Oulujoki

Oulujoki (ruots. Ule älv) on Oulujärven laskujoki, joka laskee Perämereen Oulussa. Se on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pääjoki, ja suurin osa Kainuusta kuuluu sen valuma-alueeseen eli Oulujoen vesistöalueeseen.

Kainuun itäosat, Kuhmo ja Sotkamo sekä Kajaanin kaupunki ovat Kuhmon reitin varrella, pohjoisemmat Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi ja Paltamo ovat Hyrynsalmen reitin varrella, Paltamon nykyinen kirkonkylä Kiehimä on reitin laskukohdassa Oulujärveen. Järven länsirannalla, Oulujoen niskassa, on Vaala. Kainuun kunnista ainoastaan Puolanka sijaitsee pääosin Kiiminkijoen vesistöalueella.

Oulujoki on maan tunnetuin tervan kuljetusreitti, mutta tervakulttuuri on menettänyt suurimman merkityksensä puulaivoista metallirunkoisiin siirryttäessä. Oulujoen varrella ovat Vaalan jälkeen alajuoksua kohti pohjoispohjalaiset kirkonkylät Utajärvi, Muhos ja jo lakkautettu Oulujoen kunta, ja joen laskukohdassa Perämereen on valtakunnan mittakaavassakin merkittävä Oulun kaupunki.

Oulujoki, Pyhäkoski

Oulujoki, Pyhäkoski

Nykyään Oulujoki on täysin valjastettu energiatalouden tarpeisiin. Vanha Oulun lohi ei enää nouse jokeen, mutta korvausistutukset ovat tuoneet arvokalaa kuten taimenta ja kuhaa virkistyskalastajien tarpeisiin. Vuonna 2003 Merikosken voimalaitokseen valmistui kalaporras jota pitkin lohi ja muut kalat pääsevat nousemaan Muhokselle Montan voimalaitokselle asti. Lohelle avautui periaatteessa kutupaikkoja Muhosjokeen ja Sanginjokeen. Ammattimaista kalastusta on vähän, mutta kuoreen ja muikun saaliit vesistössä ovat huomattavia. Vesistössä on mittava rehevöityminen maatalouden, turvetuotannon, paperiteollisuuden ja kaupunkijätteen vuoksi. (lähde: Wikipedia)

Oulujoki, Suomen matkailun vetonaula

Vuodesta 1906 SMY järjesti Oulujoelle oman koskiveneliikenteen, jota kirjailija E. Lampén luonnehti tervaveneisiin viitaten ”pikiytymisestä vapaaksi”. Veneet olivat maalattuja, nimenomaan turistien kuljettamista varten tehtyjä. SMY osti vuosittain uusia veneitä ja hankki lisää laskumiehiä; myöhemmin se järjesti suvantopaikoille moottoriveneliikenteen ja lopulta autoja ja junakuljetuksenkin matkan jouduttamiseksi. Matkustajien lukumäärä kasvoi, mistä syystä oli mahdollista perustaa matkailijahotelli Vaalaan jo 1920-luvulla sekä Muhokselle Leppiniemen ravintola ja riippusilta 1930-luvun puolivälissä.

http://www.kirjastovirma.fi/kulttuuri-identiteetti/14

Tolvanen Viljo: Oulujärven kalastusoloista 1915.  Suomen Kalatalous nide 3

Oulujärven kalastusoloista

Suomen Kalatalous 23:  Järvi, T. H.: Uber die lachserträge im Oulujoki in den jahren 1870-1948

Suomen Kalatalous 23

Suomen Kalatalous 24

Oulujoen tuhoaminen lohijokena

Hurme, Seppo 1961. Pohjanmaan joet vaelluskalavesinä b Oulujoki

Oulujoen voimalaitosrakentaminen

 

Kuva: Ari Savikko

Kuva: Ari Savikko

 

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/PohjoisPohjanmaan_ymparistohistoria/Oulujoen_valjastaminen(15276)

 

Kuva: Ari Savikko

Utasen voimalaitos. Kuva: Ari Savikko

 

http://www.kirjastovirma.fi/oulujoki/voimalaitosrakentaminen

 

Merikosken voimalaitos 50-luvulla

Merikosken voimalaitos 50-luvulla

 

Oulujärvi lohivetenä

Seppo Hurme 1969: Suomen Kalatalous numero 39

oulujarvi-lohivetena

 

Oulujoen kala-, nahkiais- ja rapukannalle aiheutuneet vahingot ja niiden kompensointi. RKTL tiedonantoja No 16/ 1981

Oulujoen kala, rapu ja nahkiaiskannalle aiheutuneet vahingot

Toimivatko kalatiet? Oulujoen Merikosken kalatietutkimukset v. 2009–2012

Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli arvioida Oulujoen Merikosken kalatien toimivuutta ja tunnistaa joen vaellus-kalakantojen hoitamisen ja kehittämisen kannalta merkittävimmät ongelmat. Tutkimuksessa selvitettiin merkittyjen lohien ja taimenien hakeutumista Merikosken kalatiehen, kalatiehen hakeutuneiden lohien ja taimenien vaelluskäyt-täytymistä, kalatien nousukalamääriä ja nousun ajoittumista sekä lohien koko- ja sukupuolijakaumia.

Tutkimuksen perusteella keskeisiä Oulujoen vaelluskalakantojen hoidon ja toisaalta vaelluskalakantojen hyödyntämi-sen ongelmia ovat: vähäiset nousukalamäärät suhteessa lohi- ja taimenistutuksiin, lohien myöhäinen jokeen nousu ja pitkähkö viive kalatiehen hakeutumisessa, nousevan lohikannan vinoutunut koko- ja sukupuolijakauma (pääosin pieniä koiraslohia) sekä luonnonvaraisen poikastuotannon vähäisyys.

Yllä mainittuja ongelmia voidaan pyrkiä vähentämään suunnitelmallisilla toimenpiteillä, mm. istutusten tuottavuuden parantamisella, Merikosken kalatien toimivuuden kehittämisellä sekä luonnonvaraisen poikastuotannon käynnistämi-sellä joen suistoalueen puroissa (ns. Hupisaarten purot).

Oulujoen lohen ja taimenen istutushoidon kehittämisen toimenpiteitä voivat olla mm. laadukkaampien istutuspoikas-ten tuottaminen (ns. virikekasvatetut poikaset) ja istutuskäytäntöjen optimointi (mm. istutusajankohta). Merikosken kalatien toimivuutta voitaisiin todennäköisesti parantaa kalatien molempien sisäänkäyntien käyttämisellä sekä si-säänkäyntien lisävesityksellä. Myös istutusten laajempi suuntaaminen jokisuun merialueen sijasta itse jokeen, voisi edesauttaa kalatien kautta jokeen nousevien lohi- ja taimenmäärien kasvattamisessa.

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/519922

 

Merikosken kalatie. Kuva: Panu Orell

Merikosken kalatie. Kuva: Panu Orell

 

Merikosken kalatie

Oulujoen kalatiellä on pituutta 750 metriä ja se on lajissaan Suomen pisin. Kalatien varsinainen alapuolinen suu sijaitsee muutaman kymmenen metrin päässä Merikosken voimalan alapuolella.

Kalatien avulla Oulujokeen on 15 vuoden aikana noussut noin 4 000 lohta ja tuhatkunta taimenta. Kalatiessä vesi virtaa betonisten väliseinien muodostamista aukoista, joiden avulla reitille muodostuu voimakkaita virtauskohtia.

Virtaus ei kuitenkaan pysty kilpailemaan voimakkuudellaan voimalan turbiineista syöksyvien vesimassojen kanssa. Normaalioloissa kalatiessä virtaa vettä noin 1,2 – 2 kuutiota sekunnissa, mutta se ei tahdo riittää siihen, että kalat löytäisivät helposti kalaportaan suuaukon.

 

Merikosken kalatietä syksyllä 2017

 

http://yle.fi/uutiset/3-9185808

https://www.oulunenergia.fi/energia-ja-ymparisto/ymparistovastuu/merikosken-kalatie

https://www.oulunenergia.fi/asiasanat/kalatien-nettikamera

 

Raatin lohipato

Raatin lohipato

 

Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Hankkeet/Oulujoen_paauoman_kalateiden_suunnittelu_ja_tukitoimenpiteet

Velvoiteistutukset Oulujoen vesistössä

Fortumin velvoitetoimenpiteistä tärkeimpiä ovat kalaistutukset. Istutukset suunnitellaan yhteistyössä osakaskuntien kanssa, ja suunnitelmat hyväksyy kalatalousviranomainen. Oulujoen meri- ja vesistöalueelle istutamme vuosittain noin 2,5 miljoonaa eri-ikäistä kalanpoikasta.

Alla oleva kuva kertoo tarkemmin istutuksien toteutumisesta vuonna 2014. Fortum huolehtii Oulujoella säännöstelijöiden yhteisistä istutusvelvotteista, joten luvut sisältävät myös Pyhännän, Kallioisen, Katerman ja Ämmä-Koivukosken istutusvelvoitteet, mutta ei Oulun Energian velvoitteita Merikoskessa.

Velvoitehoidon vaikutuksia tarkkaillaan viranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaan. Sivulta löytyy tarkkailuraportit.

https://www.fortum.fi/fi/energiantuotanto/vesivoima/oulujoenvesisto/kalakysymykset/sivut/default.aspx

Enhancing migration and reproduction of salmonid fishes : method development and research using physical and numerical modelling

http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526202174.pdf

 

Oulujoesta jälleen lohijoki

lohiesite_web

Muita linkkejä:

Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/519915

Rakennettujen jokien tutkimusohjelma : väliraportti 2010–2013

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/519904

Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen hakeutumiseen vaikuttavat tekijät : kirjallisuuskatsaus

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/520144

Toimivatko kalatiet?

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/519925

Observations on the occurrence and developmental stages of Phyllodistomum umblae (Fabricius, 1780) (Digenea, Gorgoderidae) in coregonids from four lakes in Tornionjoki and Oulujoki basins

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/537635

Aikuisen kuhan liikkeet ja elinympäristönvalinta Oulujoen Pyhäkosken patoaltaassa

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536451/raportti224.pdf?sequence=1

Vesiviljelyn sijainninohjaus-suunnitelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen sisävesille

https://jukuri.luke.fi/handle/10024/535247

http://www.kirjastovirma.fi/oulujoki/matkailu

http://www.oulujoenreitti.fi/lohi.php

http://www.vapo.fi/filebank/2010-Oulujoen_alaosan_yhteistarkkailu_kaytto-_ja_paastotarkkailu_2013_VALMIS.pdf

https://www.fortum.fi/fi/energiantuotanto/vesivoima/oulujoenvesisto/kalakysymykset/sivut/default.aspx

http://montanlohi.fi/

http://www.pulliainen.net/ep4/355/355.html

http://www.oulunkaari.org/utajarvi/kokous/20161135-11-1.PDF

 

Aluehallintovirasto ei muuttanut Fortumin Oulujoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteita 2017

https://www.avi.fi/web/avi/-/aluehallintovirasto-ei-muuttanut-fortumin-oulujoen-voimalaitosten-kalatalousvelvoitteita-pohjois-suomi-#.WOxsEf1MRKc

 

 

Video: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/13/oulujoen-vanha-venereitti#media=16936

 

Lake Oulujärvi time-series

http://www.kfrs.fi/sitenews/view/-/nid/41/ngid/5

Kirjallisuutta:

A. 1955. Toimitukselle lähetettyä: Omituista kalatalousneuvontaa. [Artikkeli] . s. 87-88.  Helsinki.

Anon. 1896. En bristfällighet i fiskeristadgan för Uleå elf. s. 201-104 (Kaiku). 4 Fiskeritidskrift för Finland

Järvi T.H. 1959. Uber die lachserträge im Oulujoki in den jahren 1870-1948. Zweiter abschnitt. Die hydrographischen und meteorologischen faktoren. Acta zoologica fennica 98. 31 Suomen kalatalous-Finlands fiskerier n:o 24 Maataloushallitus. Helsinki.

Järvi, T. H.  1958. Uber die lachserträge im Oulujoki in den jahren 1870-1948. Eine biologisch-statische untersuchung. Acta zoologica fennica 94. 40 Suomen kalatalous-Finlands fiskerier n:o 23,  Maataloushallitus. Helsinki.

Järvi, T. H.  1959. Uber die lachserträge im Oulujoki in den jahren 1870-1948. Zweiter abschnitt. Die hydrographischen und meteorologischen faktoren. Acta zoologica fennica 98. 31 Suomen kalatalous-Finlands fiskerier n:o 24 Maataloushallitus. Helsinki.

Kamula, R., Laine, A., Laajala, E., Karjalainen, T. 2010. Opening up possibilities for salmon migration in the River Oulujoki.

Mäkipuro Viljo 1954. Siian lypsyä Oulujokisuulla. sivu 28. 1 Uusi kuvalehti 1954:46

Partanen, Aarne 1970. Korvauksia Oulujokisuun merialueen kalastajille. [Artikkeli] / Aarne Partanen, Johannes Pelkonen. s. 149.  Helsinki.

Partanen, Aarne 1970. Oulujokisuun merialueen jätevesiasiassa KHO:n päätös. [Artikkeli] . s. 125-126.  Helsinki.

Partanen, Aarne 1968. Oulujokisuun merialueen pilaamisesta vesioikeuden päätös. [Artikkeli] . s. 90.  Helsinki.

Partanen, Aarne 1969. Oulujokisuun merialueen pilaantuminen. [Artikkeli] . s. 208-211.  Helsinki.

Renfors, Herman 1885. Fisket kring Kajana och i Uleå elf. s. 91. 1 Sporten V

Saarivirta, Niilo 1954. Entinen Oulujoki. 307  Oulujoki Osakeyhtiö. Helsinki.

Salojärvi, K., Auvinen, H., Ikonen, E. 1980. Plan for Fisheries Management in The Lakes Drained by The Oulujoki. Moniste. 11  Riista- Ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.

Snellman, Walter J. 1935. Oulujoki, varsinkin Pyhäkoski, matkailun ohella urheilukalastajien mielipaikaksi. s. 45-59. 15 Finlandia vuosikiraja, Matkailutoimisto Finlandia Helsingin kaupungin kirjapaino. Helsinki.