NIERIÄ kirjallisuutta

(Salvelinus alpinus)
toiselta nimitykseltään rautu, ruotsiksi röding, englanniksi arctic charr

Suku: Kuuluu lohikalojen lahkoon Salmoniformes, lohien heimoon Salmonidae ja alaheimoon Salmoninae. Suomessa alkuperäisen nieriän lisäksi elää harmaanieriöitä ja puronieriöitä, jotka on tuotu Pohjois-Amerikasta. Kuten sukulaisensa lohi ja taimenkin, nieriä mukautuu ulkonäöltään ja käyttäytymiseltään elinoloihinsa niin että sillä on toisistaan selvästi poikkeavia kantoja.

 

Rautujen värityksessä on eroja. Kuva: Ari Savikko

 

Yleensä Suomessa on eroteltu omiksi ryhmikseen nopeakasvuinen ”isonieriä” eli rautu ja pienemmäksi jäävä ”pikkunieriä” eli tunturirautu.
Lapissa nieriää sanotaan yleisesti rauduksi ja rautu tulee saamelaisesta sanasta joka tarkoittaa punaista.

Ulkonäkö: Muistuttaa lohta ja taimenta, mutta se on näitä väriltään tummempi, vaikka vaaleanharmaitakin nieriöitä on. Väreiltään nieriä on yleensä pilkukas, tummahkon ruskea tai vihertävä. Sillä on myös vaaleita pilkkuja, se on vatsastaan joko valkoinen, kellertävä tai punainen ja sen vatsapuolen evien reunat ovat valkoiset. Selkäpuoli on kaikilla nieriöillä tummempi.
Kutuaikana koiraat ovat erityisen punavatsaisia ja pienet puroissa elävät nieriät ovat aina punavatsaisia. Toisin kuin sukulaisillaan harmaa- ja puronieriällä, sillä ei ole selkä- ja peräevässään valkeita pilkkuja ja selässään mosaiikkimaisia kuvioita

http://www.lapinkalatalouskeskus.net/hauska-tietaeae/nieriae/

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535189/kalakantarekisteri_lohi_taimen_ja_nieria_nro_26.pdf?sequence=1

http://kalahavainnot.fi/kartta

http://www.fishbase.org/summary/247

https://nas.er.usgs.gov/queries/factsheet.aspx?SpeciesID=935

http://eol.org/pages/1156463/overview

http://explorer.natureserve.org/servlet/NatureServe?searchName=Salvelinus%20alpinus

 

Ylimpänä harmaanieriä, alla Inarin rautuja. Kuva: Ari Savikko

 

Nieriä (Salvelinus alpinus L.) ja sen kalataloudellinen merkitys Suomessa

Suomen Kalatalous 37 (1969)

Nieriä ja sen kalataloudellinen merkitys Suomessa. Suomen kalatalous 37

 

Nieriä ja Ruotsalaisessa tunturijärvessä luonnossasyntynyt harmaanieriä. Kuva: Ari Savikko

 

Havaintoja Inarijärven nieriästä 1967

Havaintoja Inarijärven nieriästä 1967

 

Kestävän kalastusmatkailun edellytykset Kilpisjärvellä – virkistyskalastuksen vaikutukset nieriäkannan tilaan

Kahilainen_ym_MAKERA2010-12_loppuraportti

 

Joissakin tunturijärvissä on ylitiheä rautukanta, joka on kääpiöitynyt. Kuva: Ari Savikko

 

 

Saimaan Nieriä

Uhanalaisuusluokka: Äärimmäisen uhanalainen

Rauhoitettu kokonaan Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella.
Rauhoitettu muualla Vuoksen vesistössä syyskuun 1 päivästä marraskuun 30 päivään (VNA 1360/2015).

Alamitta: 60 cm (VNA 1360/2015)

Avainalueita:
• Kuolimo ja eräät eteläisen Saimaan alueet (mm. Luonteri, Ruokovesi ja Yövesi)

http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/

http://mmm.fi/documents/1410837/1516655/1-5-Saimaannierian_toimenpideohjelma_KRHjulk_80-2006.pdf/b3fbc2d5-3a61-40a1-bf4a-afa5c416af9f

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535064/saimaan_nieria_syvien_vesien_uhanalainen_nro_133.pdf?sequence=1

 

Nieriä on haluttu pilkkisaalis. Kuva: Ari Savikko

 

Saimaan nieriän ja lohen suvut jatkuivat ihmisen käsissä

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/20/saimaan-nierian-ja-lohen-suvut-jatkuivat-ihmisen-kasissa

Meirautu

http://www.nina.no/archive/nina/PppBasePdf/rapport/2013/957.pdf

https://www.hadsel.kommune.no/getfile.php/3661758.2338.xudpwuyfdc/Vedlegg+3+-+C-unders%C3%B8kelse++2007+Fiskfjord.pdf

 

 

Nieriän viljely

 

Nieriä naaras yläpuolella ja uros alla. Kuva: Ari Savikko

 

 

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89743/Polonen_Henna.pdf?sequence=1

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/arkisto/fc2010ed.html

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/kk_285+2010.pdf

 

Nieriän emokalan lypsyä Inarissa. Kuva: Ari Savikko

 

Nieriän (Salvelinus alpinus) silmäsamentumat

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535088/nierian_silmasamentumat_nro_109.pdf?sequence=1

Nieriälajit vertailussa : elämänkaari poikasesta fileeksi

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535060/nierialajit_vertailussa_nro_137.pdf?sequence=1

Inarijärveen vuosina 1965-1986 tehtyjen nieriän Carlin-merkintöjen tulokset

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535165/inarijarveen_vuosina_1965_1986_tehtyjen_nierian_carlin_merkintojen_tulokset_nro_43.pdf?sequence=1

 

 

Käsivarren rautuja. Kuva: Aki Huhtanen

 

Nieriäruokia

http://www.kalankasvatus.fi/nieriaruokia/

http://www.ruokatieto.fi/uutiset/nierian-kasvatuksesta-kehitetaan-tuottavaa-ja-kestavaa

http://www.raisioagro.com/nieria

http://www.fishchoice.com/buying-guide/arctic-char

 

Norjan tunturivesien rautu. Kuva: Ari Savikko

 

Puronieriä

Puronieriä (Salvelinus fontinalis) on lohikala, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sieltä se tuotiin Eurooppaan vuonna 1869. Suomeen on istutettu puronieriää kymmenien vuosien ajan. Vieraslaji on eräissä jokivesissä runsastunut voimakkaasti. Puronieriä leviää etenkin pieniin puroihin ja jokien latvoille, missä alkuperäiset purotaimenet ovat joutuneet antamaan tilaa tälle tulokkaalle.

http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.52994/show

http://animaldiversity.org/accounts/Salvelinus_fontinalis/A

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/535023/taimenatlas_173.pdf?sequence=1

 

Tunturivesien nieriöitä. Kuva: Ari Savikko

 

Nieriän genetiikasta

primmer_publication18_nierin genetiikka

 

Nieriä Råstojärvessä

https://www.slu.se/globalassets/ew/org/inst/aqua/externwebb/sidan-publikationer/aqua-reports-xxxx_xx/aqua-reports-2013_14.pdf

 

Tieteellisiä artikkeleja

http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0140344

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20821487

https://www.sciencebase.gov/catalog/item/5053e1aee4b097cd4fcf4fdc

Management of stunted populations of Artic Char and brown trout

Management of stunted populations of Artic Char and brown trout

Early familiarity has fitness consequences for Arctic char (Salvelinus alpinus) juveniles

http://www.nrcresearchpress.com/doi/pdf/10.1139/f01-084

Narrow size regime among individuals favors rapid growth in Arctic char (Salvelinus alpinus) juveniles

http://www.nrcresearchpress.com/doi/abs/10.1139/f99-121#.WKP77f27ofE

Dependence of Arctic char (Salvelinus alpinus L.) on littoral and pelagic energy sources in a subarctic lake, Saanajärvi

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/18304

DNA fingerprinting in Arctic Charr, Salvelinus alpinus (L.): Preliminary analyses with multi- and single locus minisatellite probes

http://www.stir.ac.uk/research/hub/publication/14309

Ecology, behaviour and conservation of the charrs, genus Salvelinus

https://books.google.fi/books?id=_ELsCAAAQBAJ&pg=PA125&lpg=PA125&dq=salvelinus+alpinus&source=bl&ots=P6tJZaThxi&sig=Qy1lJVH0zw6lTunpQ7dAk8xeO7U&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwiZ0b6zwJHSAhXpNpoKHQMUDn44FBDoAQhHMAU#v=onepage&q=salvelinus%20alpinus&f=false

Polymorphic segregation in Arctic charr Salvelinus alpinus (L.) from Vatnshlı́darvatn, a shallow Icelandic lake

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0024406699903164

A SNP Based Linkage Map of the Arctic Charr (Salvelinus alpinus) Genome Provides Insights into the Diploidization Process After Whole Genome Duplication

http://www.g3journal.org/content/early/2016/12/16/g3.116.038026

Arctic charr (Salvelinus alpinus) squeezed in a complex fish community dominated by perch (Perca fluviatilis)

http://www.ntnu.no/ojs/index.php/fauna_norvegica/article/view/1579

The exceptional growth of the Arctic charr,Salvelinus alpinus (L.) in Lake Geneva

http://link.springer.com/article/10.1007/BF00877260

HOLARCTIC PHYLOGEOGRAPHY OF ARCTIC CHARR (SALVELINUS ALPINUS L.)

INFERRED FROM MITOCHONDRIAL DNA SEQUENCES

https://www.bio.ulaval.ca/louisbernatchez/pdf/(075)%20Brunner_Evol_01.pdf

 

Kuva: Ari Savikko