Suomen kalalajit

Suomen kalalajien kartoittamisen aloitti P. A. Gadd kirjoittamalla vuosina 1771–71 Tidnigar utg. Af et sällskap i Åbo lehteen neliosaisen artikkelisarjan Försök til ichtyologia fennica.  Hän esittelee 50 lajia ja tekstissä mainitaan lajien nimet sekä latinaksi että ruotsiksi ja suomeksi. Lajiluettelossa hän on käyttänyt Linnen Fauna Suecican viimeisintä painosta. Tämä on ensimmäinen kalalajiluettelo joka Suomessa suomen kaloista on ilmestynyt ja vajavaisuudesta huolimatta on huomionarvoinen.

 

Tästä alkoi Suomen kalalajien kartoitus

Tästä alkoi Suomen kalalajien kartoitus

 

Suomen nykyisen kalatutkimuksen, ainakin lajiston selvityksen osalta, voidaan katsoa alkaneen kuitenkin vasta A. J. Malmgrenin vuonna 1863 ilmestyneestä tutkimuksella Kritisk öfversikt af Finlands Fisk-Fauna.  Kalojen lajilistauksia ja tunnistusoppaita on tämän jälkeen tehty tasaisesti, sitä mukaan kun tietoa on karttunut. Myös maamme lajistossa on tapahtunut muutoksia.  Evoluutio tekee hidasta mutta väistämätöntä työtänsä, toiset lajit katoavat lajistostamme ja uusia tulee tilalle.

 

Lohen poikasväritys. Kuva: Ari Savikko

Lohen poikasväritys. Kuva: Ari Savikko

 

Maamme kalastosta ovat kirjoittaneet Malmgren lisäksi Mela 1882, Reuter 1893, Mela ja Kivirikko 1909, Valle 1934, 1941, Kivirikko 1940, Halme 1954, Pitkänen 1961, Varjo 1981, Koli 1962, 1983, 1988, 1997, 2002, Kokko 1997, 2001, Halme & Varjo 1987, Lehtonen 1990, 2003, 2006 uusimpana vuonna ilmestynyt Yrjölä, Lehtonen & Nybergin Suomen kalat. Tässä etenkin Sakke Yrjölän kuvitus ansaitsee erikoismaininnan, se on ikään kuin kunnianosoitus vanhoille mestareille Sundmanille ja Wrightille.

 

 

Suomen biologinen seura Vanamo julkaisi kalannimiluettelon vuonna 1981 ja vuonna 2004 listaa on täydennetty. Vuonna 2008 ilmestyi kalalajit Suomessa https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/532818/selvityksia_1_2008.pdf?sequence=1

Tämän mukaan Suomen vesissä on tavattu noin 100 kalalajia (98 luukaloihin, 1 rustokaloihin ja 3 nahkiaisiin kuuluvaa lajia). Alkuperäisiä, vakinaisiksi katsottavia kalalajeja on 58. Vuosittain Suomen vesialueilla tavataan 67 luukalalajin ja 2 nahkiaislajin yksilöitä.

Myös wikipediasta löytyy listausta Suomen kaloista, jossa kalojen lajimääräksi on saatu 103. Ilmaston lämpenemisen johdosta voimme saada uusia lajeja, mutta toisaalta voimme myös menettää niitä.

 

 

Lista Suomessa esiintyvistä kaloista löytyy myös osoitteesta

http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?svk=118

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yksi upeimmista kalakirjoista mitä on tehty

 

Kalahavainnot

Kala-atlas ilmestyi vuonna 1998

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535047/kala_atlas_nro_150.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomen kalalajien kartoitustyö jatkuu edelleen. Uusia lajeja ilmestyy ja valitettavasti myös jotkut vanhat lajit ovat niin uhanalaisia, että niitä tulee myös häviämään vesistöistämme. Lajikartoitus siirtyy verkkoon, jonne on perustettu Kalahavainnot.fi – sivusto. Tänne voivat kaikki ilmoittaa kalahavannoistaan, näin lajiston levinneisyyden tuntemus tarkentuu vuosi vuodelta.  Sivustoa pitää yllä Luonnonvarakeskus, Luke

http://kalahavainnot.fi/

 

Harmaanieriä ja Inarin nieriöitä. Kuva: Ari Savikko

Harmaanieriä ja Inarin nierioitä. Kuva: Ari Savikko

 

Talouskaloihin kuulumattomien kalalajien kartoitus. Väliraportti 1991-1994

Talouskaloihin kuulumattomien kalalajien kartoitus

Kalaston suojelytyöryhmän muistio 1996

https://wwf.fi/mediabank/4335.pdf

Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010

http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Erillisjulkaisut/Suomen_lajien_uhanalaisuus__Punainen_kir(4709)

 

Kolmipiikki. Kuva: Ari Savikko

 

Vieraslajit

http://mmm.fi/vieraslajit

 

Vieraslajeiksi sanotaan lajeja, jotka ovat ihmistoiminnan seurauksena, joko tahallisesti tai tahattomasti, siirtyneet maantieteelliseltä alueelta toiselle. Uusia lajeja siirtyy myös luonnollista tietä, esimerkiksi jokien kautta ja lintujen mukana. Näitä kutsutaan tulokaslajeiksi. Itämereen on viimeisen 200 vuoden aikana saapunut 117 vieraslajia, sekä eläimiä että kasveja. Näistä noin 70 on jäänyt mereemme pysyvästi. Suomen rannikoilla elää nykyään vakituisesti yli 20 vierasta lajia.

http://www.jarviwiki.fi/wiki/Vieraslajit?setskin=meiko

 

Vieraslajit hopearuutana ja mustatäplätokko luokiteltiin haitallisiksi

http://www.vieraslajit.fi/fi/content/vieraslajit-hopearuutana-ja-mustat%C3%A4pl%C3%A4tokko-luokiteltiin-haitallisiksi

http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.206676/show

http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.53000/show

 

 

Linkkejä

http://yle.fi/radio/radiosuomi/ohjelmat/luontoilta/kuvagalleria_kalat_ja_matelijat/7022830

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/

Video:

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/02/tunnistatko-suomalaisia-peruskaloja

Video: http://yle.fi/uutiset/vieraista_merista_itamereen_loytanyt_kala_valtaa_alaa_suomessa__aggressiivinen_etenkin_kutuaikaan/8848205