Nobelin arvoinen kalajuttu: Ernest Hemingway Vanhus ja meri (The Old Man and the Sea)

Monet kalajutut jäävät elämään ja synnyttävä legendoja. Yksi niistä kuolemattomista kalajutuista on Vanhus ja meri. Se on elämää suurempi, ikuisesti elävä tarina.

Hemingway suunnitteli meritrilogiaa, joka kuitenkin edistyi tuskallisen hitaasti. Vuonna 1951 hän sai idean, että siirtää koko trilogia syrjään ja hän keskittyisi kehittämään Carlos Gutierreczin hänelle vuosia sitten kertomaa tarinaa kuubalaisesta kalastajasta. Sen piti olla aluksi vain yksi osa Saaret ja virta kirjan osassa merellä.

Tämä kannatti, sillä Hemingway löysi sen kautta pitkään kadoksissa olleen kertojankykynsä. Kirjailija itse luotti teokseen niin paljon, että kirjoitti saatekirjeessään kustannustoimittaja Wallace Meyerille: ” Sen julkaiseminen tekee lopun arvosteluista, joiden mukaan urani kirjailijana on lopussa ja… väitteistä, joiden mukaan en osaa kirjoittaa muusta kuin itsestäni ja omista kokemuksista”

Kun viimeiset korjaukset oli tehty ja julkaisupäivä läheni, Hemingway sai hyviä uutisia. Life tarjosi Hemingwaylle 40 000 dollaria oikeudesta julkaista koko Vanhus ja meri syyskuun 1. päivän numerossaan. Summa oli ennen kuulumattoman suuri, mutta niin oli myös kirjan menestys. Lehteä myytiin uskomattomat 5,3 miljoonaa numeroa kahdessa päivässä!

 

old man

Kuukauden kirja- kirjakerho (USA) osti oikeudet julkaista kirjan toisena syyskuun kirjana vuonna 1952. Julkaisupäivään mennessä kirjasta oli 50 000 ennakkotilausta. Kirjaa myytiin 3000 kappaletta viikossa kahden seuraavan kuukauden ajan.

Vanhus ja meri ilmestyi myös Suomessa samana vuonna. Kirjan suomensi Tauno Tainion Tammen kustantamana. Toinen painos ilmestyi 1958. Kirja ilmestyi silloin Tammen keltaisen kirjaston kirjana. Kirjasta on otettu Suomessakin ainakin 23 panosta.

vanhus ja meri

Kirjaa pidetään yhtenä maailman kirjallisuuden klassikoista. Hemingwayn romaanissa kalan ja kalastajan taistelulla on syvempi merkitys, taistelu saa elämän kokoisen mittasuhteen. Vanhus ja meri on tarina siitä, kuinka taistelu voi olla hyödytöntä, mutta se on silti arvokasta.

”Et sinä tappanut kalaa pelkästään pysyäksesi hengissä ja myydäksesi ruokaa, hän mietti. Sinä tapoit sen ylpeydestä ja koska olet kalastaja. Rakastit sitä, kun se oli elossa, ja rakastit sitä sen jälkeen. Jos rakastaa sitä, sen tappaminen ei ole synti. Vai onko se pahempi teko? ”(s. 111)

Kirjasta on tehty useita elokuvia. Ensimmäinen niistä kuvattiin Kuubassa vuonna 1958 ja Hemingway toimi teknisenä asiantuntijana. Elokuvan tekemisestä jäi hänelle sekava kuva. Hän ei myöskään ollut tyytyväinen kaikkeen näkemäänsä, esimerkiksi elokuvan pääosanesittäjälle Spencer Tracylle hän ilkeili hänen ulkonäöstään sanomalla, että kalastajaksi hän on todella lihava.

Vanhus ja meri on ikuisia kertomuksia, se on kertomus rohkeudesta, mutta se on myös kertomus merestä, ystävyydestä ja vanhenemisesta.

Vanheneminen olikin se vastus joka voitti myös Hemingwayn. Hän ei hyväksynyt sitä, että hänen terveytensä ei enää sallinut hänelle niitä seikkailuja joista hän koko elämänsä oli nauttinut. Hänen päivänsä täyttyivät 2. heinäkuuta 1961 oman käden kautta.

Ernest Hemingway sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1954

Ari Savikko

 

Hemingwayn kirje

Hemingwayn kirje

 

 

Kirjailija työssään