Simojoki

Simojoen vesistöalueen pinta-ala on 3160 km2 ja järvisyys 5,7 %. Simojärvestä alkavan ja Perämereen laskevan Simojoen pituus on 175 km ja putousta joessa on 176 m. Noin 30-50 km Simojärven alapuolella Simojoki virtaa useiden matalien järvien, kuten Toljanjärven, Saarijärven, Saukkojärven ja Portimojärven, läpi. Simojoessa on runsaasti koskia. Koskien pituus on lähes 40 km ja yhteenlaskettu pinta-ala noin 277 ha. Koskista suurin osa ja lohikannan tärkeimmät elinalueet sijaitsevat joen keski- ja alajuoksulla.

Simojoki on ainut kokonaan Suomen puolella virtaava jokivesistö, jolla on vielä jäljellä oma luontaisesti lisääntyvä lohikanta. Ensimmäiset 50 km mereltä ylävirtaan päin ovat pääasiallista lohen kutualuetta. Tällä alueella on runsaasti koskia, vaikka joen putous-korkeus ei ole erityisen suuri. Simojoen lohet käyvät muiden Perämeren lohien tapaan syönnösvaelluksella aina Itämeren pääaltaalla saakka ja palaavat kutemaan Simojokeen 1–4 merivuoden jälkeen.

Simojoen virtaamatiedot

Simojoen nousulohet

Toimenpideohjelma Simojoen lohikannan elvyttämiseksi (2022)

Simojoen nousulohien kaikuluotaus

 

Simojoen kaikuluotaimen asennusta 2018. Kuva: Ari Savikko

 

Lohikantojen hoidon ja kalastuksen säätelyn perustaksi tarvitaan tietoa jokiin kudulle pyrkivien lohien määristä sekä kutuvaelluksen ajoittumisesta. Luonnonvarakeskus seuraa lohennousua Tornion- ja Simojokeen kaikuluotaimilla vuosittain toukokuun lopulta elokuun lopulle, jolloin alla olevia kuvaajia päivitetään mahdollisimman ajantasaisesti.

 

Louhelankari. Kuva: Erkki Jokikokko

Louhelankari. Kuva: Erkki Jokikokko

Simojoen lohenpoikastuotanto 1966

Simojoen poikastuotanto 1966

Simojoen ylimmänosan ja sivujokien kalastoselvitykset ja koskikartoitukset

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535135/simojoen_ylimman_osan_ja_sivujokien_kalastoselvitys_ja_koskikartoitukset_s_1_39_nro_64.pdf?sequence=1

Tutkimusselostus: Simojoen uittorakenteiden poistaminen ja muuttaminen Portimojärven ja meren välillä 1970

simojoen-uittorakenteiden-poistaminen-1970

Report on parr population densities, tagging experiments and river catches of the salmon stock of river Simojoki in 1972-1980

the-salmon-stock-of-the-river-simojoki-in-1972-1980

 

Simojokea. Kuva: Ari Savikko

Alustava suunnitelma Simojoen lohikannan säilyttämiseksi ja suojelemiseksi 1983

 

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001–2004

Raportissa esitetään Simojoen lohiseurantojen tulokset vuosilta 2001, 2002 ja 2003. Lohen luontainen lisääntyminen tutkimusvuosina oli hyvä. Sekä poikastiheydet koskissa että merelle vaeltaneiden smolttien määrä pysyivät korkealla tasolla.

Kesänvanhojen luonnonpoikasten keskimääräinen esiintymistiheys kaksinkertaistui tarkastelujakson aikana ja oli vuonna 2003 runsas 20 poikasta aarilla. Vanhempien luonnonpoikasten tiheydet olivat noin 10 poikasta aarilla. Vuosittainen smolttituotanto oli 50 000 – 60 000 yksilöä.
 https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536684/raportti313.pdf?sequence=1

Lohikannan tila Simojoessa

Simojoen lohikanta oli pitkään heikossa tilassa ja vasta runsas kymmenen vuotta sitten kanta alkoi elpyä merialueen kalastuksensäätelyn seurauksena. Laajamittaisilla tuki-istutuksilla luontainen tuotanto kyettiin ylläpitämään kriittisimmän ajanjakson yli, nykyisin istutuksia ei enää tehdä.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519884/rktltr2014_31.pdf?sequence=1

Simojoen nousulohien kaikuluotaus

Simojoen lohikannan hoidon ja kalastuksen säätelyn perustaksi tarvitaan lisää tietoa jokeen kudulle pyrkivien lohien määrästä sekä lohennousun ajoittumisesta. Tutkimuslaitos on seurannut kaikuluotaamalla Simojoen nousulohia vuodesta 2003 alkaen.

Raportti esittelee Simojoella vuosina 2008–2012 tehtyjen kaikuluotausten tuloksia Simojokeen nousevien lohimäärien arvioimiseksi. DIDSON-luotain asennettiin keväisin heti olosuhteiden salliessa 4,5 kilometriä jokisuulta ylävirtaan päin. Vapaata jokiuomaa kavennettiin rantojen läheltä keskivirtaan ohjausaidoilla kalojen havainnoinnin helpottamiseksi. Luotausaineiston keräämistä jatkettiin yhtäjaksoisesti elokuulle. Nykyisin luotaukset lopetetaan elokuun viimeinen päivä.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/520145/rktltr2013_14.pdf?sequence=1

Simojoen lohikannan seurantatulokset 2004–2008

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/532854/selvityksia_11_2009.pdf?sequence=1

Simojoen lohikannan seurantatulokset 2009–2014

Tässä raportissa esitellään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Simojoen lohiseurannan tuloksia. Tarkastelus-sa ovat vaelluspoikasmäärien ja jokipoikastiheyksien kehitys sekä lohisaaliiden määrä vuosilta 2009–2014 poislu-kien vapakalastuksen lohisaalis, mistä kesän 2014 tieto saadaan vasta myöhemmin. Poikasistutusten loputtua 2000-luvun alussa Simojoella on seurattu nykyisin lähinnä vain luonnossa syntynyttä lohikantaa. Tutkimustarkoi-tuksessa on istutettu pieniä lohimääriä joinakin vuosina, ja niistä on saatu satunnaisia havaintoja.

Vaelluspoikasten määrä oli vuosittain 17 500–37 000 ajanjaksolla 2009–2014. Suuresta vuotuisesta vaihtelusta huolimatta luonnonsmolttien määrä on ollut koko 2000-luvun selvästi suurempi kuin 1980- ja 1990-luvulla.

 

Smolttirysä Simojoessa keväällä 2018. Kuva: Ari Savikko

 

Sähkökalastusten perusteella kesänvanhojen poikasten keskimääräinen tiheys vaihteli vuosina 2009–2014 noin 13 yksilöstä 42 yksilöön aarilla. Samoin kuin smolttimäärä myös poikastiheydet ovat olleet 2000-luvulla sel-västi korkeammat kuin 1980- ja 1990-luvuilla. Myös kaksikesäisten ja sitä vanhempien poikasten esiintymistiheys oli selvästi suurempi kuin ennen 2000-lukua. Kaikkien poikasten tiheydet olivat yleensä joen alaosalla suuremmat kuin yläosalla.

Simojoesta vapavälineillä saatu lohisaalis oli suurimmillaan useita tuhansia kiloja vuodessa 1990-luvun jälki-puoliskolla. Sen jälkeen saalis on pienentynyt ja on ollut ajanjaksolla 2009–2013 muutamia satojaa kiloja vuodes-sa. Lunastettujen lupien määrä on pienentynyt 1990-luvun lopun runsaasta kolmesta tuhannesta tuhannen luvan seutuville, missä se on pysytellyt viime vuosina.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519884/rktltr2014_31.pdf?sequence=1

 

Simojoki. Kuva: Erkki Jokikokko

Simojoki. Kuva: Erkki Jokikokko

 

Simojoen lohitutkimukset vuonna 2017

Simojokiraportti2017

 

Simojoen lohien nousun kaikuluotainseuranta

Simojoen seurantatietoja päivitetään kuvaajiin lähes päivittäin. Lohien tunnistaminen muista kalalajeista on alustava. Pienten lohien (ns. kossien, jotka ovat tyypillisesti 50–65 sentin pituisia) tunnistaminen on Simojoella vaikeaa ja niiden määrät arvioidaan vuosittain vasta syksyllä koko luotausaineistoa tarkastellen. Vuosienvälisen vertailun helpottamiseksi kuvaajissa ei ole mukana pienten lohien lukumääriä.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536760/raportti387.pdf?sequence=1

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/kalat-ja-kalatalous/kalavarat/lohi/tornion-ja-simojoen-nousulohiseuranta/

Linkejä

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Simojoki(6263)

http://www.simojoki.com/

http://www.simojoen-lohiranta.com/lohiranta/index.php?page=lohitilastot

 

Simojokea. Kuva: Ari Savikko

 

Kalastajien näkemykset Simojoen vesistön tilan, kuormituksen ja kalaston muutoksista

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536537/kalastajien_nakemykset_simojoen_vesiton_tilan_kuormituksen_ja_kalaston_muutoksista_nro_137.pdf?sequence=1

Perämeren ja sen jokien lohi-istutusten tuloksellisuus vuosina 1959-1999

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535017/kt179verkko.pdf?sequence=1

Simojoen nousulohien kaikuluotausseurannat 2013–2019

Raportti esittelee Simojoella vuosina 2013–2019 tehtyjen kaikuluotausten tuloksia Simojokeen nousevien lohimäärien arvioimiseksi. DIDSON-luotain asennettiin jokeen keväisin heti jäiden lähdettyä. Tutkimuspaikka sijaitsee mereltä noin 4,5 km ylävirtaan päin Kiusankosken niskalla. Kaikuluotauspaikalla joen uomaa kavennettiin ohjausaidoilla, jolloin kaikki luotauslinjan ohittaneet kalat olivat luotaimella havaittavissa. Luotausaineston keräämistä jatkettiin yhtäjaksoisesti elokuun loppuun saakka, paitsi vuosina 2018–2019, jolloin luotausta jatkettiin syyskuun puolelle.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/545628/luke_luobio_16_2020.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Potential of Otolith Microchemistry to Distinguish Nursery Areas of Salmon within River Simojoki

 

Kirjallisuutta:

Jokokko, E. 2001. Density of brown trout, Salmo trutta L., and Atlantic salmon, Salmo salar L., parr after point and scatter stocking of fry

Jokikokko, E. 2006. Atlantic salmon (Salmo salar L.) stocking in the Simojoki river as a management practice. Väitöskirja. 32+6+13+6+9+6+8 Oulun Yliopisto. A 472 Oulu.

Jokikokko, E. 2002. Migration of wild and reared Atlantic salmon (Salmo salar L.) in the river Simojoki, northern Finland. s. 15-23.  Helsinki.

Jokikokko, E., Jutila, E. 2009.  Numbers of ascending wild and reared Atlantic salmon adults in relation to smolt output of the Simojoki river in the northern Baltic Sea. s. 165-167.

Jokikokko, E., Jutila, E. 2000. A Study of the Fish Fauna and Rapid Areas of the Uppermost Reaches and Tributaries of the Simojoki River. 39 Kalatutkimuksia — Fiskundersökningar nro 64 Riista- Ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Jokikokko, E., Jutila, E. 1998. The effects of stocking with salmon parr, Salmo salar, on the smolt production in the River Simojoki, Northern Finland. p. 35-45.  Oxford.

Jokikokko, E., Kallio-Nyberg, I., Jutila, E. 2004. The timing, sex and age composition of the wild and reared Atlantic salmon ascending the Simojoki River, northern Finland..  s. 37-42.

Jokikokko, E., Mäntyniemi, S. 2003. The survival of stocked Atlantic salmon smolts during sea run and the timing of migration in the river Simojoki, northern Finland. p. 431-444.

Jokikokko, E.; Kallio-Nyberg, I.; Saloniemi, I.; Jutila, E.  2006. The survival of semi-wild, wild and hatchery-reared Atlantic salmon smolts of the Simojoki River in the Baltic Sea. p. 430-442.

Jutila, E., Jokikokko, E., Ikonen, E.  2009. Post-smolt migration of Atlantic salmon, Salmo salar L., from the Simojoki river to the Baltic Sea. s. 190-194.

Jutila, E., Jokikokko, E., Julkunen, M.  2003. Management of Atlantic salmon in the Simojoki river, northern Gulf of Bothnia: effects of stocking and fishing regulation.. s. 5-17.

Jutila, E., Jokikokko, E., Salo, P. 1999. Development of rod fishing in the Simojoki River: fishing in the municipalities of Simo and Ranua, 1994-1997. 30 Kalatutkimuksia — Fiskundersökningar nro 154 Riista ja Kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Jutila, E., Pruuki, V. 1988. The enhancement of the salmon stocks in the Simojoki and Tornionjoki rivers by stocking parr in the rapids. s. 93-99. 7 Agua Fennica vol. 18

Jutila, E., Pruuki, V. 1987. The improvement of the salmon stocks in the Simojoki and Tornionjoki rivers by stocking parr i the rapids. 17 International Councill for the Exploration of the Sea (ICES C. M. 1987/M:25) Copenhagen.

Kallio-Nyberg, I., Jutila, E., Saloniemi, I., Jokikokko, E. 2004. Association between environmental factors, smolt size and the survival of wild and reared Atlantic salmon from the Simojoki River in the Baltic Sea. . s. 122-134.

Partanen, Aarne 1984. Simojoki-lohijoki. s. 243-262. 20 Kemin kotiseutu ja museoyhdistyksen julkaisu Jatuli XIX Kemin kotiseutu – ja museoyhdistys. Kemi.