nybergin Suomen kalat ja samojen tekijöiden 2016 ilmstynyt Suomen kalojen tunnistusopas.  Näissä etenkin Sakke Yrjölän kuvitus ansaitsee erikoismaininnan, se on ikään kuin kunnianosoitus vanhoille mestareille Sundmanille ja Wrightille.

 

 

 

 

 

Suomen biologinen seura Vanamo julkaisi kalannimiluettelon vuonna 1981 ja vuonna 2004 listaa on täydennetty. Vuonna 2008 ilmestyi Kalalajit Suomessa. Tämän mukaan Suomen vesissä on tavattu noin 100 kalalajia (98 luukaloihin, 1 rustokaloihin ja 3 nahkiaisiin kuuluvaa lajia). Alkuperäisiä, vakinaisiksi katsottavia kalalajeja on 58. Vuosittain Suomen vesialueilla tavataan 67 luukalalajin ja 2 nahkiaislajin yksilöitä.

Myös wikipediasta löytyy listausta Suomen kaloista, jossa kalojen lajimääräksi on saatu 103. Ilmaston lämpenemisen johdosta voimme saada uusia lajeja, mutta toisaalta voimme myös menettää niitä.

 

 

Lauri Kolin kalantunnistusoppaat ovat hyviä perustietopaketteja

 

 

 

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yksi upeimmista kalakirjoista mitä on tehty

 

Kalahavainnot

Kala-atlas ilmestyi vuonna 1998

Suomen kalalajien kartoitustyö jatkuu edelleen. Uusia lajeja ilmestyy ja valitettavasti myös jotkut vanhat lajit ovat niin uhanalaisia, että niitä tulee myös häviämään vesistöistämme. Lajikartoitus siirtyy verkkoon, jonne on perustettu Kalahavainnot.fi – sivusto. Tänne voivat kaikki ilmoittaa kalahavannoistaan, näin lajiston levinneisyyden tuntemus tarkentuu vuosi vuodelta.  Sivustoa pitää yllä Luonnonvarakeskus, Luke

http://kalahavainnot.fi/

 

 

 

Harmaanieriä ja Inarin nieriöitä. Kuva: Ari Savikko

Harmaanieriä ja Inarin nierioitä. Kuva: Ari Savikko

 

http://kalahavainnot.fi/kalalajitieto/index

 

Talouskaloihin kuulumattomien kalalajien kartoitus. Väliraportti 1991-1994

Talouskaloihin kuulumattomien kalalajien kartoitus

 

 

Kivisimppu ja Kirjoeväsimppu. Kuva: Ari Savikko

 

Kalaston suojelytyöryhmän muistio 1996

Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010

Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019

 

Kolmipiikki. Kuva: Ari Savikko

 

Vieraslajit

Ilmoita vieraslajihavaintosi :  Valitse laji, jonka havainnon haluat ilmoittaa ja sinut ohjataan oikealle ilmoituslomakkeelle.

http://mmm.fi/vieraslajit

https://vieraslajit.fi/

Vieraslajeiksi sanotaan lajeja, jotka ovat ihmistoiminnan seurauksena, joko tahallisesti tai tahattomasti, siirtyneet maantieteelliseltä alueelta toiselle. Uusia lajeja siirtyy myös luonnollista tietä, esimerkiksi jokien kautta ja lintujen mukana. Näitä kutsutaan tulokaslajeiksi. Itämereen on viimeisen 200 vuoden aikana saapunut 117 vieraslajia, sekä eläimiä että kasveja. Näistä noin 70 on jäänyt mereemme pysyvästi. Suomen rannikoilla elää nykyään vakituisesti yli 20 vierasta lajia.

http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vieraslajit?setskin=meiko

 

Kivisimppu on kulkeutunut ihmisen mukana Tenojoen vesistöön. Kuva: Ari Savikko

 

Mustatäplätokko on haitallinen vieraslaji. Kuva: Ari Savikko

 

Rohmutokkoa löydetty ensimmäistä kertaa Suomesta

Haitallisesta vieraslajikalasta rohmutokosta (Perccottus glenii) on tehty ensimmäinen havainto Suomesta. Rohmutokkoja löydettiin kesän lopulla Varsinais-Suomesta lammesta, johon se on päätynyt ihmisen levittämänä. Rohmutokko ei ole vaaraksi ihmiselle, mutta se uhkaa alkuperäistä vesilajistoamme. Laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:ssa, ja sen leviäminen on estettävä. Rohmutokon maahantuonti, hallussapito ja ympäristöön päästäminen on laitonta (Vieraslajilaki 1709/2015, Rikoslaki 1889/39).

 

Linkkejä

http://yle.fi/radio/radiosuomi/ohjelmat/luontoilta/kuvagalleria_kalat_ja_matelijat/7022830

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/

Video:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/02/tunnistatko-suomalaisia-peruskaloja

Video: http://yle.fi/uutiset/vieraista_merista_itamereen_loytanyt_kala_valtaa_alaa_suomessa__aggressiivinen_etenkin_kutuaikaan/8848205