Oulujoki
Oulujoki (ruots. Ule älv) on Oulujärven laskujoki, joka laskee Perämereen Oulussa. Se on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pääjoki, ja suurin osa Kainuusta kuuluu sen valuma-alueeseen eli Oulujoen vesistöalueeseen.
Kainuun itäosat, Kuhmo ja Sotkamo sekä Kajaanin kaupunki ovat Kuhmon reitin varrella, pohjoisemmat Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi ja Paltamo ovat Hyrynsalmen reitin varrella, Paltamon nykyinen kirkonkylä Kiehimä on reitin laskukohdassa Oulujärveen. Järven länsirannalla, Oulujoen niskassa, on Vaala. Kainuun kunnista ainoastaan Puolanka sijaitsee pääosin Kiiminkijoen vesistöalueella.
Oulujoki on maan tunnetuin tervan kuljetusreitti, mutta tervakulttuuri on menettänyt suurimman merkityksensä puulaivoista metallirunkoisiin siirryttäessä. Oulujoen varrella ovat Vaalan jälkeen alajuoksua kohti pohjoispohjalaiset kirkonkylät Utajärvi, Muhos ja jo lakkautettu Oulujoen kunta, ja joen laskukohdassa Perämereen on valtakunnan mittakaavassakin merkittävä Oulun kaupunki. Oulujoki oli turistirysä ja kuuluisa lohijoki ennen voimalaitoksia.
Iivo (vas.), Boris ja ennätyslohi Muhoksella vuonna 1928. Poikien isä, Homa Kotkansalo, sai Oulujoesta nuottaansa 32,6 kilon painoisen lohen. Kuva: Museovirasto
Oulujoki, Pyhäkoski
Nykyään Oulujoki on täysin valjastettu energiatalouden tarpeisiin. Vanha Oulun lohi ei enää nouse jokeen, mutta korvausistutukset ovat tuoneet arvokalaa kuten taimenta ja kuhaa virkistyskalastajien tarpeisiin. Vuonna 2003 Merikosken voimalaitokseen valmistui kalaporras jota pitkin lohi ja muut kalat pääsevat nousemaan Muhokselle Montan voimalaitokselle asti. Lohelle avautui periaatteessa kutupaikkoja Muhosjokeen ja Sanginjokeen. Ammattimaista kalastusta on vähän, mutta kuoreen ja muikun saaliit vesistössä ovat huomattavia. Vesistössä on mittava rehevöityminen maatalouden, turvetuotannon, paperiteollisuuden ja kaupunkijätteen vuoksi. (lähde: Wikipedia)
Oulujoki, Suomen matkailun vetonaula
Vuodesta 1906 SMY järjesti Oulujoelle oman koskiveneliikenteen, jota kirjailija E. Lampén luonnehti tervaveneisiin viitaten ”pikiytymisestä vapaaksi”. Veneet olivat maalattuja, nimenomaan turistien kuljettamista varten tehtyjä. SMY osti vuosittain uusia veneitä ja hankki lisää laskumiehiä; myöhemmin se järjesti suvantopaikoille moottoriveneliikenteen ja lopulta autoja ja junakuljetuksenkin matkan jouduttamiseksi. Matkustajien lukumäärä kasvoi, mistä syystä oli mahdollista perustaa matkailijahotelli Vaalaan jo 1920-luvulla sekä Muhokselle Leppiniemen ravintola ja riippusilta 1930-luvun puolivälissä.
http://www.kirjastovirma.fi/kulttuuri-identiteetti/14
Tolvanen Viljo: Oulujärven kalastusoloista 1915. Suomen Kalatalous nide 3
Suomen Kalatalous 23: Järvi, T. H.: Uber die lachserträge im Oulujoki in den jahren 1870-1948
Lippokalastajan saaliit vuosilta 1940-47 Oulujoen Merikoskessa
Oulujoen tuhoaminen lohijokena
Hurme, Seppo 1961. Pohjanmaan joet vaelluskalavesinä b Oulujoki
Oulujoen voimalaitosrakentaminen
Oulujoen valjastaminen ja voimalaitokset
Kuva: Ari Savikko
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/PohjoisPohjanmaan_ymparistohistoria/Oulujoen_valjastaminen(15276)
Utasen voimalaitos. Kuva: Ari Savikko
http://www.kirjastovirma.fi/oulujoki/voimalaitosrakentaminen
Merikosken voimalaitos 50-luvulla
Merikosken voimalaitos 2019. Oikeassa reunassa kalatiensuuaukko. Kuva: Ari Savikko
Oulujärvi lohivetenä
Seppo Hurme 1969: Suomen Kalatalous numero 39
Oulujoen kala-, nahkiais- ja rapukannalle aiheutuneet vahingot ja niiden kompensointi. RKTL tiedonantoja No 16/ 1981
Oulujoen kala, rapu ja nahkiaiskannalle aiheutuneet vahingot
Toimivatko kalatiet? Oulujoen Merikosken kalatietutkimukset v. 2009–2012
Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli arvioida Oulujoen Merikosken kalatien toimivuutta ja tunnistaa joen vaellus-kalakantojen hoitamisen ja kehittämisen kannalta merkittävimmät ongelmat. Tutkimuksessa selvitettiin merkittyjen lohien ja taimenien hakeutumista Merikosken kalatiehen, kalatiehen hakeutuneiden lohien ja taimenien vaelluskäyt-täytymistä, kalatien nousukalamääriä ja nousun ajoittumista sekä lohien koko- ja sukupuolijakaumia.
Kalatien luonnonmukainen osuus. Kuva: Ari Savikko
Tutkimuksen perusteella keskeisiä Oulujoen vaelluskalakantojen hoidon ja toisaalta vaelluskalakantojen hyödyntämi-sen ongelmia ovat: vähäiset nousukalamäärät suhteessa lohi- ja taimenistutuksiin, lohien myöhäinen jokeen nousu ja pitkähkö viive kalatiehen hakeutumisessa, nousevan lohikannan vinoutunut koko- ja sukupuolijakauma (pääosin pieniä koiraslohia) sekä luonnonvaraisen poikastuotannon vähäisyys.
Yllä mainittuja ongelmia voidaan pyrkiä vähentämään suunnitelmallisilla toimenpiteillä, mm. istutusten tuottavuuden parantamisella, Merikosken kalatien toimivuuden kehittämisellä sekä luonnonvaraisen poikastuotannon käynnistämi-sellä joen suistoalueen puroissa (ns. Hupisaarten purot).
Oulujoen lohen ja taimenen istutushoidon kehittämisen toimenpiteitä voivat olla mm. laadukkaampien istutuspoikas-ten tuottaminen (ns. virikekasvatetut poikaset) ja istutuskäytäntöjen optimointi (mm. istutusajankohta). Merikosken kalatien toimivuutta voitaisiin todennäköisesti parantaa kalatien molempien sisäänkäyntien käyttämisellä sekä si-säänkäyntien lisävesityksellä. Myös istutusten laajempi suuntaaminen jokisuun merialueen sijasta itse jokeen, voisi edesauttaa kalatien kautta jokeen nousevien lohi- ja taimenmäärien kasvattamisessa.
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/519922
Merikosken kalatie. Kuva: Panu Orell
Merikosken kalatie
Oulujoen kalatiellä on pituutta 750 metriä ja se on lajissaan Suomen pisin. Kalatien varsinainen alapuolinen suu sijaitsee muutaman kymmenen metrin päässä Merikosken voimalan alapuolella.
Ylemmän kalatien suuaukko. Kuva: Ari Savikko
Kalatien avulla Oulujokeen on 15 vuoden aikana noussut noin 4 000 lohta ja tuhatkunta taimenta. Kalatiessä vesi virtaa betonisten väliseinien muodostamista aukoista, joiden avulla reitille muodostuu voimakkaita virtauskohtia.
Virtaus ei kuitenkaan pysty kilpailemaan voimakkuudellaan voimalan turbiineista syöksyvien vesimassojen kanssa. Normaalioloissa kalatiessä virtaa vettä noin 1,2 – 2 kuutiota sekunnissa, mutta se ei tahdo riittää siihen, että kalat löytäisivät helposti kalaportaan suuaukon.
Merikosken kalatien toimivuuden tehostamistarpeet ja -mahdollisuudet
oulujoen-kalatiet-vaelluspoikasstutkimukset 2009-2010
Kalatiestrategian taustaselvitykset
Merikosken kalatietä syksyllä 2017
http://yle.fi/uutiset/3-9185808
https://www.oulunenergia.fi/energia-ja-ymparisto/ymparistovastuu/merikosken-kalatie
https://www.oulunenergia.fi/asiasanat/kalatien-nettikamera
Raatin lohipato
Vaelluskalojen lisääntymisja kalastusmahdollisuuksien parantaminen Oulujoen alaosalla
Voimaloiden välisissä patoaltaissa on monia virtavesikaloille sopimattomia ominaisuuksia kuten koskimaisten osuuksien puute ja sileäksi ruopatut pohjat.
Lisäksi lyhytaikaissäännöstelystä aiheutuvat äkilliset ja suuret virtaamavaihtelut voivat aiheuttaa ongelmia kalojen sopeutumiselle. Tällaisissa olosuhteissa jokisysteemiin kuuluvien pienempien sivujokien merkitys virtakalojen lisääntymisalueena korostuu, jos elinolot vastaavat niissä kalojen elinympäristövaatimuksia.
Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet
Selvityksessä esitetään alustavat ohitusuomien suunnitelmat Oulujoen pääuoman kuudelle ylimmälle voimalaitokselle. Linjausten pituudet ovat 650 metristä ja 10 kilometriin. Kaltevuuksien, mittasuhteiden ja virtaamien vaikutuksia syntyviin virrannopeuksiin, vesisyvyyksiin ja lisääntymisalueiden laatuun tutkittiin virtaus- ja habitaattimallilla. Mallinnuksen perusteella myös pienillä talvivirtaamilla habitaattien laatu voi säilyä hyvänä.
Luonnonmukaisten ohitusuomien suunnittelu rakennetussa vesistössä – Lohen palauttaminen Oulujokeen
Velvoiteistutukset Oulujoen vesistössä
Fortumin velvoitetoimenpiteistä tärkeimpiä ovat kalaistutukset. Istutukset suunnitellaan yhteistyössä osakaskuntien kanssa, ja suunnitelmat hyväksyy kalatalousviranomainen. Oulujoen meri- ja vesistöalueelle istutamme vuosittain noin 2,5 miljoonaa eri-ikäistä kalanpoikasta.
Alla oleva kuva kertoo tarkemmin istutuksien toteutumisesta vuonna 2014. Fortum huolehtii Oulujoella säännöstelijöiden yhteisistä istutusvelvotteista, joten luvut sisältävät myös Pyhännän, Kallioisen, Katerman ja Ämmä-Koivukosken istutusvelvoitteet, mutta ei Oulun Energian velvoitteita Merikoskessa.
Velvoitehoidon vaikutuksia tarkkaillaan viranomaisen hyväksymien suunnitelmien mukaan. Sivulta löytyy tarkkailuraportit.
Enhancing migration and reproduction of salmonid fishes : method development and research using physical and numerical modelling
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526202174.pdf
Oulujoesta jälleen lohijoki
Muita linkkejä:
Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet
Rakennettujen jokien tutkimusohjelma : väliraportti 2010–2013
Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen hakeutumiseen vaikuttavat tekijät : kirjallisuuskatsaus
Toimivatko kalatiet?
Kalateiden toimivuuden seuranta
Kuva: Ari Savikko
Observations on the occurrence and developmental stages of Phyllodistomum umblae (Fabricius, 1780) (Digenea, Gorgoderidae) in coregonids from four lakes in Tornionjoki and Oulujoki basins
Aikuisen kuhan liikkeet ja elinympäristönvalinta Oulujoen Pyhäkosken patoaltaassa
Vesiviljelyn sijainninohjaus-suunnitelma Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen sisävesille
http://www.kirjastovirma.fi/oulujoki/matkailu
http://www.oulujoenreitti.fi/lohi.php
http://www.pulliainen.net/ep4/355/355.html
http://www.oulunkaari.org/utajarvi/kokous/20161135-11-1.PDF
Oulujoen lohi-istutusten merkintätulokset v. 1979–2015 : PIT-mikrosirumerkinnöillä uutta tietoa istutusten toteuttamiseen ja tuloksellisuuden seurantaan (2018)
Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla
Oulujärven kalataloustarkkailu v. 2010
Oulujärven veden juoksun säännöstelylupaan sisältyvän kalakantojen hoitoa ja ylläpitoa koskevan lupapäätöksen (PSVEO 26/84/II, 11.6.1984 ja KHO 19.9.1985) mukaan luvan saajan tulee tarkkailla istutusten ja niiden sijaan ehkä määrättävien toimenpiteiden vaikutuksia Oulujärven ja Muhosjoen kalastoon ja kalastukseen. Luvan haltija on Fortum Power and Heat Oy. Oulujärvellä on kalataloustarkkailuvelvoite myös Kajaanin kaupungilla (PSY 5/02/2, 20.2.2002 ja VHO 03/0003/3, 15.2.2003), UPM-Kymmene Oyj:llä (PSY 53/06/2, 29.5.2006), Paltamon kunnalla (KAI 1297Y0008-121, 11.6.2003) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kainuun kalantutkimuksella (PSY 39/03/2, 28.8.2003). Oulujärven kalataloudellinen yhteistarkkailu on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen päätöksellä (Dnro 1030/5723-2009, 22.2.2010) hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Oulujärvellä kalataloustarkkailuun on kuulunut jokavuotinen kalastuskirjanpito sekä määrävuosin tehtävä kalastustiedustelu.
Lake Oulujärvi time-series
http://www.kfrs.fi/sitenews/view/-/nid/41/ngid/5
Oulujoen alaosan yheteistarkkailu vuodelta 2010 : vesistötarkkailu
Aluehallintovirasto ei muuttanut Fortumin Oulujoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteita 2017
KHO:2020:81
Oulujoessa sijaitsevien seitsemän vesivoimalaitoksen voimassa olevat kalatalousvelvoitteet oli määrätty vesistötoimikunnan vuosina 1944–1955 sekä Pohjois-Suomen vesioikeuden vuosina 1969 ja 1970 antamissa päätöksissä. A:n voimalaitoksen yhteyteen tuli rakentaa kalatie, joka muodostui kalaportaasta ja kalahissistä. Kalahissi oli rakennettu, mutta sitä ei ollut otettu käyttöön kalannousun estävän voimalaitoksen valmistuttua sen alapuolelle. B:n, C:n ja D:n laitosten lupapäätöksissä oli määrätty kalatalousmaksun tyyppinen maksu siihen asti, kunnes kalatie rakennetaan. Kalateitä ei ollut rakennettu. Velvoitteiden sijasta luvanhaltija oli toteuttanut kalaistutuksia maatalousministeriön ja luvanhaltijan välisen, valtioneuvoston 1950-luvulla hyväksymän sopimuksen perusteella, jonka mukaisista istutusten muutoksista oli sittemmin sovittu luvanhaltijan ja ministeriön välisissä neuvotteluissa. Vuosina 1969 ja 1970 annettuihin E:n ja F:n voimalan lupapäätöksiin oli kirjattu velvoite noudattaa edellä mainittua sopimusta.
KHO:n vuosikirjapäätös Oulujoesta 2020
Short sea migration and precocious maturation in reared Atlantic salmon post-smolts in the northern Baltic Sea
Short sea migration and precocious maturation in reared
Lamminahon talo on Oulujokivarren vanhaa rakennuskantaa edustava museokohde entisen Niskakosken törmällä Vaalassa, joen pohjoisrannalla. Kuva: Ari Savikko
Muhos- ja Sanginjoki lohikalojen elinympäristöinä
Oulujoen ja merialueen kalatalousalueen kalastuspaikat
https://www.ppvak.fi/kalapaikkaopas.pdf
Video: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/13/oulujoen-vanha-venereitti#media=16936
Kirjallisuutta:
A. 1955. Toimitukselle lähetettyä: Omituista kalatalousneuvontaa. [Artikkeli] . s. 87-88. Helsinki.
Anon. 1896. En bristfällighet i fiskeristadgan för Uleå elf. s. 201-104 (Kaiku). 4 Fiskeritidskrift för Finland
Järvi T.H. 1959. Uber die lachserträge im Oulujoki in den jahren 1870-1948. Zweiter abschnitt. Die hydrographischen und meteorologischen faktoren. Acta zoologica fennica 98. 31 Suomen kalatalous-Finlands fiskerier n:o 24 Maataloushallitus. Helsinki.
Järvi, T. H. 1958. Uber die lachserträge im Oulujoki in den jahren 1870-1948. Eine biologisch-statische untersuchung. Acta zoologica fennica 94. 40 Suomen kalatalous-Finlands fiskerier n:o 23, Maataloushallitus. Helsinki.
Järvi, T. H. 1959. Uber die lachserträge im Oulujoki in den jahren 1870-1948. Zweiter abschnitt. Die hydrographischen und meteorologischen faktoren. Acta zoologica fennica 98. 31 Suomen kalatalous-Finlands fiskerier n:o 24 Maataloushallitus. Helsinki.
Kamula, R., Laine, A., Laajala, E., Karjalainen, T. 2010. Opening up possibilities for salmon migration in the River Oulujoki.
Mäkipuro Viljo 1954. Siian lypsyä Oulujokisuulla. sivu 28. 1 Uusi kuvalehti 1954:46
Partanen, Aarne 1970. Korvauksia Oulujokisuun merialueen kalastajille. [Artikkeli] / Aarne Partanen, Johannes Pelkonen. s. 149. Helsinki.
Partanen, Aarne 1970. Oulujokisuun merialueen jätevesiasiassa KHO:n päätös. [Artikkeli] . s. 125-126. Helsinki.
Partanen, Aarne 1968. Oulujokisuun merialueen pilaamisesta vesioikeuden päätös. [Artikkeli] . s. 90. Helsinki.
Partanen, Aarne 1969. Oulujokisuun merialueen pilaantuminen. [Artikkeli] . s. 208-211. Helsinki.
Renfors, Herman 1885. Fisket kring Kajana och i Uleå elf. s. 91. 1 Sporten V
Saarivirta, Niilo 1954. Entinen Oulujoki. 307 Oulujoki Osakeyhtiö. Helsinki.
Salojärvi, K., Auvinen, H., Ikonen, E. 1980. Plan for Fisheries Management in The Lakes Drained by The Oulujoki. Moniste. 11 Riista- Ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki.
Snellman, Walter J. 1935. Oulujoki, varsinkin Pyhäkoski, matkailun ohella urheilukalastajien mielipaikaksi. s. 45-59. 15 Finlandia vuosikiraja, Matkailutoimisto Finlandia Helsingin kaupungin kirjapaino. Helsinki.